Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue"

Transkriptio

1 Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue Etelä-Savon ELYn alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuraportti vuodelta 21 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 174 / 211

2

3 Sisältö Yhteenveto... i 1. Taustaa Tarkkailuohjelmien kehittäminen Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirissä Vesiluvat ja ympäristöluvat Tarkkailun suoritus Havaintoasemien perustiedot Näytteenotto Valumamittaus ja kuormituslaskenta Järvien ja lampien minimiravinteet Käyttö- ja hoitotarkkailu Sääolot ja hydrologiset tiedot Kuormitustarkkailun tulokset ja niiden tarkastelu Valumavesien laatu Tuotantoalueiden ominais- ja kokonaiskuormitus Vesistötarkkailujen vedenlaatutulokset ja niiden tarkastelu Kangasjärven alue Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Virtapaikkojen veden laatu Järvien ja lampien veden laatu Virmasjärven alue (Jylhäsuo) Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Vesistön veden laatu Pakinsuo Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Vesistön veden laatu Tuusjärven alue (Vuotsinsuo, Lakeanrahka, Lenninsuo) Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Vesistön veden laatu Karjalansuo Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Savisuo Tutkimusalue Tulokset ja niiden tarkastelu Lahnasuo Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Lintusuo Tutkimusalue Vesistötarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Pyöreäsuo Tutkimusalue Tarkkailun suoritus Tulokset ja niiden tarkastelu Liiteluettelo Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus Postiosoite Käyntiosoite Puh.vaihde (14) PL 35 (YAD) Survontie 9 Telefax 14) Jyväskylän yliopisto Ambiotica, D-rakennus

4

5 i Yhteenveto Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirissä (sittemmin Etelä-Savon ympäristökeskus, nykyinen Etelä-Savon ELY) laadittiin vuonna 1993 Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin alueen turvetuotannon vesiensuojeluohjelma, jonka mukaan velvoitetarkkailuissa keskitytään vaikutusten kannalta ongelmallisiin tuotantoalueisiin. Tässä vesiensuojeluohjelmassa tarkkailun painopistealueiksi nimettiin seuraavat tuotantoalueet: 1) Tuusjärven alue (Juva ja Rantasalmi; Vapo Oy:n tuotantoalueet Lakeanrahka ja Vuotsinsuo sekä Ay H & K Haavikon ja Partasen sahan omistama Linturahkan-Kaskisuo alue) 2) Jylhäsuo (Juva), 3) Pakinsuo (Juva) ja 4) Kangasjärven alue (Juva, Mikkeli); Ropolansuon, Huppionsuon, Viransuon ja Rajasuon turvetuotantoalueet). Em. alueille laadittiin vuonna 1994 uudet tarkkailuohjelmat, joiden mukaan tarkkailua on tehty vuodesta Vaikka tarkkailu keskitettiinkin em. alueille, esitetään vuosiraportissa kaikkien alueella sijaitsevien Vapon tuotantoalueiden pinta-alatiedot ja arvioidaan niiden kuormitus alapuoliseen vesistöön. Vuonna 1997 muutettiin Tuusjärven alueen ohjelmaa (Lenninsuon valmistelu turvetuotantoon aloitettiin) ja Kangasjärven alueen ohjelmaa (Rajasuolla otettiin käyttöön pintavalutuskenttä ja vesien johtaminen Haapajärveen lopetettiin). Vuonna 21 tarkkailussa olleilla tuotantoalueilla seurattiin kuivatusvesien määrää ja laatua sekä alapuolisen vesistön virtapaikkojen ja järvien kuntoa. Vuonna 21 oli ns. laajan tarkkailun vuosi. Laajana tarkkailuvuotena vesistä analysoidaan liukoisia ravinteita ja eräillä vesistöhavaintopaikoilla oli suppeaa tarkkailuvuotta useampia näytteenottokertoja. Tarkkailualueella olevilla Vapo Oy:n turvetuotantoalueilla oli 2258 ha tuotantokunnossa ja valmisteilla 32 ha. Tuotannossa vuonna 21 oli 1791 ha. Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden aiheuttaman nettokuormituksen arvioitiin olleen jaksolla seuraava: kiintoaine 13 t, kemiallinen hapenkulutus 2 t, kokonaistyppi 13 t ja kokonaisfosfori 43 kg. Turvetuotantoalueilta tuleva kuivatusvesi on yleensä tummaa, ravinteikasta ja joillain alueilla varsin rautapitoista. Alapuoliseen vesistöön tulevaa ainekuormitusta vähennetään mm. laskeutus- ja sarkaoja-altailla, pintavalutus- ja kasvillisuuskentillä sekä kemiallisella puhdistuksella. Kangasjärven valuma-alueella sijaitsevilla Ropolansuolla ja Viransuolla otettiin v. 21 käyttöön kuivatusveden kemikalointiasemat. Tuusjärven valuma-alueella kemikalointi on käytössä Vuotsinsuolla. Kemikalointi paransi selvästi vesistöön johdettavan kuivatusveden laatua. Turvetuotantoalueen vaikutus alapuoliseen vesistöön riippuu vesistön valuma-alueen suuruudesta ja luonnollisesti myös alapuolisen alueen veden laadusta. Mitä suurempi vesistöalue, sitä pienemmät vaikutukset ovat. Usein selvimmät vaikutukset ovat latvavesillä pieniin puroihin, jokiin ja lampiin. Vaikutus alapuoliseen vesistöön on aina tapauskohtainen. Seuraavassa on esitetty yhteenveto vuonna 21 vesistötarkkailussa olleiden turvetuotantoalueiden alapuolisen vesistön veden laadusta. Tuusjärven alue (Juva ja Rantasalmi) Tuusjärvi kuuluu Vuoksen vesistöön Kyrsyänjärven-Tuusjärven valuma-alueeseen. Vuotsinsuon kuivatusvedet johdetaan Sääksjärveen, jonka vedet laskevat Tuusjärveen. Vuotsinsuon kemikalointi on parantanut merkittävästi kuivatusveden laatua, joka onkin sulanmaan aikaan selvästi parempi kuin Vuotsinsuon ulkopuoliselta alueelta Sääksjärveen tulevan veden laatu. Lopputalvella Sääksjärven alusveden happitilanne on ollut usein heikko. Näin myös vuonna 21. Matala Sääksjärvi on luokiteltavissa reheväksi järveksi, jossa kiintoainepitoisuus on ajoittain korkeahko. Vuonna 1997 ojitetun Lenninsuon kuivatusvesi on hyvin tummaa, ravinteikasta ja sen rautapitoisuus on ollut korkea. Lenninsuon veden laskevat Kartiskajoen kautta Tuusjärveen. Kartiskajoen suualueen vesi oli tummaa ja sen kokonaisfosforipitoisuus oli kesäaikaan varsin korkea. Lenninsuon osuus Kartiskajoen 18.8 km 2 :n valumaalueesta on vain 2.1 %. Myös Tuusjärveen laskevan Lakeanrahkan kuivatusvesi on ollut tummaa, hyvin ravinteikasta ja rautapitoista. Lakeanrahkalla kuivatusvedet alettiin pumpata pintavalutuskentälle huhtikuussa 29,

6 ii minkä jälkeen pumppaus pintavalutuskentälle on ollut ympärisvuotista. Osa Lakeanrahkalta tulevasta kuormituksesta pidättyy tuotantoalueen alapuoliseen Kankaistenlampeen. Tuusjärven pohjoisosan syvänteessä oli maaliskuussa ja elokuussa voimakasta hapenvajausta. Tuusjärven keskiosan syvänteessä oli maaliskuussa lievää ja kesä-elokuussa selvää hapenvajausta. Tuusjärvessä fosfori on erityisen selvästi kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Tuusjärven klorofyllipitoisuuksien ja fosforipitoisuuksien perusteella Tuusjärvi voidaan luokitella varsin lievästi reheväksi järveksi. Tuusjärvi on tummavetinen, lievästi rehevä järvi, jonka kokonaisfosforipitoisuudella on ollut lievästi aleneva muutossuunta. Yleisen vedenlaatuluokituksen mukaan Tuusjärvi kuuluu luokkaan hyvä. Virmasjärven alue (Juva) Virmasjärvi kuluu Vuoksen vesistöön Virmasjoen valuma-alueeseen, joka on osa Sysmäjärven valuma-aluetta. Virmasjärvi koostuu kahdesta erillisestä altaasta, Etelä- ja Pohjois-Virmaasta, joita yhdistää kapea salmi. Salmi estää veden vaihtumista ja järven eteläosan vesi onkin pohjoisosan vettä heikompilaatuista. Myös Jylhäsuon tuotantoalueelta tuleva vesi on ollut hyvin tummaa ja ravinteikasta sekä rautapitoista. Jylhäsuon laskee Virmasjärveen Myllyojan kautta. Myllyjoen suualueen vesi on ollut Jylhäsuon kuivatusvettä selvästi parempaa väriarvon sekä typpi- ja rautapitoisuuden osalta. Etelä-Virmas on tummavetinen, ravinteikas järvi, jossa on ollut talviaikaan selvää hapenvajausta tai lähes hapettomuutta. Järven happitilanne on ollut talviaikaan heikko jo 196-luvun lopulla. Vuoden 21 lopputalvella alusvedessä oli happi kulunut vähiin. Levien määrää mittaavat a-klorofyllipitoisuudet kuvastavat rehevyyttä. Viime vuosina veden laadulla ei ole ollut havaittavissa selvää muutossuuntaa. Vesistöjen laadullisen yleisluokituksen mukaan Etelä-Virmas on luokiteltavissa luokkaan tyydyttävä. Kuhalammen alue (Juva) Jukajärvi kuuluu Vuoksen vesistöön Jukajärven alueeseen, joka on osa Kyrsyänjärven-Tuusjärven valuma-aluetta. Jukajärveen Pappilanjoen kautta laskeva Kuhalampi on matala, tummavetinen ja rehevä lampi, joka on osin kasvamassa umpeen. Kuhalammen tilan parantamiseksi on tehty kunnostussuunnitelmia. Pakinsuon kuivatusvesi on hyvin tummaa, ravinteikasta ja sen rautapitoisuus on ollut korkea. Myös Pakinsuon laskuojan suualueen veden laatu on heikko, mikä ei selity yksin Pakinsuolta tuleva veden laadulla, vaan myös muulta laskuojan valuma-alueelta tuleva vesi on heikkolaatuista. Valtaosa laskuojan valuma-alueesta onkin ojitettua aluetta. Juvan vanhalta kaatopaikalta tulevan ojan kautta Jukajärveen tuleva kuormitus on selvästi pienempi kuin Pakinsuon laskuojan kautta tuleva kuormitus ojan pienemmän valuma-alueen ja paremman veden laadun vuoksi. Aikaisemmin Pakinsuon kuivatusvedet on johdettu vesistöön laskeutusaltaiden kautta. Vuodesta 28 alkaen vedet on johdettu ympärivuotisesti 6 lasketusaltaan kautta pumppausaltaaseen ja siitä edelleen kasvillisuuskentälle, jossa kasvaa ruokohelpeä sekä luonnonvaraisia kasveja. Kasvillisuuskenttä pidättää ravinteita ja kiintoainetta ja parantaa siten vesistöön johdettavan kuivatusveden laatua. Kuhalampi on matala, umpeenkasvava, tummavetinen, rehevä järvi, jossa on talviaikaan selvää hapenvajausta tai lähes hapettomuutta. Heikkojen happitilanteiden vuoksi veden ainepitoisuudet ovat usein olleet lopputalvella korkeita. Nykyisellään merkittävä osa Kuhalammen kuormituksesta tulee järvestä itsestään (pohjasta ja hajoavasta kasvillisuudesta liukenevista ravinteista) järven heikon happitilanteen ja runsaan kasvillisuuden vuoksi. Kuhalammen veden laatu vaihtelee huomattavasti eikä siinä ole ollut havaittavissa selvää muutossuuntaa 199-luvun alusta. Yleisen vedenlaatuluokituksen mukaan Kuhalampi kuuluu lähinnä luokkaan välttävä.

7 iii Kangasjärven alue (Juva, Mikkeli) Ropolan-, Huppion-, Vuotsin- ja Rajasuon turvetuotantoalueiden alapuolinen Kangasjärvi kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen ja on sen latvajärviä (Sysmäjärven vesistöalueeseen kuluva Sahinjoen-Välijoen valuma-alue) Suota valuma-alueesta on puolet, josta ojitettuna on liki 7 %. Erityisen tehokkaasti on ojitettu Kangasjärven lähialue. Kangasjärven alueen tuotantoalueilta lähtevä vesi on hyvin ravinteikasta ja tummaa. Erityisen heikko on ollut Rajasuolta tulevan veden laatu. Vuonna 1997 Rajasuolla käyttöönotettu pintavalutuskenttä on parantanut selvästi Rajasuon kuivatusveden laatua ja vähentänyt Rajasuolta Kangasjärveen tulevaa kuormitusta. Kangasjärveen laskevien jokien ja purojen leimallisimpia piirteitä on ollut suuri humuspitoisuus ja melko runsas ravinteisuus sekä happamuus. Esim. Höytiönjoessa veden ph-luku vaihteli vuoden 21 tutkimuskerroilla ja joen yläjuoksulla Naakkapurossa Höytiönlampeen kulkeutuvat Viransuon ja Huppionsuon valumavedet. Lammen pienuuden ja lyhyen viipymän vuoksi sen veden laatu on suhteellisen lähellä siihen tulevien valumavesien laatua, ts. lampi on tummavetinen, hyvin runsasravinteinen ja ainakin ajoittain hyvin hapan. Vaikka veden tummuus ehkäisee planktonlevien kasvua, ovat havaitut klorofyllipitoisuudet kuvastaneet selvästi rehevyyttä. Höytiönlammen vesi hyvin hapanta (ph avovesikautena Höytiölammen happamuutta lisännyt Viransuon kuivatusvesien kemikalointipuhdistus, sillä kemikaloinnista lähtevän veden ph on ollut hyvin alhainen Lammen veden nykyinen happamuus haittaa jo useimpien vesieliöiden kasvua ja edistää happamuutta suosivien lajien runsautta. Kangasjärvi on tummavetinen, matala järvi. Mataluudesta johtuen sen pohjanläheisen vesikerroksen happipitoisuus on yleensä ollut kohtalainen talvellakin, hapenvajaus on ollut yleensä vain lievää. Kangasjärven kokonaisfosforipitoisuus on ollut viime vuosina pääosin tasoa 3-4 µg P/l. Heiniönjoen vaikutus Heiniönlahden veden laatuun on näkynyt Heiniönlahden muuta Kangasjärveä heikompana veden laatuna. Havaitut klorofyllipitoisuudet kuvastavat rehevyyttä. Kangasjärven kokonaisfosforipitoisuudella oli kohoava trendi 197-luvun loppupuolelta 9-luvun vaihteeseen asti. 199-luvulla alkaen fosforipitoisuudella on ollut lievä aleneva suuntaus. KHT-arvolla nousu ajoittuu luvulle. 198-luvun puolivälistä KHT-arvolla on ollut lievä aleneva suuntaus. Aseman Kangasjärvi 45 veden väri on ollut useilla vuosien tutkimuskerroilla alle 1 mg Pt/l. Näin alhaisia väriarvoja on mitattu Kangasjärvellä vain pari kertaa aiemmin 196- ja 197-luvuilla talvella ja keväällä. Ropolansuon ja Viransuon kemikalointipuhdistus lienee osaltaan vaikuttanut Kangasjärven veden väriä alentavasti. Kangasjärven vedet kulkeutuvat Haapajärveen, jonka vesi on tummaa ja ravinteikasta. Haapajärven syvänteessä on ollut lopputalvina ja loppukesällä havaittavissa alusvedessä voimakasta hapenvajausta tai lähes hapettomuutta. Vuonna 21 alusveden happi oli kulunut loppuun maalis- ja elokuun tutkimuskerroilla ja kesäkuussakin happi oli kulunut alusvedessä vähiin. Haapajärven veden laatu on poikennut yleisesti ottaen yllättävän vähän Kangasjärven veden laadusta. Haapajärven veden johtokyvyllä on ollut hitaasti nouseva suuntaus 198-luvulta vuoteen 28 saakka. Vuosina 29 ja 21 johtokyky on ollut muutamaa edellisvuotta alhaisempaa tasoa. Vuosina Haapajärven aseman 36 veden fosforipitoisuus on ollut aikaisempia vuosia alhaisempaa tasoa. Yleisen vedenlaatuluokituksen perusteella Kangasjärven veden laatu on verrattain lähellä tyydyttävän luokan laatuvaatimuksia kuten myös Haapajärvi. Höytiönlampi on selvästi huonompi, ts. laatuluokkaa välttävä. Karjalansuon alapuolinen vesistö (Juva) Karjalansuon kuivatusvedet johdetaan Kalliokoskenpuroa pitkin Taikinajokeen ja siitä edelleen Sorvasenjoen kautta Lumpeiseen. Laskeutusaltaiden kautta kulkee tuotantoalueen vesiä yhteensä 13 hehtaarin alueelta. Karjalansuon tuotantoalue kuuluu Pekurilanjoen valuma-alueeseen. Kalliokoskenpuron vesi oli lievästi hapanta, tummaa, kohtalaisen ravinteikasta ja rautapitoista. Taikinajoen vesi oli laadultaan parempaa Kalliokoskenpuron vesi. Sen laatu erosi Kalliokoskenpuron veden laadusta alhaisemman ammoniumtyppipitoisuutensa ja rautapitoisuutensa perusteella. Myös veden fosforipitoisuus ja KHT-arvo sekä väri ovat olleet jonkin verran alhaisempia. Karjalansuon kuivatusvesien vaikutus näkyy Kalliokoskenpuron veden laadussa, mutta Taikinajokeen sen vaikutus jää pieneksi. Taikinajoen latva-alueella sijaitsee Nääringinjärvi, mikä parantaa joen veden laatua.

8 iv Savisuo alapuolinen vesistö (Kerimäki) Tuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltaista Kummunojaa pitkin Rauvanjärveen, jonne on 1.5 km vesimatka tuotantoalueelta. Rauvanjärvi laskee Puruveden Hepolahteen Heponotkonjoen kautta. Savisuon kuivatusvesi on lievästi humuspitoista ja kohtalaisen ravinteikasta. Savisuolla vesistötarkkailua tehdään joka 2. vuosi. Matalan Rauvanjärven vesi on tummaa, varsin ravinteikasta ja rautapitoista. Järvessä oli elokuussa lievää hapenvajausta. Rauvanjärven laskuojan veden laatu on ollut lähellä Rauvanjärven veden laatua. Samoin Puruveteen laskevan Hepojoen veden laatu on ollut useimmiten varsin lähellä Rauvanjärven laskuojan veden laatua. Hepojoki laskee Puruveden Hepolahteen. Puruveden veden laatua seurattiin syvänteessä, jossa vettä oli 1 metriä. Aseman happitilanne oli hyvä kaikilla tutkimuskerroilla. Vesi oli hyvin kirkasta (näkösyvyys m) ja sen ravinnepitoisuudet olivat hyvin alhaisia (järvi on kirkasvetinen niukkaravinteinen ja karu). Lahnasuon alapuolinen vesistö (Pieksämäki) Lahnasuon kuivatusvedet ohjataan kokoojaojista kolmen laskeutusaltaan ja pumppausaltaan kautta pintavalutuskentälle, josta vedet johdetaan edelleen laskuojaa myöten Voikoskenpuroon ja edelleen Kekrinpuroa myöten Perkainjokeen. Perkainjoesta vedet laskevat Iso-Perkai -nimiseen järveen. Lahnasuon laskuojassa kuivatusvesien vaikutukset näkyvät vielä korkeina ravinnepitoisuuksina ja orgaanisen aineksen (humuksen) pitoisuutena. Kekrinpurossa veden laatu on jo parempi, selvimmin veden laadun parantuminen näkyi alentuneena ammoniumtyppipitoisuutena. Perkainjoen (asema P3) veden laatu oli edelleen parempaa kuin Kekrinpuron (as. P2) veden laatu, sen ravinnepitoisuudet ja orgaanisen aineen pitoisuus olivat alhaisempia. Matalan Iso-Perkai -järven veden laatu oli odotetusti hyvin lähellä Perkainjoen veden laatua, koska järven viipymä lienee lyhyt. Koska Lahnasuon tuotantoalueen osuus Niskakoskenjoen valuma-alueen pinta-alasta on alle 1 % jää Lahnasuon kuivatusvesien vaikutus vähäiseksi jo Niskakoskenjoessa. Lintusuon alapuolinen vesistö (Mikkeli) Lintusuon alue sijaitsee Mikkelin kaupungin keskustasta noin 25 km pohjoiseen. Lintusuon turvetuotantoalue sijaitsee Kyyveden valuma-alueella. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentän kautta Roitonlampeen. Lammesta vedet virtaavat laskujokoea ja Papinjokea pitkin Hietajärveen, josta edelleen Sahinjokea myöten Kyyveden eteläosaan Ala-Sitroon. Hietajärveä on laskettu vuonna 1939 ja 195-luvulla. Papinjoki on perattu Kyyveteen kuormitusta aiheuttavat lähinnä maa- ja metsätalous, haja-asutus ja turvetuotanto. Roitonlammen laskujoen vesi on ollut hapanta (ph 5-5.3), hyvin tummaa, humuksista ja varsin ravinteikasta. Papinjokeen tulee vesiä Roitonlammen lisäksi myös pohjoispuolisesta Haisevinlammesta. ja siihen yhtyvät etelästä myös Kovalansuon laskuojan vedet. Papinjoen veden fosfori- ja rautapitoisuudet olivat selvästi korkeampaa tasoa kuin Roitonlammen laskujoen pitoisuudet. Liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat Papinjoessa merkittävästi suurempia kuin Roitonlammen laskujoessa. Papinjoki laskee Hietajärven pohjoispäähän. Asemalla Hietajärvi eteläpää 27oli kaikilla tutkimuskerroilla lievää tai selvää hapenvajausta. Hietajärven ravinne- ja rautapitoisuudet sekä orgaanisen aineksen pitoisuus olivat selvästi alhaisempaa tasoa kuin Papinjoen pitoisuudet. Klorofyllipitoisuuksien perusteella arvioituna Hietajärvi on rehevä järvi, jossa leväkasvun seurauksena leville käyttökelpoisten liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat varsin alhaisia kesäaikaan. Hietajärven vedet laskevat Sahinjoen kautta Kyyveden Ala-Sitroon. Ala-Sitron havaintoasemalla 246 veden laatu oli hieman parempi kuin Hietajärven (ravinnepitoisuudet ja orgaanisen aineksen pitoisuudet olivat hieman alhaisempia), mutta sen klorofyllipitoisuudet olivat hyvin korkeita, mikä kuvasti järven rehevyyttä

9 v Pyöreäsuon alapuolinen vesistö (Mikkeli) Pyöreäsuo sijaitsee noin viisitoista kilometriä Mikkelin kaupungin keskustasta pohjoiseen. Pyöreäsuon tuotantoalueen vedet johdetaan laskuojaa pitkin Susiojaan ja siitä edelleen Pieneen Orilampeen ja Orilampeen. Orilammesta vedet laskevat edelleen Syrjälampeen, josta edelleen Hakojokea ja Leveäjokea myöten Kyyveden YläSitroon ja Kivisalmen kautta Ala-Sitroon ja edelleen Mustaselän kautta KoiraseläIle. Tutkimusvesistöjen laatua leimaavat valuma-alueen laajat suoalueet. Lisäksi alueella kulkevassa harjujaksossa muodostuvat pohjavedet vaikuttavat osaltaan veden laatuun niiden purkautuessa soille ja vesistöihin. Susiojan vesi on tummaa, varsin ravinteikasta ja rautapitoista myös Pyöreäsuon laskuojan yläpuolella. Pyöreäsuolta tuleva kuormitus nostaa Susiojan veden orgaanisen aineen ja ravinteiden ainepitoisuuksia. Selvin muutos oli raudan ja fosforin pitoisuuksissa. Orilammen vesi oli tummaa, runsashumuksista, ravinteikasta ja rautapitoista. Syrjälammessa pohjan läheisessä vesikerroksessa oli happi kulunut lähes loppuun. Elokuussa lammen alusvedessä oli hapettomuutta. Orilammen vesi on tummaa ja runsashumuksista. Näkösyvyys oli vain.4-.5 m. Ravinnepitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Kyyveden Koiraselän veden laatu on odotetusti parempaa kuin esim. Ala-Sitron veden laatu, koska Kyyveden Koiraselälllä järvessä tapahtuva aineiden hajoaminen ja sedimentoituminen järven pohjasedimenttiin ehtii parantaa veden laatua. Lyhytviipymäisissä järvissä veden laatu on usein lähellä siihen tulevien valumavesien laatua. Kyyveden Koiraselällä pohjanläheisessä vesikerroksessa lopputalvella voimakasta ja loppukesällä selvää hapenvajausta ja pohjanläheisen vesikerroksen fosforipitoisuus oli talvella kohonnut selvästi päällysveden pitoisuuteen verrattuna. Päällysveden fosforipitoisuus ja rautapitoisuus ovat Koiraselällä selvästi alhaisempaa tasoa kuin Ori- ja Syrjälammessa ja myös Ala-Sitrossa. Myös Kyyveden Koiraselällä vesi on valuma-alueen turvemaiden seurauksena tummaa (runsashumuksista). Näkösyvyys oli talvella 1 m ja kesällä 2 m. Loppukesän klorofyllipitoisuuden perusteella Koiraselkää voidaan pitää rehevänä.

10 Etelä-Savon ELYn alueella sijaitsevien turvetuotanto-alueiden käyttöhoito, kuormitus- ja vesistötarkkailu vuodelta Taustaa 1.1 Tarkkailuohjelmien kehittäminen Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirissä Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirissä (sittemmin Etelä-Savon ympäristökeskus, nykyinen Etelä-Savon ELY) laadittiin vuonna 1993 Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin alueen turvetuotannon vesiensuojeluohjelma (julkaistu Vesi- ja ympäristöhallinnon monistesarjan numerossa 493), joka palvelee turvetuotantoalueiden vesiensuojelun kehittämistyötä ja valvontaa. Vesiensuojeluohjelman mukaan tarkkailuissa keskitytään vaikutusten kannalta ongelmallisiin tuotantoalueisiin. Em. vesiensuojeluohjelmassa tarkkailun painopistealueiksi nimettiin seuraavat alueet: Tuusjärven alue (Juva ja Rantasalmi), jolla sijaitsevat: -Vapo Oy:n tuotantoalueet Lakeanrahka ja Vuotsinsuo. -Ay H & K Haavikon omistama Linturahkan alue, jonka Kaskisuolla oleva laajennusosa on Haavikkojen ja Partasen Sahan Oy:n omistuksessa. Jylhäsuo (Juva) Pakinsuo (Juva) Kangasjärven alue (Juva, Mikkeli) -Ropolansuon, Huppionsuon, Viransuon ja Rajasuon turvetuotantoalueet Vesiensuojeluohjelmaan liittyen pitivät Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri ja Vapon Itä-Suomen yksikkö neuvottelun , jossa keskusteltiin velvoitetarkkailujen järjestämisestä. Neuvottelussa päätettiin, että em. alueille laaditaan uudet tarkkailuohjelmat. Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus laati ehdotukset uusiksi tarkkailuohjelmiksi, jotka Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri hyväksyi päivätyssä kirjeessään (kirje nro 592H22/861, 593A22/171, 594A53/171, 594A54/171). Kangasjärven alueen soiden ohjelmaan tehtiin vielä muutosehdotus, jonka piiri hyväksyi päivätyssä kirjeessään (nro 592H22/861). Muiden piirin alueen soiden tarkkailu lopetettiin. Tarkkailujen tulokset sovittiin raportoitavan yhdessä siten, että myös muiden kuin em. tuotantoalueiden vesistökuormitusta arvioidaan em. tarkkailuissa saatujen ominaiskuormitusten perusteella. Kangasjärven tarkkailuohjelmaa muutettiin vuonna 1996 Rajasuon pintavalutuskentän käyttöönoton myötä. Ympäristökeskus hyväksyi päivätyn tarkkailuohjelman päivätyssä kirjeessään. Lenninsuon turvetuotantoalueen perustamisen myötä Tuusjärveen alueen tarkkailuohjelmaa muutettiin. Ympäristökeskus hyväksyi pienin muutoksin päivätyn tarkkailuohjelman päivätyssä kirjeessään. Tarkkailuohjelmaa korjattiin ympäristökeskukseen vaatimalla tavalla. Uusi tarkkailuohjelma on päivätty Vuodesta 1998 Huppionsuon näytteenottoa harvennettiin Vapon ehdotuksesta vastaamaan Viransuon näytteenottoa (Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiskirje , DNro 595Y49-133). Aiemmin Huppionsuolta otettiin näytteitä yhtä tiheästi kuin Ropolansuolta. Vuonna 26 tarkkailuun otettiin mukaan myös Karjalansuo ja Savisuo. Karjalansuon tarkkailu tehtiin päivätyn, hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Savisuon tarkkailu tehtiin päivätyn, hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 29 tarkkailuun otettiin mukaan Pyöreäsuo ja Lintusuo (Mikkeli) (tarkkailu ympäristöpien mukaisesti) sekä Lahnasuo (Pieksämäki)( tarkkailuohjelma ).

11 2 1.2 Vesiluvat ja ympäristöluvat Itä-Suomen vesioikeus on annetulla päätöksellä 117/93/2 myöntänyt luvan Ropolansuon, Huppionsuon ja Viransuon turvetuotantoalueiden vesien johtamiseen Kangasjärveen, Heiniönlampeen ja Höytiönlampeen sekä Rajasuon vesien johtamiseen Kangasjärveen. Em. luvasta valitettiin vesiylioikeuteen, joka antoi asiasta päätöksen (nro 52/1995). Vesiylioikeus myönsi luvan Ropolansuon, Huppionsuon ja Viransuon turvetuotantoalueiden vesien johtamiseen Kangasjärveen, Heiniönlampeen ja Höytiönlampeen sekä Rajasuon vesien johtamiseen Kangasjärveen. Lupa velvoittaa tarkkailemaan turvetuotantoalueilta tulevien vesien määrää, laatua ja vaikutuksia Kangasjärvessä, Heiniönlammessa, Höytiönlammessa ja Haapajärvessä sekä lietealtaiden tehoa Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tuotantokunnossa tai valmistelussa saa päätöksen mukaan olla eri tuotantoalueilla enintään seuraavat pinta-alat: Ropolansuo 522 ha, Huppionsuo 211 ha, Viransuo 353 ha ja Rajasuo 328 ha. Vesiylioikeus lisäsi Rajasuon osalta ehdon, että Rajasuon turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on viimeistään tuotantokaudesta 1997 lähtien puhdistettava kemiallisesti tai muulla vähintään yhtä tehokkaalla tavalla. Etelä- Savon ympäristökeskus on hyväksynyt vesienkäsittelytavaksi pintavalutuksen (hyväksymiskirje , DNro 595Y49-133). Päätöksen mukaan ympäristökeskuksen tulee esittää tarkkailuohjelma, jolla voidaan riittävän tarkasti seurata pintavalutukseen tulevan ja siitä lähtevän jäteveden puhdistumista. Ympäristökeskukselle jätettiin uusi kirjattu tarkkailuohjelmaehdotus, jonka keskus hyväksyi päivätyssä kirjeessään. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 6/1/2 myöntänyt Ropolansuon 5 ha, Huppionsuon 173 ha, Viransuon 322 ha ja Rajasuon 278 ha suuruisten turvetuotantoalueiden kuivatusvesien johtamiselle jatkoluvan. Samalla ympäristölupavirasto myönsi kuivatusvesien johtamisluvan Ropolansuon 79 ha, Viransuon 85 ha ja Rajasuon 43 ha lisäalueille. Yhteensä luvitettua tuotantokelpoista pinta-alaa on 148 ha. Luvan saajan esityksestä kuivatusvesien kemiallinen puhdistus on määrätty ja toteutettukin Ropolansuolle ja Viransuolle, sekä jo vuosia käytössä ollut pintavalutus Rajasuolle. Huppionsuolla tuotantopinta-ala tulee pysymään alkaneella uudella lupakaudella yli 1 ha:ssa, mutta alenee kauden lopulla lähelle 1 ha:ia. Itä-Suomen vesioikeus on annetulla päätöksellä (nro 19/YmII/83) myöntänyt luvan Vuotsinsuon turvetuotantoalueen perustamiseen ja vesien johtamiseen Sääksjärveen, Joroisten ja Rantasalmen kunnissa. Tästä päätöksestä tehdyt valitukset on käsitelty korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja vesiylioikeudessa Kummankaan päätöksessä ei ole muutettu vesioikeuden päätöstä. Luvassa toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan tuotantoalueelta kertyvän veden määrää ja laatua sekä Sääksjärven veden laatua. Vapo jätti hakemuksen Vuotsinsuon lupaehtojen tarkistamiseksi. Itä-Suomen vesioikeus antoi kirjatulla päätöksellään (Dnro 1998/13 Hp) luvan Vuotsinsuon kuivatusvesien johtamiseen Sääksjärveen. Lupa on voimassa vuoteen 21 saakka. Itä-Suomen vesioikeus on annetulla päätöksellä myöntänyt luvan Lenninsuon turvetuotantoalueen perustamiseen ja vesien johtamiseen Tuusjärveen, Joroisten ja Rantasalmen kunnissa. Tästä päätöksestä tehdyt valitukset on käsitelty vesiylioikeudessa, jonka päätöksessä ( , nro 77/95/2) ei muutettu vesioikeuden päätöstä. Luvassa toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tuotantoalueen päästöjä vesistöön ja päästöjen vaikutusta purkuvesistössä. Lenninsuolla on uusi lupapäätös, nro 1/6/2, ISY-24-Y-15, annettu Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa asia edelleen käsittelyssä. Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi päätöksessä (nro 3/4/2, Dnro ISY-22-Y-26) luvan Pakinsuon vesien johtamiseen. Päätöksessä velvoitettiin ottamaan kasvillisuussuodatin otettava käyttöön kahden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Luvassa toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tuotantoalueen päästöjä vesistöön ja päästöjen vaikutusta purkuvesistössä. Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä valitettiin. Vaasan hallinto-oikeus päätöksessä ( : Numero 5/92/2, Dnro 519/4/533) lupaa ja vesiensuojelua koskevat määräykset pidettiin voimassa. Kasvillisuussuodattimen osalta on määrättiin tarkistushakemukseen tehtäväksi selvitys kasvillisuussuodattimen toiminnasta ja hoidosta sekä perusteltu arvio toteutuneesta puhdistustehosta. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksensä (taltionumero 3682, Dnro 1382/1/5) Korkein hallinto-oikeus pysytti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen ja hylkäsi luvasta ym. Juvan kunnanhallituksen tekemän valituksen. Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi päätöksellään nro 19/5/2 (Dnro ISY-24-Y-274) luvan Karjalansuon kuivatusvesien johtamiseen.

12 3 Ympäristölupavirasto myönsi Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Savisuon turvetuotantoalueella Kerimäen kunnassa (päätös nro 11/5/2, dnro ISY- 24-Y-269). Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi Pyöreäsuota koskevan lupapäätöksen (Nro 7/5/2, Dnro ISY-23-Y-259). Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi Lintusuota koskevan lupapäätöksen (Nro 73/7/2, Dnro ISY-26-Y-14). Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi Lakeanrahkaa koskevan lupapäätöksen (Nro 45/7/2, Dnro ISY-25-Y-144). Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi Lahnasuota koskevan lupapäätöksen (Nro 21/8/2, Dnro ISY-26-Y-244). Itä.-Suomen ympäristölupavirasto on antanut vuonna 29 seuraavassa esitetyt ympäristölupapäätökset (päätöksistä on valitettu, joten ne eivät ole vielä lainvoimaisia): Viransuo, , lupapäätös nro 119/2/2, Dnro ISY-28-Y-33 - uutta aluetta 6 ha ja vanhaa aluetta 44 ha - päätöksessä ympäristölupa myönnetty uudelle ja vanhalle alueelle - toiminnanaloittamislupa laajennukselle myönnetty - kemiallinen käsittely, mahdollisimman pitkän ajan vuodesta - kemialliselle käsittelylle puhdistustehovaatimus: kok.p 8 %, kok.n 3 %, COD 75 % Huppionsuo, , lupapäätös nro 117/9/2, Dnro ISY-28-Y-34 - vanhaa aluetta 1 ha - ympäristölupa myönnetty - perustaso ja virtaaman säätö Rajasuo, , lupapäätös nro 118/9/2, Dnro ISY-28-Y-32 - vanhaa aluetta 338 ha ja uutta 2 ha - ympäristölupa myönnetty. - toiminnanaloittamislupa myönnetty laajennukselle - vesien johtaminen ja käsittely hakemuksen mukaan (pintavalutuskenttä otetaan ympärivuotiseen käyttöön jo talvella ). Ropolansuo, , lupapäätös nro 12/9/2, Dnro ISY-27-Y uutta aluetta 6 ha ja vanhaa 577 ha - ympäristölupa myönnetty sekä uudelle että vanhalle alalle. - toiminnanaloittamislupa evätty laajennukselta - Kemiallinen käsittely, mahdollisimman pitkän ajan - Kemialliselle käsittelylle puhdistustehovaatimus: kok.p 8 %, kok.n 4 %, COD 75 %. - pintavalutus ympärivuotinen (uusi ala) - pintavalutukselle puhdistustehovaatimus sulan maan aikana: kiintoaine 5 %, kok.p 5 %, kok.n 2 %: - muuna aikana pintavalutuksen puhdistusteholle tavoitearvot: kiintoaine 5 %, kok.p 5 %,

13 4 Kuva 1. Tutkimusalueiden sijainnit (merkitty punaisilla ympyröillä, pohjakartta ympäristöhallinnon Herttatietokannasta). Lahnasuo sijaitsee hieman kuva-alan vasemmalla puolella Tarkkailun laajuus Vuoden 21 tarkkailu oli tarkkailuohjelman mukainen laajan tarkkailun vuosi. Laajana tarkkailuvuotena näytteenottokertoja on eräillä paikoilla suppeaa vuotta enemmän ja tällöin analyysivalikoimaan kuuluvat tällöin myös ammoniumtyppi (NH 4 -N), nitraatti-nitriittityppi (NO 2+3 -N) ja fosfaattifosfori (PO 4 -P). 2. Tarkkailualueella sijaitsevat suot Etelä-Savon ympäristökeskuksen sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden pinta-alat käyvät ilmi taulukosta 1 (sijainnit on esitetty kuvassa ja liitteessä 1a). Tarkkailussa olevien tuotantoalueiden tarkempi sijainti ja veden laadun havaintoasemat on esitetty raportissa kunkin alueen vesistötarkkailuosassa.

14 5 3. Tarkkailun suoritus 3.1 Havaintoasemien perustiedot Kuormitustarkkailujen havaintoasemien perustiedot on esitetty taulukossa 2. Ropolansuolla ja Viransuolla otettiin käyttöön kuivatusvesien kemikalointi vuonna 21. Vuonna 21 Viransuolla koko 365 ha alueen vedet kemikaloitiin Ropolansuolla 68 ha vedet kemikaloitiin ajalla Rajasuolla kuivatusvedet johdettiin pintavalutuskentälle alkaen koko loppuvuoden (pintavalutus otettiin nyt käyttöön myös talviaikana).. Vuotsinsuolla kuivatusvedet kemikaloitiin Kemikalointialtaan valuma-alue oli saakka 1.97 km 2, sen jälkeen uusien ojajärjestelyiden seurauksena valuma-alue on ollut 1.26 km 2. Pakinsuolla kuivatusvedet johdettiin kasvillisuuskentälle (ruokohelpi) koko vuoden. Lahnasuolla pintavalutuskenttä valmistui v. 29 keväällä ja vedet alettiin pumpata kasvillisuuskentälle toukokuusta 29 alkaen. Myös Lintusuolla pintavalutuskenttä valmistui keväällä 29 ja vedet alettiin pumpata kasvillisuuskentälle huhtikuussa Näytteenotto Kuormitusnäytteitä otettiin touko-lokakuun välisenä aikana eri tuotantoalueilla seuraavat määrät: Kuormitusnäytteiden Kuormitusnäytteitä Tuotantoalue tavoitetiheys yht. vuonna 21 Vuotsinsuo kunnostusvaiheessa -6 kpl / kausi + 2 rankkasadenäytettä 6 -ojitusvaihe kerran viikossa -muuten kerran kuussa lokak. loppuun Lakeanrahka 12 kpl / vuosi 9 (ei virtausta talvella) Lenninsuo kunn.vaiheessa -6 kpl / kausi 6 Jylhäsuo -6 kpl / kausi 6 Pakinsuo -talvella 1/kk, kesällä 2/kk, tulva 1/vko 21 Ropolansuo 1 kpl / 2 viikkoa (touko-lokakuu) 12 Huppionsuo 1 kpl / kuukausi (tammi-joulukuu) 1 (+2 kertaa ei virtausta vesistöön)3 Viransuo 1 kpl / 2 viikkoa (touko-lokakuu) 11 (+1 kerta ei virtaamaa, ei näytettä) Rajasuo -pintavalut. tul & lähtevä -2 kpl/kk kesäaika, alvella 1 kpl/kk 12 (+ 2 kertaa ei virtaama vesist) Savisuo - ei kuormitustarkkailua (3 vesinäytettä vesistönäytteenoton yht.) Lintusuo - 2 / kk, tulva-aika 1/vko 15 Pyöreäsuo 1 / kk touko-joulukuussa 7 (+2 kertaa ei virt. vesistöön) Lahnasuo tulva-aika 1/vko, 2 /kk (touko-loka) 16 Lakeanrahkalla pintavalutuskenttä otettiin käyttöön keväällä 29. Lakeanrahkan pumppuallas rakennettiin maaliskuussa ja pintavalutuskentän vallit valmistuivat huhtikuussa ja pumppaus kentälle alkoi huhtikuun loppupuolella. Pyöreäsuolle on rakennettu pintavalutuskenttä vuonna 28 ja se on ollut toiminnassa v. 29 ja 21. Tuotantoalueen kunnostus alkoi v. 29. Lintusuolla oli kevättalvella 29 käynnissä pintavalutuskentän rakentaminen, kenttä valmistui kevään 29 aikana ja pumppaus alkoi huhtikuussa 29. Lahnasuolla, Pyöreäsuolla, Lintusuolla ja Pakinsuolla vedet johdettiin vuonna 21 pintavalutuskentälle (Pakinsuolla kasvillisuuskentälle) koko vuoden ajan. Tuotantoaluekohtaiset näytepäivämäärät käyvät ilmi liitetaulukoista liitteessä 6c. Kuormitustarkkailunäytteistä tehtiin seuraavat analyysit: kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö, sähkönjohtokyky, ph, alkaliniteetti, väri, KHT (kemiallinen hapen tarve), kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti-nitriittitypen summa, kokonaisfosfori, fosfaatti ja rauta.

15 6 Taulukko 1. Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesistöalueet v. 21 Poistunut ala sisältää viitenä viime vuotena poistuneen alan. Pinta-ala ha Poistu- Tuot.21 Ojit. Tuot. Tuotantoalue tuot.kunn. valmist. nut ha ha alkoi alkoi Vesistöalue Kunta Suur-Saimaan alue Lenninsuo Tuusjärven alue Juva Lakeanrahka Tuusjärven alue Juva Vuotsinsuo Pahakkalanjoen va Joroinen Pakinsuo Jukajärven alue Juva Savisuo Rauvanjärven-Hepo-ojan va Kerimäki Haukiveden -Kallaveden alue Palokorvensuo Puikonjoen va Rantasalmi Ropolansuo Isojoen-Sahinjoen va Mikkeli Huppionsuo Isojoen-Sahinjoen va Juva Viransuo Isojoen-Sahinjoen va Mikkeli Rajasuo Isojoen-Sahinjoen va Mikkeli Jylhäsuo Virmasjoen va Juva Karjalansuo Sysmäjärven Juva Syysjärven Mäntyharjun reitin valuma-alue Mäkelänsuo Puulaveden alue Mikkeli Pohjasuo Puulaveden alue Mikkeli Aveasuo Kyyveden alue Mikkeli Kovalansuo Kyyveden alue Mikkeli Lahnasuo Kyyveden alue Pieksämäki Lintusuo Kyyveden alue Mikkeli Pyöreäsuo Kyyveden alue Mikkeli Yhteensä ha Taulukko 2. Kuormitustarkkailun havaintoasemat ja niiden valuma-alueet sekä tuotantoalueen ulkopuolisen alueen osuudet. Vuotsinsuolla ei-valmisteltu alue sisältää vanhoja turvehautoja, jotka tulevat tuotantoon kentän mataloituessa. Ropolansuolla ja Viransuolla valuma-alueeseen sisältyy saarekkeita ja tukialueita. Vuotsinsuon kemikaloinnin valuma-alue muuttui alkaen. Levossa + Poistunut Ulkopuol.+ Havainto- Valuma- Tuotanto- Valmist. Ei valmist. Ulkop. valmistelem. Tuotantoalue asema alue ha kunn. ha ha ha alue ha osuus % Lakeanrahka allas Vuotsinsuo kemikalointiin tuleva Lenninsuo altaan alap Pakinsuo mittakaivo Ropolansuo kemikalointi Huppionsuo mittakaivo Viransuo kemikalointi Rajasuo pintaval. lähtevä Jylhäsuo altaan alap Savisuo altaan alap Lahnasuo kasv.kentt-läht Lintusuo kasv.kentt-läht. 131 Pyöreäsuo kasv.kentt-läht kenttä Muiden Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella olevien turvetuotantoalueiden kuormitusta arvioidaan em. alueiden ominaiskuormituksiin perustuen. Vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty edempänä raportissa kunkin alueen vesistötarkkailutulosten yhteydessä. Järvipisteistä määritettiin edellä esitettyjen analyysien lisäksi näkösyvyys, happipitoisuus ja a-klorofylli. Analyysimenetelmien kuvaus on esitetty taulukossa 3. Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen laboratorio on FINASin akkreditoima testauslaboratorio (T142). Akkreditoinnin pätevyysalue on ympäristönäytteiden analytiikka ja vesitutkimusten näytteenotto

16 7 3.3 Valumamittaus ja kuormituslaskenta Virtaamat Tuotantoalueelta tulevan kuormituksen luotettava arvioiminen edellyttää riittävän tiheää virtaamanmittausta. Virtamaa seurattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla Kangasjärven alueella Huppionsuolla ja Rajasuolla sekä Ropolansuolla. Virtaamat laskettiin keskimääräisiksi vuorokausivirtaamiksi. Huppionsuolta ei ollut käyttökelpoisia virtaamatuloksia v. 21 majavan tuomien puiden ja sähkövian vuoksi. Lenninsuolla ja Lakeanrahkalla ei ollut virtaamamittausta. Ropolansuolla, Viransuolla ja Vuotsinsuolla, jotka ovat pumppukuivatuksessa ja jonka kuivatusvedet kemikaloitiin, valunnan seuranta perustui kuivatuspumpun käyntituntimääriin. Vuonna 21 käyttökelpoisia virtaamatuloksia oli seuraavasti: Vuotsinsuo kuivatuspumpun käyntitietoja Ropolansuo kuivatuspumpun käyntitietoja Viransuo kuivatuspumpun käyntitietoja Pakinsuo Lahnasuo Lakeanrahka Rajasuo Huppionsuolle on rakennettu mittakaivo ympärivuotiseen virtaamamittaukseen. Mittakaivo otettiin käyttöön jo v. 25 alusta, mutta saadut virtaamatulokset (mittapadon vedenkorkeudet) olivat virheellisiä v. 25 ensimmäisellä puoliskolla. Vasta alkaen mittapadolta saadut virtaama-arvot olivat oikeita. Vuosina virtaamatietoja on ollut koko vuodelta. Vuodelta 29 virtaamia oli vain jaksolta Vuodelta 21 virtaamatietoja oli syyskuun alusta vuoden loppuun. Taulukko 3. Tarkkailun analyysit ja niitä vastaavat menetelmäohjeet. Määritys Yksikkö Menetelmäohje Lämpötila /C Happipitoisuus mg/l SFS 34 Hapen kyllästysaste % Sameus FNU SFS-EN ISO 727:2 Kiintoaine mg/l SFS-EN 872:25 Kiintoaineen hehkutushäviö mg/l GFC/GFA-suodatin, hehkutus 55 /C, gravimetrinen määritys Sähkönjohtokyky ms/m SFS-EN ph SFS 321 Alkaliniteetti mmol/l SFS 35, titraus ph 4,5 ja 4,2 (Vesihallituksen ohje) Väriluku Pt mg/l SFS-EN ISO 7887 COD Mn mg O 2 /l SFS 336 Kokonaistyppi µg/l Näytt. hapetus SFS 331 mukaan, analysointi FIA- analysaattorilla. NH 4 µg/l SFS332:1976 Kok.P µg/l Validoitu sisäinen menetelmä A4 B (Aquakem) PO 4 -P µg/l Validoitu sisäinen menetelmä A4 A (Aquakem) Rauta µg/l SFS 328 Rauta (yli 5 µg/l) µg/l SFS 344, 347 a-klorofylli µg/l SFS 5772 Aikaisemmin Pakinsuon kuivatusvedet on johdettu vesistöön laskeutusaltaiden kautta. Vuodesta 28 alkaen vedet on johdettu ympärivuotisesti 6 lasketusaltaan kautta pumppausaltaaseen ja edelleen kasvillisuuskentälle (alaltaan 5.1 ha), jossa kasvaa ruokohelpeä sekä luonnonvaraisia kasveja.

17 8 Eri laitteilla ja menetelmillä saatavat ravinnepitoisuustulokset voivat poiketa merkitsevästi toisistaan erityisesti humuspitoisissa ja sameissa vesissä. Aikaisempina vuosina ammoniumtypen pitoisuutta määritettäessä vesinäyte tislattiin orgaanisen aineen aiheuttaman häiriön poistamiseksi ja määritettiin sen jälkeen standardin SFS 332 mukaisesti. Tällainen näytteen tislauksen sisältävä analyysimenetelmä antaa humusvedestä suurempia ammoniumtyppipitoisuuksia kuin standardin SFS 332 mukainen analyysimenetelmä. Koska ammoniumtypen määritys tehdään yleisesti standardin SFS 332 mukaisesti, siirryttiin myös nyt esitettävässä tarkkailussa v. 24 alkaen käyttämään standardin SFS 332 mukaista menetelmää ammoniumtypen määrityksessä. Tästä syystä v. 24 tarkkailussa ja sitä seuraavina vuosina saadut vesistön ammoniumtyppipitoisuudet olivat alhaisempaa tasoa kuin aiemmin tässä tarkkailussa saadut pitoisuudet. Huomaa:. Kiintoainepitoisuuden määritysraja on vaihtunut vuosien mittaan. Keski-Suomen ympäristökeskuksen laboratorion toiminnot siirrettiin v. 23 alusta ympäristöntutkimuskeskuksen laboratoriolle. Tällöin otettiin käyttöön ympäristökeskuksen laboratorion analyysimenetelmiä, mm. kiintoainepitoisuus. Kiintoaineen määritysrajana on ollut v mg/l, vuosina määritysraja 2 mg/l ja sitä ennen määritysraja oli.1 mg/l. Ominaiskuormituksen ja ainekuormien laskenta Mitattujen valumien ja sademäärätietojen perusteella arvioitiin, kuinka pitkää ajanjaksoa mikin vedenlaatutulos edustaa (näytteen edustaman jakson tarkka pituus vuorokausina on esitetty kuormituslaskentaliitteissä). Jakson keskimääräinen ainehuuhtouma laskettiin jakson mitatun tai arvioidun keskivaluman avulla (ei näytteenottoajankohdan valuman avulla). Touko-lokakuun ominaiskuormitusluvut (g/ha/d) laskettiin laskemalla jaksojen kuormat yhteen ja jakamalla ne seurantajakson kokonaispituudella. Tuotantoalueiden touko-lokakuun ainehuuhtouma laskettiin sekä brutto- että nettohuuhtoumana. Nettokuormitus arvioitiin vähentämällä lasketusta kuormituksesta ns. luonnonhuuhtouma. Nettokuormitusta laskettaessa vähennetään eräiden vedenlaatumuuttujien osalta havaitusta huuhtoumasta ns. taustahuuhtouma, jolloin nettokuormitus kuvaa turvetuotannon aikaansaamaa kuormituslisää. Ainekuormitukset laskettiin sekä brutto- että nettokuormituksena. Nettokuormitusta laskettaessa vähennetään bruttokuormasta taustakuormitus, jolloin nettokuormitus kuvaa turvetuotannon aikaansaamaa kuormituslisää. Velvoitetarkkailuissa yleisesti käytettyjä luonnontilaisten soiden taustapitoisuuksia ovat olleet seuraavat (Wahlgren, 1988): kokonaisfosfori 2 µg/l, kiintoaine 5 mg/l, PO 4 -P 5 µg/l, kok. N 6 µg/l, NH 4 -N 2 µg/l. Kiintoaineen osalta taustapitoisuuskäytäntö on vaihdellut. Luonnontilaisen suon taustapitoisuus on 1-1 mg/l (Ahtiainen ym. 199, Marja-aho & Koskinen 1989 ja Ihme ym. 1992). Eräissä selvityksessä sen taustapitoisuudeksi on oletettu mg/l. Luonnontilaisen suon liuenneen orgaanisen aineksen (COD Mn ) pitoisuus on tasoa mg O 2 /l (Ahtiainen ym. 199, Marja-aho & Koskinen 1989 ja Ihme ym. 1992). Vapolla pidettiin Vapon tuotantoalueita koskeva palaveri kuormitustarkkailujen kehittämisestä. Siellä sovittiin tuotantoalueiden kuormitusten laskennasta seuraavaa. Taustapitoisuutena käytetään seuraavia pitoisuuksia: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l. Taustakuormaa laskettaessa käytetään tuotantoalueella mitattua valuntaa. Em. taustapitoisuuksien lisäksi käytettiin seuraavia taustapitoisuuksia: org. kiintoaine 1 mg/l, COD Mn 2 mg O 2 /l, NH 4 -N 2 µg N/l ja rauta 23 µg/l. Taustakuormituksia laskettaessa käytettiin tuotantoalueella mitattuja valumia. Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen ainehuuhtoumana käytettiin taustahuuhtoumaa. Jos veden laadun havaintoasemalle tulee merkittävästi ulkopuolisia valumavesiä ja jos ulkopuolisten vesien ainepitoisuudet ovat selvästi korkeampia kuin taustapitoisuudet, saattaa em. laskentamenettely yliarvioida tuotantoalueen ominaiskuormitusta. Rajasuon ominaiskuormitusluvut ja ainekuormitus laskettiin pintavalutuskentän alapuolisen mittapadon koko 38 ha alueelle, joka sisältää osin myös Vapon hallussa olevaa, mutta vielä valmistelematonta aluetta (sisältää myös 24 ha pintavalutuskentän). Rajasuosta tuotantokunnossa on 272 ha. Tuotantoalueen vuotuista kuormitusta arvioitaessa pitää laskea tarkkailukauden kuormitus ja arvioida lisäksi talvikauden aikainen kuormitus. Pakinsuolla virtaamia ja kuormitusta mitattiin koko vuoden ajan, muilla tuotantoalueilla tarkkailukausi oli vain osan vuotta. Talvikauden aikainen kuormitus tuotantoalueelle

18 9 arvioitiin Pakinsuon vuotuisen kuormituksen jakauman avulla, ts. muiden tuotantoalueiden kuormituksen oletettiin noudattavan samankaltaista vuosijakaumaa. Mikäli tuotantoalueella on kuivatusvesien puhdistusmenetelmä (kemikalointi tai pintavalutus), joka oli käytössä vain osan vuotta, talviajan kuormitus laskettiin 'kesäajan' käsittelemättömän kuormituksen ja Pakinsuolta saadun vuosijakauman avulla Järvien ja lampien minimiravinteet Vuosi 1998 oli laaja tarkkailuvuosi, jolloin näytteenottokertoja oli normaalivuotta enemmän ja vesinäytteistä analysoitiin myös nitraatti- ja ammoniumtyppi sekä fosfaattifosfori. Liukoisten ravinteiden pitoisuuksia tarkastelemalla voidaan arvioida, onko levien kasvua rajoittava minimitekijä fosfori vaiko typpi. Rehevöitymistä säätelevinä ravinteina on totuttu pitämään yleensä fosforia ja typpeä. Typpi on aminohappojen olennainen osa, ja siten tärkeä solujen rakenteissa ja entsyymeissä. Typpi on siis "rakennusaine". Fosfori on taas tärkeä osa solun sisäisessä energia-aineenvaihdunnassa, kuten hengityksessä ja hapetuspelkistysreaktioissa. On yleisesti tunnettua, että elävät solut tarvitsevat energia-aineenvaihduntaansa fosforia, ilman energiaa ei myöskään tapahdu uuden solumaterian synteesiä. Yleensä fosforia on totuttu pitämään vesistöjen rehevöitymistä säätelevänä ravinteena. Vasta viime aikoina on ruvettu keskustelemaan myös typen osuudesta vesistöjen rehevöittäjänä. Suomen vesiensuojelun painopiste on viimeiset parikymmentä vuotta ollut fosforikuormituksen vähentämisessä. Ainakin osittain tämän seurauksena vesistöjen kokonaisfosforipitoisuudet ovat pienentyneet, mutta samaan aikaan typpipitoisuudet ovat olleet hienoisessa kasvussa (Pietiläinen & Kauppi 1993, Poikolainen 1992). Fosforipitoisuuksien pienenemisestä huolimatta vesistöjen rehevöityminen on yhä jatkunut. Typen merkityksen on siksi ounasteltu olevan aiemmin arveltua suuremman. On toisaalta myös mahdollista, etenkin toipuvien ekosysteemien ollessa kyseessä, ettei ole täysin ymmärretty ravinteiden kiertoa ja kierron merkitystä järviekosysteemissä (e.g. Lappalainen 1991). Typpi saattaa joissakin tapauksissa edistää levien kasvua, toisissa tapauksissa typen puute voi suoda molekyylityppeä yhteyttämään kykeneville sinileville t. sinibakteereille kilpailuedun. Ammoniumtypen hapettuminen nitrifikaation kautta kuluttaa puolestaan happea ja alentaa veden ph:ta, denitrifikaatiossa veden ph saattaa puolestaan nousta. Mikä kulloinkin on typen merkittävin vaikutustapa, vaihtelee eri vesistöissä. Rehevöitymistä säätelevää minimiravinnetta voidaan yrittää arvioida joko ravinnesuhtein tai levätestein. Ravinnesuhteiden käyttö minimitekijän selvittämisessä perustuu yhteyttävien organismien keskimääräisen typpi/fosforisisällön ja veden ravinnesuhteiden (typpi/fosforisuhteet) vertaamiseen. Käytettyjä ravinnesuhteita on kolme (Pietiläinen & Kauppi 1993) (ravinteet fosforina ja typpenä): 1) kokonaisravinnesuhde, kok.n : kok.p, 2) mineraaliravinnesuhde, (NH 4 + NO 3 + NO 2 ) : PO 4. Suhde ilmaistaan myös DIN:DIP. 3) ravinteiden tasapainosuhde, (kok.n : kok.p) : ((NH 4 + NO 3 + NO 2 ): PO 4 ). Yleisimmin käytetty arvio solujen keskimääräisestä sisäisestä typpi/fosfori-painosuhteesta on seitsemän (Redfield ym. 1963). Heckyn ym. (1993) mukaan makeiden vesien hiukkasmateriaalissa suhde on tosin keskimäärin selvästi suurempi ja toisaalta enemmän vaihteleva kuin "Redfieldin suhde", joka perustuu laajaan meriaineistoon. Veden typpi/fosforisuhteen ollessa lähellä seitsemää voivat sekä typpi että fosfori säädellä levien kasvua. Forsbergin ym. (1978) mukaan typpi rajoittaa levien kasvua, kun veden mineraaliravinnesuhde on alle 5. Suhteen ollessa yli 12 fosfori on rajoittava ravinne. Kokonaisravinteille vastaavat rajat ovat 1 ja 17 (Forsberg ym. 1978). Chiaudanin ja Vighin (1974) mukaan mineraaliravinnesuhteen ollessa yli 1 fosfori rajoittaa levien kasvua. Ravinteiden tasapainosuhteen ollessa yli yhden on typpi minimiravinteena, muuten fosfori. Ravinnesuhteen tulkintaa hankaloittaa se, että eri levillä on erilaiset ravinnevaatimukset. Samaan aikaan toisten levien kasvua voi rajoittaa typpi, toisten fosfori. Ravinnesuhteita voidaan lisäksi käyttää minimiravinteen määräämisessä silloin, kun ravinnepitoisuudet ovat suhteellisen pieniä. Käytännössä tämä tarkoittaa usein, tulosten luotettavuuden kannalta valitettavasti, pitoisuuksia määritysrajan tuntumassa. Kun ravinteita on runsaasti, levien kasvua rajoittaa jokin muu tekijä, yleensä valo tai lämpötila.

19 1 Tarkkailun järvistä tutkittiin kasviplanktontuotannon minimiravinteet kokonaisravinteiden ja mineraaliravinteiden suhteilla. Mikäli kokonaisravinteiden ja mineraaliravinteiden suhde on suurempi kuin 1, on typpi minimitekijänä, päinvastaisessa tapauksessa fosfori. Tässä laskettu suhde on siis edellä mainittu ravinteiden tasapainosuhde. 4. Käyttö- ja hoitotarkkailu Käyttö- ja hoitotarkkailun tarkoituksena on antaa taustatietoja kuormitustarkkailulle, ts. selvittää mitä alueella on tehty, missä ja milloin. Käyttö- ja hoitotarkkailussa kirjataan kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä sekä ja sen tavoitteena on myös vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta. Käyttö- ja hoitotarkkailuun kuuluvilla turvetuotantoalueilla tarkkailun suorittaminen on tuottajan vastuulla. Käyttö- ja hoitopäiväkirjaan kirjataan: - tiedot ojitus-, kunnostus-, ja tuotantotoiminnan etenemisestä - ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja vedenkorkeuslukemat - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - altaiden ja lietetaskujen tyhjennys - mittapatojen asennus ja vedenkorkeuslukemat - vesinäytteiden ottoajankohdat - sadanta, haihdunta, lämpötila ja tuuli, jos niitä työmaalla mitataan - sekä kaikki muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta suolta lähtevän veden laatuun tai kuormitukseen. Tiedot tuotantoaloista, tuotantojakoista ja menetelmistä ja mm. laskeutusaltaiden tyhjennyksistä, ojituksista yms. on esitetty kunkin tutkimusalueen liitetaulukoissa. 5. Sääolot ja hydrologiset tiedot Sääolot Tammikuu oli lähes koko maassa keskimääräistä kylmempi, mutta Pohjois-Lapissa kuitenkin lauhempi. Sateet jäivät yleisesti vähäisiksi. Helmikuu oli koko maassa talvinen ja tavallista kylmempi. Kuukauden aikana satoi suuressa osassa maata keskiarvoa enemmän. Maaliskuu oli keskimääräistä viileämpi ja pääosin tavanomaista sateisempi. Maan etelä- ja länsiosassa lumet alkoivat jo sulaa kuukauden viimeisellä viikolla. Huhtikuu oli tavallista lämpimämpi. Sadanta vaihteli keskimääräisen molemmin puolin. Lumet sulivat kuun alkupuolella nopeasti maan eteläosassa. Toukokuussa lämpötilat vaihtelivat pakkasesta helteeseen. Kuukauden keskilämpötila oli tavallista ylempi ja sadanta suurempi. Kesäkuu oli lämpöoloiltaan melko tavanomainen; maan pohjoisosassa oli monin paikoin kuitenkin hieman keskimääräistä viileämpää. Sadanta vaihteli keskiarvon molemmin puolin. Heinäkuu oli Lappia lukuun ottamatta poikkeuksellisen lämmin. Kuukauden sadanta oli maan etelä- ja keskiosassa selvästi tavallista pienempi. Pohjois-Lapissa satoi hyvin runsaasti, paikoin poikkeuksellisen paljon. Elokuun alkupuoli oli helteinen, mutta kuukauden puolivälissä sää viileni selvästi. Kuukauden sadanta vaihteli keskimääräisen molemmin puolin. Syyskuu oli lämpö- ja sadeoloiltaan vaihteleva. Maan etelä- ja keskiosassa satoi yleisesti tavallista enemmän, Lapissa puolestaan vähemmän.

20 11 Lokakuussa lämpötilat vaihtelivat keskiarvon molemmin puolin. Kuukauden sadanta oli suuressa osassa maata tavallista pienempi. Järvivedet jäähtyivät lokakuussa ajankohdalle tyypilliseen tapaan. Marraskuun loppupuoli oli hyvin kylmä. Lumipeite saatiin koko maahan marraskuun puolivälin jälkeen. Vesistöjen vedenpinnat ja virtaamat kääntyivät talvisen sään myötä laskuun. Joulukuussa oli ajankohtaan nähden kylmää. Kuukauden sadanta jäi suuressa osassa maata tavanomaista pienemmäksi. Kuukauden keskilämpötila ( C) vuonna 21 Mikkelin lentoasemalla Kk I II III IV 4. 2 V VI VII VIII IX X XI XII x 3.3 C Kuukauden keskilämpötila I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Sademäärä (mm) kuukausittain vuonna 21 Mikkelin lentoasemalla Kk I II III IV V VI 58 6 VII 35 7 VIII IX X XI XII Yht. 62 mm Sademäärä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 2. Kuukausittaiset sadannat Mikkelissä v. 21 ja vuosien keskimääräinen kuukausisadanta. Valumat tuotantoalueilla Vuorokausittaiset keskivalumat tarkkailun turvetuotantoalueilla on esitetty liitteessä 11 sekä kuvassa 3. Kuukausittaiset keskivalumat ovat liitteessä 11. Talvella valumahuippuja oli tammikuun puolivälissä. Kevättulvan aika alkoi huhtikuun alkupuolella ja se kesti toukokuun alkupuolelle. Heinä-, elo- ja syyskuussa oli voimakkaita valuntahuippuja ja marraskuun lopulla.. Pakinsuolla touko-lokakuun vesimäärän arvioitiin muodostaneen 43 % koko vuoden vesimäärästä (kuva 3).

Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitusja vesistötarkkailuraportti vuodelta 2013

Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitusja vesistötarkkailuraportti vuodelta 2013 Vapo Oy Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitusja vesistötarkkailuraportti vuodelta 213 Nab Labs Oy - ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti

Lisätiedot

Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue

Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuraportti vuodelta 2012 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue

Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuraportti vuodelta 211 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitusja vesistötarkkailuraportti vuodelta 2014

Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitusja vesistötarkkailuraportti vuodelta 2014 Vapo Oy Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitusja vesistötarkkailuraportti vuodelta 214 Nab Labs Oy - ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2011 16WWE1725 20.6.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

KUIVASTENSUO Sijainti

KUIVASTENSUO Sijainti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen Pirkanmaan

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 23.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä

Lisätiedot

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3.

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3. Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M69244 31.3.211 9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Lauri Heitto 18.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...6 2.

Lisätiedot

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUO- DELTA 2010

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUO- DELTA 2010 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 AINEISTO

Lisätiedot

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 732 SIILINJÄRVEN KUNTA KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS UUDEKSI TARKKAILUSUUNNITELMAKSI KUOPIO 9.6.2010 TÄYDENNETTY

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v

Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v.2012 + Pertti Manninen ja Antti Haapala, Etelä-Savon ELY -keskus Kuormitusarviot/ kuormitusosuudet

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-6058 Sybimar Oy tilasi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ltä vesistötarkkailututkimuksen

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 22.8.2017 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 17.7.2017 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Kyrönojasta ja Päivölänojasta otettiin

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Yleiskuvaus Nummen taajaman läheisyydessä sijaitseva Pitkäjärvi on Nummi-Pusulan toiseksi suurin järvi (237 ha). Järven syvin kohta

Lisätiedot

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA Vesistöosasto/RO 13.1.215 Kirjenumero 852/15 Jorma Järvensivu Kankaistonkatu 14 F 21 3871 Kankaanpää RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA 4.8.215 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS Tutkimus

Lisätiedot

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä 2011 TASO hankkeen kuulumisia 13.10.2011, Karstula Jaakko Soikkeli KESÄN 2011 SELVITYKSET JA TOIMENPITEET 19.10.2011 - Vesistökartoitukset Saarijärven

Lisätiedot

Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset 2012-2013

Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset 2012-2013 Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset 2012-2013 HULE-hankkeen osaraportti Kasvio Pinja, Koskiaho Jari, Ulvi Teemu & Jormola Jukka 18.12.2015 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Seminaari 30.3.2010 Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen

Lisätiedot

IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ

IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.3.2016 P11644P001 Vuosiyhteenveto 2015 1 (16) Kari Kamppi

Lisätiedot

LIITE 9. Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta. Kartta vedenlaadun seurantapisteistä. Koosteet seurantatuloksista

LIITE 9. Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta. Kartta vedenlaadun seurantapisteistä. Koosteet seurantatuloksista LIITE 9 Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta Kartta vedenlaadun seurantapisteistä Koosteet seurantatuloksista Yhteenveto Ruonanjoen ja lähiojien vedenlaatutuloksista Ruonanjoki, näytteenottopaikat pohjoisesta

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 15.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Hämeen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot