TANSSIKALLION ITÄOSA II OHJEET RAKENTAJILLE

Transkriptio

1 TANSSKALLON TÄOSA OHJEET RAKENTAJLLE Aksonomerinen kua alueesa HYVNKÄÄN KAUPUNK TEKNKKA JA YMPÄRSTÖ KAAVOTUS..00 ark..00

2

3 ..00/ps ark...00 SSÄLLYSLUETTELO SUUNNTTELUOHJEET NUMMENMÄEN RAKENTAJLLE... SOVELTAMSALUE.... YLESTÄ.... SUUNNTTELUOHJEDEN TARKOTUS.... SUUNNTTELUSSA TARVTTAVEN PERUSTETOJEN HANKNTA.... ASEMAKAAVA.... TONTTKARTTA.... RAKENNUSTAPAHTUMAAN LTTYVÄ MUU NEUVONTA.... TONTTA KOSKEVAT ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET.... RAKENTAMSOHJEET.... RAKENNUKSEN SJOTUS TONTLLE.... AUTOPAKOTUS JA TONTTLTTYMÄ.... RAKENNUSTEN MUOTO, MATERAALT JA VÄRTYS.... MUOTO.... MATERAALT JA VÄRTYS.... PHAJÄRJESTELYT JA KASVLLSUUS.... KEVYET RAKENNELMAT PHAPRSSÄ.... ATAAMNEN...0. KASVLLSUUS JA STUTUKSET...0. SADEVESEN KÄSTTELY.... JÄTEHUOLTO.... OSOTENUMERO.... ASUMSEEN LTTYVÄ MUU TOMNTA TONTELLA.... RAKENNUSTOMNTAAN LTTYVÄ NEUVONTA... Liiee: Tauluko; Asemakaaaiedo ja ohjee oneiain lopussa Aiamalli siu Ohjee rakenajille, erillinen karaliie :00

4 SUUNNTTELUOHJEET TANSSKALLON TÄOSA :N RAKENTAJLLE SOVELTAMSALUE HYVNKÄÄN KAUPUNGN. KAUPUNGNOSAN (TANSSKALLO) KORTTELT 0-0 JA. (MARTNLEHTO) KAUPUNGNOSAN KORTTEL Alue sijaisee kaupungin ydinkeskusasa linnunieä kaakkoon noin, km eäisyydellä ja Marin keskusasa noin 00 m koilliseen. Alue rajoiuu lännessä Mansikkamäen asemakaaaalueeseen, idässä Hikiä - Nmijäri oimajoholinjaan, pohjoisessa Tanssikallion iäosa alueeseen ja eelässä Marinläheen alueeseen. Alueen pina-ala on noin ha.. YLESTÄ Alue on osa Tanssikallion ja Marinläheen luonnonläheisä asunoaluea. Alue äydenää Marin ja Tanssikallion alueia yhdisämällä Marinläheen alueen Tanssikallion alueeseen ALUEEN SJANT kokoojaluokkaisella äylällä Kaajakallionkadulla. Väylä ulee palelemaan myös joukkoliikeneen reiinä. Yheensä Tanssikallion iäosa :n alueelle oidaan arioida ulean n. 00 asukasa. Erillispienalooneja alueelle ulee kpl ja niiden keskikoko on n.00 m. Keskimääräinen rakennusoikeus on noin k-m. Kerrosluku aihelee :sä /:een; muuamalla rinneonilla kerrosluku on /. /-kerroksise oni sijoiua Kaajakallionien areen. Toneilla maason korkeussuhee aihelea ja maasoon sijoiaminen saaaa aaia rakennusen porrasamisa. Tanssikallion päiäkoi aloiaa oiminansa kesällä 00. Muuoin alue ukeuuu ensisijaisesi Marin keskusan paleluihin. Keskusassa on peruskoulun ala-ase, liikunahalli ja päiäkoeja sekä lähikauppa, seakunaalo, nuorisoiloja ym. Lisäksi lähieäisyydellä on Marin heilupuiso oiminoineen. Alueela on äliön pääsy Marin Tanssikallion ulkoileieille ja alueille. Alue rajauuukin laajoihin yhenäisiin iheralueisiin, joilla on eriyisesi merkiysä ulkoilu- ja irkisysalueina.

5 Luonnonympärisö Tanssikallion alueen maaso on aiheleaa Salpausselän reunaaluea, jolle on yypillisä iälänsisuunaise piene ja kapea moreenialli, joia kusuaan myös uosimoreeneiksi. Alueella on ehy mesäojiusa. Oja laskea Mansikkamäen aluea kieräään alaojaan. Alueen korkeussuhee aihelea alueen pohjoisosan n. +0:sa Marinläheen alueen suunaan noin +:en. Alueen eeläosa on muuhun alueeseen nähden asaisa, ojieua peloa ai niiyä, mikä on ny mesiyny. Kasillisuudelaan alue on harenneua haupuualaisa arunua sekamesää. Alueen keskellä on n., ha aohakkuualue. Maaperä Alueen pohjoisosassa maaperä ORTOKUVA ALUEESTA VUODELTA 00 on pääosin lohkareisa moreenia. Moreenikerrosuman paksuus on erraen ohu, keskimäärin noin m, mua reunamoreenialueilla (harjanee) huomaaasi paksumpi. Maaperä on odeu pääosin aikeasi ai eriäin aikeasi kaieaaksi. Hienoainespioisuuden peruseella maaperä on rouiaa. Alueen eeläosassa maaperä muuuu moreenisa saeksi ai siliksi. Marinläheen iäosan kaaoiuksen sekä kunnallisekniikan rakenamisen yheydessä alueiden maaperäsä on ehy ukimuksia. Saipohjaisella alueella saikerroksen paksuus on noin m, kuiakuorikerroksen ollessa, m. Moreenimaan ja saikon älimaasossa kuiakuorikerros puuuu ai maaperä muuuu siliksi. Maaperän laau ulee seliää kullakin onilla erikseen. Radon Säeilyakeskuksen ukimusulosen mukaan Tanssikallion alueella ukiujen maanäyeiden keskimääräinen radonpioisuus on noin 000 Bq/m. Todeu radonpioisuude oa normaaleja moreenialueille. Suin radonaara on hiekka- ja soraesiinymien kohdalla. Mahdollisia apoja älää radonongelma oa mm: uuleeun alapohjan käyäminen ai maanasaisen rakeneiden saumojen iiisys ai arauuminen maanaraisen laaan alapuoliseen uuleukseen asenamalla imupuke laaan alle ja poisopuki ulkoilmaan.

6 . SUUNNTTELUOHJEDEN TARKOTUS Taoieena on aikaansaada ilmeelään omaleimainen asuinalue, joka muodosuu uleien asukkaiden iihyisäksi ja kodikkaaksi ympärisöksi. Yhenäise ohjee akaaa kaikille samankalaise lähökohda riippumaa rakenamisajankohdasa. Rakennusapaohjee eiä yksin akaa rakennuksen ulkoasun kannala hyää loppuulosa, aan loppuulos riippuu paljon rakenajan omisa aoieisa, niiden sopusoinnusa ympärisöön ja ennen kaikkea suunnielijan ammaiaidosa. Parhaa rakaisu oman onin ja ympärisöön sopian rakennuksen osala oidaan löyää päeän rakennussuunnielijan aulla. Rakennusapaohjee ulkiaan rakennusjärjesyksen mukaan alueella yleisesi noudaeuksi rakennusaaksi. Kh on hyäksyny ohjee SUUNNTTELUSSA TARVTTAVEN PERUSTETOJEN HANKNTA. ASEMAKAAVA Asemakaaoihin oi arkemmin uusua kaaoiusyksikössä ai kaupungin koi-siuilla: Rakenamisohjeisa löyyä asuinoneja koskea asemakaaamääräykse.. TONTTKARTTA Tonikaraa ariaan asemapiirroksen laaimisa aren ja rakennuslupaa haeaessa. Tonikarasa ja sen liieisä seliää mm: onia koskea asemakaaa-määräykse, onin mia ja oniin rajoiuien kaujen leeyde ja korkeussuhee sekä liiymäiemärin ja esijohdon sijaini ja korkeusaso. Tonikaraa äydenäiä lisäieoja saa kunnallisekniselä suunnieluyksikölä (mm. kaupiirusus, jne.) ja esihuoloon liiyiä ieoja Hyinkään edelä.. RAKENNUSTAPAHTUMAAN LTTYVÄ MUU NEUVONTA Rakennusjärjesyksessä anneaan rakenamiseen liiyiä määräyksiä, joka koskea mm. lupameneelyä, rakennusapaa, aiausa, keyiä rakennelmia, ym. Tämän oppaan lopussa on lisäksi lueelu joukko osoieia, joisa saa arkempia ieoja rakennusluasa ja rakenamiseen liiyisä muisa ekijöisä jne.

7 . TONTTA KOSKEVAT ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET AO--aluee, koreissa Erillispienalojen korelialue. Tonille saa rakenaa yhden asunnon. Rakennusoikeus Asemakaaa määrää onille uleien rakennusen yheenlaskeun kerrosalan seaaasi: kerrosala on omakoioneilla % onin pina-alasa (e=0,) Kerrosluku Kerrosluku korelinosilla on joko, / ai /. Ohjeiden liieenä oleasa aulukosa seliää onikohaise kerrosluu ja ehokkuude. Rakennusala Rakennusalan raja määrielee alueen, jonka sisäpuolelle rakennukse ulee sijoiaa. Osalle oneisa on osoieu erillinen joko auosuojalle (a) ai alousrakennukselle () arau rakennusala. (enemmän auosuojan sekä alousrakennuksen rakenamisesa kohdassa "rakennusen sijoius onille,."). Muu merkinnä Kadun areen on osoieu isueaa oninosa ja puiso- ai suojaiheralueia asaan puin ja pensain isueaa oninosa. (suuksisa enemmän kohdassa "suukse" siu 0.) Kaajakallionkadun puoleisille oneille on osoieu äänierisysarea osoiaa merkinä 0db. Kaajakallionkadun arrella on osalla aluea ajokielomerkki, mikä kielää ajoneuoliiymän rakenamisen ieyisä kohdisa. Puisoaluee on osoieu -käyöarkoiusmerkinnällä sekä reunamerkinnällä ja suojaiheraluee (EV) asaaasi käyöarkoius- ja reunamerkinnällä. Erillispienalooneja koskea muu asemakaaamääräykse seliää liieenä oleasa karasa.

8 . RAKENTAMSOHJEET. RAKENNUKSEN SJOTUS TONTLLE Rakenamisohjeissa on yleensä osoieu nuolella rakennusalan raja, johon rakennus (ai rakennusosa, joskus auosuoja) ulee rakenaa kiinni, useimmien kadunpuoleinen raja. Pääasiallinen harjansuuna sekä kaokaleuus on esiey siä ilmaisealla iialla ja sueella. Milloin harjansuunaa ei ole osoieu, on se apaa. Kaokaleuus oi olla myös apaa. Tällöin lähinnä on kyseessä pulpeikao. kkunoiden aukeamissuunia ja rakennuksen huoneilojen sijoiumisa oniin ja kauun nähden suunnielaessa ulee oaa huomioon myös onin ilmansuunna, naapirakennusen sijoius, ym. asaaa ekijä. Seaaalla siulla on haainnepiirros alueesa. Piirros anaa mielikuan, mien yksiäise rakennukse sijoiua suheessa oisiinsa ja minkälaiseksi kokonaisuus aikanaan muodosuu. Haainnekuassa rakennusen muoo ja sijoius on iieellinen. Rakennuksen sijoiuksessa ulee huomioida asemakaaan mukaise eäisyyde naapionisa sekä rakennusala. Mikäli rakennusala niin sallii, saadaan julkisiu ai sen osa, jossa ei ole rakennuksen pääikkunoia, rakenaa ähinään kolmen merin eäisyydelle onin rajasa. Sen sijaan julkisiun ai sen osan, jossa on rakennuksen pääikkunoia, ulee olla ähinään iiden merin eäisyydellä naapionin rajasa. Mahdollinen erillinen alousrakennus, esim. araso, liieri ym. rakenneaan joko asemakaaassa osoieulle erilliselle rakennusalalle () ai mikäli alousrakennuksen rakennusalaa ei ole osoieu, yleensä onin akaosaan arsinaiselle rakennusalalle. Auosuoja sijoieaan a-rakennusalalle ai mikäli siä ei ole erikseen onille osoieu, arsinaiselle rakennusalalle ai alousrakennuksen rakennusalalle (). Milloin onilla on erillinen a-rakennusala, ajoa suojaan ei saa järjesää suoraan kadula. Tämä on osoieu ajokielomerkillä. Poikkeuksena on Marinläheeniehen rajoiua oni. Ks. koha.., auopaikoius.

9 . AUTOPAKOTUS JA TONTTLTTYMÄ haainnekua Toniliiymän suosielaa leeys on,0, m. Liiymää suunnielaessa on oeaa huomioon kaukorkeude oniin nähden, kaupoikkileikkaus sekä alaisinpyläiden, jakokaappien ym. kadunkaluseiden sijaini. Liiymä ulee oaa ähempiaroisela kadula. Kokoojakadun reunassa ai muuen hankalissa paikoissa oi olla liiymäkielomerkki. Milloin onilla on erillinen a-rakennusala, ajoa suojaan ei yleensä saa järjesää suoraan kadula, poikkeuksena on Marinläheeniehen rajoiua oni. Muuoin auosuojan, jonka oe aukeaa suoraan kadulle päin, ulee sijaia ähinään seisemän merin eäisyydellä kadun puoleisesa onin

10 rajasa. Kahden auon auosuojan sijoiusa ulisi ukia kauemmas onin rajasa niin, eä oniliiymän leeys säilyy riiään kapeana. Auosuojan sijoiukseen aikuaa lisäksi onin muoo sekä rakennusalan suhde kauun. AO--onille ulee osoiaa ähinään kaksi auopaikkaa. Toinen auopaikka on lähinnä ieraspaikka. Auopaikkoja ei saa sijoiaa onin isueaalle osalle. Mikäli muualla kuin auosuojassa säilyeään jakuasi oisa auoa, peräkärryä ai asunoaunua, ulee jo rakennuksen suunnieluaiheessa rakaisa näiden säilyyspaikka. Säilyyspaikan ulee sijaia sien, eeiä nämä esinee hallise sisäänuloa onille ai häirise näkymiä pääikkunoisa (omisa ai naapin).. RAKENNUSTEN MUOTO, MATERAALT JA VÄRTYS. MUOTO Rakennusen muodon jäsenelyssä peruseena oia olla sisäise oiminnallise ekijä, mua oisaala siihen aikuaa maason muodo, ilmansuunna sekä pihan muu järjesely. Rakennus kannaaa suunniella perusrungolaan sellaiseksi, eä se isuu hyin maasoon. Alueella rinee oa suheellisen loiia. Ns. rinnerakaisuissa (/), mikäli auosuojan rakennusalaa ei ole erikseen osoieu, auoalli oidaan sijoiaa myös rakennuksen pohjakerrokseen. Kaomuoo alueella on harjakao ai sen soellukse, esim. osiainen pulpeikao ai pulpeikao. Kaokaleuus on ja / -kerroksisissa rakennuksissa yleensä :, ai : ja /-kerroksisissa :,. Kaokaleuuden ollessa apaa pyriään suheellisen loiiin kaoihin yhenäisen ilmeen saauamiseksi. Pulpeikaon kaokaleuuden on olaa rajoissa :.. Talousrakennuksen kaokaleuus noudaaa päärakennuksen periaaeia. Muuamalla onilla harjansuuna on apaa. Harjansuunaa aliaessa on hyä keskusella eukäeen uleien naapeiden kanssa, koska harjansuuna saaaa aikuaa ikkunoiden aauumissuuniin.. MATERAALT JA VÄRTYS JULKSVUT, MATERAAL Rakennusen pääasiallinen julkisiumaeriaali on puu, iili ai rappaus ai joku niisä onisa riippuen. JULKSVUT, VÄRTYS Taoieena on saada alueesa oisaala yhenäinen ja alueen luoneeseen sopia, mua myös julkisiuäriykselään aihelea. Milloin julkisiuäriys on aalea, äriys on periaaeessa apaa, mua se ei saa olla alkoinen. Värisäyjen piää olla mreuja ja ne kannaaa alia perinneärikarasoisa. Kokonaisuuden ulee olla hilliy. Loppuulokseen aikuaa myös naapin rakennuksen äriys ai suunnielma. Taoieena on, eä iereisen alojen äri poikkeaisia hieman oisisaan. Rakenamisohjekarassa julkisiuäriys on esiey unnusärillä rakennusalalle ja kaon äriys reunusamaan rakennusalaa.

11 KATTO, MATERAAL Kaomaeriaali on iili(beoni) ai peli. KATTO, VÄRTYS Kaon äri on joko harmaa ai iilenpunainen. AUTOSUOJA JA TALOUS- RAKENNUS, MATERAALT JA VÄR- TYS Mahdollinen erillinen auosuoja ai alousrakennus rakenneaan samalla periaaeella kuin päärakennuskin. Talousrakennus oi kuienkin kokonaan olla puusa riippumaa päärakennuksen maeriaalisa. Kaomaeriaalin ulee olla sama kuin päärakennuksessa. Auosuojan julkisiuäriys aliaan päärakennuksen mukaan. Erillinen alousrakennus (muu kuin auosuoja) on myös päärakennuksen säyä.. PHAJÄRJESTELYT JA KASVLLSUUS Oma piha on pienaloasumisen eräs ärkeimpiä ulouuuksia. Hyän pihan rakenumiseen aikuaa ennen kaikkea maason muoo, ilmansuunna, rakennusen sijoiaminen, asuinhuoneiden aauuminen ja sisäänkäynien sijaini. Myös naapirakennusen sijainnilla on aikuuksensa. Pihaa suunnielaessa kannaaa oaa huomioon myös mahdollise ielä rakenamaoma keyenliikeneen äylä ym. yhdyskunaeknise rakenee. Käyökelpoinen piha liiyy jousaasi asunnon sisäiloihin palellen asumisen eri arpeia kuen oleskelua, ruokailua ja harrasuksia. Piha oidaan jakaa isuuksin ja aiauksin eri oiminoja aren. Oleskelu, erilaise kodinhuoloehää, lasen leiki ja mahdollinen puuarhaharrasus aaia kukin oman ilansa. Kadunpuoleisen ulopihan suunnieluun kannaaa kiinniää eriyisä huomioa, anaahan se aikuelman alosa ja sen asukkaisa kaikille ohikulkijoille. Pääsisäänkäyniä on hyä korosaa isuusen, alaisuksen ja pihakieyksen aulla.. KEVYET RAKENNELMAT PHAPRSSÄ Säilyys- ja arasoila ulee rakenaa ensisijaisesi asuinrakennuksen yheyeen ai mikäli onilla on erillisen alousrakennuksen rakennusala, kyseiselle rakennusalalle rakennusluan edellyäänä rakennuksena. Keyen rakennelman ulee olla yksiasoinen ja sen ulee olla perusuksia lukuun oamaa erisämäön. Keyessä rakennelmassa ei saa olla kiineää lämmiyslaiea. Keye rakennelma ulee rakenaa sien, eä ne soelua kaupunkikuaan ja onin muuhun rakennuskanaan julkisiu- ja kaomaeriaaleilaan sekä kaomuodolaan ja ne ulee sijoiaa onille sien, eä ne eiä esä naapionien asemakaaan mukaisa oeuamisa eiäkä muuoinkaan aiheua naapille haiaa. Rakennelma ulee sijoiaa

12 0 asemakaaan osoiamalle rakennusalalle ai ähinään rakennelman korkeuden osoiaman mian eäisyydelle naapionin rajasa. Rakennelman sijoiaminen edellä mainiua lähemmäksi edellyää naapionin omisajan ai halijan suosumusa. Keyiä rakennelmia oa esimerkiksi puuarhaaja, grillikaokse ym. Rakennelmia ei saa sijoiaa kadun puoleiselle isueaalle oninosalle lukuun oamaa pienehköjä jäekaoksia. Keyenrakennelman luanaraisuudesa / ilmoiuksenaraisuudesa saa neuoja rakennusarkasajala. Rakennusjärjesyksessä määräään keyiden rakennelmien enimmäismääräsä.. ATAAMNEN (kaso myös koha isuukse) Kiineän aidan rakenaminen aaii aina luan asemakaaa-alueella. Rajalle rakenneaessa rajanaapeila ariaan ää aren kirjallinen suosumus. Aia oi olla rakenneu aia, leikau pensasaia ai apaasi kasaien pensaiden ja puiden muodosama aidanne. Pensasaidan isuaminen kaua ai puisoa asaan ei aadi lupaa, mua aia on kokonaan sijoieaa onin puolelle. Kadun puolella pensasaia suosiellaan isueaaksi ähinään m päähän rajalinjasa onin puolelle. Pensasaidan ulisi äysikasuisenakin mahua onille eikä se saa kaenaa kadunarren lumiilaa ai rajoiaa näkyyyä. Eriyisä huomioa ulee kiinniää kaujen riseysalueiden näkemäaaimuksiin, joihin liiyisä ohjeisa saa arkempia ieoja kunnallisekniikan suunnieluyksikösä. Kadunarsiaidan suunnielussa ulisi oaa huomioon naapien suunnielma. Raja-aida suunniellaan naapien kanssa yheisyössä. Aiamaeriaali on yleensä puu ja äriyksessä ulee oaa huomioon kaukua ja ympärisö. Rapau aia soeluu rapauun aloon, kuienkin mikäli naapilla on laua-aia oi kokonaisuudesa ulla rauhaon. Aidan korkeus on yleensä 0 cm. Jos käyeään korkeampaa suoja-aiaa, on se suunnielaa huolellisesi ja käyö peruselaa. Ohjeen lopussa on esimerkkinä muuama puinen aiayyppi, joia oi soelaa arpeen mukaan. Aidan rakenamisa koskeia määräyksiä on lisäksi rakennusjärjesyksessä.. KASVLLSUUS JA STUTUKSET Olemassa oleaa puusoa ulee säilyää. Tanssikallion alue on maasonmuodoilaan aiheleaa ja maaperäolosuheilaan rouiaa lohkareisa moreenia ai kallioa. Alueen puuso on haupuualaisa sekamesää. Osalla aluea on ehy aohakkuu muuama uosi sien. Alueen eeläosassa maaperä muuuu asaisemmaksi ja moreeni saeksi. Alue on puusolaan aiheleaa mesikköä. Humuskerroksen paksuus aihelee runsaasi kuen myös maaperän koseusolosuhee maason monimuooisuudesa johuen. Maaperä on kuienkin melko hyin koseua pidääää, osin myös niukkaraineisa. Lohkareisuuden akia pinamaaa jouduaan osiain käsielemään, aihamaan ai äyämään, milloin ariaan asaisa aluea. Osa pihasa ulisi

13 kuienkin jäää mahdollisimman luonnonilaiseksi. Nmikkoa ei älämää mesäisellä alueella aria, sen sijaan pihapiiriin saadaan ehreyä pensasisuuksien ja maanpeiokasien aulla. Asemakaaan mukaan onin olemassa oleaa puusoa ulee säilyää. Myös paikalla kasanee aime menesyä paremmin kuin osoaime. Säilyeää puu ulee rakennusaikana suojaa. Alueilla, joilla puuso on arkoius säilyää, ei saa arasoida rakennusarikkeia eikä liikkua koneilla, joa puuson juiso ei aioiuisi. Aiaus suojaa puuson parhaien. Tariaessa puusoa äydenneään ympärisöön soeluin lajein. Ohjeellinen puiden määrä on yksi puu onin jokaisa rakenamisesa apaaa 00 m kohi. Maiseman kannala on ärkeää, eä jokaisella onilla kasaa myös seläsi rakennuksia korkeammaksi kasaia puia. Puu eiä saisi kuienkaan kauaalaan arjosaa naapuson pihoja. Pihalla ariaan myös pensasisuuksia, ilanjakajiksi, näkö- ja uulensuojaksi sekä koriseeksi. Pensaslajien ulea koko ja muu kasuaaimukse on syyä seliää ennen isuusa, joa saadaan oikea kasi oikealle paikalle. Pensaslaji aliaan kasupaikan mukaan. Kaseja aliaessa kannaaa pyrkiä löyämään koimaisia kesäiä lajeja, joka korisaa pihaa eri uodenaikoina. Alueen haupuuso uo maisemaan aliihreyä joen isuuksissa oi panosaa keään, kesän ja syksyn lajisoon. Eriyisesi ruskaäri puissa ja pensaissa korosua haumesän ummaa ihreyä asen.. SADEVESEN KÄSTTELY. JÄTEHUOLTO Kao- ja piha-alueila sade- ja sulamisede, lukuun oamaa liikenne- ja pysäköinialueila sekä jäekaosen alueila uleia esiä, ulee ensisijaisesi imeyää oneilla. Lisäksi oidaan onien rajoiuessa puiso- ja suojaiheralueeseen sade- ja sulamisede johaa myös näille alueille edellyäen, eei aiheuea haiaa alueiden käyöarkoiuksen mukaiselle käyölle. Kaoesiä ym. ei ule johaa suoraan sadeesiiemäriin. Sadeesien imeyämisesä ulee laaia sadeesisuunnielma rakennusluan ksuunnielun yheydessä. Piha-alueilla sadeesien imeyämisä ulee edesauaa alisemalla oleskelualueiden pihamaeriaali sien, eä sadeede imeyyä helposi niiden läise ja huolehimalla esim. kieyjen alueiden kallisuksisa sien, eä sadeede alua pinnoiamaomille alueille omalla onin alueella. Laajoja yhenäisiä nmialueia ulee älää ai arusaa oni imeyysojilla ai - kaioilla. Jäehuollon osala on noudaeaa Hyinkään kaupungin yleisiä jäehuolomääräyksiä. Kiineisön halijan on huolehdiaa siiä, eä kiineisöllä on asianmukaise keräysälinee ja eä lajiellu jäee oimieaan niille osoieuihin keräyspiseisiin. Jäeasia on mahdollisuuksien mukaan sijoieaa sien, eä jäeauolla on eseeön pääsy kymmenen merin päähän ai lähemmäksi keräilyälineä. Keräilyälineen oi sijoiaa joko auokaokseen ai erilliseen jäekaokseen, johon jäeiden kerääjällä on olaa mahdollisimman apaa pääsy. Keräilyäli-

14 ne on syyä sijoiaa arjoon ja suojaa näköeseellä, kuen aiauksin ai isuuksin esim. liiyen onin aiaukseen. Aiaukse ja kaokse on mioieaa riiään äljiksi ja mahdollise kynnykse on rakenneaa niin maaliksi, eä keräilyälinee oidaan jousaasi yhjenää. Kiineisöllä oidaan komposoida puuarhajäeä. Elinarikejäeä saadaan komposoida ain lämpöeriseyssä komposisäiliössä. Komposoinnisa ei saa aiheuua haiaa ereydelle eikä ympärisölle. Komposia ei saa sijoiaa ilman naapin suosumusa iiä meriä lähemmäksi onin rajaa. Komposi oidaan kuienkin sijoiaa ilman erillisä naapin suosumusa rakennusluassa hyäksyyyn jäehuollolle arauun ilaan. Lisäohjeia jäehuollosa saa Kierokapula Oy:sä.. OSOTENUMERO Rakennuksen kadunpuoleiseen julkisiuun seläsi haaiaaan paikkaan ai kadulle johaan porin yms. läheisyyeen ulee sijoiaa osoienumero, joka ulee olla alaisu. (Tarkemma ohjee kaupungin rakennusjärjesyksessä.). ASUMSEEN LTTYVÄ MUU TOMNTA TONTELLA Omakoionille salliaan kaaamääräyksin oman ammain harjoiamiseen arkoieua ympärisöhäiriöä aiheuamaona yö-, oimiso- ja paleluilaa eninään % rakenneusa kerrosalasa. Ympärisöhäiriöä aiheuamaomilla yöiloilla arkoieaan asuinonilla lähinnä sellaisia pienimuooisia öiä, joia ehdään yleensä sisäiloissa omaan asumiseen liiyen. Tällaisa oi olla aikka maojen kudona, aeljeeoimina, elekroniikkalaieiden pienimuooinen huolo sekä ns. eäyö, joa ehdään kooa käsin ak-laieilla ai puhelimise. Toimisoiloja oia olla isännöinioimiso, ilioimiso ym. Paleluoiminaa oa esim.: koikampaamo, lääkärin asaanoo jne. Työhuone oi olla erillinen, mahdollisesi myös alousrakennuksen yheydessä oiminnasa riippuen, mua erillisä ersasa ei oneille sallia eikä pienehkö kerrosala, ( % on esim. 0 k-m:sä, k-m), ällaiseen riiä.

15 ATAMALLT -

16 . RAKENNUSTOMNTAAN LTTYVÄ NEUVONTA HYVNKÄÄN KAUPUNK, TEKNKKA JA YMPÄRSTÖ Tonipalelu, onikara jne: Tonipalelu 00 0 Suuarinkau D,. kerros, 000 Hyinkää PL, 00 Hyinkää 00 Rakennuslupa-asia: Rakennusalona, asiakaspalelu 00 0 Suuarinkau D,. kerros, 000 Hyinkää PL, 00 Hyinkää Kau- ja maaperäasia: Kunnallisekniikka Suuarinkau D,. kerros, 000 Hyinkää PL, 00 Hyinkää Vesihuolo: Hyinkään Vesi Suuarinkau D,. kerros, 000 Hyinkää PL, 00 Hyinkää Tonin puusoasia: Kaupunginpuuarhi 00 Suuarinkau D,. kerros, 000 Hyinkää PL, 00 Hyinkää Jäehuolo: Kierokapula Oy, asiakaspalelu 0 000

17 OHJEET RAKENTAJLLE..00 TANSSKALLON TÄOSA OHJEET SVU KAAVATEDOT MATERAALT VÄRTYS KORTTEL/TONTT ASEMAKAAVA TONTN KERROS- KATTOMUOTO JULKSVUT KATTO SENÄT KATTO RÄYSTÄÄT, Kaupunginosa PNTA-ALA ALA JA -KALTEVUUS VUORLAUDAT YM. 0 AO- harjakao puu, iili ai kellerää harmaa alkoinen ai AO- :, rappaus, peli (maa) " " aalean harmaa AO- " ai iili " " " " AO- " " " " " " 0 AO- harja- puu, iili ai aalea iilen- aalean harmaa AO- ai pulpeikao rappaus, peli (maa) " punainen " AO- ~:, ai iili " " " " AO- 0 " " " " " " 0 AO- harjakao puu, iili ai aalea iilen- aalean harmaa AO- 0 : rappaus, peli (maa) " punainen " AO- / 0 " ai iili " " " " AO- / 0 " " " kellerää harmaa alkoinen ai AO- / " " " " " aalean harmaa AO- " " " " " " AO- " " " " " " AO- 0 " " " " " " AO- 00 " " " " " " 0 AO- / 0 0 harjakao puu ai iili ai ärikäs harmaa alkoinen ai päää- AO- / :, rappaus peli (maa) " " riä korosaa säy 00 AO- / harjakao puu ai iili ai ärikäs harmaa alkoinen ai päää- AO- / 0 :, rappaus peli (maa) " " riä korosaa säy AO- / " " " " " " AO- / " " " " " " AO- / 0 " " " " " " AO- / 0 " " " " " " AO- / 0 " " " " " " AO- / " " " " " " AO- / " " " " " " 0 AO- / " " " " " "

18

19 OHJEET RAKENTAJLLE..00 TANSSKALLON TÄOSA OHJEET SVU KAAVATEDOT MATERAALT VÄRTYS KORTTEL/TONTT ASEMAKAAVA TONTN KERROS- KATTOMUOTO JULKSVUT KATTO SENÄT KATTO RÄYSTÄÄT, Kaupunginosa PNTA-ALA ALA JA -KALTEVUUS VUORLAUDAT YM. 0 AO- 0 harjakao puu, iili ai aalea harmaa päääriä korosaa AO :, rappaus, peli (maa) " " säy AO " ai iili " " " " AO " " " " " " AO- 0 0 " " " " " " AO- " " " " " " 0 AO harjakao puu, iili ai aalea harmaa päääriä korosaa AO :, rappaus, peli (maa) " " säy AO- " ai iili " " " " AO- " " " " " " AO- 0 " " " " " " 0 AO- harjakao puu, iili ai kellerää harmaa alkoinen ai AO- :, rappaus, peli (maa) " " aalean harmaa AO- " ai iili " " " 0 AO- 0 harjakao puu, iili ai aalea iilen- aalean harmaa AO- :, rappaus, peli (maa) " punainen " AO- " ai iili " " " " AO- 0 " " " " " " AO- " " " " " " AO- " " " " " " AO- 0 " " " " " " AO- " " " " " " AO- " " " " " " 0 AO- 0 harja ai pulpei " " kellerää harmaa alkoinen ai AO- ~: -: (apaa) " " " " aalean harmaa AO- 0 " " " " " " AO- 0 " " " " " " kaupunginosa AO- / harjakao puu ai iili ai aalea iilen- aalean harmaa AO- / :, rappaus peli (maa) " punainen " AO- / " " " " " " AO- / " " " " " " AO- / " " " " " " AO- / " " " " " " AO- / " " " " " "

20 JUURAKONKERTO 0 dba KATAJAKALLONKATU 0 dba =:, =:, =:, =apaa =:, käyöoikeuden rajoius käyöoikeuden rajoius KATAJAKALLONKATU a 0 kv 0 kv 00 Marin ulkoilupuiso p 0 0+y0 a TANSSKALLO 0. a0 A p p 00+y VA 0., 00.. Marin heilupuiso VU =:, AO- =:, e = MARTN ULKOLUPUSTO 00 0 =:,. =:, ORAVANMARJANTE 0 w e =0. 0. e =0. 0 MARTN ULKOLUPUSTO =:, =:, =: AO- 0 AO =:, =:, =:, =: e =0. w =:, =: e =0. KURJENPOLVENTE :-M0 Kjenpolenie MARTNLEHTO... =: =:, =:, =:, AO- JUURAKONPUSTO AO- =:, =:, =:, =: 0 0 JUURAKONKERTO 00 0 e =0. e =0. =: e =0. / =: e =0. 00,,. AO- 0 e =0. 0 dba JUURAKONKERTO. MARTNLÄHTEENPUSTO =: TANSSKALLO AO- AO- =:, =:, 0 =:, =:, AO- =:, =:, =apaa =:, =:, a a 0 dba 0 dba JÄKÄLÄKUJA =apaa 0 0 dba =:, =:, =:, 0 AO- =:, =: 0 dba a 0 dba KATAJAKALLONKATU a =:, 0 dba =apaa 0. a. a a a a a 0 dba 0 dba a 0 dba 0 dba 0 dba 0 dba a W KATAJAKALLONKATU 0 dba 0 Ras.alue m e = a / 0. e =0. 00 W / KATAJAKALLONPUSTO 0 dba 0 0 dba a a KATAJAKALLON- PUSTO KATAJAKALLON- PUSTO 0 dba =:, e =0. =:, 00 AO- =:, =:, =:, =:, AO- =:, 0 dba / 0 dba =:, =:, =:, AO- EV EV z 0 kv 0. z TANSSKALLO TÄOSA OHJEET RAKENTAJLLE RAKENTAMSOHJEEN MERKNTÖJEN SELTYKSET a VARSNANEN RAKENNUSALA / VÄRTYSOHJE (KTS OHJEVHKONEN / TONTTKOHTASET OHJEET) RAKENNUSALA, JOLLE SAA SJOTTAA TALOUSRAKENNUKSEN RAKENNUSALA, JOLLE SAA SJOTTAA AUTOSUOJAN JA TALOUSRAKENNUKSEN = :, KATTOKALTEVUUS NUOL OSOTTAA RAKENNUSALAN SVUN, JOHON RAKENNUS ON RAKENNETTAVA KNN RAKENNUKSEN PÄÄASALLSTA HARJANSUUNTAA OSOTTAVA VVA HARJANSUUNTA ON VAPAA MKÄL SUUNTAA E OLE OSOTETTU VAALEA / KATTO HARMAA KELLERTÄVÄ / KATTO HARMAA VAALEA / KATTO TLENPUNANEN VÄRKÄS / KATTO HARMAA ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AO- EV ERLLSPENTALOJEN KORTTELALUE. TONTLLE SAA RAKENTAA YHDEN ASUNNON. LÄHVRKSTYSALUE. SUOJAVHERALUE. KAUPUNGNOSAN RAJA. M KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VVA. KORTTELN, KORTTELNOSAN JA ALUEEN RAJA. e =0. / / a 0dbA z a YLESET MÄÄRÄYKSET: AO- -ALUEET: ROOMALANEN NUMERO OSOTTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TA SEN OSAN SUURMMAN SALLTUN KERROSLUVUN. MURTOLUKU ROOMALASEN NUMERON EDESSÄ OSOTTAA, KUNKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURMMAN KERROKSEN ALASTA SAA KAAVASSA LUKUMÄÄRÄLTÄÄN MANTTUJEN KERROSTEN ALAPUOLELLA OLEVASTA TLASTA KERROSLUVUN ESTÄMÄTTÄ KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LASKETTAVAKS TLAKS. MURTOLUKU ROOMALASEN NUMERON JÄLJESSÄ OSOTTAA, KUNKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURMMAN KERROKSEN ALASTA SAA KAAVASSA LUKUMÄÄRÄLTÄÄN MANTTUJEN KERROSTEN YLÄPUOLELLA OLEVASTA TLASTA KERROSLUVUN ESTÄMÄTTÄ KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LASKETTAVAKS TLAKS. TEHOKKUUSLUKU EL KERROSALAN SUHDE TONTN PNTA-ALAAN. RAKENNUSALA. RAKENNUSALA, JOLLE SAA SJOTTAA TALOUSRAKENNUKSEN. AUTON SÄLYTYSPAKAN JA TALOUSRAKENNUKSEN RAKENNUSALA. MERKNTÄ OSOTTAA RAKENNUSALAN SVUN, JONKA PUOLESTEN RAKENNUKSEN ULKOSENEN SEKÄ KKUNODEN JA MUDEN RAKENTEDEN ÄÄNENERSTÄVYYDEN LKENNEMELUA VASTAAN ON OLTAVA VÄHNTÄÄN 0 DBA. STUTETTAVA ALUEEN OSA. PUN JA PENSAN STUTETTAVA ALUEEN OSA. KATU. KORKEAJÄNNTEJOHTOA VARTEN VARATUN ALUEEN OSA. KATUALUEEN RAJAN OSA, JONKA KOHDALTA E SAA JÄRJESTÄÄ AJONEUVOLTTYMÄÄ. OHJEELLNEN ULKOLURETTÄ VARTEN VARATTAVA ALUEEN OSA. MUUNTAMON RAKENNUSALA. ALUEELLE SAA RAKENTAA YHDEN ENNTÄÄN M SUURUSEN JA M KORKEAN MUUNTAMORAKENNUKSEN. RAKENNUSTEN ETÄSYYS NAAPURTONTN RAJASTA TULEE OLLA VÄHNTÄÄN KOLME METRÄ. KUTENKN JULKSVUN, JOHON TULEE ASUNHUONEDEN PÄÄKKUNOTA, TULEE OLLA VÄHNTÄÄN VDEN METRN ETÄSYYDELLÄ NAAPURTONTN RAJASTA. TONTLLE SAA VARATA OMAN AMMATN HARJOTTAMSEEN TARKOTETTUA YMPÄRSTÖHÄRÖTÄ AHEUTTAMATONTA TYÖ-, TOMSTO- JA PALVELUTLAA ENNTÄÄN % RAKENNETUSTA KERROSALASTA. TONTN KAKKN OSN ON OLTAVA KADULTA VÄHNTÄÄN KOLME METRÄ LEVEÄ KULKUAUKKO. KORTTELN OLEMASSAOLEVAA KASVLLSUUTTA ON SUOJELTAVA JA SÄLYTETTÄVÄ. RAKENTAMATTA JÄÄVÄT TONTN OSAT, JOTA E KÄYTETÄ KULKUTENÄ TA AUTOJEN PAKOTUKSEEN, ON STUTETTAVA. RAKENNUKSET TULEE JULKSVU- JA KATTOMATERAALEN SEKÄ KATTOMUODON SUHTEEN RAKENTAA YHTENÄSTÄ KÄYTÄNTÖÄ NOUDATTAEN. TONTTEN ATAUKSESSA ON NOUDATETTAVA YHTENÄSTÄ KÄYTÄNTÖÄ. AUTOPAKKOJA ON VARATTAVA SEURAAVAST: ak. TAPANLNNA. a. a 0 0+a0, ar 0 Kaiorasie Marinläheenkiero 0 Marinläheenkiero ak a a 0+a00 0+a00 AP-.. 0+a0 00+a AP-. a 00+a0 e=0. AO 0 ar ak läheenie a 00+a0 0. ar ak ar ak /. 0. Ras.. m Salaojapukirasie 0 Keäpiiponie 0. e =0. Ras.. m AO AO e =0. r AO Marinläheenkiero. a k / e=0. LP ak. k. AO e=0. AO a 0 pp / e = Marinläheenpuiso 0. / e =0. Marinläheenie e =0. 0 dba =:, =:, =:, AO- =:, =:, =:, =:, AO- 0 dba 0 dba 0 dba 0 dba 0 dba 0 dba 0dBA a a a a a a 0dBA a 0dBA a 0. sonkallionkau 0 0 z. EV a a TAN 00 JUURAKONKERTO OSA-ALUEEN RAJA. OHJEELLNEN TONTN RAJA. KAUPUNGNOSAN NUMERO. KAUPUNGNOSAN NM. KORTTELN NUMERO. OHJEELLSEN TONTN NUMERO. KADUN TA PUSTON NM. AO- -ALUEET: - AUTOPAKKA / ASUNTO SEKÄ LSÄKS VERASPAKKA. HYVNKÄÄN KAUPUNK, TEKNKKA JA YMPÄRSTÖ, KAAVOTUS..00 / PS ark..0.00