Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Transkriptio

1 Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä

2 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus 1 % Kalankasvatus 0 % 1 % Luonnon huuhtouma 37 % Maatalous 36 % Turvetuotanto 0 % Laskeuma 8 % Metsätalous 3 % Haja-asutus 2 % Massa-ja paperiteollisuus 3 % Laskeuma 4 % Fosfori t/a Luonnon huuhtouma 29 % Muu teollisuus Yhdyskunnat 0 % 3 % Maatalous 49 % Kalankasvatus 1 % Turkistarhaus 1 % Turvetuotanto 0 % Metsätalous 4 % Haja-asutus 6 %

3 Metsätalouden kuormitusta aiheuttavat: Hakkuut ravinteet Maanmuokkaus Kiintoaine, ravinteet Energiapuun korjuu (kannonnosto) Kiintoaine, ravinteet Kunnostusojitus Kiintoaine Lannoitus ravinteet Toimenpiteiden ominaiskuormitus Laskenta perustuu toimenpidealue vertailualueparien vertailuun

4 Kuormitukseen vaikuttavat: Toimenpiteen intensiteetti ja laatu Toimenpiteen laajuus ja sijainti valuma-alueella Ajallinen kesto riippuu toimenpiteestä Valuma-alueen luonnonolot Kaltevuus Maaperä Ravinteisuus

5 Kunnostusojitus voi aiheuttaa eroosiota ja aineksen kasaantumista sekä vesien samentumista Esimerkkejä ääritilanteista

6 Eroosioon vaikuttavat tekijät Eroosion aiheuttaa lumen sulamisesta ja sateista johtuva pintavalunta Eroosion suuruuteen vaikuttavat mm: maalaji maanpinnan laatu maan kaltevuus rinteen pituus maan vedenläpäisykyky valuma-alueen koko

7 Virtaamalla on oleellinen merkitys kunnostusojituksen vesistövaikutusten kannalta: Esimerkki eteläsuomalaisista olosuhteista, Yläneeltä

8 Kiintoainepitoisuuden kehitys kunnostusojituksen jälkeen eri maalajeilla

9 Kokonaistyppipitoisuuden kehitys kunnostusojituksen jälkeen eri maalajeilla

10 Kokonaisfosforipitoisuuden kehitys kunnostusojituksen jälkeen eri maalajeilla

11 Kaliumpitoisuuden kehitys eri maalajeilla

12 Valumaveden ph:n kehitys kunnostusojituksen jälkeen eri maalajeilla

13 Kunnostusojitusalueen valumaveden ph-arvo lumensulamisvaiheessa, Pieksämäki Kuntala

14 Orgaanisen hiilen (humuksen) pitoisuuden kehitys kunnostusojituksen jälkeen eri maalajeilla

15 Kasvipeite heikentää ojien kuntoa, mutta edistää vesiensuojelua Äskettäin Kaivettu kunnostusoja Viisi vuotta kunnostus ojituksesta hiesumaalla Vanha uudisoja Viisi vuotta kunnostus ojituksesta turvemaalla Kymmenen vuotta kunnostus ojituksesta

16 Tilanne 20 vuoden kuluttua kunnostusojituksesta 16

17 Erityistapauksia

18 Happamat sulfaattimaat Kunnostusojitus saattaa aiheuttaa valumavedessä happamuusongelman ja korkeita metallipitoisuuksia Vaikutukset kaloihin ja pohjaeläimiin Kuva: Jaakko Auri

19 Ojitus ja pohjavedet Ojitus voi vähentää pohjavesialueen antoisuutta tai aiheuttaa humusvesien sekoittumisen pohjavesiin

20 Turvemaiden hakkuut

21 Turvemaiden hakkuiden vaikutukset Harvennushakkuiden ravinnehuuhtoutumat ovat vähäisiä Uudistushakkuut lisäävät valumaveden: happamuutta humuspitoisuutta kaliumpitoisuutta fosforipitoisuutta karuilla soilla typpipitoisuutta rehevillä soilla Uudistushakkuisiin liittyvä sulan maan aikaan tehty puunkorjuu lisää valumaveden kiintoainespitoisuutta

22 Tuloksia turvemaan metsänkäsittelyketjusta, Ukonsuolta Tervajoen tilalta, Kiteeltä

23 Ukonsuon metsätaloustoimenpiteinä turvemaan uudistushakkuu, hakkuutähteiden korjuu energiapuuna, kunnostusojitus, maanmuokkaus ja kuusen istutus

24 Laskeutusaltaaseen tuleva ja altaasta lähtevä keskimääräinen ainekuorma kg/valuma-alue ha/v ensimmäisenä toimenpiteiden jälkeisenä vuotena. Alueella toteutettu päätehakkuu, energiapuun korjuu (hakkuutähteiden korjuu), kunnostusojitus, maanmuokkaus ja kuusen istutus. Ukonsuon valuma-alue on kaikkiaan 10 ha. Aine Toimenpidealueelta lähtevä ainemäärä kg/ha/v Luonnontilaiset alueet Keskimäärin Luonnontilaiset alueet vaihteluväli kg/ha/v kg/ha/v Kiintoaine 446,2 5,1 0,92 47,5 Kokonaisfosfori 0,208 0,049 0,017 0,146 Fosfaattifosfori 0,040 Kokonaistyppi 8,1 1,3 0,29 2,3

25 Kiitos