PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007"

Transkriptio

1 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg

2 SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset Lämpötila ja happi Sameus, väri ja näkösyvyys Alkaliteetti, sähkönjohtavuus ja ph Ravinteet ja rehevyys 7 4 Tulosten tarkastelu järvikohtaisesti Pieniveden vesistöalue: Hietajärvi Pitkäjärven - Virman vesistöalue: Koukkujärvi ja Tillilampi Ylä-Rievelin - Enonveden alue: Mielasjärvi ja Nuhjakka 1 5 Yhteenveto 11 Viitteet 12 Liitteet 1 Kartta vuonna 26 & 27 tutkituista järvistä 2 Kartta vuonna 27 tutkituista järvistä 3 Tulokset

3 1 JOHDANTO Kymijoen vesi ja ympäristö ry aloitti vuonna 26 jäsenpalveluna toiminta-alueensa kuntien järvitutkimukset Hartolan kunnan alueelta (kartta liite 1). Vuosittain tutkitaan järviä rajatulta vesistöalueelta. Tarkoituksena on selvittää sellaisten järvien vedenlaatua, joista ei juuri ole aiempaa tutkimustietoa, tai tieto on hyvin vanhaa, ja alueella on kaavoitukseen liittyvää tai muuta tiedontarvetta. 2 NÄYTTEENOTTO JA SÄÄOLOT lta haettiin näytteet neljästä ja sta kahdesta järvestä (taulukko 1, kartta liite 2) lopputalvesta (22. & 26.3.) ja kesällä ( ) (tulokset liite 3). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. Näytteet otettiin järven syvimmästä kohdasta. Metrin syvyydestä otetusta näytteestä tutkittiin happi, sameus, sähkönjohtokyky, ph, väri, kokonaistyppi ja -fosfori ja talvella myös alkaliteetti. Harppauskerroksesta mitattiin happi, ja metri pohjan yläpuolelta analysoitiin happi, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi ja -fosfori. Lisäksi mitattiin näkösyvyys. Myös lämpötila mitattiin kaikista näytteenottosyvyyksistä. Kesällä analysoitiin lisäksi klorofylli-a. Taulukko 1. Tutkimuskohteet, sijainnit ja kokonaissyvyydet. Järvi Kunta Vesistöalue Koordinaatit Syv. m Virma Pitkäjärven - Virman va , Koukkujärvi Pitkäjärven - Virman va ,5 Tillilampi Pitkäjärven - Virman va ,4 Hietajärvi Pieniveden va , Mielasjärvi Ylä-Rievelin - Enonveden a , Nuhjakka Ylä-Rievelin - Enonveden a ,2 Tammi- ja maaliskuu olivat tavallista lämpimämpiä, helmikuu sen sijaan normaalia kylmempi. Helmi-maaliskuussa satoi normaalia vähemmän. Maaliskuun lopulla näytteenottoaikaan lunta ei enää ollut, jään paksuus oli noin 3 cm ja ilman lämpötila oli +-7 C. Jäät lähtivät paikoin ennätyksellisen aikaisin huhtikuussa. Kesän lämpötilat ja sademäärät olivat melko tavanomaiset, lukuun ottamatta heinäkuun sateita, jotka olivat lähes kaksinkertaisia normaaliin verrattuna. Kesänäytteenotossa ilman lämpötila oli C. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27

4 3 TULOKSET Tässä kappaleessa tulokset on esitetty analyysikohtaisesti, jotta järvien tuloksia on voitu vertailla keskenään. Kappaleessa 4 tuloksia tarkastellaan järvikohtaisesti. 3.1 LÄMPÖTILA JA HAPPI Veden lämpötilan mittaus on yksi vesistötarkkailujen perusmäärityksistä, joka tehdään yleensä aina vesinäytteiden oton yhteydessä 1. Lämpötila-arvoa tarvitaan mm. happikyllästysasteen laskemisessa. Lämpötilamittauksilla selvitetään järven kerrostuneisuus. Suomen järvissä on kaksi täyskiertoa: kevät- ja syystäyskierto. Täyskiertoaikaan vesimassa on kerrostumaton (lämpötila sama pinnasta pohjaan) ja vesimassa muutoinkin tasalaatuista. Myös happitilanne on tällöin yleensä häiriötön (8-9 %), vaikka vesistö olisi voimakkaastikin kuormitettu. Mikäli järvi on matala, pysyvää kesäkerrostuneisuutta ei välttämättä synny, vaan tuulet sekoittavat veden pohjaa myöten. Veden lämpötila oli maaliskuun lopulla metrin syvyydessä normaalia lämpimämpi, noin +3 C, paitsi Virmassa ja Koukkujärvessä noin +1,5 C (kuva 1). Vesi oli jo sekoittunutta eli lähes tasalämpöistä pinnasta pohjaan. Syvemmällä vesi oli 2-4 C. Lämpötila (*C) Syvyys (m) ,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 Mielasjärvi Nuhjakka Tillilampi Virma Koukkujärvi Hietajärvi Kuva 1. Lämpötilakerrostuneisuus talvinäytteenottoaikaan. Heinäkuun alussa pintavesi oli noin +2 C (kuva 2). Matalimmissa järvissä ( Koukku- ja Hietajärvi) ero pinnan ja pohjan lämpötilassa oli vain noin 3 C. Syvimmässä Mielasjärvessä alusvesi oli +6 C, eli ero pintaveteen lähes 15 C. Happikyllästeisyys on heikoimmillaan kerrostuneisuusajan lopulla (yleensä maaliskuussa lopputalvella ja elokuussa loppukesällä) 1. Nämä ajankohdat sopivat siten parhaiten happitilanteen tutkimiseen. Happikyllästysasteen vajaus päällysvedessä on yleistä pienissä, matalissa ja rehevissä järvissä. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27

5 Lämpötila (*C) Syvyys (m) Mielasjärvi Nuhjakka Tillilampi Virma Koukkujärvi Hietajärvi 12 Kuva 2. Lämpötilakerrostuneisuus kesänäytteenottoaikaan. Pintaveden happikyllästys oli Hietajärvellä talvella vain 33 % (kuva 3). Koukkujärvellä happikyllästys oli noin 6 % ja muilla järvillä noin 7 %. Myös talvinen alusveden happitilanne oli huonoin Hietajärvellä, 22 % (kuva 3). Matalissa Virmassa ja Kokkujärvellä alusveden happitilanne oli paras, noin 5 %. Muilla järvillä alusveden happikyllästys oli noin 3-4 %. Pintaveden happikyllästys oli kesällä noin 1 % kaikilla järvillä. Tillilammen alusvedestä happi oli kesällä käytännössä loppunut (kuva 3). Syvimmissä Mielasjärvessä ja Nuhjakassa kyllästysprosentti oli noin 3. Matalimmissa järvissä ( Koukku- ja Hietajärvi) alusveden happikyllästys oli noin 7 % O2% Talvi 1m Kesä 1m Talvi pohja -1m Kesä pohja -1m Kuva 3. Happikyllästysprosentit talvella ja kesällä metrin syvyydessä ja metri pohjan yläpuolella. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 3

6 3.2 SAMEUS, VÄRI JA NÄKÖSYVYYS Talvella sameusarvot olivat melko pieniä,,4-2,1 FTU (kuva 4). Kirkkaan veden sameusarvo on pienempi kuin 1 FTU. Vesi oli talvella kirkkainta Mielasjärvellä ja Nuhjakassa. 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 FTU Talvi Kesä Kuva 4. Sameusarvot (FTU) talvella ja kesällä metrin syvyydestä. Talvella Nuhjakan vedessä oli väriarvon mukaan lievää humusleimaa (kuva 5). Virmassa ja Hietajärvellä väri näkyy jo paljaalla silmällä selvänä veden ruskeutena. Muut järvetkin olivat humuspitoisia mgpt/l Talvi Kesä Kuva 5. Väriarvot (mgpt/l) talvella ja kesällä metrin syvyydessä. Kesällä sameus on suurempi kuin talvella johtuen päällysvedessä esiintyvästä leväsamennuksesta. Mielasjärvellä sameus tosin oli kesällä yhtä pientä kuin talvella. Myös 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27

7 Nuhjakan vesi oli kirkasta. Muilla järvillä vesi oli lievästi sameaa (kuva 4). Sameus ei vielä tällöin ole selvästi silminnähtävää. Kesällä väri usein vähenee ilmeisesti ultraviolettisäteilyn hajottaessa humusta 1. Mielasjärvellä ja Tillilammessa väriarvo kuitenkin hieman nousi. Nuhjakan väriarvo oli kesälläkin pienin. Muut järvet olivat väriarvon perusteella humuspitoisia (kuva 5). Näkösyvyys oli talvella 5 m Nuhjakassa, noin 3-3,5 m Mielasjärvellä ja Tillilammella ja muilla järvillä 1,5-1,8 m (kuva 6). Kesällä Mielasjärvellä ja Nuhjakassa oli näkösyvyyttä yli 3 metriä, Koukkujärvellä 1,5 m ja muilla järvillä noin 2 m m Talvi Kesä Kuva 6. Näkösyvyys (m) talvella ja kesällä. 3.3 ALKALITEETTI, SÄHKÖNJOHTAVUUS JA PH Alkaliteetti mittaa veden kykyä vastustaa ph:n muutosta eli haponsitomiskykyä 1. Mikäli alkaliteetti on pieni, järvi on vaarassa happamoitua. Puskurikyky riippuu pitkälle järven valuma-alueen laadusta. Karut, kallioiset tai ohuen moreenikerroksen omaavat valumaalueet ovat tyypillisiä happamoituville järville. Valuma-alueen peltovaltaisuus vähentää happamoitumista. Alkaliteetti oli pienin Mielasjärvessä eli puskurikyky on huono, mutta sulamisvedet ovat saattaneet vaikuttaa tulokseen. Virmassa ja Hietajärvessä puskurikyky oli tämän näytteenottokerran tuloksen perusteella välttävä (kuva 7). Muissa järvissä tulos oli tyydyttävä. Sähkönjohtavuus mittaa vedessä olevien liuenneiden suolojen määrää. Normaali sähkönjohtavuus Suomen järvissä on 5-1 ms/m. Sähkönjohtavuus kasvaa järvissä pinnasta pohjalle siirryttäessä. Orgaanisen aineen hajotessa vapautuu suoloja veteen, mikä lisää sähkönjohtavuutta 1. Arvot olivat kesällä hieman pienempiä kuin talvella (kuva Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 5

8 8). Sähkönjohtavuus oli pienin Mielasjärvellä. Koukkujärvellä sähkönjohtavuus oli talvella muita järviä suurempi, mutta vielä normaalilla tasolla.,18,16,14,12,1,8,6,4,2 mmol/l Kuva 7. Alkaliteetti (mmol/l) metrin syvyydessä talvella ms/m Talvi 1m Kesä 1m Talvi pohja -1m Kesä pohja -1m Kuva 8. Sähkönjohtavuusarvot (ms/m) talvella ja kesällä metrin syvyydessä ja metri pohjan yläpuolella. Happamuus eli ph on Suomen vesistöissä yleensä lievästi happamalla puolella (6,5-6,8) vesien luontaisesta humuskuormituksesta johtuen 1. Normaalisti ph on talvella hieman alhaisempi kuin kesällä. Kesäaikana levätuotanto kohottaa lievästi päällysveden ph-tasoa. Tutkittujen järvien ph-arvoissa ei ollut suurta eroa (kuva 9). Talvella ph oli noin 6 ja kesällä 7. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27

9 3.4 RAVINTEET JA REHEVYYS Järven rehevyystasoa kuvaavat parhaiten tuotantokauden aikainen päällysveden fosforipitoisuus ja klorofylli-a pitoisuus, joka kuvaa planktonlevien määrää. Kesän fosforitulosten perusteella Nuhjakka on karu, Mielasjärvi karu - lievästi rehevä ja muut reheviä (kuva 1). Kesän klorofyllitulosten mukaan Tillilampi on peräti ylirehevä ja Virma erittäin rehevä. Koukku- ja Mielasjärvi ovat rehevän - erittäin rehevän luokassa. Hietajärvi on rehevä ja Nuhjakka karu (kuva 11) ph Talvi Kesä Kuva 9. ph-arvot talvella ja kesällä metrin syvyydessä µg/l Talvi 1m Kesä 1m Talvi pohja -1m Kesä pohja -1m Kuva 1. Fosforipitoisuudet (µg/l) talvella ja kesällä metrin syvyydessä ja metri pohjan yläpuolella. Myös typpipitoisuudet olivat pienimpiä Nuhjakassa ja Mielasjärvessä (kuva 12). Muilla järvillä kesäaikaiset pintaveden typpipitoisuudet olivat tasoa 6-7 µg/l. Humusvesille tyypillinen pitoisuus on 4-8 µg/l. Typpi-fosfori suhteen perusteella fosfori on rajoittava ravinne tutkituilla järvillä, kuten myös useimmissa Suomen järvissä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 7

10 Alusveden fosforipitoisuudet eivät kesällä olleet korkeampia kuin pintaveden (kuva 1). Ainoastaan Mielasjärvessä, jossa fosforipitoisuudet olivat pieniä, alusveden pitoisuudet olivat pintaveden pitoisuuksia suuremmat. Terveessä järvessä, jossa ei ole alusveden happiongelmia, fosfori pidättyy pohjalietteeseen eikä alusveden pitoisuustaso nouse kovin voimakkaasti 1. Edes Tillilammessa, jossa happi oli kesällä käytännössä loppunut, alusveden fosforipitoisuus ei ollut kohonnut. Myöskään alusveden typpipitoisuus ei juuri eronnut pintaveden pitoisuuksista (kuva 12). Kesällä niissä järvissä joissa pintaveden typpipitoisuudet olivat pienimmät, alusveden pitoisuus oli hieman suurempi kuin pintaveden µg/l Kuva 11. Klorofylli-a pitoisuus (µg/l) kesällä syvyydestä -2/-4 m µg/l Talvi 1m Kesä 1m Talvi pohja -1m Kesä pohja -1m Kuva 12. Typpipitoisuudet (µg/l) talvella ja kesällä metrin syvyydessä ja metri pohjan yläpuolella. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27

11 Talvella fosforipitoisuudet ovat päällysvedessä yleensä alhaisempia kuin kesällä. Talvella päällysvedessä ei ole juurikaan kasviplanktonia, joten fosfori sedimentoituu pohjalle 1. Ainoastaan Koukkujärvellä oli talvella pintavedessä enemmän fosforia kuin kesällä. Kuten kesälläkin, talvella pintavedessä oli vähiten fosforia Nuhjakassa ja Mielasjärvellä, eniten Koukkujärvellä. Typpipitoisuus vaihtelee luontaisesti siten, että alimmat arvot sattuvat loppukesään ja korkeimmat talvikauteen, jolloin typen käyttö on vähäistä 1. Talvella typpipitoisuudet pintavedessä olivat pienimpiä Nuhjakassa, Mielasjärvellä ja Tillilammella. Näissä pitoisuudet olivat kesällä talvea suurempia. Suurimmat pintaveden typpipitoisuudet olivat talvella Koukkujärvellä. Alusveden fosforipitoisuudet eivät talvella juuri olleet korkeampia kuin pintaveden (kuva 1). Ainoastaan Mielasjärvellä, jossa pintavedessä oli vähän fosforia, alusveden pitoisuus oli hieman korkeampi. Alusveden typpipitoisuudet olivat Koukkujärvellä huomattavasti korkeammat talvella kuin kesällä. Myös Virmassa ja Hietajärvellä alusveden typpipitoisuus oli talvella selvästi korkeampi. Nuhjakan alusvedessä oli erittäin vähän typpeä talvella. 4 TULOSTEN TARKASTELU JÄRVIKOHTAISESTI 4.1 PIENIVEDEN VESISTÖALUE: HIETAJÄRVI Hietajärven ympäristössä on metsäistä, järven kaakkoiskulmaan tulee vesiä suoalueelta. Järven kokonaissyvyys on noin 3 metriä. Talvella hapenkyllästysprosentit olivat alhaisia; pintavedessä vain 33 ja pohjan lähellä 22. Kesällä kyllästysprosentit olivat vastaavasti 98 ja 71. Talvella Hietajärven vesi oli kirkasta: sameusarvo oli,9 FTU. Kesällä sameusarvo oli 1,8 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. Väriarvo oli mgpt/l, eli suovesien vaikutus oli selvästi nähtävissä veden ruskeutena. Näkösyvyyttä Hietajärvellä oli talvella 1,5 m ja kesällä 2, m. Talvinen näkösyvyys oli tutkituista järvistä pienin. Kesällä sähkönjohtavuus oli tutkituista järvistä pienin, noin 5 ms/m pinnalla ja pohjalla, talvella noin 6 ms/m, eli normaalia tasoa. Pintaveden ph oli lievästi hapan, talvella 5,9 ja kesällä 6,6. Alkaliteetti oli talvella,8 mmol/l, eli puskurikyky oli välttävä. Fosforipitoisuudet olivat sekä pinta- että alusvedessä µg/l. Klorofyllipitoisuus oli kesällä 17 µg/l. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuden perusteella vesistö on rehevä. Typpeä oli talvella µg/l ja kesällä µg/l, eli ruskeille humusvesille tyypillistä tasoa. 4.2 PITKÄJÄRVEN VIRMAN VESISTÖALUE: VIRMA, KOUKKUJÄRVI JA TILLILAMPI Virman syvyys on 3 m. Järven ympäristössä on metsää, suota, asutusta ja sorakuoppa. Talvella pintaveden hapenkyllästys oli 67 % ja alusvedessä 51 %. Kesällä happikyllästys oli pinnassa 1 %, pohjalla 66 %. Talvella veden sameus oli 1,3 FTU ja kesällä 2,2 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. Veden väriarvo oli talvella 12 mgpt/l ja kesällä 9 mgpt/l, eli suovesien vaikutus näkyi selvänä ruskeutena. Näkösyvyys oli noin 1,8 m. Sähkönjohtavuus oli talvella noin 6 ms/m, kesällä 6,4-7, ms/m. Arvot ovat tyypillisiä Suomen Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 9

12 järville. Pintaveden ph oli talvella 5,9 ja kesällä 7,1. Alkaliteetti oli talvella,7 mmol/l, eli puskurikyky oli välttävä. Fosforipitoisuus oli talvella 18 µg/l, kesällä noin 2 µg/l. Fosforipitoisuuden perusteella Virma on rehevä. Klorofyllituloksen, 4 µg/l, mukaan jopa erittäin rehevä. Typpeä oli talvella noin 9 µg/l, kesällä pintavedessä noin 65 µg/l, joka on humusvesille tyypillinen arvo. Koukkujärvi on nyt tutkituista järvistä matalin, 2,5 m. Järven ympäristössä on metsää, asutusta, suota ja kalliota. Talvella pintaveden hapenkyllästys oli 57 % ja alusvedessä 45 %. Kesällä happikyllästys oli pinnassa 11 %, pohjalla 73 %. Talvella veden sameus oli 1,8 FTU ja kesällä 3,3 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. Kesäinen sameus oli nyt tutkituista järvistä suurin. Veden väriarvo oli talvella 1 mgpt/l ja kesällä 8 mgpt/l, eli vesi oli humuspitoista. Näkösyvyys oli talvella 1,8 m ja kesällä 1,5 m, joka oli huonoin nyt tutkituista järvistä. Sähkönjohtavuus oli talvella noin 9,5 ms/m, kesällä 6,6 ms/m. Talvinen sähkönjohtavuus oli muita järviä korkeampi. Pintaveden ph oli talvella 6,3 ja kesällä 7,2. Alkaliteetti oli talvella,17 mmol/l, eli puskurikyky oli tyydyttävä, mutta samalla paras nyt tutkituista järvistä. Pintaveden fosforipitoisuus oli talvella 38 µg/l, kesällä 32 µg/l. Klorofylliä oli 2 µg/l. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuden perusteella Koukkujärvi on rehevä. Typpeä oli talvella 18 µg/l, kesällä noin 68 µg/l. Talvinen typpipitoisuus oli selvästi suurempi kuin muissa tutkituissa järvissä. Tillilammen syvyys on 6,4 m. Järven ympäristössä on metsää ja suota. Talvella pintaveden hapenkyllästys oli 7 % ja alusvedessä vain 26 %. Kesällä happikyllästys oli pinnassa 98 %, pohjalta happi oli käytännössä loppunut. Veden sameus oli noin 2,2 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. Veden väriarvo oli talvella 7 mgpt/l ja kesällä 9 mgpt/l, eli vedet olivat humuspitoisia. Näkösyvyys oli talvella 2,9 m ja kesällä 2 m. Sähkönjohtavuus oli pintavedessä noin 6 ms/m, alusvedessä noin 7 ms/m. Arvot ovat tyypillisiä Suomen järville. Pintaveden ph oli talvella 6,4 ja kesällä 7,3. Alkaliteetti oli talvella,16 mmol/l, eli puskurikyky oli tyydyttävä. Pintaveden fosforipitoisuus oli talvella 11 µg/l, kesällä noin 28 µg/l. Alusveden fosforipitoisuus ei ollut koholla, vaikka happi oli lähes loppu. Kesäisen fosforipitoisuuden perusteella Tillilampi on rehevä. Klorofyllituloksen, 69 µg/l, mukaan jopa ylirehevä. Tillilammen klorofyllitulos oli selvästi suurin nyt tutkituista järvistä. Typpeä oli talvella pintavedessä vain 41 µg/l ja kesällä 61 µg/l. Alusvedessä typpeä oli 57 µg/l. 4.3 YLÄ-RIEVELIN ENONVEDEN ALUE: MIELASJÄRVI JA NUHJAKKA Mielasjärven ympäristö on kallioista, metsää ja myös pieniä suoalueita on ympäristössä. Mielasjärvi on nyt tutkituista järvistä syvin, 15 m. Pintavedessä hapenkyllästys oli talvella 75 %, kesällä 98 %. Alusvedessä kyllästysprosentti oli melko alhainen: talvella 29 % ja kesällä 27 %. Kesän happitulokseen vaikuttaa se, että Mielasjärvi on tutkituista järvistä syvin ja myös lämpötilakerrostuneisuus oli voimakkainta, pinnan ja pohjan välinen lämpötilaero oli lähes 15 C. Vesi oli kirkasta, sameusarvo oli,6 FTU. Väriarvo oli talvella 5 ja kesällä 7 mgpt/l, eli vesi oli humuspitoista. Näkösyvyyttä oli 3,5 m, joka oli kesän näkösyvyyksistä suurin. Sähkönjohtavuus pintavedessä oli tutkituista järvistä alhaisin, 3,2 1 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27

13 ms/m, ja alusvedessä talvella 3,5 ja kesällä 6,9 ms/m. Veden ph oli talvella 5,9 ja kesällä 6,6. Alkaliteetti oli talvella vain,4 mmol/l, joka kuvaa huonoa puskurikykyä, mutta sulamisvedet ovat saattaneet vaikuttaa tulokseen. Talvella pintavedessä oli fosforia 8 µg/l, alusvedessä 16 µg/l. Kesällä pintavedessä oli 1 µg/l fosforia ja alusvedessä 22 µg/l. Fosforipitoisuuden perusteella Mielasjärvi on karun ja lievästi rehevän vaihteessa. Klorofyllipitoisuus oli yllättävän korkea, 21 µg/l, jonka mukaan vesi olisi erittäin rehevää. Rehevyysluokittelua ei tosin tulisi tehdä yksittäisen tuloksen perusteella. On myös mahdollista, että tietyt levälajit, esim. runsaasti klorofylliä sisältävät Gonyostomum semen limalevät, jotka esiintyvät loppukesällä runsaana etenkin ruskeissa, humuspitoisissa ja jonkin verran ravinteikkaissa vesissä 2, nostavat klorofyllituloksen suhteettoman korkeaksi. Talvella vedessä oli typpeä alle 3 µg/l. Kesällä typpeä oli pintavedessä 43 µg/l, alusvedessä 55 µg/l. Nuhjakka on syvyydeltään 7,2 m. Järven ympäristö on kallioista, metsää ja salmen erottamassa eteläpäässä on suo. Happikyllästys oli talvella pintavedessä 74 % ja alusvedessä 43 %. Kesällä happea oli pinnassa 94 %, alusvedessä 35 %. Vesi oli kirkasta, sameutta oli,4-,8 FTU. Tutkituista järvistä Nuhjakka on värittömin väriarvon ollessa 3-35 mgpt/l. Myös talvinen näkösyvyys oli suurin: 5 m. Kesällä näkösyvyys oli 3,2 m. Sähkönjohtavuus oli noin 5 ms/m ja ph 6,4-6,9. Alkaliteetti oli talvella,13 mmol/l, eli puskurikyky oli tyydyttävä. Ravinnepitoisuudet olivat pieniä. Fosforia oli 7 µg/l ja typpeä talvella alle 2 µg/l, kesällä pintavedessä 33 ja alusvedessä 43 µg/l. Klorofyllipitoisuus oli 4 µg/l. Fosfori- ja klorofyllituloksen mukaan Nuhjakka on karu. 5 YHTEENVETO Ympäristöhallinnon yleistä käyttökelpoisuusluokittelua 3 soveltaen vuoden 27 tulosten perusteella Nuhjakka on luokassa erinomainen (taulukko 2). Luokkaan hyvä menee Mielasjärvi. Hyvän tyydyttävän vaiheilla on Hietajärvi. Luokkaan tyydyttävä menevät Koukkujärvi ja Virma. Yksittäisten tulosten perustuva luokittelu ei tosin ole kovin luotettavaa. Rehevyysluokittelussa (fosfori- ja klorofyllipitoisuudet) Nuhjakka on karu. Mielasjärvi on lievästi rehevä. Reheviä ovat Koukku- ja Hietajärvi. Tillilampi on erittäin rehevä. Taulukko 2. Ympäristöhallinnon yleinen käyttökelpoisuusluokittelu Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Nuhjakka Mielasjärvi Hieta järvi Tillilampi Koukkujärvi Virma Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 11

14 Nyt tutkituista järvistä ei juuri ole aikaisempia vedenlaatutietoja, joten johtopäätöksiä vedenlaadun kehityssuunnista ei voida tehdä. Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmästä löytyy joitakin yksittäisiä tuloksia Koukkujärvestä, Hietajärvestä ja Virmasta 7- & 8-luvun lopulta. Koukkujärven tuloksissa vuodelta 1977 ravinnepitoisuudet olivat pienempiä. Myös sameus ja väriarvot näyttäisivät kasvaneen 7-luvun tasosta. Virmassa näyttäisi siltä, että ainakin talviset ravinnepitoisuudet ja väriarvot ovat nousseet. Hietajärvellä sen sijaan ravinnepitoisuudet olivat nyt pienempiä kuin 8-luvun lopulla, mutta klorofyllitulos oli nyt suurempi. Jonkun asteista rehevöitymistä järvissä on siis saattanut tapahtua. Nyt tutkitulta seudulta on tarkoitus hakea vesinäytteitä uudelleen noin 5-6 vuoden kuluttua. VIITTEET 1 Oravainen, R Opasvihkonen vesistötulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y., moniste, 25 s. 2 Suomen ympäristökeskus 27. Kultalevät. - Ympäristöhallinnon internet-sivut, > Ympäristön tila > Pintavedet > Vesien elämää > Levät > Mikrolevät eli planktonlevät. 3 Suomen ympäristökeskus 27. Vedenlaatuluokituksen luokkarajat. - Ympäristöhallinnon internet-sivut, > Ympäristön tila > Pintavedet > Vesien tila > Pintavesien laatu. 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27

15

16

17 n ja n järvitutkimus 22. & LIITE 3 Näytesyvyys lt Happi Happi Sameus Sähkönj Alkal. ph Väri kok.n Kok.P m oc mg/l % FTU ms/m mmol/l mgpt/l ug/l ug/l näkösyvyys 1,7 m 1 1,8 9,4 67 1,3 6,4,7 5, , näkösyvyys 1,8 m 1 1, ,8 9,6,17 6, ,9 6,3 45 9, näkösyvyys 1,5 m 1 2,8 4,5 33,9 5,9,8 5, , , näkösyvyys 2,9 m 1 3,4 9,3 7 2,1 5,8,16 6, ,6 7,2 54 5,5 4 3,4 26 7, näkösyvyys 3,5 m 1 3,2 1 75,6 3,2,4 5, ,2 9, ,4 6, ,4 3,9 29 3, näkösyvyys 5, m 1 3,4 9,9 74,4 5,1,13 6, ,8 7, ,9 5,6 43 5, Näytesyvyys lt Happi Happi Sameus Sähkönj ph Väri kok.n Kok.P Klorof. oc mg/l % FTU ms/m mgpt/l ug/l ug/l ug/l näkösyvyys 1,8 m 1 19,5 9,2 1 2,2 6 7, ,5 16,9 6,4 66 6, ,5 4 näkösyvyys 1,5 m 1 2 9,2 11 3,3 6,6 7, , , näkösyvyys 2, m 1 19, ,8 4,8 6, ,5 16,7 6,9 71 4, ,5 17 näkösyvyys 2, m 1 19,1 9,1 98 2,2 6,2 7, ,7 6, ,8 <,5 < näkösyvyys 3,5 m 1 2,8 8,8 98,6 3,2 6, ,7 6, ,2 3,4 27 6, näkösyvyys 3,2 m ,4 94,8 5 6, ,4 7, ,5 3,9 35 5, Näytesyvyys lt Happi Happi Sameus Sähkönj ph Väri kok.n Kok.P Klorof. oc mg/l % FTU ms/m mgpt/l ug/l ug/l ug/l

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Yleiskuvaus Nummen taajaman läheisyydessä sijaitseva Pitkäjärvi on Nummi-Pusulan toiseksi suurin järvi (237 ha). Järven syvin kohta

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 23.10.2013 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2013

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010 Vesistöosasto/RO 7.3.214 Kirjenumero 229/14 PIRKKALAN KUNTA Vesa Vanninen Suupantie 11 3396 PIRKKALA KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 21 1. JOHDANTO Keskisenkulman järvet ovat ketjussa olevia

Lisätiedot

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN 1 VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.03.2009 Kirje nro 145 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

Selvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka

Selvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka Selvitys Ahmoolammin tilasta Taru Soukka Raportti a91/2012 Laatija: Taru Soukka, ympäristönhoitaja-opiskelija, Hyria koulutus Oy Tarkastaja: Eeva Ranta Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007 HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 27 vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 169/28 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 No 1635/06 SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 Lappeenrannassa 18. päivänä joulukuuta 2006 SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Pentti Saukkonen limnologi SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 1 3 VEDENLAADUSTA KERTOVAT TEKIJÄT 2. 3.1 Lämpötilakerrostuneisuus ja happiolot 2. 3.2 Rehevyys 3. 3.

1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 1 3 VEDENLAADUSTA KERTOVAT TEKIJÄT 2. 3.1 Lämpötilakerrostuneisuus ja happiolot 2. 3.2 Rehevyys 3. 3. TIIVISTELMÄ Vuoden 2008 vesistötutkimuksessa oli mukana yhteensä 39 Hartolan, Heinolan ja Sysmän kuntien alueella sijaitsevaa vesistöä. Tutkituista vesistöistä 33 oli järviä, 5 ojia ja yksi lähde. Vuoden

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 10642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT... 1 3. TULOSTEN TARKASTELU... 3 3.1 Mommilanjärvi... 3 3.2 Ansionjärvi... 4 3.3 Koiranvuolle... 4 3.4 Kolmilammi, pohjoinen... 5 3.5 Kolmilammi,

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2009

Espoon vesistötutkimus 2009 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 29 Vuosiyhteenveto Katja Pellikka & Vuokko Tarvainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 3

Lisätiedot

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Anne Aaltonen TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely 213 tulokset Juha Paavola Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Alueen kuvaus... 1 2.1 Matjärven perustiedot... 1 2.2

Lisätiedot

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto 1 / 1 LÄHETE 3.3.2016 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 78210 VARKAUS Tiedoksi: A1407 Pohjois-Savon ELY-keskus Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu Kan

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 3. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI... 2 4. SÄÄOLOT VUOSINA 212-214... 3 5. LASKENNALLISET

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas MÄNTÄN SEUDUN ALAPUOLISEN VESISTÖN TARKKAILU VUONNA 213 Marika Paakkinen 213 ISSN 781-8645 Julkaisunro 76 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE JA SEN HYDROLOGISET TIEDOT...

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. HYDROLOGISET TIEDOT... 1 3. VEDEN LAADUN ARVOSTELUPERUSTEET... 2 4. JÄRVILAUSUNNOT... 4 4.1 HÄMEENLINNAN A (35.233)...

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Ajanjakso 2006-2012 Fysikaalis-kemiallinen luokitus Biologisten muuttujien luokitus Vertailut osa-alueittain Etelä-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi. Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi. Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy EEVA RANTA LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY 2010 Tutkimusraportti

Lisätiedot

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 421/16 HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU

Lisätiedot

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 AINEISTO

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 16.9.2013 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen 1 / 1 Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 6.1.214 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen vuosiyhteenvedon

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Hyvinkään pintavesien seurantatulokset vuodelta 2013 Kytäjä-Usmin alue. Heli Vahtera

Hyvinkään pintavesien seurantatulokset vuodelta 2013 Kytäjä-Usmin alue. Heli Vahtera Hyvinkään pintavesien seurantatulokset vuodelta 213 Kytäjä-Usmin alue Heli Vahtera Rapor 22/213 2 Hyvinkään pintavesien seurantatulokset vuodelta 213 Kytäjä Usmin alue Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4

Lisätiedot

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja

Lisätiedot

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 3.12.215 Nro 32-15-8348 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 2006

HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 2006 HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 87/27 Marja Anttila-Huhtinen SISÄLLYS sivu Sisällys 1

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Kovelanjärven eli Myllyjärven tilasta

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Kovelanjärven eli Myllyjärven tilasta Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Kovelanjärven eli Myllyjärven tilasta Yleiskuvaus Kovelanjärvi sijaitsee melko lähellä Nummen taajamaa Pitkäjärven länsipuolella. Sen pinta-ala on noin

Lisätiedot

VIROLAHDEN KALALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013

VIROLAHDEN KALALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013 VIROLAHDEN KALALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 231/2014 Viivi Mänttäri SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 1 3 KALANKASVATUSLAITOSTEN LISÄKASVU JA

Lisätiedot

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen?

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Kipsauksen taustaa Rehevöityneen järven pohjan kipsaus on kunnostusmenetelmä, jossa käsittelyn kohteena on nimenomaan

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI KOKKILAN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI KOKKILAN UIMARANTA 1 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot Salon kaupunki / Liikuntapalvelut Reino

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 11.9.2012 Helka Sillfors

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 11.9.2012 Helka Sillfors HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 11.9.2012 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2012

Lisätiedot

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014 Tammelan järvitutkimukset vuosina 13-1 Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti / 1 Arja Palomäki 1 1 JOHDANTO Tammelan kunnan alueella sijaitsevien 3 järven veden laatua tutkittiin

Lisätiedot

Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 2006. Heli Vahtera, Kirsti Lahti ja Jani Pieksemä

Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 2006. Heli Vahtera, Kirsti Lahti ja Jani Pieksemä Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 26 Heli Vahtera, Kirsti Lahti ja Jani Pieksemä 17.1.27 Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 26 Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 1.1. Taustaa vedenlaatuaineiston

Lisätiedot

IITIN URAJÄRVEN TUTKIMUS LOPPUVUODESTA 2006

IITIN URAJÄRVEN TUTKIMUS LOPPUVUODESTA 2006 IITIN URAJÄRVEN TUTKIMUS LOPPUVUODESTA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 86/27 VALUMA-ALUEELTA TULEVAN KUORMITUKSEN ARVIOINTI Johanna Ritari POHJAELÄINTUTKIMUS Marja Anttila-Huhtinen

Lisätiedot

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 Sivu 1/9 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 1. Tutkimus Toteutettujen

Lisätiedot

UUDENMAAN VESISTÖJEN JA RANNIKKOVESIEN TILA VUONNA 2011

UUDENMAAN VESISTÖJEN JA RANNIKKOVESIEN TILA VUONNA 2011 UUDENMAAN VESISTÖJEN JA RANNIKKOVESIEN TILA VUONNA 211 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Sirpa Penttilä, Mikaela Ahlman ja Jaana Marttila 24.4.212

Lisätiedot

Oyj:n toimeksiannosta

Oyj:n toimeksiannosta Liite 1 1(5) Yhteenveto jätevesien vaikutusalueen tilasta ja kalastosta 1 Selvityksen peruste Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto (1.1.2010 alkaen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue)

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015 Anne Åkerberg ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien

Lisätiedot

Iskmosundenin luonnontaloudellinen esiselvitys ja kunnostussuunnitelma 2014 UPI

Iskmosundenin luonnontaloudellinen esiselvitys ja kunnostussuunnitelma 2014 UPI Iskmosundenin luonnontaloudellinen esiselvitys ja kunnostussuunnitelma 2014 UPI Olli-Matti Kärnä, FM 21.8.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Lyhyesti järvien rehevöitymisestä... 4 2. Tutkimusalueen

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Laurea Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Lasse Kumpulainen 3 SISÄLLYS JOHDANTO... 5 1 YLEISTÄ HUNTTIJÄRVESTÄ... 6 1.1 Hunttijärven valuma-alue... 8 1.2 Ojien valuma-alueet...

Lisätiedot

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Limnologipäivät 1.-11..13, Helsinki Pauliina Salmi Lammin biologinen asema Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kalevi Salonen Jyväskylän

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI VARVOJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI VARVOJÄRVEN UIMARANTA 1 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot Salon kaupunki / Liikuntapalvelut Reino

Lisätiedot

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven

Lisätiedot

KAITURI, OKSJÄRVI, KYLÄNALANEN, ISO- TORAVA JA PIKKU-TORAVA

KAITURI, OKSJÄRVI, KYLÄNALANEN, ISO- TORAVA JA PIKKU-TORAVA KETTULAN JÄRVIEN NYKYTILA KAITURI, OKSJÄRVI, KYLÄNALANEN, ISO- TORAVA JA PIKKU-TORAVA LYHENNELMÄ Kettulan järvien ystävät ry Joki-Heiskala, Päivi Toukokuu 2005 Salon Järvitutkimus SALON JÄRVITUTKIMUS 2

Lisätiedot

VESISTÖTULOSTEN TULKITSEMISEKSI HAVAINTOESIMERKEIN VA- RUSTETTUNA

VESISTÖTULOSTEN TULKITSEMISEKSI HAVAINTOESIMERKEIN VA- RUSTETTUNA OPASVIHKONEN VESISTÖTULOSTEN TULKITSEMISEKSI HAVAINTOESIMERKEIN VA- RUSTETTUNA Tämä opasvihkonen on laadittu tyydyttämään sitä tarvetta, jota esiintyy eri tahoilla ns. ei asiantuntijoiden keskuudessa velvoitetarkkailuraportteja

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA

UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA 2011 UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI OULUNTULLI - KALLIOMONTTU, KEMPELE

UIMAVESIPROFIILI OULUNTULLI - KALLIOMONTTU, KEMPELE UIMAVESIPROFIILI 26.4.2016 OULUNTULLI - KALLIOMONTTU, KEMPELE Kalliomonttu on uimarannaksi kunnostettu vanha kalliolouhosalue. Vesi louhos montussa on pohjasta tihkuvaa kirkasta pohjavettä, joka pitää

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY Järvien biologiset tutkimukset kesällä 2012: Kasviplankton Pohjaeläimet Verkkokoekalastukset Kalojen metallipitoisuudet

TALVIVAARA SOTKAMO OY Järvien biologiset tutkimukset kesällä 2012: Kasviplankton Pohjaeläimet Verkkokoekalastukset Kalojen metallipitoisuudet JÄRVIEN BIOLOGISET TUTKIMUKSET 16UEC0005.720L1 5.11.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY Järvien biologiset tutkimukset kesällä 2012: Kasviplankton Pohjaeläimet Verkkokoekalastukset Kalojen metallipitoisuudet Talvivaara

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2009

Espoon vesistötutkimus 2009 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 29 Vuosiyhteenveto Katja Pellikka & Vuokko Tarvainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 3

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HÄRJÄNVATSAN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HÄRJÄNVATSAN UIMARANTA 1 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot Salon kaupunki / Liikuntapalvelut Reino

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

PITKÄJÄRVEN HIEKKARANNAN UIMAVESIPROFIILI 2013

PITKÄJÄRVEN HIEKKARANNAN UIMAVESIPROFIILI 2013 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Kokemäen kaupunki Rakennustoimisto Tulkkilantie 2, 32800 Kokemäki Osastopäällikkö, kaupungininsinööri Markus Virtanen puh. 040 488 6190 fax. (02)

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 OPASVIHKONEN VESISTÖTULOSTEN TULKITSEMISEKSI HAVAINTOESIMERKEIN VARUSTETTUNA Tämä opasvihkonen on laadittu tyydyttämään sitä tarvetta, jota

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 15.9.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA UIMAVESIPROFIILI Kuvaus uimaveden ominaisuuksista sekä sen laatuun haitallisesti vaikuttavista tekijöistä ja niiden merkityksestä. HAKALANRANTA Hakalanranta 21 337200 RITVALA UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA Kemin liikuntapalvelut on yhteistyössä terveystarkastajien kanssa laatineet Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 177/2008 mukaisen uimavesiprofiilin Kemin Takajärven

Lisätiedot

Kangasalan Välkkyvä Vesijärvi ry. Kangasalan Vesijärven veden laadun kehitys, kuormitus ja suositukset seurantaohjelmaksi

Kangasalan Välkkyvä Vesijärvi ry. Kangasalan Vesijärven veden laadun kehitys, kuormitus ja suositukset seurantaohjelmaksi Kangasalan Välkkyvä Vesijärvi ry Kangasalan Vesijärven veden laadun kehitys, kuormitus ja suositukset seurantaohjelmaksi Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 224 / 213 Arja Palomäki

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2009

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2009 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 29 fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu perifyton ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet Anne Åkerberg JanneRaunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Perifyton ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 249/2015

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA 2015 UIMAVESIPROFIILI LAPPI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot