Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1"

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / / / Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta merkitsee raportin Espoon järvien talvitutkimuksista vuonna 2012 tiedokseen. Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Ympäristökeskuksen vesistötutkimuksen tarkoituksena on seurata Espoon merkittävimpien vesistöjen veden laatua ja järvillä tehtävien kunnostustoimien vaikutuksia. Talvisin seurataan järvien happitilanteen kehittymistä ja vedenlaatua jääpeitteisen kauden lopulla. Tarkkailusta ja tulosten raportoinnista vastasi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Raportti järvien talvitutkimuksista vuonna 2012 on nähtävissä lautakunnan kokouksessa. Tarkkailtavat järvet ja näytteenotto Bodominjärven, Lippajärven, Pitkäjärven Kalajärven ja Myllyjärven (Pakankylä) happitilannetta seurattiin kuukausittain tammi maaliskuussa. Maaliskuussa tutkittiin veden fysikaalis-kemiallis-hygieenistä laatua näiden järvien lisäksi myös Luukinjärvestä, Matalajärvestä, Metsälammesta, Hakjärvestä ja Hannusjärvestä. Tarkkailun tulokset Vuoden 2011 marras- ja joulukuu olivat runsassateisia, minkä takia vesistöt olivat vuoden vaihteessa tulvakorkeuksissa. Järvet jäätyivät vasta tammikuun alun pakkasilla. Myöhäisen jäätymisen ja runsaan vesitilanteen ansiosta järvillä ei ollut odotettavissa pahoja happiongelmia. Toisaalta runsas valunta ennen talven tuloa huuhtoi järviin paljon happea kuluttavaa ainesta. Jäät lähtivät huhtikuun loppupuolella eli tavanomaiseen aikaan. Bodominjärvessä päällysveden happitilanne pysyi hyvänä koko talven. Alusvedestä happi kului nopeasti. Maaliskuussa happi oli kulunut lähes loppuun pohjan lähellä. Pohjan hapettomuus lisäsi alusveden fosforipitoisuutta. Maaliskuussa Bodominjärven vesi oli erittäin savisameaa, emäksistä ja runsasravinteista. Fosfori- ja typpipitoisuuksien perusteella Bodominjärvi on rehevä.

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 Kuva 1: Tarkkailuun kuuluvat havaintopaikat v Lippajärvessä happitilanne pysyi hapetuksen ansiosta tyydyttävänä. Happitilanne oli samankaltainen kuin edellisinä vuosina. Lippajärven vesi oli sameahkoa ja emäksistä. Ravinnepitoisuudet olivat rehevän järven luokkaa. Lippajärveä hapetetaan kesällä ja talvella. Pitkäjärvessä happipitoisuus väheni talven aikana selvästi. Pohjan lähellä happi oli jo helmikuussa lähes loppu. Myös pinnan lähellä muodostui maaliskuuhun mennessä selvä happivaje (happikyllästys 37 %). Vesi oli sameaa ja ravinnepitoisuudet suuria. Pitkäjärven happitilanne oli edellistalvia heikompi, koska järveä ei hapetettu talvella Pitkäjärven hapetinta ei käynnistetty, koska laitteen tekemän heikon jään alueen merkitsemiseen tarvittavaa merkkipoijua ei löydetty lumen alta. Kalajärvessä happitilanne oli tammikuussa hyvä, mutta lopputalvesta enää tyydyttävä. Maaliskuussa sulamisvedet paransivat tilannetta hieman

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 helmikuuhun verrattuna. Syksyn valumavesien tuoma humus on saattanut vaikuttaa siihen, että Kalajärvestä happi kului nopeammin kuin edellisinä talvina. Fosforipitoisuuden perusteella järvi on karu. Runsas humusaines kasvatti typen määrää. Matalajärven vesi oli maaliskuussa hapetonta. Järven hapettimen teho ei riitä pitämään laajaa aluetta hapellisena. Maaliskuun tulosten perusteella järven vesi oli sameaa, runsassuolaista ja emäksistä. Ravinteita, etenkin fosforia, oli runsaasti. Tulosten perusteella järvi on ylirehevä. Myllyjärvessä (Pakankylä) pintaveden happitilanne oli tammikuussa hyvä, mutta se heikkeni tyydyttäväksi maaliskuuhun mennessä. Happitilanne säilyi pohjan lähellä melko hyvänä koko talven. Sisäistä kuormitusta ei havaittu. Myllyjärvi on karu ja sen vesi on hapanta. Fosfori- ja typpipitoisuudet olivat luonnontilaisen järven tasolla. Luukinjärven hapetuksesta huolimatta pohjanläheisestä vedestä oli maaliskuussa happi loppunut. Pintavedessäkin oli selvä hapen vajaus (happikyllästys 32 %). Ravinnepitoisuuksien perusteella järvi on rehevä. Hakjärven happitilanne oli maaliskuussa hyvä. Happea oli pohjan lähelläkin vielä kohtalaisesti jäljellä (happikyllästys 35 %). Järven vesi on hieman hapanta ja ravinnetaso on karuille vesille ominainen. Hannusjärven happitilanne pysyi tyydyttävänä. Katualueiden hulevedet kasvattavat veden suolapitoisuutta. Ravinnepitoisuudet olivat reheville järville ominaiset. Varsinkin fosforipitoisuus oli suuri. Metsälammen vesi oli hapetonta. Metsälammen vesi on runsashumuksista ja -ravinteista. Järven tila on huono. Yhteenveto tarkkailun tuloksista Matalajärvi ja Metsälampi olivat maaliskuussa hapettomia. Matalat ja rehevät järvet ovat herkimpiä hapen loppumiselle. Talven aikana happitilanne muodostui heikoksi Pitkäjärvessä, mutta myös Lippajärvessä ja Luukinjärvessä, vaikka niitä hapetetaan. Bodominjärvessä happivaje rajoittui pohjan läheiseen veteen. Nämä järvet ovat reheviä, joten hapen kuluminen on niissä nopeaa. Kalajärven ja Hannusjärven happipitoisuus säilyi tyydyttävänä pienestä vesitilavuudesta huolimatta. Karuissa Hakjärvessä ja Myllyjärvessä happitilanne pysyi hyvänä läpi talven. Hapetus on yleinen rehevien järvien kunnostuskeino. Sen avulla torjutaan happikatoa, vähennetään fosforin liukenemista pohjasedimentistä veteen ja lisätään järven eliöstön hyvinvointia. Kaupunki hapettaa Lippajärveä, Luukinjärveä, Matalajärveä ja Pitkäjärveä. Hannusjärven suojeluyhdistys hapettaa Hannusjärveä. Hapetus ei riittänyt pitämään Lippajärven ja Luukinjärven happitilannetta enää lopputalvesta hyvänä. Hapetuksen ansiosta pintavedessä oli happea kuitenkin noin 5 mg/l, joka on ahven- ja särkikaloille vielä riittävä happipitoisuus. Ravinnepitoisuudet ovat lähellä luonnontasoa Kalajärvessä, Myllyjärvessä ja Hakjävessä. Näiden järvien valuma-alueet ovat pääasiassa metsää.

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 Tiedoksi Muut tarkkailtavat järvet ovat reheviä. Fosforipitoisuus oli suuri etenkin Matalajärvessä, Hannusjärvessä ja Pitkäjärvessä. Typpipitoisuus oli suurin Pitkäjärvessä, mutta myös muissa järvissä oli maatalouden kuivatusvesien ja hulevesien takia runsaasti typpeä. Useimmat tarkkailuun kuuluneista järvistä ovat ruskeavetisiä. Vähähumuksisia olivat Hakjärvi, Bodominjärvi, Myllyjärvi ja Lippajärvi. Tutkittujen järvien ph oli lähellä neutraalia ja puskurikyky oli hyvä. Ainoa poikkeus oli hapan Myllyjärvi. Kaikkien tarkkailussa mukana olleiden järvien hygieeninen laatu oli erinomainen.

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN 1 VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.03.2009 Kirje nro 145 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010 Vesistöosasto/RO 7.3.214 Kirjenumero 229/14 PIRKKALAN KUNTA Vesa Vanninen Suupantie 11 3396 PIRKKALA KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 21 1. JOHDANTO Keskisenkulman järvet ovat ketjussa olevia

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Yleiskuvaus Nummen taajaman läheisyydessä sijaitseva Pitkäjärvi on Nummi-Pusulan toiseksi suurin järvi (237 ha). Järven syvin kohta

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 3. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI... 2 4. SÄÄOLOT VUOSINA 212-214... 3 5. LASKENNALLISET

Lisätiedot

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 No 1635/06 SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 Lappeenrannassa 18. päivänä joulukuuta 2006 SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Pentti Saukkonen limnologi SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas MÄNTÄN SEUDUN ALAPUOLISEN VESISTÖN TARKKAILU VUONNA 213 Marika Paakkinen 213 ISSN 781-8645 Julkaisunro 76 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE JA SEN HYDROLOGISET TIEDOT...

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT... 1 3. TULOSTEN TARKASTELU... 3 3.1 Mommilanjärvi... 3 3.2 Ansionjärvi... 4 3.3 Koiranvuolle... 4 3.4 Kolmilammi, pohjoinen... 5 3.5 Kolmilammi,

Lisätiedot

Kuopion pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma

Kuopion pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma Kuopion pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma Kuopion kaupunki Tavoite- ja kehittämissuunnitelmat TA 27:4 ISSN 78-32 Kuopion pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kuormituslähteet

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. HYDROLOGISET TIEDOT... 1 3. VEDEN LAADUN ARVOSTELUPERUSTEET... 2 4. JÄRVILAUSUNNOT... 4 4.1 HÄMEENLINNAN A (35.233)...

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 21/11/1 Dnro PSAVI/81/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2011

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 21/11/1 Dnro PSAVI/81/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2011 PÄÄTÖS Nro 21/11/1 Dnro PSAVI/81/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2011 1 ASIA HAKIJA Yli-Kitkajärven Kesälahden happitilanteen parantaminen, Kuusamo Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta PL 117

Lisätiedot

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 Sivu 1/9 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 1. Tutkimus Toteutettujen

Lisätiedot

SOMPASEN HAPPITILANTEEN PARANTAMISMAHDOLLISUUDET

SOMPASEN HAPPITILANTEEN PARANTAMISMAHDOLLISUUDET SOMPASEN HAPPITILANTEEN PARANTAMISMAHDOLLISUUDET Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 271/214 Eeva Kauppinen ja Erkki Saarijärvi Vesi-Eko Oy Water-Eco Ltd Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS

Lisätiedot

Vesi-Eko menee pintaa syvemmälle.

Vesi-Eko menee pintaa syvemmälle. Vesi-Eko menee pintaa syvemmälle. VESI-EKON KOKONAISPALVELUT Tilannekartoitus ja analyysi Kunnostusmenetelmien valinta Mitoitus Laitteiden asennus Kunnostustoimien organisointi Huolto- ja etävalvontapalvelu

Lisätiedot

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto 1 / 1 LÄHETE 3.3.2016 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 78210 VARKAUS Tiedoksi: A1407 Pohjois-Savon ELY-keskus Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu Kan

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

HAPETUSLAITTEET KUOPION KAUPUNGIN PIENVESIEN KUNNOSTUSPROJEKTEISSA

HAPETUSLAITTEET KUOPION KAUPUNGIN PIENVESIEN KUNNOSTUSPROJEKTEISSA OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA HAPETUSLAITTEET KUOPION KAUPUNGIN PIENVESIEN KUNNOSTUSPROJEKTEISSA T E K I J Ä : Teemu Väänänen 2 (56) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen?

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Kipsauksen taustaa Rehevöityneen järven pohjan kipsaus on kunnostusmenetelmä, jossa käsittelyn kohteena on nimenomaan

Lisätiedot

Selvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka

Selvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka Selvitys Ahmoolammin tilasta Taru Soukka Raportti a91/2012 Laatija: Taru Soukka, ympäristönhoitaja-opiskelija, Hyria koulutus Oy Tarkastaja: Eeva Ranta Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Uimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala

Uimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala Uimavesiprofiili Kurikanvainion uimaranta Pirkkala 17.12.2012 päivitetty 15.06.2015 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot: 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot:

Lisätiedot

UUDENMAAN VESISTÖJEN JA RANNIKKOVESIEN TILA VUONNA 2011

UUDENMAAN VESISTÖJEN JA RANNIKKOVESIEN TILA VUONNA 2011 UUDENMAAN VESISTÖJEN JA RANNIKKOVESIEN TILA VUONNA 211 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Sirpa Penttilä, Mikaela Ahlman ja Jaana Marttila 24.4.212

Lisätiedot

Biohiili ja ravinteet

Biohiili ja ravinteet Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 113. Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 113. Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1 2735/11.01.03/2012 113 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 4658/10.03.00/2013 31 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksesta koskien Monikonpuron uoman siirtoa ja valmistelulupaa Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN HAPETTAMINEN VUONNA 2009

TUUSULANJÄRVEN HAPETTAMINEN VUONNA 2009 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B 425 Kerava TUUSULANJÄRVEN HAPETTAMINEN VUONNA 29 Kuopiossa 8.2.21 Anneli Heitto Erkki Saarijärvi Vesi-Eko Oy Water-Eco Ltd Yrittäjäntie 12

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Kovelanjärven eli Myllyjärven tilasta

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Kovelanjärven eli Myllyjärven tilasta Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Kovelanjärven eli Myllyjärven tilasta Yleiskuvaus Kovelanjärvi sijaitsee melko lähellä Nummen taajamaa Pitkäjärven länsipuolella. Sen pinta-ala on noin

Lisätiedot

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Limnologipäivät 1.-11..13, Helsinki Pauliina Salmi Lammin biologinen asema Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kalevi Salonen Jyväskylän

Lisätiedot

KAKSKERRANJÄRVEN HAPETUKSEN SEURANTATUTKIMUKSET VUOSINA 2009-2011

KAKSKERRANJÄRVEN HAPETUKSEN SEURANTATUTKIMUKSET VUOSINA 2009-2011 Opinnäytetyö (AMK) Kala ja ympäristötalouden koulutusohjelma Iktyonomi AMK 2011 Eemeli Huhta KAKSKERRANJÄRVEN HAPETUKSEN SEURANTATUTKIMUKSET VUOSINA 2009-2011 OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 23.10.2013 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2013

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 11.9.2012 Helka Sillfors

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 11.9.2012 Helka Sillfors HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 11.9.2012 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2012

Lisätiedot

SISÄLTÖ. VIITTEET LIITTEET: Liite 1. Vesinäytteenoton tulokset vuodelta 2014

SISÄLTÖ. VIITTEET LIITTEET: Liite 1. Vesinäytteenoton tulokset vuodelta 2014 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. NÄYTTEENOTTO... 1 3. TULOKSET... 3 3.1 Valkjärven vedenlaatu... 3 3.2 Kivenpuulammin vedenlaatu... 4 3.3 Levätilanne... 4 3.4 Ojavedet ja kuormitus... 5 3.5 Kuormituslähteiden

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

Tausta ja tavoitteet

Tausta ja tavoitteet Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena

Lisätiedot

Oyj:n toimeksiannosta

Oyj:n toimeksiannosta Liite 1 1(5) Yhteenveto jätevesien vaikutusalueen tilasta ja kalastosta 1 Selvityksen peruste Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto (1.1.2010 alkaen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue)

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN VALUMA- ALUEEN, VEDEN LAADUN JA KASVIPLANKTONIN PERUSTILASELVITYS VUONNA 2004

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN VALUMA- ALUEEN, VEDEN LAADUN JA KASVIPLANKTONIN PERUSTILASELVITYS VUONNA 2004 1 th Hell 15.10.2004 Kirje no 671 KARHOISMAJAN VESIREITTIEN KUNNOSTUSYHDISTYS RY KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN VALUMA- ALUEEN, VEDEN LAADUN JA KASVIPLANKTONIN PERUSTILASELVITYS VUONNA 2004 SISÄLLYSLUETTELO:

Lisätiedot

KAITURI, OKSJÄRVI, KYLÄNALANEN, ISO- TORAVA JA PIKKU-TORAVA

KAITURI, OKSJÄRVI, KYLÄNALANEN, ISO- TORAVA JA PIKKU-TORAVA KETTULAN JÄRVIEN NYKYTILA KAITURI, OKSJÄRVI, KYLÄNALANEN, ISO- TORAVA JA PIKKU-TORAVA LYHENNELMÄ Kettulan järvien ystävät ry Joki-Heiskala, Päivi Toukokuu 2005 Salon Järvitutkimus SALON JÄRVITUTKIMUS 2

Lisätiedot

Hannu Salo Arja Palomäki Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus, tutkimusraportti 106/2006

Hannu Salo Arja Palomäki Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus, tutkimusraportti 106/2006 ESPOON PITKÄJÄRVEN JA LIPPAJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Hannu Salo Arja Palomäki Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus, tutkimusraportti 106/2006 Espoon ympäristökeskus Monistesarja 5/2006 Kuva:

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2009

Espoon vesistötutkimus 2009 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 29 Vuosiyhteenveto Katja Pellikka & Vuokko Tarvainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 3

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106. Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106. Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1 77/11.01.03/2013 106 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 5.10.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 5.10.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen vesien tila Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 5.10.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus Sisältö Vesien tilan seuranta Keski-Suomessa Vesiä kuormittavat tekijät Vesien tila Keski-Suomessa

Lisätiedot

Nurmijärven järvien veden laatu 2010

Nurmijärven järvien veden laatu 2010 Nurmijärvi 2011 Nurmijärven järvien veden laatu 2010 Valkjärvi syyskuussa 2010. Kuva Jukka Kuoppala Ympäristölautakunta m ISBN 978-952-99837-8-0 (nid.) ISBN 978-952-99837-9-7 (PDF) Painopaikka: Nurmijärven

Lisätiedot

Nurmijärven järvien veden laatu 2012 2013

Nurmijärven järvien veden laatu 2012 2013 Nurmijärven järvien veden laatu 2012 2013 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Elina Salo Nurmijärven järvien veden laatu 2012 2013 Teksti: Elina Salo Valokuvat: Kaisa Autio-Nousiainen, Liisa Garcia, Elina

Lisätiedot

Nurmijärven järvien veden laatu 2011

Nurmijärven järvien veden laatu 2011 Nurmijärvi 2012 Nurmijärven järvien veden laatu 2011 Etuherunen elokuussa 2011. Kuva Liisa Garcia Ympäristölautakunta m ISBN 978-952-67747-0-1 (nid.) ISBN 978-952-67747-1-8 (PDF) Painopaikka: Nurmijärven

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA 2015 UIMAVESIPROFIILI LAPPI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

Iskmosundenin luonnontaloudellinen esiselvitys ja kunnostussuunnitelma 2014 UPI

Iskmosundenin luonnontaloudellinen esiselvitys ja kunnostussuunnitelma 2014 UPI Iskmosundenin luonnontaloudellinen esiselvitys ja kunnostussuunnitelma 2014 UPI Olli-Matti Kärnä, FM 21.8.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Lyhyesti järvien rehevöitymisestä... 4 2. Tutkimusalueen

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 10642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa A. Särkelä, P. Valkama, N. Mielikäinen ja K. Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

Talviaikainen happitilanne eräissä Pohjois-Savon järvissä vuosina 1997-2008

Talviaikainen happitilanne eräissä Pohjois-Savon järvissä vuosina 1997-2008 Talviaikainen happitilanne eräissä Pohjois-Savon järvissä vuosina 1997-1/1 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja Talviaikainen happitilanne eräissä Pohjois-Savon järvissä

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

KAKSKERRANJÄRVEN HAPETTOMAN SEDIMENTIN ALUEELLINEN LAAJUUS JA SEDIMENTIN KEMIALLISET OMINAISUUDET

KAKSKERRANJÄRVEN HAPETTOMAN SEDIMENTIN ALUEELLINEN LAAJUUS JA SEDIMENTIN KEMIALLISET OMINAISUUDET Turun kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Eerikinkatu 34 21 TURKU KAKSKERRANJÄRVEN HAPETTOMAN SEDIMENTIN ALUEELLINEN LAAJUUS JA SEDIMENTIN KEMIALLISET OMINAISUUDET Eeva Kauppinen Erkki Saarijärvi Kuopio

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 161/2012/1 Dnro ESAVI/706/04.08/2010

Päätös. Etelä-Suomi Nro 161/2012/1 Dnro ESAVI/706/04.08/2010 Päätös Etelä-Suomi Nro 161/2012/1 Dnro ESAVI/706/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.10.2012 ASIA Sappi Finland I Oy:n Kirkniemen paperitehtaan ympäristöluvan nro 36/2007/1 lupamääräyksen 38 mukainen

Lisätiedot

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Anne Aaltonen TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely 213 tulokset Juha Paavola Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Alueen kuvaus... 1 2.1 Matjärven perustiedot... 1 2.2

Lisätiedot

Itämeren rehevöitymisen alkuperästä

Itämeren rehevöitymisen alkuperästä Itämeren rehevöitymisen alkuperästä Rehevöitymisellä tarkoitetaan runsaasta ravinnepitoisuudesta johtuvaa veden samenemista ja vesikasvien lisääntymistä. Tämä voi johtaa vesistöjen umpeenkasvuun, ranta-alueiden

Lisätiedot

LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2012

LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2012 LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 16WWE1992 27.5.2013 LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2012 VESISTÖTARKKAILU LUONNOS Lestijoen yhteistarkkailun vesistötarkkailu vuonna 2012 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖALUEIDEN

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014 Tammelan järvitutkimukset vuosina 13-1 Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti / 1 Arja Palomäki 1 1 JOHDANTO Tammelan kunnan alueella sijaitsevien 3 järven veden laatua tutkittiin

Lisätiedot

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN VEHKAJÄRVEN KUNNOSTUS- MAHDOLLISUUKSIEN ESISELVITYS VUONNA 2013

PUNKALAITUMEN VEHKAJÄRVEN KUNNOSTUS- MAHDOLLISUUKSIEN ESISELVITYS VUONNA 2013 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 1 2.1 Veden laatu ja kuormitus... 1 2.2 Sisäisen kuormituksen määrän arviointi... 2 2.3 Sedimentti... 3 2.4 Kalasto... 3 2.5 Pohjaeläimet... 5 2.6 Eläinplankton...

Lisätiedot

Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2012 ja 2013

Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2012 ja 2013 RAPORTTEJA 92 2014 Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2012 ja 2013 SIRPA PENTTILÄ MIKAELA AHLMAN LAURA FORSSTRÖM Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2012 2013 SIRPA PENTTILÄ

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

KALAJAISJÄRVEN TILAN PARANTAMINEN 2007

KALAJAISJÄRVEN TILAN PARANTAMINEN 2007 KALAJAISJÄRVEN TILAN PARANTAMINEN 2007 Liisa Lahti Länsi-Suomen Ympäristökeskus 2007 L Ä N S I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Lausunto vesistön merkittävän pilaantumisen korjaamista koskevassa asiassa, Talvivaara Sotkamo Oy

Lausunto vesistön merkittävän pilaantumisen korjaamista koskevassa asiassa, Talvivaara Sotkamo Oy Ympäristö- ja tekninen lautakunta 42 25.03.2015 Lausunto vesistön merkittävän pilaantumisen korjaamista koskevassa asiassa, Talvivaara Sotkamo Oy YMPTEKLT 42 32/11 01 01/2015 YMPTEKLT Ympäristötarkastaja

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2009

Espoon vesistötutkimus 2009 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 29 Vuosiyhteenveto Katja Pellikka & Vuokko Tarvainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 3

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Laurea Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Lasse Kumpulainen 3 SISÄLLYS JOHDANTO... 5 1 YLEISTÄ HUNTTIJÄRVESTÄ... 6 1.1 Hunttijärven valuma-alue... 8 1.2 Ojien valuma-alueet...

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi 2014 yhdistyksen viidestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2014 oli vedenkorkeuden suhteen sikäli poikkeuksellinen, että vähälumisen talven vuoksi

Lisätiedot

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella Kaisa Heikkinen SYKE, Oulu Jäälinjärvi-seminaari 13.11.2012 Raudan kierto järvessä 2 Rauta happipitoisessa vedessä

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot