Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007"

Transkriptio

1 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri

2 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Maankäyttövaihtoehto Valuma alue Maankäytön vaikutukset tarkastelualueen vesitalouteen Maankäytön aiheuttama ravinne ja kiintoainekuormitus Maankäyttövaihtoehto Valuma alue Maankäytön vaikutus alueen vesitalouteen Maankäytön aiheuttama ravinne ja kiintoainekuormitus Johtopäätökset... 7

3 3 1 Johdanto Huhtikuussa 2007 Supa:n yleiskaavoituksen kanssa käydyissä palavereissa todettiin, että olisi tarpeen arvioida Särkijärven hydrologista tilannetta myös silloin, kun selvitysalueella syntyvät hulevedet johdetaan osittain tai kokonaan Härmälänojan suuntaan. Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologisessa lisäselvityksessä valuma alueen pienenemistä tarkastellaan maankäyttövaihtoehtojen 2 ja 3 mukaisina tilanteina. 2 Maankäyttövaihtoehto Valuma alue Moottoritien alituksen vuoksi selvitysalueen itä länsi suunnassa halkaiseva väylä joudutaan viemään leikkaukseen, jolloin se pienentää Särkijärven nykyistä valuma aluetta 3,75 hehtaaria (0,5%). Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologisessa lisäselvityksessä valuma alueen pienenemistä tarkastellaan maankäyttövaihtoehdon 2 mukaisena tilanteena. Maankäytöstä 20,8 ha sijoittuu Särkijärven uudelle, maankäyttövaihtoehdon 2 mukaiselle, valumaalueelle. Valuma alueen muutos kohdistuu Rämeen valuma alueelle. Kuvassa 1 havainnollistetaan aluetta, jolta hulevedet johdetaan Härmälänojan suuntaan. Kuva 1 Selvitysalueen maankäyttö ja valuma alueen muutos

4 4 2.2 Maankäytön vaikutukset tarkastelualueen vesitalouteen Taulukossa 1 esitetään Rämeen valuma alueella maankäytön ja valumiskertoimen arvot nykyisessä ja hydrologisen selvityksen mukaisessa tilanteessa (maankäyttövaihtoehto 1) sekä silloin kun vedet johdetaan 3,75 hehtaarin alueelta Härmälänojan suuntaan (maankäyttövaihtoehto 2). Taulukko 1 Rämeen valuma alueella tapahtuvat valumiskertoimen ja maankäytön muutokset Nykytilanne [ha] Maankäyttö 1 [ha] Maankäyttö 2 [ha] Aiemmin rakennettu alue 0,1 0,1 0,1 Suunniteltu kaupan ja palvelualue 0 4,0 0,7 Suunniteltu työpaikka alue 0 0,0 0,0 Suunniteltu väylä 0 0,4 0,0 Luonnontilainen viheralue 21,1 16,6 16,6 Yhteensä 21,2 21,2 17,4 arvo arvo arvo Keskimääräinen valumakerroin 0,10 0,23 0,12 Taulukosta 1 nähdään, että Rämeen valuma alueen valumiskertoimen muutos pienenee, koska koko poisjäävälle valuma alueen osalle on suunniteltu maankäyttöä. Rämeen valuma alueen keskimääräinen valumiskerroin kasvaa kuitenkin arvosta 0,10 arvoon 0,12. Luonnontilainen viheralue vähenee 21 prosenttia eli siihen valuma alueen muutos ei vaikuta. Maankäyttövaihtoehdossa 2 rämeen valuma alue pienenee 17,5 prosenttia nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Koko Särkijärven valuma alueella pintavalunnan ja hulevesien muodostuminen kasvaa 11,8 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna, kun se maankäyttövaihtoehdon 1 mukaisessa tilanteessa kasvoi 20 prosenttia. Eli koko valuma alueelta Särkijärveen kohdistuvan pintavalunnan muutos on pienempi, jos hulevedet johdetaan selvitysalueen pohjoisosasta, kuvassa 1 esitetyltä alueelta, Härmälänojan suuntaan. Valuma alueen pienenemisen takia keskimääräinen Särkijärveen tuleva virtaama kasvaa 0,5 prosenttia alkuperäiseen tilanteeseen verrattuna (1,3 % maankäyttövaihtoehdon 1 mukaisessa tilanteessa). Tällöin Särkijärveen tuleva keskimääräinen virtaama on noin 62,72 l/s. Valuma alueen pieneneminen siis kompensoi pintavalunnan lisääntymisestä aiheutuvaa keskimääräisen virtaaman kasvua. 2.3 Maankäytön aiheuttama ravinne ja kiintoainekuormitus Kuvassa 2 esitetään arvio Särkijärveen kohdistuvasta todellista ravinnekuormitusta nykytilanteessa sekä maankäyttövaihtoehtojen 1 ja 2 mukaisissa tilanteissa. Kuvassa 3 esitetään vastaavasti arvioitujen minimi ja maksimitilanteiden mukainen Särkijärveen kohdistuva kiintoainekuormitus.

5 5 Särkijärveen kohdistuva ravinnekuormitus Kuormitus [kg/a] Nykytilanne Tuleva tilanne 1 Tuleva tilanne 2 0 Typpikuormitus [kg/a] Fosforikuormitus [kg/a] Kuva 2 Särkijärveen kohdistuva ravinnekuormitus Kuvasta 2 nähdään, että maankäyttövaihtoehdon 2 toteutuessa Särkijärveen kohdistuva typpikuormitus nousee arvoon 834 kg/a eli kuormitus kasvaa noin 21 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Maan käyttövaihtoehdon 2 aiheuttama typpikuormitus kasvaa 2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin maankäyttö vaihtoehdon 1 aiheuttama kuormitus. Fosforikuormituksen osalta kuormitus nousee vastaavasti arvoon 77 kg/a eli se kasvaa noin 23 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Maankäyttövaihtoehdon 2 aiheuttama fosforikuormitus kasvaa 2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin maankäyttövaihtoehdon 1 aiheuttama kuormitus. Särkijärveen kohdistuva kiintoainekuormitus 25,0 20,0 Kuormitus [t/a] 15,0 10,0 Nykytilanne Tuleva tilanne 1 Tuleva tilanne 2 5,0 0,0 Kiintoainekuormitus, min [t/a] Kiintoainekuormitus, max [t/a] Kuva 3 Särkijärveen kohdistuva kiintoainekuormitus Kuvasta 3 nähdään, että maankäyttövaihtoehdon 2 toteutuessa Särkijärveen kohdistuva minimi kiintoainekuormitus nousee arvoon 10,2 t/a eli kuormitus kasvaa noin 1520 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Maankäyttövaihtoehdon 2 aiheuttama minimi kiintoainekuormitus kasvaa 270 prosentti yksikköä vähemmän kuin maankäyttövaihtoehdon 1 aiheuttama kuormitus. Maksimin osalta kuormitus nousee vastaavasti arvoon 17,8 t/a eli kuormitus kasvaa noin 117 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Maankäyttövaihtoehdon 2 aiheuttama kiintoainekuormituksen kasvu on 19 prosenttiyksikköä pienempi kuin maankäyttövaihtoehdon 1 aiheuttama kuormituksen kasvu.

6 6 3 Maankäyttövaihtoehto Valuma alue Maankäyttövaihtoehdossa 3 kaikki alueella syntyvät hulevedet johdetaan Härmälänojan suuntaan. Kaikki suunniteltu maankäyttö sijoittuu siis Särkijärven valuma alueen ulkopuolelle. Tällöin Särkijärven valuma alue pienenee 26,3 hehtaaria eli 3,5 prosenttia. Kuvassa 4 havainnollistetaan aluetta, jolta hulevedet johdetaan Härmälänojan suuntaan. 3.3 Maankäytön vaikutus alueen vesitalouteen Rämeen, Kuusikorven ja Monimuotoisen metsän valuma alueilta vedet keräävän laskuojan keskimääräinen virtaama pienenee noin 36 prosenttia kun maankäytöstä aiheutuvat hulevedet johdetaan Härmälänojan suuntaan. Valuma alueen pienenemisen takia keskimääräinen Särkijärveen tuleva virtaama vähenee noin 3,5 prosenttia alkuperäiseen tilanteeseen verrattuna. Tällöin Särkijärveen tuleva keskimääräinen virtaama on noin 60,24 l/s. Keskimääräisen virtaaman pieneneminen kasvattaa veden viipymää

7 7 Särkijärvessä noin kahdella kuukaudella, jolloin laskennallinen viipymä kasvaa 1252 vuorokaudesta arvoon 1297 vrk. 3.4 Maankäytön aiheuttama ravinne ja kiintoainekuormitus Maankäyttövaihtoehdon 3 toteutuessa Särkijärveen kohdistuva typpikuormitus pienenee 688 kg/a:sta arvoon 656 kg/a. Fosforikuormituksen osalta kuormitus vähenee vastaavasti 63 kg/a arvoon 61 kg/a. Minimi kiintoainekuormitus pienenee 0,632 tonnista arvoon 0,606 t/a eli kuormitus pienenee noin 4 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Maksimin osalta kuormitus vähenee vastaavasti arvosta 8,2 t/a arvoon 7,9 t/a. Viipymän kasvun takia sedimentaatio kuitenkin tehostuu ja pohjalietteeseen joutuvan ainemäärän osuus kasvaa. Luusuasta poistuvien ravinteiden määrä vähenee, jolloin orgaanisen aineen määrä ja samalla ravinteiden pitoisuus lisääntyy pohjalietteessä. Viipymän kasvu aiheuttaa myös sen, että järven hyväksyttävä sekä vaarallinen fosforikuorma pienenevät. Tämä pienentää valuma alueen muutoksesta saatava hyötyä. 4 Johtopäätökset Typpi ja fosforikuormituksen sekä keskimääräisen kokonaisvirtaaman laskennalliset erot maankäyttö vaihtoehtojen 1 ja 2 välillä ovat pieniä ja merkitykseltään vähäisiä (muutokset nykytilanteeseen verrattuna ovat kuitenkin pienempiä vaihtoehdossa 2). Kuitenkin pintavalunnassa ja kiintoainekuor mituksessa on maankäyttövaihtoehtojen välillä havaittavissa suurempia eroja maankäyttövaihtoehdon 2 eduksi. Maankäyttövaihtoehdossa 3 Särkijärveen kohdistuva ravinne ja kiintoaineskuormitus on selvästi pienempi kuin vaihtoehdossa 2. Kuitenkin Hulevesien luonnonmukaisen hallinnan suunnitteluohjeen (2007) mukaan lammikoiden ja kosteikkojen tehokkuus hulevesien laadullisessa hallinnassa on kiinto aineen ja kokonaisfosforin osalta hyvä (puhdistuskyky %) ja kokonaistypen osalta keskitasoa (puhdistuskyky %). Lisäksi kuormitusta vähennetään tonttija korttelikohtaisilla menetelmillä, jolloin maankäyttövaihtoehtojen välille ravinne ja kiintoainekuormituksessa syntyvät erot pienenevät merkittävästi. Myös viipymän kasvu tasoittaa kuormituksessa syntyviä eroja maankäyttövaihtoehtojen 2 ja 3 välillä. Merkittävä ero maankäyttövaihtoehtojen 2 ja 3 välille syntyy kuitenkin mahdollisuudesta hallita alueen rakentamisen aikaista (kiintoaine)kuormitusta. Vaihtoehdossa 2 alueelliset lammikot voidaan toteuttaa ennen korttelialueiden rakentamista, jolloin myös rakentamisen aiheuttama kuormitus vähenee. Maankäyttövaihtoehdossa 3 hulevedet johdetaan sadevesiviemäreillä Härmälänojan suuntaan, joten alueellisia kosteikkoja tai lammikkoja ei rakenneta tontti ja korttelialueiden ja Särkijärven väliin. Rakentamisen aiheuttaman kuormituksen hallinta on hankalaa, koska hulevedet valuvat Särkijärveen siihen asti, kunnes sadevesiviemärit ovat valmistuneet. Hulevesien johtaminen Härmälänojan suuntaan edellyttää myös hulevesien tontti ja korttelikohtaista viivyttämistä, koska vedet johdetaan lopulta jo olemassa oleviin ja nykyisinkin suuresti kuormitettuihin sadevesiviemäreihin. Lisäksi hulevesien johtaminen pois Särkijärven valuma alueelta voi edellyttää erittäin syvälle kaivettavia sadevesiviemäreitä tai jopa hulevesien pumppaamista. Eli huleveden hallintatoimilta ei vältytä tai ne ovat jopa suurempia vaikka vedet johdetaan pois Särkijärven valuma alueelta. Lahdesjärven eteläosan valuma alue ja vesistövaikutusselvityksen (2001) mukaan jatkosuunnittelussa on keskeistä huomioida vesiolosuhteiltaan arvokkaimman suoalueen (Räme) ja

8 8 sen lasku uoman säilyttäminen mahdollisimman hyvin. Maankäyttövaihtoehdossa 3 lasku uoman keskimääräinen virtaama pienenee noin 36 prosenttia kun maankäyttövaihtoehdossa 2 muutosta nykytilanteeseen on vain 0,5 prosenttia. Myös arvokkaimman suo alueen (Räme) vesitalous muuttuu enemmän vaihtoehdossa 3. Särkijärveen kohdistuvat huippuvirtaamat ovat suurempia maankäyttövaihtoehdossa 2 verrattuna vaihtoehtoon 3, mutta niitä voidaan tehokkaasti hallita alueellisilla huleveden käsittelymenetelmillä. Särkijärveen kohdistuva ja huippu keskimääräinen virtaama muuttuvat siis vähiten nykytilanteeseen verrattuna maankäyttövaihtoehdossa 2. Täten hulevesien hallinta maankäyttövaihtoehdon 2 mukaisesti on Särkijärven hydrologian ja vedenlaadun sekä lasku uoman varrella sijaitsevien luontoarvojen kannalta perusteltu ratkaisu. Muut hulevesien hallintatoimet hydrologisen selvityksen mukaisesti.

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 9M409026 6.4.2009 Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Jussi Lankoski Professori Itämeren suojelun ekonomia Kluuvin Rotaryklubi 23.11. 2011 Kuva: Seppo Knuuttila 1.

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

Hulevesien luonnonmukainen hallinta

Hulevesien luonnonmukainen hallinta Outi Salminen,TKK Vesitalous ja vesirakennus 1.10.2008 Hulevesien luonnonmukainen hallinta Käsitteestä pähkinänkuoressa Luonnonmukaisten suunnitteluperiaatteiden ja tekniikoiden avulla voidaan vähentää

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Kangasalan kunta ja Tampereen kaupunki. Halimasjärven hydrologinen selvitys Vaihe 1

Kangasalan kunta ja Tampereen kaupunki. Halimasjärven hydrologinen selvitys Vaihe 1 Halimasjärven hydrologinen selvitys Vaihe 1 LUONNOS 4.12.2003 Pyhäjärvenkatu 1 33200 TAMPERE Puhelin (03) 2235 035 Telefax (03) 2238 804 www.etunimi.sukunimi@suunnittelukeskus.fi Halimasjärven hydrologinen

Lisätiedot

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Kangasalan kunta. Tursolan osayleiskaavan hulevesiselvitys - Loppuraportti

Kangasalan kunta. Tursolan osayleiskaavan hulevesiselvitys - Loppuraportti Tursolan osayleiskaavan hulevesiselvitys - Loppuraportti 8.4.2005 Tursolan osayleiskaavan hulevesiselvitys - Loppuraportti Sisältö: 1 JOHDANTO 1 1.1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 1.2 SELVITYKSEN

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi

Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Osa 1: Kuormitustarkastelu. Toukokuu 2014 Julkaisu B:55 ISBN 978 951 766 207 9 ISSN 1239 0607 Etelä Pohjanmaan liitto 2014 2 (149) RAPORTTI

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079 Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Polvijärven Viinijoen vedenlaatuja kuormitustutkimus vuonna 2012

Polvijärven Viinijoen vedenlaatuja kuormitustutkimus vuonna 2012 Tarmo Tossavainen C Polvijärven Viinijoen vedenlaatuja kuormitustutkimus vuonna 2012 vesistöalueen kunnostussuunnittelun perustaksi KARELIA-ammattikorkeakoulu Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C:13

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Kaukajärven asuinalueen hulevesiselvitys Luonnos 31.10.2007

Tampereen kaupunki Kaukajärven asuinalueen hulevesiselvitys Luonnos 31.10.2007 Suunnittelupalvelut Kuntatekniikan suunnittelu Tampereen kaupunki Luonnos 31.10.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2(22) Sisällysluettelo 1 Johdanto...3 2 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS

HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 30.10.2015 Luonnos Viite 1510019205 HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

IHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA

IHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy NASTOLAN KUNTA IHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA Raportti 0521-P10495 7.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011

VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011 VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011 Vaasan kaupunki Kaavoitus 2011 SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Ekologinen hulevesien käsittely...4 2.1. Ekologinen hulevesien käsittely

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu RAPORTTI 4.6.2014 LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry

Lisätiedot

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESIREITIN VARRELLA (MAISA) 1.1.2010-31.3.2014

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESIREITIN VARRELLA (MAISA) 1.1.2010-31.3.2014 MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESIREITIN VARRELLA (MAISA) 1.1.2010-31.3.2014 Tarja Stenman, Tiina Siimekselä, Anneli Ylimartimo ja Samuli Lahtela Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Lisätiedot

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE ESITYKSEN SISÄLTÖ Taustatietoa Suurpellosta Lähtökohtana valumaaluetason tarkastelu Hallinta yleisillä alueilla Korttelitason hallintamenetelmät

Lisätiedot

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11. Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja

Lisätiedot

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden

Lisätiedot

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen hallintaan Seminaari 30.3.2010, Kauttuan klubi Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Jari Koskiaho, SYKE Kosteikkojen käyttö vesiensuojelussa

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Liite 2 1 (6) LIITE 2 Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Sisältö Hulevesien hallintarakenteet yleisillä alueilla... 2 Eroosion hallinta... 3 Hulevesien hallinta työmaa-alueilla...

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti, FCG 6.11.2012 Page 1 Hulevesien viivyttäminen keskitetyillä ratkaisuilla 6.11.2012 Page 2 Hulevesien viivytystarve Rakentaminen

Lisätiedot

Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea.

Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea. Vantaa Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea. Vesa Haapala, 27 Vantaanjoki vararaakavesilähde, virkistysalue, lohijoki, jätevesien purkuvesistö,

Lisätiedot

äärä ja laatu Suomessa

äärä ja laatu Suomessa Hulevesien hallinta tulevaisuudessa 4.9.2007 Kuntaliitto Huleveden määm äärä ja laatu Suomessa Nora Sillanpää nora.sillanpaa@tkk.fi Vesitalouden ja vesirakennuksen laboratorio 1 Aiheita 1. Yleistä taajamahydrologian

Lisätiedot

Hulevedet ja Pohjavesi

Hulevedet ja Pohjavesi Hulevedet ja Pohjavesi Keski-Pasilan suunnittelu ja rakentaminen Malmin lentokenttäalueen suunnittelu ja rakentaminen 1 Keski-Pasilan rakentaminen - Pasilan ratapihakorttelit Keskustakortteli Pasilan Ratapihakorttelit

Lisätiedot

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Heikki Setälä ja URCA-konsortio Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:

Lisätiedot

PURUVEDEN RISTILAHDEN ALUSTAVA FOSFORIMALLITARKASTELU

PURUVEDEN RISTILAHDEN ALUSTAVA FOSFORIMALLITARKASTELU PURUVEDEN RISTILAHDEN ALUSTAVA FOSFORIMALLITARKASTELU Tarmo Tossavainen, Karelia-ammattikorkeakoulu 18.12.2015 34 diaa 12/16/2015 1 Sisällysluettelo Kappale Dia nro OSITTAIN ALUSTAVAT JOHTOPÄÄTÖKSET 3

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

Lohjan Kirmusjärven laskuojien kunnostuksen esiselvitys

Lohjan Kirmusjärven laskuojien kunnostuksen esiselvitys KIRMUSJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY Lohjan Kirmusjärven laskuojien kunnostuksen esiselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 541446-P22887 Raportti 1 Puustinen Tomi Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla

Lisätiedot

JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS

JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS VALKEAKOSKEN KAUPUNKI JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet...

Lisätiedot

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Kuvitteellisessa Purola kaupungissa on hyvin monenlaista maankäyttöä. Kaupungista löytyy asuinalueita, teollisuusaluetta,

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Toijalan kaupunki Sataman osayleiskaavan hulevesitarkastelu

Toijalan kaupunki Sataman osayleiskaavan hulevesitarkastelu Toijalan kaupunki Sataman osayleiskaavan hulevesitarkastelu Raporttiluonnos 31.10.2006 Toijalan kaupunki Sataman osayleiskaavan hulevesitarkastelu 0224-C7215 Sisältö: 1 JOHDANTO 1 1.1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA

HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA Suunnittelu/Petri Juntunen 1 Esityksen sisällys 1. Taustaa 2. Hulevesien hallinnan tavoitteet ja periaatteet Kuopiossa 3. Esimerkkejä a) Hulevesien hallinta Keilankannan alueella

Lisätiedot

HULEVESIEN KÄSITTELY JA VAIKU- TUKSET HANNUSJÄRVEN TILAAN

HULEVESIEN KÄSITTELY JA VAIKU- TUKSET HANNUSJÄRVEN TILAAN Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Joulukuu 2013 ESPOON KAUPUNKI KAITAA- IIVIS- NIEMI OSAYLEISKAAVA HULEVESIEN KÄSITTELY JA VAIKU- TUKSET HANNUSJÄRVEN TILAAN ESPOON KAUPUNKI

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa

Lisätiedot

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011. Työnro 416710

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011. Työnro 416710 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011 Työnro 416710 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki 18.11.2011

Lisätiedot

Hulevesien luonnonmukainen käsittely

Hulevesien luonnonmukainen käsittely 1 Hulevesien luonnonmukainen käsittely Hulevesien hallinta maankäytön suunnittelussa 27.2.2013 OULU MAISEMA-ARKKITEHTI ANTTI-JAAKKO KOSKENNIEMI 2 HULEVESIEN HALLINTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Esityksen

Lisätiedot

Mikkelin alapuolinen Saimaa

Mikkelin alapuolinen Saimaa Mikkelin alapuolinen Saimaa Valuma-alueen ja vesialueen hoidon yleissuunnitelma Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Lähtökohdat Vesialueen tila kohentunut 1970-luvulta 2000-luvulle, mutta tämän

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet

Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011

Lisätiedot

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä 27.5.2010 Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Järjestelmä kattaa koko Suomen. Parvisääennusteet/ IL,ECMWF VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Vesistölaskenta ja vesistöennusteet Säähavainnot/IL

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS. Vastaanottaja NURMIJÄRVEN KUNTA. Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys, LUONNOS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS. Vastaanottaja NURMIJÄRVEN KUNTA. Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys, LUONNOS Vastaanottaja NURMIJÄRVEN KUNTA Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys, LUONNOS Päivämäärä 28.5.2012 Viite 82142989 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS Päivämäärä 28.5.2012 Laatija

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

82142989 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS

82142989 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 8.12.2014 Viite 82142989 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS Päivämäärä 8.12.2014 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous FP7 Regions 245438 Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous Minna Kukkonen Keski-Suomen liitto 21.5.2012, Jyväskylä K-S liitto Metsätalouden vesistövaikutukset - BIOCLUS

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 Kyläilta 9.12.2009 Suunnittelutyön tarkoitus Suunnittelutilanne Tehdyt maastotyöt Järvien nykytila Laaditut

Lisätiedot

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen

Lisätiedot

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten 20.10.2015 Suunnittelu ja hankkeet Infrastruktuuri on kasvun alusta Liikenneviraston väyläomaisuus Tällä hetkellä on rakenteilla kehittämishankkeita yhteensä

Lisätiedot

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Maisema-arkkitehti Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus, HULEGREEN-hanke Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa -seminaari 17.9.2015 Turku

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Parhaat ympäristökäytännöt vesiviljelyyn Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Parhaat ympäristökäytännöt vesiviljelyyn Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Parhaat ympäristökäytännöt vesiviljelyyn Jouni Vielma Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Typen ominaiskuormitus, kg/tn Fosforin ominaiskuormitus, kg/tn Laitoksen keskikoko merialueella, tn Kuormitus

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Viheralan hulevesipäivä Lahti 6.11.2012

Viheralan hulevesipäivä Lahti 6.11.2012 TALOYHTIÖN HULEVESIEN KÄSITTELY Viheralan hulevesipäivä Lahti 6.11.2012 Dipl.ins. Hannes Björninen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Taloyhtiön hulevesien oikeaoppinen käsittely 1. Hallinnan tavoitteet 2.

Lisätiedot

Hämeenlinnan korkeakoulukeskus

Hämeenlinnan korkeakoulukeskus Hämeenlinnan korkeakoulukeskus Hulevesimallin tulokset 19.2.2015 Page 1 Malli Mallinnus FCGswmm -ohjelmalla, pohjana olemassa oleva Hämeenlinnan hulevesimalli Suunnittelualue jaettiin osavaluma-alueisiin

Lisätiedot

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

Lahden kaupungin hulevesiohjelma Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki

Lisätiedot

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Pellon pinnan liukoisesta fosforista valtaosa lähtee kevättulvien mukana Reijo Vesterinen, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaana Kankaanpää Hevosten aitauksista

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Paikka Vaasa. Päiväys

Paikka Vaasa. Päiväys L Ä N S I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Paikka Vaasa Päiväys Dnro 4.11.2004 LSU-2004-R-19(53) Vapo Oy, PL 22, 40101 Jyväskylä Viite

Lisätiedot

Ylöjärven kaupunki. Kolmenkulman hulevesisuunnitelma. Raportti

Ylöjärven kaupunki. Kolmenkulman hulevesisuunnitelma. Raportti Ylöjärven kaupunki Kolmenkulman hulevesisuunnitelma Raportti 24.3.2015 24.3.2015 1 (12) Sisältö 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnitteluorganisaatio... 2 2 SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS

ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 28.6.2012 Viite 82143065 ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS HOLLOLAN PORTTI, ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS Päivämäärä 7.6.2012, päivitetty

Lisätiedot

67090387WN 21.12.2009 VIHDIN KUNTA. Etelä-Nummelan pintavesiselvitys

67090387WN 21.12.2009 VIHDIN KUNTA. Etelä-Nummelan pintavesiselvitys 21.12.2009 VIHDIN KUNTA Etelä-Nummelan pintavesiselvitys 1 Esipuhe Etelä-Nummelan pintavesiselvitys laadittiin Etelä-Nummelan osayleiskaavan tarpeisiin. Raportin laati Pöyry Environment Oy:stä HTM, maisema-arkkitehti

Lisätiedot

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy 2.4.2014 Leena Sänkiaho, Pöyry Finland Oy 1 Suunnittelun lähtökohdat Valuma-aluelähtöinen selvitys Yleiskaavataso Asemakaavatasoisissa

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Puula-forum 17.7.2013, Kangasniemi Teemat: Mitkä muutokset vaikuttavat vesistöihin ja pienvesiin? Metsissä

Lisätiedot

LUONNOS. Merkintöjen selitykset. Maaston kaltevuuden mukainen eroosioherkkyys. Sarsanuoma Eroosio mahdollista

LUONNOS. Merkintöjen selitykset. Maaston kaltevuuden mukainen eroosioherkkyys. Sarsanuoma Eroosio mahdollista Natura-alueen puskurivyöhyke Kirkkojärven Natura-alue ava-alueen raja denjakaja Tierupu Hulevesiverkosto Tulvareitti Maaston kaltevuuden ukainen eroosioherkkyys rsanuoa Eroosio ahdollista Osavalua-alue

Lisätiedot