PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007"

Transkriptio

1 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg

2 SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset Lämpötila ja happi Sameus, väri ja näkösyvyys Alkaliteetti, sähkönjohtavuus ja ph Ravinteet ja rehevyys 7 4 Tulosten tarkastelu järvikohtaisesti Pieniveden vesistöalue: Hietajärvi Pitkäjärven - Virman vesistöalue: Koukkujärvi ja Tillilampi Ylä-Rievelin - Enonveden alue: Mielasjärvi ja Nuhjakka 1 5 Yhteenveto 11 Viitteet 12 Liitteet 1 Kartta vuonna 26 & 27 tutkituista järvistä 2 Kartta vuonna 27 tutkituista järvistä 3 Tulokset

3 1 JOHDANTO Kymijoen vesi ja ympäristö ry aloitti vuonna 26 jäsenpalveluna toiminta-alueensa kuntien järvitutkimukset Hartolan kunnan alueelta (kartta liite 1). Vuosittain tutkitaan järviä rajatulta vesistöalueelta. Tarkoituksena on selvittää sellaisten järvien vedenlaatua, joista ei juuri ole aiempaa tutkimustietoa, tai tieto on hyvin vanhaa, ja alueella on kaavoitukseen liittyvää tai muuta tiedontarvetta. 2 NÄYTTEENOTTO JA SÄÄOLOT lta haettiin näytteet neljästä ja sta kahdesta järvestä (taulukko 1, kartta liite 2) lopputalvesta (22. & 26.3.) ja kesällä ( ) (tulokset liite 3). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. Näytteet otettiin järven syvimmästä kohdasta. Metrin syvyydestä otetusta näytteestä tutkittiin happi, sameus, sähkönjohtokyky, ph, väri, kokonaistyppi ja -fosfori ja talvella myös alkaliteetti. Harppauskerroksesta mitattiin happi, ja metri pohjan yläpuolelta analysoitiin happi, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi ja -fosfori. Lisäksi mitattiin näkösyvyys. Myös lämpötila mitattiin kaikista näytteenottosyvyyksistä. Kesällä analysoitiin lisäksi klorofylli-a. Taulukko 1. Tutkimuskohteet, sijainnit ja kokonaissyvyydet. Järvi Kunta Vesistöalue Koordinaatit Syv. m Virma Pitkäjärven - Virman va , Koukkujärvi Pitkäjärven - Virman va ,5 Tillilampi Pitkäjärven - Virman va ,4 Hietajärvi Pieniveden va , Mielasjärvi Ylä-Rievelin - Enonveden a , Nuhjakka Ylä-Rievelin - Enonveden a ,2 Tammi- ja maaliskuu olivat tavallista lämpimämpiä, helmikuu sen sijaan normaalia kylmempi. Helmi-maaliskuussa satoi normaalia vähemmän. Maaliskuun lopulla näytteenottoaikaan lunta ei enää ollut, jään paksuus oli noin 3 cm ja ilman lämpötila oli +-7 C. Jäät lähtivät paikoin ennätyksellisen aikaisin huhtikuussa. Kesän lämpötilat ja sademäärät olivat melko tavanomaiset, lukuun ottamatta heinäkuun sateita, jotka olivat lähes kaksinkertaisia normaaliin verrattuna. Kesänäytteenotossa ilman lämpötila oli C. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27

4 3 TULOKSET Tässä kappaleessa tulokset on esitetty analyysikohtaisesti, jotta järvien tuloksia on voitu vertailla keskenään. Kappaleessa 4 tuloksia tarkastellaan järvikohtaisesti. 3.1 LÄMPÖTILA JA HAPPI Veden lämpötilan mittaus on yksi vesistötarkkailujen perusmäärityksistä, joka tehdään yleensä aina vesinäytteiden oton yhteydessä 1. Lämpötila-arvoa tarvitaan mm. happikyllästysasteen laskemisessa. Lämpötilamittauksilla selvitetään järven kerrostuneisuus. Suomen järvissä on kaksi täyskiertoa: kevät- ja syystäyskierto. Täyskiertoaikaan vesimassa on kerrostumaton (lämpötila sama pinnasta pohjaan) ja vesimassa muutoinkin tasalaatuista. Myös happitilanne on tällöin yleensä häiriötön (8-9 %), vaikka vesistö olisi voimakkaastikin kuormitettu. Mikäli järvi on matala, pysyvää kesäkerrostuneisuutta ei välttämättä synny, vaan tuulet sekoittavat veden pohjaa myöten. Veden lämpötila oli maaliskuun lopulla metrin syvyydessä normaalia lämpimämpi, noin +3 C, paitsi Virmassa ja Koukkujärvessä noin +1,5 C (kuva 1). Vesi oli jo sekoittunutta eli lähes tasalämpöistä pinnasta pohjaan. Syvemmällä vesi oli 2-4 C. Lämpötila (*C) Syvyys (m) ,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 Mielasjärvi Nuhjakka Tillilampi Virma Koukkujärvi Hietajärvi Kuva 1. Lämpötilakerrostuneisuus talvinäytteenottoaikaan. Heinäkuun alussa pintavesi oli noin +2 C (kuva 2). Matalimmissa järvissä ( Koukku- ja Hietajärvi) ero pinnan ja pohjan lämpötilassa oli vain noin 3 C. Syvimmässä Mielasjärvessä alusvesi oli +6 C, eli ero pintaveteen lähes 15 C. Happikyllästeisyys on heikoimmillaan kerrostuneisuusajan lopulla (yleensä maaliskuussa lopputalvella ja elokuussa loppukesällä) 1. Nämä ajankohdat sopivat siten parhaiten happitilanteen tutkimiseen. Happikyllästysasteen vajaus päällysvedessä on yleistä pienissä, matalissa ja rehevissä järvissä. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27

5 Lämpötila (*C) Syvyys (m) Mielasjärvi Nuhjakka Tillilampi Virma Koukkujärvi Hietajärvi 12 Kuva 2. Lämpötilakerrostuneisuus kesänäytteenottoaikaan. Pintaveden happikyllästys oli Hietajärvellä talvella vain 33 % (kuva 3). Koukkujärvellä happikyllästys oli noin 6 % ja muilla järvillä noin 7 %. Myös talvinen alusveden happitilanne oli huonoin Hietajärvellä, 22 % (kuva 3). Matalissa Virmassa ja Kokkujärvellä alusveden happitilanne oli paras, noin 5 %. Muilla järvillä alusveden happikyllästys oli noin 3-4 %. Pintaveden happikyllästys oli kesällä noin 1 % kaikilla järvillä. Tillilammen alusvedestä happi oli kesällä käytännössä loppunut (kuva 3). Syvimmissä Mielasjärvessä ja Nuhjakassa kyllästysprosentti oli noin 3. Matalimmissa järvissä ( Koukku- ja Hietajärvi) alusveden happikyllästys oli noin 7 % O2% Talvi 1m Kesä 1m Talvi pohja -1m Kesä pohja -1m Kuva 3. Happikyllästysprosentit talvella ja kesällä metrin syvyydessä ja metri pohjan yläpuolella. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 3

6 3.2 SAMEUS, VÄRI JA NÄKÖSYVYYS Talvella sameusarvot olivat melko pieniä,,4-2,1 FTU (kuva 4). Kirkkaan veden sameusarvo on pienempi kuin 1 FTU. Vesi oli talvella kirkkainta Mielasjärvellä ja Nuhjakassa. 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 FTU Talvi Kesä Kuva 4. Sameusarvot (FTU) talvella ja kesällä metrin syvyydestä. Talvella Nuhjakan vedessä oli väriarvon mukaan lievää humusleimaa (kuva 5). Virmassa ja Hietajärvellä väri näkyy jo paljaalla silmällä selvänä veden ruskeutena. Muut järvetkin olivat humuspitoisia mgpt/l Talvi Kesä Kuva 5. Väriarvot (mgpt/l) talvella ja kesällä metrin syvyydessä. Kesällä sameus on suurempi kuin talvella johtuen päällysvedessä esiintyvästä leväsamennuksesta. Mielasjärvellä sameus tosin oli kesällä yhtä pientä kuin talvella. Myös 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27

7 Nuhjakan vesi oli kirkasta. Muilla järvillä vesi oli lievästi sameaa (kuva 4). Sameus ei vielä tällöin ole selvästi silminnähtävää. Kesällä väri usein vähenee ilmeisesti ultraviolettisäteilyn hajottaessa humusta 1. Mielasjärvellä ja Tillilammessa väriarvo kuitenkin hieman nousi. Nuhjakan väriarvo oli kesälläkin pienin. Muut järvet olivat väriarvon perusteella humuspitoisia (kuva 5). Näkösyvyys oli talvella 5 m Nuhjakassa, noin 3-3,5 m Mielasjärvellä ja Tillilammella ja muilla järvillä 1,5-1,8 m (kuva 6). Kesällä Mielasjärvellä ja Nuhjakassa oli näkösyvyyttä yli 3 metriä, Koukkujärvellä 1,5 m ja muilla järvillä noin 2 m m Talvi Kesä Kuva 6. Näkösyvyys (m) talvella ja kesällä. 3.3 ALKALITEETTI, SÄHKÖNJOHTAVUUS JA PH Alkaliteetti mittaa veden kykyä vastustaa ph:n muutosta eli haponsitomiskykyä 1. Mikäli alkaliteetti on pieni, järvi on vaarassa happamoitua. Puskurikyky riippuu pitkälle järven valuma-alueen laadusta. Karut, kallioiset tai ohuen moreenikerroksen omaavat valumaalueet ovat tyypillisiä happamoituville järville. Valuma-alueen peltovaltaisuus vähentää happamoitumista. Alkaliteetti oli pienin Mielasjärvessä eli puskurikyky on huono, mutta sulamisvedet ovat saattaneet vaikuttaa tulokseen. Virmassa ja Hietajärvessä puskurikyky oli tämän näytteenottokerran tuloksen perusteella välttävä (kuva 7). Muissa järvissä tulos oli tyydyttävä. Sähkönjohtavuus mittaa vedessä olevien liuenneiden suolojen määrää. Normaali sähkönjohtavuus Suomen järvissä on 5-1 ms/m. Sähkönjohtavuus kasvaa järvissä pinnasta pohjalle siirryttäessä. Orgaanisen aineen hajotessa vapautuu suoloja veteen, mikä lisää sähkönjohtavuutta 1. Arvot olivat kesällä hieman pienempiä kuin talvella (kuva Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 5

8 8). Sähkönjohtavuus oli pienin Mielasjärvellä. Koukkujärvellä sähkönjohtavuus oli talvella muita järviä suurempi, mutta vielä normaalilla tasolla.,18,16,14,12,1,8,6,4,2 mmol/l Kuva 7. Alkaliteetti (mmol/l) metrin syvyydessä talvella ms/m Talvi 1m Kesä 1m Talvi pohja -1m Kesä pohja -1m Kuva 8. Sähkönjohtavuusarvot (ms/m) talvella ja kesällä metrin syvyydessä ja metri pohjan yläpuolella. Happamuus eli ph on Suomen vesistöissä yleensä lievästi happamalla puolella (6,5-6,8) vesien luontaisesta humuskuormituksesta johtuen 1. Normaalisti ph on talvella hieman alhaisempi kuin kesällä. Kesäaikana levätuotanto kohottaa lievästi päällysveden ph-tasoa. Tutkittujen järvien ph-arvoissa ei ollut suurta eroa (kuva 9). Talvella ph oli noin 6 ja kesällä 7. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27

9 3.4 RAVINTEET JA REHEVYYS Järven rehevyystasoa kuvaavat parhaiten tuotantokauden aikainen päällysveden fosforipitoisuus ja klorofylli-a pitoisuus, joka kuvaa planktonlevien määrää. Kesän fosforitulosten perusteella Nuhjakka on karu, Mielasjärvi karu - lievästi rehevä ja muut reheviä (kuva 1). Kesän klorofyllitulosten mukaan Tillilampi on peräti ylirehevä ja Virma erittäin rehevä. Koukku- ja Mielasjärvi ovat rehevän - erittäin rehevän luokassa. Hietajärvi on rehevä ja Nuhjakka karu (kuva 11) ph Talvi Kesä Kuva 9. ph-arvot talvella ja kesällä metrin syvyydessä µg/l Talvi 1m Kesä 1m Talvi pohja -1m Kesä pohja -1m Kuva 1. Fosforipitoisuudet (µg/l) talvella ja kesällä metrin syvyydessä ja metri pohjan yläpuolella. Myös typpipitoisuudet olivat pienimpiä Nuhjakassa ja Mielasjärvessä (kuva 12). Muilla järvillä kesäaikaiset pintaveden typpipitoisuudet olivat tasoa 6-7 µg/l. Humusvesille tyypillinen pitoisuus on 4-8 µg/l. Typpi-fosfori suhteen perusteella fosfori on rajoittava ravinne tutkituilla järvillä, kuten myös useimmissa Suomen järvissä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 7

10 Alusveden fosforipitoisuudet eivät kesällä olleet korkeampia kuin pintaveden (kuva 1). Ainoastaan Mielasjärvessä, jossa fosforipitoisuudet olivat pieniä, alusveden pitoisuudet olivat pintaveden pitoisuuksia suuremmat. Terveessä järvessä, jossa ei ole alusveden happiongelmia, fosfori pidättyy pohjalietteeseen eikä alusveden pitoisuustaso nouse kovin voimakkaasti 1. Edes Tillilammessa, jossa happi oli kesällä käytännössä loppunut, alusveden fosforipitoisuus ei ollut kohonnut. Myöskään alusveden typpipitoisuus ei juuri eronnut pintaveden pitoisuuksista (kuva 12). Kesällä niissä järvissä joissa pintaveden typpipitoisuudet olivat pienimmät, alusveden pitoisuus oli hieman suurempi kuin pintaveden µg/l Kuva 11. Klorofylli-a pitoisuus (µg/l) kesällä syvyydestä -2/-4 m µg/l Talvi 1m Kesä 1m Talvi pohja -1m Kesä pohja -1m Kuva 12. Typpipitoisuudet (µg/l) talvella ja kesällä metrin syvyydessä ja metri pohjan yläpuolella. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27

11 Talvella fosforipitoisuudet ovat päällysvedessä yleensä alhaisempia kuin kesällä. Talvella päällysvedessä ei ole juurikaan kasviplanktonia, joten fosfori sedimentoituu pohjalle 1. Ainoastaan Koukkujärvellä oli talvella pintavedessä enemmän fosforia kuin kesällä. Kuten kesälläkin, talvella pintavedessä oli vähiten fosforia Nuhjakassa ja Mielasjärvellä, eniten Koukkujärvellä. Typpipitoisuus vaihtelee luontaisesti siten, että alimmat arvot sattuvat loppukesään ja korkeimmat talvikauteen, jolloin typen käyttö on vähäistä 1. Talvella typpipitoisuudet pintavedessä olivat pienimpiä Nuhjakassa, Mielasjärvellä ja Tillilammella. Näissä pitoisuudet olivat kesällä talvea suurempia. Suurimmat pintaveden typpipitoisuudet olivat talvella Koukkujärvellä. Alusveden fosforipitoisuudet eivät talvella juuri olleet korkeampia kuin pintaveden (kuva 1). Ainoastaan Mielasjärvellä, jossa pintavedessä oli vähän fosforia, alusveden pitoisuus oli hieman korkeampi. Alusveden typpipitoisuudet olivat Koukkujärvellä huomattavasti korkeammat talvella kuin kesällä. Myös Virmassa ja Hietajärvellä alusveden typpipitoisuus oli talvella selvästi korkeampi. Nuhjakan alusvedessä oli erittäin vähän typpeä talvella. 4 TULOSTEN TARKASTELU JÄRVIKOHTAISESTI 4.1 PIENIVEDEN VESISTÖALUE: HIETAJÄRVI Hietajärven ympäristössä on metsäistä, järven kaakkoiskulmaan tulee vesiä suoalueelta. Järven kokonaissyvyys on noin 3 metriä. Talvella hapenkyllästysprosentit olivat alhaisia; pintavedessä vain 33 ja pohjan lähellä 22. Kesällä kyllästysprosentit olivat vastaavasti 98 ja 71. Talvella Hietajärven vesi oli kirkasta: sameusarvo oli,9 FTU. Kesällä sameusarvo oli 1,8 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. Väriarvo oli mgpt/l, eli suovesien vaikutus oli selvästi nähtävissä veden ruskeutena. Näkösyvyyttä Hietajärvellä oli talvella 1,5 m ja kesällä 2, m. Talvinen näkösyvyys oli tutkituista järvistä pienin. Kesällä sähkönjohtavuus oli tutkituista järvistä pienin, noin 5 ms/m pinnalla ja pohjalla, talvella noin 6 ms/m, eli normaalia tasoa. Pintaveden ph oli lievästi hapan, talvella 5,9 ja kesällä 6,6. Alkaliteetti oli talvella,8 mmol/l, eli puskurikyky oli välttävä. Fosforipitoisuudet olivat sekä pinta- että alusvedessä µg/l. Klorofyllipitoisuus oli kesällä 17 µg/l. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuden perusteella vesistö on rehevä. Typpeä oli talvella µg/l ja kesällä µg/l, eli ruskeille humusvesille tyypillistä tasoa. 4.2 PITKÄJÄRVEN VIRMAN VESISTÖALUE: VIRMA, KOUKKUJÄRVI JA TILLILAMPI Virman syvyys on 3 m. Järven ympäristössä on metsää, suota, asutusta ja sorakuoppa. Talvella pintaveden hapenkyllästys oli 67 % ja alusvedessä 51 %. Kesällä happikyllästys oli pinnassa 1 %, pohjalla 66 %. Talvella veden sameus oli 1,3 FTU ja kesällä 2,2 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. Veden väriarvo oli talvella 12 mgpt/l ja kesällä 9 mgpt/l, eli suovesien vaikutus näkyi selvänä ruskeutena. Näkösyvyys oli noin 1,8 m. Sähkönjohtavuus oli talvella noin 6 ms/m, kesällä 6,4-7, ms/m. Arvot ovat tyypillisiä Suomen Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 9

12 järville. Pintaveden ph oli talvella 5,9 ja kesällä 7,1. Alkaliteetti oli talvella,7 mmol/l, eli puskurikyky oli välttävä. Fosforipitoisuus oli talvella 18 µg/l, kesällä noin 2 µg/l. Fosforipitoisuuden perusteella Virma on rehevä. Klorofyllituloksen, 4 µg/l, mukaan jopa erittäin rehevä. Typpeä oli talvella noin 9 µg/l, kesällä pintavedessä noin 65 µg/l, joka on humusvesille tyypillinen arvo. Koukkujärvi on nyt tutkituista järvistä matalin, 2,5 m. Järven ympäristössä on metsää, asutusta, suota ja kalliota. Talvella pintaveden hapenkyllästys oli 57 % ja alusvedessä 45 %. Kesällä happikyllästys oli pinnassa 11 %, pohjalla 73 %. Talvella veden sameus oli 1,8 FTU ja kesällä 3,3 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. Kesäinen sameus oli nyt tutkituista järvistä suurin. Veden väriarvo oli talvella 1 mgpt/l ja kesällä 8 mgpt/l, eli vesi oli humuspitoista. Näkösyvyys oli talvella 1,8 m ja kesällä 1,5 m, joka oli huonoin nyt tutkituista järvistä. Sähkönjohtavuus oli talvella noin 9,5 ms/m, kesällä 6,6 ms/m. Talvinen sähkönjohtavuus oli muita järviä korkeampi. Pintaveden ph oli talvella 6,3 ja kesällä 7,2. Alkaliteetti oli talvella,17 mmol/l, eli puskurikyky oli tyydyttävä, mutta samalla paras nyt tutkituista järvistä. Pintaveden fosforipitoisuus oli talvella 38 µg/l, kesällä 32 µg/l. Klorofylliä oli 2 µg/l. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuden perusteella Koukkujärvi on rehevä. Typpeä oli talvella 18 µg/l, kesällä noin 68 µg/l. Talvinen typpipitoisuus oli selvästi suurempi kuin muissa tutkituissa järvissä. Tillilammen syvyys on 6,4 m. Järven ympäristössä on metsää ja suota. Talvella pintaveden hapenkyllästys oli 7 % ja alusvedessä vain 26 %. Kesällä happikyllästys oli pinnassa 98 %, pohjalta happi oli käytännössä loppunut. Veden sameus oli noin 2,2 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. Veden väriarvo oli talvella 7 mgpt/l ja kesällä 9 mgpt/l, eli vedet olivat humuspitoisia. Näkösyvyys oli talvella 2,9 m ja kesällä 2 m. Sähkönjohtavuus oli pintavedessä noin 6 ms/m, alusvedessä noin 7 ms/m. Arvot ovat tyypillisiä Suomen järville. Pintaveden ph oli talvella 6,4 ja kesällä 7,3. Alkaliteetti oli talvella,16 mmol/l, eli puskurikyky oli tyydyttävä. Pintaveden fosforipitoisuus oli talvella 11 µg/l, kesällä noin 28 µg/l. Alusveden fosforipitoisuus ei ollut koholla, vaikka happi oli lähes loppu. Kesäisen fosforipitoisuuden perusteella Tillilampi on rehevä. Klorofyllituloksen, 69 µg/l, mukaan jopa ylirehevä. Tillilammen klorofyllitulos oli selvästi suurin nyt tutkituista järvistä. Typpeä oli talvella pintavedessä vain 41 µg/l ja kesällä 61 µg/l. Alusvedessä typpeä oli 57 µg/l. 4.3 YLÄ-RIEVELIN ENONVEDEN ALUE: MIELASJÄRVI JA NUHJAKKA Mielasjärven ympäristö on kallioista, metsää ja myös pieniä suoalueita on ympäristössä. Mielasjärvi on nyt tutkituista järvistä syvin, 15 m. Pintavedessä hapenkyllästys oli talvella 75 %, kesällä 98 %. Alusvedessä kyllästysprosentti oli melko alhainen: talvella 29 % ja kesällä 27 %. Kesän happitulokseen vaikuttaa se, että Mielasjärvi on tutkituista järvistä syvin ja myös lämpötilakerrostuneisuus oli voimakkainta, pinnan ja pohjan välinen lämpötilaero oli lähes 15 C. Vesi oli kirkasta, sameusarvo oli,6 FTU. Väriarvo oli talvella 5 ja kesällä 7 mgpt/l, eli vesi oli humuspitoista. Näkösyvyyttä oli 3,5 m, joka oli kesän näkösyvyyksistä suurin. Sähkönjohtavuus pintavedessä oli tutkituista järvistä alhaisin, 3,2 1 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27

13 ms/m, ja alusvedessä talvella 3,5 ja kesällä 6,9 ms/m. Veden ph oli talvella 5,9 ja kesällä 6,6. Alkaliteetti oli talvella vain,4 mmol/l, joka kuvaa huonoa puskurikykyä, mutta sulamisvedet ovat saattaneet vaikuttaa tulokseen. Talvella pintavedessä oli fosforia 8 µg/l, alusvedessä 16 µg/l. Kesällä pintavedessä oli 1 µg/l fosforia ja alusvedessä 22 µg/l. Fosforipitoisuuden perusteella Mielasjärvi on karun ja lievästi rehevän vaihteessa. Klorofyllipitoisuus oli yllättävän korkea, 21 µg/l, jonka mukaan vesi olisi erittäin rehevää. Rehevyysluokittelua ei tosin tulisi tehdä yksittäisen tuloksen perusteella. On myös mahdollista, että tietyt levälajit, esim. runsaasti klorofylliä sisältävät Gonyostomum semen limalevät, jotka esiintyvät loppukesällä runsaana etenkin ruskeissa, humuspitoisissa ja jonkin verran ravinteikkaissa vesissä 2, nostavat klorofyllituloksen suhteettoman korkeaksi. Talvella vedessä oli typpeä alle 3 µg/l. Kesällä typpeä oli pintavedessä 43 µg/l, alusvedessä 55 µg/l. Nuhjakka on syvyydeltään 7,2 m. Järven ympäristö on kallioista, metsää ja salmen erottamassa eteläpäässä on suo. Happikyllästys oli talvella pintavedessä 74 % ja alusvedessä 43 %. Kesällä happea oli pinnassa 94 %, alusvedessä 35 %. Vesi oli kirkasta, sameutta oli,4-,8 FTU. Tutkituista järvistä Nuhjakka on värittömin väriarvon ollessa 3-35 mgpt/l. Myös talvinen näkösyvyys oli suurin: 5 m. Kesällä näkösyvyys oli 3,2 m. Sähkönjohtavuus oli noin 5 ms/m ja ph 6,4-6,9. Alkaliteetti oli talvella,13 mmol/l, eli puskurikyky oli tyydyttävä. Ravinnepitoisuudet olivat pieniä. Fosforia oli 7 µg/l ja typpeä talvella alle 2 µg/l, kesällä pintavedessä 33 ja alusvedessä 43 µg/l. Klorofyllipitoisuus oli 4 µg/l. Fosfori- ja klorofyllituloksen mukaan Nuhjakka on karu. 5 YHTEENVETO Ympäristöhallinnon yleistä käyttökelpoisuusluokittelua 3 soveltaen vuoden 27 tulosten perusteella Nuhjakka on luokassa erinomainen (taulukko 2). Luokkaan hyvä menee Mielasjärvi. Hyvän tyydyttävän vaiheilla on Hietajärvi. Luokkaan tyydyttävä menevät Koukkujärvi ja Virma. Yksittäisten tulosten perustuva luokittelu ei tosin ole kovin luotettavaa. Rehevyysluokittelussa (fosfori- ja klorofyllipitoisuudet) Nuhjakka on karu. Mielasjärvi on lievästi rehevä. Reheviä ovat Koukku- ja Hietajärvi. Tillilampi on erittäin rehevä. Taulukko 2. Ympäristöhallinnon yleinen käyttökelpoisuusluokittelu Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Nuhjakka Mielasjärvi Hieta järvi Tillilampi Koukkujärvi Virma Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 11

14 Nyt tutkituista järvistä ei juuri ole aikaisempia vedenlaatutietoja, joten johtopäätöksiä vedenlaadun kehityssuunnista ei voida tehdä. Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmästä löytyy joitakin yksittäisiä tuloksia Koukkujärvestä, Hietajärvestä ja Virmasta 7- & 8-luvun lopulta. Koukkujärven tuloksissa vuodelta 1977 ravinnepitoisuudet olivat pienempiä. Myös sameus ja väriarvot näyttäisivät kasvaneen 7-luvun tasosta. Virmassa näyttäisi siltä, että ainakin talviset ravinnepitoisuudet ja väriarvot ovat nousseet. Hietajärvellä sen sijaan ravinnepitoisuudet olivat nyt pienempiä kuin 8-luvun lopulla, mutta klorofyllitulos oli nyt suurempi. Jonkun asteista rehevöitymistä järvissä on siis saattanut tapahtua. Nyt tutkitulta seudulta on tarkoitus hakea vesinäytteitä uudelleen noin 5-6 vuoden kuluttua. VIITTEET 1 Oravainen, R Opasvihkonen vesistötulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y., moniste, 25 s. 2 Suomen ympäristökeskus 27. Kultalevät. - Ympäristöhallinnon internet-sivut, > Ympäristön tila > Pintavedet > Vesien elämää > Levät > Mikrolevät eli planktonlevät. 3 Suomen ympäristökeskus 27. Vedenlaatuluokituksen luokkarajat. - Ympäristöhallinnon internet-sivut, > Ympäristön tila > Pintavedet > Vesien tila > Pintavesien laatu. 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27

15

16

17 n ja n järvitutkimus 22. & LIITE 3 Näytesyvyys lt Happi Happi Sameus Sähkönj Alkal. ph Väri kok.n Kok.P m oc mg/l % FTU ms/m mmol/l mgpt/l ug/l ug/l näkösyvyys 1,7 m 1 1,8 9,4 67 1,3 6,4,7 5, , näkösyvyys 1,8 m 1 1, ,8 9,6,17 6, ,9 6,3 45 9, näkösyvyys 1,5 m 1 2,8 4,5 33,9 5,9,8 5, , , näkösyvyys 2,9 m 1 3,4 9,3 7 2,1 5,8,16 6, ,6 7,2 54 5,5 4 3,4 26 7, näkösyvyys 3,5 m 1 3,2 1 75,6 3,2,4 5, ,2 9, ,4 6, ,4 3,9 29 3, näkösyvyys 5, m 1 3,4 9,9 74,4 5,1,13 6, ,8 7, ,9 5,6 43 5, Näytesyvyys lt Happi Happi Sameus Sähkönj ph Väri kok.n Kok.P Klorof. oc mg/l % FTU ms/m mgpt/l ug/l ug/l ug/l näkösyvyys 1,8 m 1 19,5 9,2 1 2,2 6 7, ,5 16,9 6,4 66 6, ,5 4 näkösyvyys 1,5 m 1 2 9,2 11 3,3 6,6 7, , , näkösyvyys 2, m 1 19, ,8 4,8 6, ,5 16,7 6,9 71 4, ,5 17 näkösyvyys 2, m 1 19,1 9,1 98 2,2 6,2 7, ,7 6, ,8 <,5 < näkösyvyys 3,5 m 1 2,8 8,8 98,6 3,2 6, ,7 6, ,2 3,4 27 6, näkösyvyys 3,2 m ,4 94,8 5 6, ,4 7, ,5 3,9 35 5, Näytesyvyys lt Happi Happi Sameus Sähkönj ph Väri kok.n Kok.P Klorof. oc mg/l % FTU ms/m mgpt/l ug/l ug/l ug/l

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006 HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA Vesistöosasto/RO 13.1.215 Kirjenumero 852/15 Jorma Järvensivu Kankaistonkatu 14 F 21 3871 Kankaanpää RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA 4.8.215 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS Tutkimus

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014 Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Yleiskuvaus Nummen taajaman läheisyydessä sijaitseva Pitkäjärvi on Nummi-Pusulan toiseksi suurin järvi (237 ha). Järven syvin kohta

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin

Lisätiedot

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014 7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet

Lisätiedot

COOLOX-MENETELMÄN SOVELTUVUUDESTA PANNUJÄRVEN KUNNOSTUKSEEN

COOLOX-MENETELMÄN SOVELTUVUUDESTA PANNUJÄRVEN KUNNOSTUKSEEN 28.8.212 19.1.212 17.4.213 25.4.213 1.5.213 3.7.213 12.8.213 25.9.213 22.1.213 2.11.213 25.3.215 28.4.215 28.5.215 24.6.215 1.8.215 3.11.215 16.11.215 Vesistöosasto/RO 23.11.215 Kirjenumero 947/15 Vanajavesikeskus/Suvi

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Varsinais-Suomen kalavesienhoito Oy (2005) Sanna Tikander (2005) Turun ammattikorkeakoulu, Kestävän kehityksen ko. Arimaan happitalouden

Lisätiedot

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010 Vesistöosasto/RO 7.3.214 Kirjenumero 229/14 PIRKKALAN KUNTA Vesa Vanninen Suupantie 11 3396 PIRKKALA KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 21 1. JOHDANTO Keskisenkulman järvet ovat ketjussa olevia

Lisätiedot

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 23.10.2013 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2013

Lisätiedot

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN 1 VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.03.2009 Kirje nro 145 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013

KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 LUVY/142 10.9.2013 Minna Sulander Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 Työ liittyy Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelun toimialan toimeksiannosta tehtävään

Lisätiedot

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 Kovelonjärven eteläpuolella sijaitsevan Musta-Kaidan vesinäytteet otettiin 2.8.2017 Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014 Vesiosasto/MP 9..2 Kirjenumero 798/ NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 2 7 NOKIA KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2 JA 2. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tutki Kahtalammen

Lisätiedot

Selvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka

Selvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka Selvitys Ahmoolammin tilasta Taru Soukka Raportti a91/2012 Laatija: Taru Soukka, ympäristönhoitaja-opiskelija, Hyria koulutus Oy Tarkastaja: Eeva Ranta Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2014 loppukesän tulokset

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2014 loppukesän tulokset LUVY/119.9.1 Puujärven VSY Olli Kilpinen PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 1 loppukesän tulokset Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta ja Tesvärin keskiosasta otettiin Puujärven VSY:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007 HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 27 vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 169/28 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO 2.4.2015 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 1 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden

Lisätiedot

PITKÄJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

PITKÄJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 6.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu PITKÄJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Nummen Pitkäjärven pohjoisosan runsaan 8 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016 VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan

Lisätiedot

Ympäristön tila kesällä 2013

Ympäristön tila kesällä 2013 NÄKYMIÄ KESÄ 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila kesällä 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa vesistöjen

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä 13.6.2017 Limnologi Reijo Oravainen Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry COOLOX - tuotekehitys Havaittiin, että pienissä lammissa, joissa oli

Lisätiedot

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 No 1635/06 SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 Lappeenrannassa 18. päivänä joulukuuta 2006 SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Pentti Saukkonen limnologi SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN

Lisätiedot

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 Vihtijärven vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteenotto perustuu

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 117-16-5754 Oheisena lähetetään tulokset Uudenkaupungin merialueen tarkkailututkimuksesta, jonka Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 10642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Anne Aaltonen TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely 213 tulokset Juha Paavola Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Alueen kuvaus... 1 2.1 Matjärven perustiedot... 1 2.2

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

VUONNA 2007 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2007 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.10.2007 Kirje nro 651 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2007 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Lisätiedot

1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 1 3 VEDENLAADUSTA KERTOVAT TEKIJÄT 2. 3.1 Lämpötilakerrostuneisuus ja happiolot 2. 3.2 Rehevyys 3. 3.

1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 1 3 VEDENLAADUSTA KERTOVAT TEKIJÄT 2. 3.1 Lämpötilakerrostuneisuus ja happiolot 2. 3.2 Rehevyys 3. 3. TIIVISTELMÄ Vuoden 2008 vesistötutkimuksessa oli mukana yhteensä 39 Hartolan, Heinolan ja Sysmän kuntien alueella sijaitsevaa vesistöä. Tutkituista vesistöistä 33 oli järviä, 5 ojia ja yksi lähde. Vuoden

Lisätiedot

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto 1 / 1 LÄHETE 3.3.2016 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 78210 VARKAUS Tiedoksi: A1407 Pohjois-Savon ELY-keskus Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu Kan

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2009

Espoon vesistötutkimus 2009 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 29 Vuosiyhteenveto Katja Pellikka & Vuokko Tarvainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 3

Lisätiedot

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 7.11.2016 Nro 31-16-7242 2 (6) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT... 1 3. TULOSTEN TARKASTELU... 3 3.1 Mommilanjärvi... 3 3.2 Ansionjärvi... 4 3.3 Koiranvuolle... 4 3.4 Kolmilammi, pohjoinen... 5 3.5 Kolmilammi,

Lisätiedot

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI LEHMIJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI LEHMIJÄRVEN UIMARANTA 1 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot Salon kaupunki / Liikuntapalvelut Reino

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008

ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 1 Elina Meriluoto 24.9. Kirje no 692 HÄMEENLINNAN SEUDUN VESI OY Jätevesilaitos Paroistentie 7 136 HÄMEENLINNA ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 1. JOHDANTO Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy

Lisätiedot