Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunta LIITE 1

Transkriptio

1 en lautakunta LIITE 1 Porvoon sairaanhoitoalue STPorvoon sairaanhoitoalue Sairaanhoitoalueen tunnusluvut 2013 Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013 / TA 2013 Muutos-% TP 2013 / TP 2012 Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -0,1 % 1,5% - Psykiatrian hoitopäivät, lkm ,9 % -2,2% - NordDRG-tuotteet, lkm ,0 % 1,1% joista klassiset DRG-tuotteet, % 30,7% 31,1 % 30,8% -0,9 % 0,3% joista avohoidon DRG-tuotteet, % 69,3% 68,9% 69,2% 0,4 % -0,1% - Käyntituotteet, lkm ,5 % 3,1% - Tk-päivystyskäynnit, lkm Kokonaissiirtoviivepäivät, lkm ,8% laskutettujen siirtoviivehoitopäivien lkm ,0% - Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,8% - Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,1% - Ensikäynnit, lkm ,3% - Leikkaukset, lkm ,4% päiväkirurgiset, lkm ,1% - Synnytykset, lkm ,5% - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,7% - Hoidetut eri tk-päivystyspotilaat Keskimääräinen hoitoaika (vuodeosasto) somatiikka,vrk 3,6 3,5-2,8% psykiatria,vrk 10,0 10,7 7,0% - Hinta-määräeroanalyysi, kaikki maksajat määräero, % -0,1% 0,6% hintaero, % 0,3% 3,0% Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,9% - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 1) > 6 kk 0 0 kaikki ,6% - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 1) > 3 kk ,9% kaikki ,6% Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) ,8% Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 2) 212,4 216,1 1,7% DRG-pistekustannus euroa/drg-piste 3) 605,6 618,5 2,1% - Psykiatria - Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / ,8% hoidetut eri potilaat 4) Henkilöstö Henkilöstömäärä (31. päivä) ,2 % -3,6% Henkilötyövuodet (varsinaiset) ,5 % -0,6% Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,0 % 1,5% 1) Laskutusosuudella painotetussa volyymimuutoksessa ovat mukana kaikki hoitopäivät, eivät vain psykiatriset hoitopäivät 2) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 3) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 4) Euroa/ DRG-piste (deflatoimaton): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) Tilinpäätös

2 Poikkeama-% TP2013/ TA2013 Muutos-% TP2013/ TP2012 Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2012 TA 2013 TP Jäsenkuntien maksuosuus 55,2 57,5 56,8-1,2 % 2,9 % - Ulkoinen myynti 8,0 8,2 7,5-8,8 % -6,1 % Toimintatuotot yhteensä 63,2 65,7 64,3-2,2 % 1,8 % Toimintakulut 64,5 65,5 64,9-1,0 % 0,6 % Vertailukelpoiset toimintakulut *) 61,0 61,8 61,2-1,0 % 0,3 % Poistot 0,5 0,5 0,4-2,5 % -9,0 % Tilikauden tulos -1,8-0,3-1,0 267,6 % -43,3 % *) ilman ensihoitoa Asiakashyvitykset netto 0,5 0,5 0,0 % 11,7 % Sitovat nettokulut 57,0 57,8 57,8 0,1 % 1,4 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta Porvoon sairaanhoitoalueen jäsenkuntia ovat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo ja Sipoo. Asukkaita on yhteensä , joista 31 % puhuu äidinkielenään ruotsia. Ruotsinkielisten osuus Porvoon sairaanhoitoalueen väestöstä on HUS- alueen 2. suurin. Väestön ennustetaan kasvavan prosentin verran vuodessa. Syntyvyyden ennustetaan säilyvän Porvoon sairaanhoitoalueella ennallaan tulevina vuosina. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Perusterveydenhuollon kanssa jatkui aktiivinen ja hedelmällinen yhteistyö monella rintamalla: yhdessä päivitettiin eri erikoisalojen hoitoketjuohjeita, työstettiin kehittämishanketta sekä neuvoteltiin tehtävien siirrosta (ja siihen liittyvästä henkilökunnan koulutuksesta) hallitusti erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon (vrt. uniapneapotilaat). Itä-Uuttamaata koskeva järjestämissuunnitelma valmistui ja viitoittaa tietä eteenpäin, sillä se sisältää varsin laajan toimenpideohjelman yhdessä alueen kuntien kanssa toteutettavaksi. Kuluneen vuoden aikana suunniteltiin helmikuussa 2014 toteutuvaa Itä-Uudenmaan terveydenhuoltopäivää. Suunnittelu tapahtui yhteistyössä alueen perusterveydenhuollon kanssa ja tilaisuus on avoin niin hoito- ja erityistyöntekijöille kuin lääkäreillekin yli organisaatiorajojen. Terveydenhuoltopäivä suunniteltiin kohtaamis- ja tutustumispaikaksi eri organisaatioiden toimijoiden kanssa sekä kasvattamaan yhdessä tekemisen meininkiä. Tilaisuudesta on tarkoitus tehdä vuosittainen perinne. Toinen yhteishanke perusterveydenhuollon kanssa oli ns. lähetteet konsultaatioiksi -hanke, jolla tavoiteltiin lähetemäärien hillitsemistä ja perusterveydenhuollon osaamisen vahvistamista. Hankeryhmä kokoontui säännöllisesti tehden paitsi tilastollista seurantaa, myös hioi yhteistyötä ja parempia käytänteitä lähetteiden sisältöön ja niihin annettujen konsultaatiovastausten sisältöön liittyen. Kolmas yhteishanke perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa oli alueen päivystyksen puhelinneuvonnan parantamis- ja tehostamishanke, joka toteutettiin STM:n KASTE- hankkeessa Lean management -ajatteluun pohjautuvan Mikrosysteemi- työskentelytavan avulla. Kehittämiskohteeksi valittiin suurin ryhmä, joka ottaa yhteyttä puhelimitse alueen eri terveydenhuollon toimipisteisiin niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidon päivystyksessäkin- hengitystieinfektiopotilaat. Hankkeen tuloksena kehitettiin malli, jonka mukaan potilas saa päivitetyn ja asianmukaisen tiedon (kotisivut) omahoidosta, käypä hoito -ohjeista sekä kaikkien alueen terveydenhuollon toimipisteiden yhteystiedot yhtenäisessä muodossa ja helposti ja riippumatta siitä, missä kunnassa asuu. Mikrosysteemi- toimintamal- Tilinpäätös

3 lin kautta päivystyspoliklinikka lähti lisäksi kehittämään suurien potilasryhmiensä (mm. eteisvärinä, rannemurtuma) hoitoprosessia eri erikoisalojen ja ammattiryhmien kanssa yhteistyössä. Viime vuoden aikana toteutettiin myös kaksi muuta Mikrosysteemi- hanketta STM:n KASTE- hankkeessa: MET (medical emergency team) -ryhmän toiminnan kehittäminen ja endoskopian toiminnan tehostaminen. Molempien kehittämishankkeiden osalta saatiin hyvä kokemus Mikrosysteemi- työskentelystä sekä hyvä tulos itse hankkeissa. Alueellinen Sutjake (=sujuva jatkohoitoon siirtyminen) -ryhmä jatkoi säännöllistä tapaamistaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon edustajien kesken tavoitteenaan potilaan mahdollisimman sujuva koti- tai jatkohoitoon siirtymisen prosessi. Tapaamisissa hiottiin käytänteitä siirtoilmoitusten suhteen sekä suunniteltiin lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan yhteinen infotilaisuus alueen kotihoidon mahdollisuuksista sekä jatkohoitopaikkojen tarjoamasta hoidosta. Lisäksi suunniteltiin järjestettäväksi erillinen yhteinen työpaja jatkohoitoon ja kotiutumiseen liittyen. Jatkohoitoon liittyen Porvoon sairaanhoitoalue oli aktiivinen toimija erillisen, potilastietojärjestelmään integroitavan tarkistuslistan suunnittelu- ja toteutustyössä. Toimeksianto tuli operatiiviselta Sutjakkeelta ja se käsiteltiin ja hyväksyttiin myös HUS:n potilasturvallisuuden ohjausryhmässä. Tarkistuslistan määrittely valmistui ja se odottaa Tietohallinnon toteutusta keväällä Hoitotyön osalta toimenpideohjelman täytäntöönpano laajeni vajaaravitsemusriskin arvioinnilla. Ohjelmaan sisältyvä kaatumisten ehkäisy käynnistyi 12/2013 henkilökunnan koulutuksella. Sairaalan vuodeosastoilla otettiin käyttöön ns. hiljainen raportointi. Hoitotyön johtajien Johtamiskoulutusopintoihin liittyen järjestettiin osastonhoitajille 3-osainen johtamiskoulutus. Sisätautien vuodeosasto 6 laati erityisen koulutuspaketin, joka tarkoitettiin nimikesuojatun henkilöstön lääkityskoulutukseen. Peruskorjaushanke alkoi 8/2013 sairaalan C- siivestä 3. kerroksessa, jossa on vuodeosastotiloja ja sillä oli heijastusvaikutuksia myös sairaalan 1. kerrokseen. Medisiininen tulosyksikkö Alkanut sairaalan peruskorjaushanke aiheutti sen, että päiväsairaala väisti LEIKOn kanssa yhteisiin tiloihin. Neurologian erikoisalalla käynnistettiin alueellinen kuntoutuskoordinaatiotoiminta ja avattiin neurologian konsultaatiopoliklinikka. Se jouduttiin tosin lopettamaan lääkäriresurssin puuttuessa. Sisätautien poliklinikalle saatiin resurssitäydennystä kardiologian erikoislääkärin muodossa. Hengityshalvauspotilaan siirtoa kotihoitoon valmisteltiin vuoden loppupuolella. Haasteita asettivat niin hoitohenkilökunnan rekrytointi kuin kodin tarvittavat korjaukset ja muutostyöt. Jo vakiintunut ensihoitopalvelu käynnisti perus- ja hoitotasoisen koulutus- ja testausjärjestelmän. Operatiivinen tulosyksikkö Porvoon sairaalan peruskorjaushanke käynnistettiin ja fysioterapian sekä C- siiven remontit alkoivat. Toiminta jouduttiin järjestämään väistötiloissa. Toimintavolyymi pysyi kuitenkin ennallaan väistöistä huolimatta. Myös lähetteiden lukumäärä kasvoi vuoden aikana. Tulosyksikössä tehtiin lujasti töitä hoitotakuun turvaamiseksi ja tilanne saatiinkin erinomaiseksi kirurgian poliklinikan ensikäyntiä odottaneiden suhteen. Leikkausyksikössä siirryttiin toukokuussa paperittomaan toimintaan, jolloin mm. osastosihteereiden resurssia vapautui muuhun työhön. Aiemmin aloitettua hätäsektioyhteistyötä jatkettiin NaLan ja tehostetun valvonnan kanssa jo vakiintuneen toimintamallin mukaisesti ja sillä saavutettiin hyviä tuloksia. Naisten- ja lastentautien ja lastenpsykiatrian tulosyksikkö Peruskorjaus heijastui myös sairaalan 1. kerrokseen, joten synnytyssalit muuttivat väistötiloihin jo toukokuussa 2013 sulkien kahdeksi päiväksi synnytystoimintansa. Tilinpäätös

4 Synnytysosastolla kehitettiin hätäsektion uusi toimintamalli, ns. hätäsektioajokortti. Kehittämistyö toi Porvoon sairaalan synnytysosastolle valtakunnallisen kätilötyön palkinnon, jonka myöntää Suomen Kätilöliitto. Synnytysyksikössä avattiin myös imetyspoliklinikka, jonne imettävät äidit voivat hakeutua ilman lähetettä. Asia noteerattiin myös valtakunnallisesti myöntämällä synnytysyksikölle Vuoden Ritva -palkinto Suomen Imetyksen Tuki Ry:n toimesta. Naistentaudeilla tehtiin alueellista yhteistyötä Hyksin kanssa hoitotakuun turvaamiseksi: pääkaupunkiseudulta tuli potilaita suunniteltuihin gynekologisiin leikkauksiin Porvoon sairaalaan osin lyhyelläkin varoitusajalla. Naistentautien poliklinikan palveluja laajennettiin avaamalla seksuaalineuvontavastaanotto. Lastentautien poliklinikalla toteutetuille prick- testauksille myönnettiin auditoinnin jälkeen laatusertifikaatti. Lastentautien yksikössä päivitettiin lisäksi mm. seuraavat hoitoketjut yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa: lasten astma, Down- lapsen hoito sekä (aloitettiin) obeesin lapsen hoitoketju. Yhteistyössä lastenpsykiatrian ja perusterveydenhuollon kanssa on tehty työtä mm. perhehoitotyön kehittämiseksi, alle kouluikäisen kehitysviiveisen lapsen hoidon kehittämiseksi, siedätyshoidon yhtenäistämiseksi ja unihäiriöisen/ itkuisen vauvan hoidon kehittämiseksi. Alueen perusterveydenhuollon kanssa on järjestetty yhteiskoulutusta mm. allergioihin ja diabetekseen liittyen. Yhteistyössä Hyksin kanssa on Porvoon sairaalan lastentautien yksikössä toteutettu joitakin hematologisia (sytostaatti)hoitoja. Lastenpsykiatria on panostanut jalkautuvan toiminnan kehittämiseen Itä-Uudellamaalla. Lisäksi pyrittiin (suunnitelmallisesti ja yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa) muuttamaan lastenpsykiatrian työn painopistettä konsultatiivisempaan suuntaan. Lastenpsykiatrian poliklinikalla valmistui oppilastyönä erityisesti lapselle ja hänen vanhemmilleen tarkoitettu (yhdessä Laurean opiskelijoiden kanssa) kuvakirja: Lotta ja Vinski. Psykiatrian tulosyksikkö Hoitoketjujen päivitystyö oli aktiivista kuluneen vuoden aikana: tulosyksikössä päivitettiin niin masennuksen, skitsofrenian kuin kaksisuuntaisen mielialahäiriönkin hoitoketjut yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön uutta, 9/2013 julkaistua opasta ( Kaksisuuntainen mielialahäiriö - opas sairastuneille ja hänen omaisilleen ) oli päätoimittamassa psykiatrisen tulosyksikön apulaisylilääkäri Minna Sadeniemi. Hän toimi myös aktiivisesti HUS- laajuisessa psykiatrian Refinement- hankkeessa Porvoon sairaanhoitoalueen edustajana. Ajanvarauspoliklinikoilla luotiin ADD/ADHD- potilaiden arviointiohjeistus, joka ulotettiin myös toimintaterapeuttiseen arviointiin. Lisäksi ajanvarauspoliklinikoilla vedettiin syksyllä läpi kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireenhallintakurssi, joka on nyt otettu osaksi jokavuotista toimintaa. Samoin masennuksen ryhmähoito toteutettiin keväällä 2013 ja on sekin otettu nyt osaksi jokavuotista toimintaa psykiatrian ajanvarauspoliklinikoilla. Kuntoutuspsykiatrian vuodeosastolla toteutettiin mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä aseman vahvistamiseen ja ehkäisevän mielenterveystyön tehostamiseen perhetyön keinoin- toimintamallia. Akuuttipsykiatrian vuodeosastolla oli tavoitteena edelleen vähentää eristämis- ja pakkohoitotoimia, kansallisen linjauksen mukaisesti. Tavoite saavutettiin kirkkaasti jo aiemmin. Tulevaisuuden näkymät Peruskorjauksen ensimmäisen vaihe käynnistyi v Somaattiset vuodeosastot sekä fysioterapia-, LEIKO- ja päiväsairaalan yksiköt joutuivat järjestämään jokapäiväisen toimintansa enemmän tai vähemmän remontin sallimissa puitteissa. Tilinpäätös

5 Porvoon sairaanhoitoalueella käynnistettiin laatukäsikirjan laadinta v tarkoituksena vastata potilaiden valinnanvapauden asettamaan haasteeseen. Käsikirjan tarkoituksena on systemaattisesti kerätä tietoa hoidon laadusta erikseen sovittavin mittarein ja toteuttaa siten mahdollisten laatupoikkeamien korjausliikkeet mahdollisimman nopeasti. Laatukäsikirjan laadinta on loppusuoralla ja valmistuu kevään 2014 aikana. Valmisteilla oleva kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- terveydenhuollon uudistushanke ovat olleet omiaan luomaan epävarmuutta tulevasta. Porvoon sairaanhoitoalue on yhdessä jäsenkuntiensa kanssa jatkanut kuitenkin hyvää yhteistyötä aiempaan malliin: tuloksena tästä on yhteisen Itä-Uudenmaan terveydenhuoltopäivän toteuttamisen helmikuussa Päivästä on tarkoitus luoda jokavuotinen kohtaamispaikka niin alueen perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidonkin henkilökunnalle. Tilinpäätös

6 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA VUODEN 2013 AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus STRATEGISET TAVOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOIMENPITEET 2013 Potilasturvallisuus Potilastuvallisuussuunnitelman mukaiset raportointikäytännöt on otettu käyttöön kaikissa sairaanhoidon yksiköissä. HaiPro ilmoitusten edellyttämät potilasturvallisuutta parantavat toiminnan muutokset sisältyvät toimintasuunnitelmiin. Läheltä piti - tapahtumailmoitusten suhde kaikkiin ilmoituksiin (HaiPro) raporttien käsittely on toteutunut suunnitelman mukaisesti ja potilasturvallisuutta parantavat toiminnan muutokset on toteutettu potilasturvallisuutta todistetusti lisäävät vakioidut toimintamallit ovat käytössä toiminnoissa, jotka muodostavat vähintään 80 % vaaratapahtumailmoitusten kohdetoiminnoista potilasturvallisuuden tasoa kuvaavien kansainvälisesti hyväksyttyjen objektiivisten mittarien antama tulostaso on vähintään yhtä hyvä kuin muissa Pohjoismaiden johtavissa yliopistosairaaloissa tavoitearvo:35 % Potilasturvallisuustyöryhmän työ potilasturvallisuuden parantamiseksi. Henkilökunnalle järjestetty pt- koulutusta. Henkilökunnalle ja johdolle tiedotettu säännöllisesti vaaratapahtumailmoitustilanteesta ohjeen mukaisesti. Haipro- ilmoituksia yht. 475, joista valmiiksi käsiteltyjä 91%. HUS- tason linjauksia: lääkehoidon tarkistuslistan käyttöönotto (ei vielä käytössä) tunnistusrannekkeen käyttöönoton suunnittelu aloitettu jatkohoitoon siirtymisen tarkistuslistan suunnittelu ja toteutus HUS- tasoiseksi. vakavien vaarataphtumien käsittelymalli otettu käyttöön. ISBAR- raportointimalli jalkautettu ppkl:lle ja vo:lle. THL:n pt- verkkokoulutus aktiivisessa käytössä: v koulutuksensuorittihenkilökunnasta 193. Laatukäsikirjan suunnittelu on käynnissä. toteuma: 34 % Hoidon yhtäläinen saatavuus ja oikea-aikaisuus Kiireellisten (1-30 pv) diagnoosien ja potilasryhmien hoidon kriteerit ja niiden toteutuminen TH-lain edellyttämän ensihoidon järjestäminen palvelutasopäätöksen mukaisena laadukkaasti ja tehokkaasti 2013 määritetty 10 yleisimmän potilasryhmän kriteerit ja arvioitu niiden toteutuminen 2013 ensihoito järjestetty HUS:n toimesta kaikilla sairaanhoitoalueilla ensihoidon laatu ja tehok- Kartoituksen aloitus, suunnittelutyön käynnistäminen. - työtä ei ole aloitettu Toteutunut 2012 Ko. mittareita ei ole vielä julkistettu. Nyt laatua seurataan: koulutusten toteu- Tilinpäätös

7 Hoitoon ja tutkimukseen odottavien potilaiden määrä asukaslukuun suhteutettuna kuusmittarit määritetty ja mittaustulosten saatavuus ja validointi toteutettu: Tavoitearvo 2013: pienimmät yliopistosairaanhoitopiireistä (HUS- taso) - Toteuma: PKL: tietoa ei käytettävissä. VOS: tietoa ei käytettävissä. tuminen kirjalliset kuulustelut perehdytysprosessi hoitotason urapolku tavoitettavuusviive (Merlot) reklamaatioiden lkm ja vakavuusaste mittariarvoa ei saatavilla. Viikkoseurannan jatkaminen ja siitä informointi. Hoitoprosessien tarkistaminen yhdessä pth:n kanssa. Palvelu molemmilla kotimaisilla kielillä Asiakastyytyväisyyskysely: pystyin asioimaan äidinkielelläni Tavoitearvo 2013:4 toteuma: vos: 4,8 pkl: 4,5 Henkilökunnalle tarjottu mahdollisuutta ruotsin kielen opiskeluun. Terveydenhuollon kokonaisuuden johtaminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö Yhteisten palveluketjujen toimivuus Terveydenhuoltopalvelujen järjestämissuunnitelmien valmistuminen, niiden toteutuminen ja vuosittainen päivittäminen. Mittaroitavat palveluketjut on määritelty pth:n kanssa. Työ alkaa v Järjestämissuunnitelma valmis 9/ Talous STRATEGISET TA- VOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOIMENPITEET 2013 Tehokas toiminta Jäsenkuntien maksuosuus / asukas Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon netto- Tavoitearvo 2013: Deflatoitu maksuosuus ei nouse vuoden 2012 tasosta (mahdolliset työnjaolliset muutokset huomioidaan) maan edullisin sai- 900,1 (koko HUS v. 2013) Kuukausittainen talousseuranta johtoryhmissä. 967 (koko HUS v. 2012), edullisin sairaanhoitopiiri v Tilinpäätös

8 menot / asukas Jäsenkuntien terveydenhuollon nettomenot / asukas raanhoitopiirien vertailussa Sijoittuminen kolmen edullisimman sairaanhoitopiirin joukkoon 1575 (koko HUS v.2012), edullisin sairaanhoitopiiri v Tuottavuuden parantaminen Somaattisen palvelutuotannon deflatoitu DRG-pistekustannus (euroa / DRG-piste) Kokonaistasolla (kuntayhtymä ja konserni) tuottavuuden parannus vuonna 2013: 1,5 % Deflatoitu 0,4 %*. Tuottavuustavoitteesta jäätiin. * Vuosi 2013 = tammisyyskuun keskiarvo (Tilastokeskus ) Toteuma deflatoimaton palv.tuotannon DRGpistekustannus: 2013= 636,2 618,5 2012:= 607,2 Psykiatrisen palvelutuotannon osalta käytetään vuonna 2012 luotavaa tuottavuusmittaria= Toteutuneet kokonaiskustannukset ( )/ hoidetut eri potilaat - Tavoitearvo 2013: - Toteuma: / hoidettu eri potilas THL:n kansallinen tuottavuusvertailu (episodituottavuus) - Tavoitearvo 2013: Muut HUS:n sairaalat sijoittuminen ryhmässä muut sairaalat parhaan puolikkaan joukkoon - Toteuma: vuositason mittari. Episodituottavuus 1,00 (v. 2012) Prosessit ja rakenteet STRATEGISET TAVOIT- TEET VUONNA 2013 Palveluiden hintakilpailukyky MITTARI TAVOITETASO 2013 Vakioidun tuotekorin hintakehitys Sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotekorit tulosyksiköittäin / erikoisaloittain Vertailukelpoisten Tilinpäätös Tavoitearvo 2013:Deflatoitu hintakorin hinta laskee tai pysyy ennallaan verrattuna vuoden 2012 tasoon. TOTEUMA JA TEH- DYT TOIMENPITEET 2013 Tiukka kulukuri ja prosessien tarkistaminen ja muokkaaminen. Kuukausittainen talouskatsaus tulosyksiköistä sisältäen poikkeamien analyysin.

9 palveluhintojen kilpailukykyisyys Luodaan säännöllinen (vähintään vuosittainen) benchmarking muiden julkisten ja valittujen yksityisten toimijoiden välillä. Tavoitearvo 2013: Palveluhinnat ovat kilpailukykyisiä verrattuna muiden organisaatioiden vertailukelpoisiin hintoihin HUS:n sairaaloiden työnjaot Sairaanhoitoalueiden välinen työnjakosuunnitelma eri potilasryhmien osalta Tavoitearvo 2013: suunnitelma laadittu - Toteuma: Työtä ei ole aloitettu. Ennakkoilmoitettuja siirtoilmoitetuista (lkm): Navitas Tavoitearvo 2013: vähintään 25 % - Toteuma: 34 % Tiedottaminen, ohjeiden kertaus henkilökunnalle, yhteistyökokoukset pth:n kanssa: toteutuneet Sisäinen yrittäjyys toimintamallina Sisäiseen yrittäjyyteen kannustavan toimintamallin käyttöönotto Tavoitearvo 2013 pilotti, missä määritetään toiminnalliset ja taloudelliset reunaehdot, jonka puitteissa ao. yksikkö voi sisäisen yrittäjyyden mallin mukaisesti toimia itsenäisesti (mm. toimintamalli, asiakasvastuu, työaika ja palkkaus) Toteuma: pilottia ei ole aloitettu Tutkimustulosten hyödyntäminen kliinisessä työssä Käypä hoito- tai muihin näyttöön perustuviin suosituksiin perustuvien hoitoprosessien osuus. - Tavoitearvo: Selvitetään 2013 näyttöön perustuvien hoitoprosessien osuus Porvoon sairaalassa ja asetetaan sen perusteella tavoitteet seuraaville vuosille. HUS- tason selvitys tehty. - Toteuma: Porvoon sha on mukana HUS- tason hankkeen toteuttamisessa, jossa osa-alueina: kaatumisen ehkäisy, painehaavaumien ehkäisy, kivun hoito ja ravitsemuksen turvaaminen: aloitettu Tilinpäätös

10 Henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen STRATEGISET TA- VOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEH- DYT TOIMENPITEET 2013 Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi sekä tuloksellisen ja kustannustehokkaan toiminnan mahdollistava henkilöstörakenne Vakinaisen henkilöstön % -osuus henkilöstömäärästä (TP2011 oli 78,6 %) Vuoden aikana poissiirtyneet vakinaiset valinnat (%) Henkilöstörakennesuunnitelman tehneet vastuuyksiköt (%) Rafaela- hoitoisuusmittari: vuodeosastojen ja poliklinikoiden hoitoisuus optimitasolla Tavoitearvo 2013: 81 % Tavoitearvo 2013: < 10 % Tavoitearvo 2013: 25 % Tavoitearvot 2013: VOS: Hoitoisuus optimitasolla 70 % PKL: Hoitoisuus optimitasolla 50 % Toteuma: 78,8 % Työaika-autonomia, seurantatutkimus keväällä 2013-> siirtynyt kevääseen Työhyvinvoinnin kehittäminen Toteuma: 0 % Toteutunut: 20 % - 8 vastuuyksikön suunnitelmat palautettu Toteumat: VOS: 2/6:sta optimitasolla (vaihteluväli 21%- 70%) PKL: 2/6:sta optimitasolla (vaihteluväli 31%- 76%) Työvoimaresurssin liikkuminen tarpeen mukaan. Lääkäreiden ajanvarauksen pohjat ajoissa vy:lle. Henkilöstön osaaminen Osaamisen kehittämissuunnitelma tehty Tavoitearvo 2013: Tulosalue-, tulosyksikkö- ja liikelaitostaso 100 % Toteuma: 0 % Osaamisen kehittämissuunnittelu aloitettu 2013 Vuorovaikutteinen johtaminen Esimiesindeksi (työolobarometri) Tavoitearvo 2013: 3,6 Toteuma: 3,5 HUS:n johtamiskoulutuksiin osallistuminen. Opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta STRATEGISET TAVOIT- TEET VUONNA 2013 Tutkimusrahoitus lisääntyy. MITTARI TAVOITETASO 2013 Tutkimusrahoituksen määrä Tavoitearvoa ei määritelty. TOTEUMA JA TEH- DYT TOIMENPITEET 2013 Toteuma: 0 Osaamisen jatkuva kehittäminen Opiskelijatyytyväisyys (CLES- mittari) Tavoitearvo 2013: 8,6 Toteuma: 8,2 Tilinpäätös

11 PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TA 2013 Muutos-% TP 2012 Tuotteistetut hoitopäivät ,2 % -2,5 % NordDRG-tuotteet ,8 % 1,3 % Avohoitokäynnit ,5 % 3,2 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 0,0 % 1,7 % Poikkeama-% TA 2013 Muutos-% TP 2012 Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Oma palvelutuotanto ,2 % 4,8 % Tuotteistetut hoitopäivät ,7 % -5,5 % NordDRG-tuotteet ,8 % 8,3 % Avohoitokäynnit ,9 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,2 % -45,4 % Ostopalvelut ,7 % -47,3 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,3 % -17,8 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -9,3 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,2 % 2,9 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,6 % 0,0 % KAIKKI YHTEENSÄ ,2 % 1,9 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Hoitopäivät vähentyivät talousarvioon nähden. Hoitopäivien väheneminen oli yhteydessä parantuneeseen tilanteeseen avohoidossa. Ryhmämuotoisia hoitoja käytettiin enemmän ja voinnin huonontuessa tarpeeseen pystyttiin vastaamaan avohoidossa. Avohoitokäyntien lukumäärät kasvoivat odotetusti. Tähän vaikutti yli 65-vuotiaiden lukumäärän kasvu sekä hoitotakuuvaatimukset, jonka mukaan potilaiden on päästävä hoidon arviointiin alle kolmessa kuukaudessa. Käyntituotteissa eniten oli kasvua ensikäynneissä, hoitopuheluissa sekä konsultaatioissa. NordDRG- tuotteet lisääntyivät kaikissa ryhmissä, lukuun ottamatta 900-ryhmää. Verrattaessa edelliseen vuoteen talousarvioon nähden kuitenkin alitimme lukumäärän että laskutuksen. Gynekologiset toimenpiteiden kasvu lisäsi HYKS sairaanhoitoalueen jäsenkuntien laskutusta. Ostopalvelut alittivat selvästi talousarvion sekä vähenivät selvästi edellisvuoteen nähden. Ostopalvelut muuttuivat avohoitopainotteisemmiksi. Kuntoutushoito muista hoitolaitoksista väheni viime vuodesta -85,4 prosenttia ja hoitopäivät muista laitoksista -98,3 prosenttia. Vankilamielisairaaloiden hoitopäivien laskutus oli lähes kolmenkertainen budjettiin nähden, mutta alitti vuoden 2012 laskutuksen. Tätä laskutusta muodostui vain Porvoolle. Porvoon sairaalassa synnytyksiä oli 889 (lapsia 894). Synnytykset lisääntyivät 62:lla. Synnytysten lukumäärä kasvoi erityisesti HUS:n muiden kuin sairaanhoitoalueemme jäsenkuntien kohdalla. Naistenklinikan remontti ohjasi synnytyksiä Porvooseen. PLUS-hankkeen myötä sipoolaisten synnyttäjien osuus kasvoi. Tilinpäätös

12 Muu myynti jäsenkunnille pienentyi merkittävästi laskutettavien siirtoviivehoitopäivien vähentymisen vuoksi. Laskutettavat siirtoviivepäivät vähentyivät -98,0 %. Laskutettavia siirtoviivepäiviä kertyi vain 23. Askolan osuus oli euroa (6 päivää) ja Porvoon euroa (5 päivää). Muiden alueemme jäsenkuntien kertymä vaihteli 0 ja euron välillä. Sairaanhoitoalueemme jäsenkuntien laskutus alitti kaikkien kuntien osalta palvelusuunnitelman. Loviisalla laskutus alittui myös edellisen vuoteen verrattuna, -2,1 %. Edellisvuoteen verrattuna suurinta kasvu oli Lapinjärvellä, kasvu 11,5 % ja Sipoolla, kasvu 11,4 %. Pornaisten laskutus oli lähes vuoden 2012 suuruinen ja Porvoolla kasvua vain 1,5 %. Muiden jäsenkuntien osalta Vantaa laskutus ylitti talousarvion 134,4 %:lla ja kasvoi edellisvuodesta 29,5 %. Vantaan laskutusta lisäsi Muu käynti-tuotteiden sekä synnytysten ja gynekologisten toimenpiteiden lukumäärien nousu. Tilinpäätös

13 Hinta-määräeroanalyysi (TP 2013 vs. TA 2013, jäsenkuntien maksuosuus) Hinta-määräeroanalyysi Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama yhteensä (Toteuma - TA) % % % Hoitopäivätuotteet ,2% 18 0,6% ,7% NordDRG-tuotteet ,8% -6 0,0% ,8% DRG-ryhmät (klassiset) ,1% 683 2,9% 180 0,8% DRG-ryhmät (avohoito) -22-0,2% ,8% ,9% Käynnit käyntityypin mukaan 415 2,5% 77 0,5% 492 2,9% Oma palvelutuotanto 2 0,0% 89 0,2% 91 0,2% Ostopalvelut 0 /0 0 / ,7% Hoitopalvelut muista sairaaloista 0 /0 0 / ,3% Palveluseteli 0 /0 0 /0 0 Tartuntatautilääkkeet 0 /0 0 /0 0 Muu palvelutuotanto 0 /0 0 / ,2% Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0 /0 0 /0-8 YHTEENSÄ ,2% *) Sisältää ryhmän Luokittelematon Talousarvioon verrattuna oman palvelutuotannon laskutus ylittyi hieman. Tämä muodostui yksinomaan käytettyjen palveluiden keskilaskutushinnan nousun vaikutuksesta, koska palveluiden määrällisessä kysynnässä ei kokonaistasolla ollut poikkeamaa talousarvion nähden. Hinta-määräeroanalyysi (TP 2013 vs. TP 2012, jäsenkuntien maksuosuus) Hinta-määräeroanalyysi Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) % % % Hoitopäivätuotteet -82-2,5% -95-2,9% ,5% NordDRG-tuotteet 414 1,3% ,0% ,3% Drg-ryhmät 233 1,0% ,2% ,2% Drg-O-ryhmät 109 2,5% ,6% ,1% Tähystykset 72 5,7% ,8% -40-3,1% Pientoimenpiteet 73 5,0% -39-2,6% 34 2,3% 900-ryhmä ,5% ,2% 219 6,7% Kustannusperusteinen jakso 15 66,7% 2 8,6% 17 75,3% Käynnit käyntityypin mukaan 554 3,2% ,2% -4 0,0% Oma palvelutuotanto 887 1,7% ,1% ,8% Ostopalvelut 0 /0 0 / ,3% Hoitopalvelut muista sairaaloista 0 /0 0 / ,8% Palveluseteli 0 /0 0 /0 0 Tartuntatautilääkkeet 0 /0 0 /0 0 Muu palvelutuotanto 0 /0 0 / ,4% Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0 /0 0 /0 YHTEENSÄ ,9% *) Sisältää ryhmän Luokittelematon Tilinpäätös Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama yhteensä (Toteuma - ed. vuosi) Palveluiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvoi 1,7 % prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Volyymin kasvua oli lähes kaikissa ryhmissä. Oma palvelutuotannon laskutus kasvoi edellisvuoteen nähden.

14 Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TA 2013 Muutos-% TP 2012 Tuotteistetut hoitopäivät ,7 % -2,2 % NordDRG-tuotteet ,8 % 1,1 % Avohoitokäynnit ,1 % 3,1 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -98,0 % Terveyskeskuspäivystys ,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 1,6 % 1,5 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TA 2013 Muutos-% TP 2012 Oma palvelutuotanto ,2 % 3,6 % Tuotteistetut hoitopäivät ,4 % -5,1 % NordDRG-tuotteet ,8 % 8,2 % Avohoitokäynnit ,9 % -0,3 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -97,5 % Terveyskeskuspäivystys ,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,4 % -43,6 % Ostopalvelut ,9 % -45,4 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,3 % -17,8 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Projektituotteet ,0 % -70,7 % Tartuntatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % 0,0 % YHTEENSÄ ,2 % 2,0 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % -97,6 % Myynti muille maksajille ,7 % 6,7 % Myynti erityisvastuualueelle ,2 % -13,9 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Muiden maksajien osuus palvelutuotannosta oli hyvin pieni, alle euroa. Vakuutusyhtiöiden osuus oli tästä suurin. Muista sairaanhoitopiireistä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirillä oli suurin palvelujen käyttö. Myynti muille maksajille kasvoi hieman edellisvuodesta, mutta alitti budjetin. Muiden maksajien osuus keskittyi lähinnä käyntituotteisiin ja DRG-ryhmiin, etenkin neurologisten sairauksiin. Hoitopäivien laskutus oli hyvin pientä. Sekä Kymenlaakson (Carea) että Etelä-Karjalan (Eksote) sairaanhoitopiirien laskutusosuus pieneni edellisvuodesta. Hoidettujen eri henkilöiden lukumäärä kasvoi 437:lla. Kehitys oli edellisvuosien kaltainen. Hoidettujen eri henkilöiden lukumäärä kasvoi erityisesti ensikäynneissä ja hoitopuheluissa. DRG-pisteiden lukumäärään on tullut kasvua 661 pistettä. Kasvu on ollut suurinta naisten- ja lastentautien tulosyksikössä, jossa kasvua on ollut 6,2 %, pistettä. Medisiinisen tulosyksikön määrä on kasvanut 1,2 %:lla ja vastaavasti operatiivisen tulosyksikön pistemäärä on vähentynyt 1,5 %. Palvelutuotannon tuottavuus mitattuna DRG-pisteen kustannuksella (deflatoimaton) heikkeni 2,1 %, mutta henkilötyön tuottavuus parani 1,7 %. Tavoitteiksi oli asetettu 1,5 %:n tuottavuuden parannus. Tilinpäätös

15 Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Odottajat: Viime vuoden osalta oli hoidon saatavuus Porvoon sairaanhoitoalueella hyvä. Vuoden vaihteessa ei yhtään potilasta odottanut vuodeosastohoitoa yli hoitotakuurajan (6 kk). Näin siitä huolimatta, että ortopediassa kärsittiin ajoittain resurssivajauksesta. Poliklinikkahoidon osalta hoitotakuu (3 kk) ylittyi 23 potilaan osalta: valtaosa heistä odotti ensikäyntiä naistentautien- ja sisätautien poliklinikoille. Naistentautien erikoisalan odottajat olivat pääsääntöisesti työnjakosopimuksen perusteella Porvoon sairaanhoitoalueelle ohjattuja potilaita muilta HUS:n sairaanhoitoalueilta. Lähetteet: Porvoon sairaalan elektiivinen lähetemäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 3 %, kun otetaan huomioon kaikki lähettäjät. Luvussa on huomioitu synnytysuä- seulontojen muuttunut kirjaustapa v. 2013, eli lähetepakko. Siten tunnuslukutaulukossa mainittu 10 % lähetemäärän kasvu ei siis ole todellinen. Päivystyslähetteiden määrä oli puolestaan 2 % pienempi kuin edellisvuonna. Terveyskeskuksista kysyntä kasvoi elektiivisten lähetteiden osalta maltillisesti, 2 % päivystyslähetemäärän hieman vähentyessä (-3 %) terveyskeskuksista. Työterveyshuolto lähetti elektiivisiä lähetteitä 4 % enemmän kuin edellisvuonna ja yksityissektorikin 6 % enemmän. Tulosyksiköittäin tarkasteltuna (kaikki lähettäjät yhteensä) eniten kysynnän kasvua oli medisiinisessä tulosyksikössä (7 %), samoin operatiivisessa tulosyksikössä oli kasvua hieman, 4 %. Naisten- ja lastentautien ja lastenpsykiatrian (- 3 %) sekä psykiatrian tulosyksiköissä (-3 %) lähetekertymät olivat hieman viime vuoden osalta pienempiä kuin edellisvuoteen verrattuina. Luvuissa on huomioitu v käyttöön otettu lähetevaade uä- seulontaan. Siirtoviiveet: Porvoon sairaanhoitoalueen jäsenkunnista onnistui eniten vähentämään kokonaissiirtoviivepäiväkertymää edellisvuoteen verrattuna Porvoo (-78 %). Sipoolla ja Pornaisilla oli puolestaan vähiten siirtoviivepäiviä. Kaikkiaan kokonaissiirtoviivekertymä kehittyi positiiviseen suuntaan, sillä vähennystä oli edellisvuoteen verrattuna peräti 72 %. Suurelta osin tämä johtuu Porvoon tehostuneesta lääkäripalvelujen saatavuudesta terveyskeskusten vuodeosastoilla ja kotihoidossa sekä palveluasumisen tehostamisesta. Siirtoilmoitetuista oli viime vuonna ennakkoilmoitettuja 34 %, kun vastaava luku edellisvuonna oli 5 %. Kuukausittain siirtoviivekertymää tarkastellen selkeitä ruuhkahuippuja viime vuonna olivat tammi-, maalis-, huhti- ja heinäkuu. Medisiinisen tulosyksikön potilaille kertyi yhteensä 317 siirtoviivepäivää ja vastaavasti operatiivisessa tulosyksikössä 206 siirtoviivepäivää. OPETUS JA TUTKIMUS Porvoon sairaanhoitoalueella on erityisesti panostettu jo useampana vuonna hoitotyön opiskelijoiden ohjaukseen erityisen ohjaajakoulutuksen kautta. Sairaalahan toimii opetussairaalana niin hoitotyön kuin lääketieteenkin opiskelijoille. Lääkäreiden erikoistumiskoulutusta oli tarjolla kaikilla pääerikoisaloilla ja mahdollisuutta käytettiinkin kiitettävästi hyväksi. Erikoistuvia lääkäreitä oli ainakin anestesiassa ja tehohoidossa (2), keuhkotaudeilla (1), kirurgiassa (12), sisätaudeilla (8), lastentaudeilla (3) sekä synnytys- ja naistentaudeilla (5). Porvoon sairaala teki huomattavan paljon yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa. Mm. Laurean ammattikorkeakoulun opiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta tehdä opintoihin liittyvä lopputyö tai projektityö sairaalan ehdottamasta aiheesta. Näin hyöty oli molemminpuolinen ja käsiteltävä aihe suoraan käytännön työelämästä (mm. potilasturvallisuus ja sen eri ulottuvuudet). Alueellisesti otettiin myös kantaa Laurean ammattikorkeakoulun lopettamispäätöstä vastaan. Tilinpäätös

16 Vuonna 2013 toteutettiin kaksi lääkeaineeseen liittyvää tutkimusta: naisten- ja lastentautien tulosyksikössä tutkittiin antibioottihoidon vaikutusta lapsen suolistoflooraan. Medisiinisessä tulosyksikössä toteutettiin tutkimusta TZP-102- lääkkeen tehosta ja turvallisuudesta. Naisten- ja lastentautien tulosyksikössä tehtiin tutkimusta geneettisten tekijöiden osuudesta BPD- tautiin sairastuneiden lapsipotilaiden osalta. Tämä tutkimus jatkuu v asti. Operatiivisessa tulosyksikössä tehtiin v asti ulottuvaa tutkimusta Porvoon sairaalassa hoidettujen rintasyöpäpotilaiden hoitotuloksista. Porvoon sairaalan eri kehittämishankkeiden myötä julkaistiin kaikkiaan 5 posteria, joita on esitelty niin HUS:n kuin muissakin tilaisuuksissa. Tilinpäätös

17 TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TA 2013 Muutos-% TP 2012 Toimintatuotot yhteensä ,2 % 1,8 % Myyntituotot ,0 % 2,0 % Jäsenkuntien maksuosuus ,2 % 2,9 % Muut palvelutulot ,9 % -7,8 % Muut myyntitulot ,7 % 4,3 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,1 % -3,9 % Maksutuotot ,0 % -2,9 % Tuet ja avustukset ,2 % -76,3 % Muut toimintatuotot ,9 % -21,4 % Toimintakulut yhteensä ,0 % 0,6 % Henkilöstökulut ,3 % 0,9 % Palvelujen ostot ,8 % 2,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 % -7,7 % Avustukset ,0 % 0,0 % Muut toimintakulut ,2 % 2,4 % Toimintakate ,0 % -55,7 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % 9979,5 % Vuosikate ,4 % -55,8 % Poistot ja arvonalentumiset ,5 % -9,0 % Tilikauden tulos ,6 % -43,3 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,0 % 0,5 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TA 2013 Muutos-% TP 2012 Toiminnan kulut ,0 % 0,5 % Muut myyntituotot ,7 % 4,3 % Maksutuotot ,0 % -2,9 % Tuet ja avustukset yhteensä ,2 % -76,3 % Muut toimintatuotot ,7 % -5,1 % Toiminnan nettokulut ,7 % 0,7 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,9 % -7,8 % Sitovat nettokulut ,1 % 1,4 % Lääkehävikki on vertailuvuosina 2011 ja 2012 siirretty ryhmästä Muut toimintakulut ryhmään Aineet, tarvikkeet ja tavarat. Tilinpäätös

18 Toimintatuottojen ja kulujen yhteismäärän sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi TA 2013 TP 2012 Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) poikkeama % (1 000 euroa) muutos % TA / Edellinen vuosi Jäsenkuntien maks.osuus, oma palv.tuotanto 91 0,1 % ,0 % Jäsenkuntien maks.osuus, muu palv.tuotanto ,2 % ,5 % Tasauserät -8 0,0 % 8 0,0 % Ensihoidon palvelut 21 0,0 % 124 0,2 % Vuodeosastohoito, muut maksajat ,3 % 50 0,1 % Avohoito, muut maksajat 279 0,4 % 51 0,1 % Ulkomailla asuvat, itsemaksavat 21 0,0 % -46-0,1 % Siirtoviivemaksut, tehostunut jatkohoitopaikan järjestyminen kunnissa 14 0,0 % ,8 % Siirtoviiveostopalvelut 0 0,0 % -25 0,0 % Muut myyntituotot 57 0,1 % -12 0,0 % Korvaus lääkärien koulutuksesta -56-0,1 % -13 0,0 % Maksutuotot ,2 % -76-0,1 % Saadut lahjoitusvarat -12 0,0 % -11 0,0 % Muut toimintatuotot -16 0,0 % -5 0,0 % TP ,2 % ,8 % TA 2013 TP 2012 Toimintakulut ja poistot yhteensä (1 000 euroa) poikkeama % (1 000 euroa) muutos % TA / Edellinen vuosi Tekstinkäsittelyn siirto, sijaistarpeen väh ,4 % ,6 % Hoitohenkilökunta: lisäresurssit, sijaiset, ylityöt, työvuorolisät 696 1,1 % 545 0,8 % Lääkärit: hoitotakuu, ylityöt, sijaiset 498 0,8 % 387 0,6 % Muut henkilöstökulut, mm. jaksotetut palkat 78 0,1 % ,4 % Vuokratyövoiman käyttö, psykiatrian rekrytoinnin haasteet 149 0,2 % 3 0,0 % Liikelaitosten palauttamat asiakashyvitykset ,5 % 647 1,0 % Yhtymähallinnon veloitus, lisäveloitus potilasvakuutuksesta 122 0,2 % ,2 % Ostot sydän- ja keuhkokeskukselta, ennakoitua suurempi tarve 254 0,4 % 160 0,2 % Hus-Kiinteistöt Oy:n palv. ostot, fysioterapian väistötilojen ja neurologian tilojen rakennustyöt 160 0,2 % 162 0,2 % Ulkoiset sairaanhoidolliset palvelujen ostot, mm. siirtoviiveostopäivien vähentyminen ,7 % ,4 % Matkustus- ja kuljetuspalvelut 132 0,2 % 94 0,1 % Koulutuspalvelut ,2 % -17 0,0 % Kalustohankintojen siirtäminen sopeuttamistoimenpiteenä ,3 % -20 0,0 % Implantit ja proteesit 707 1,1 % ,4 % Tutkimus ja hoitotarvikkeet ,9 % ,2 % Toimitilojen vuokrat ,2 % -28 0,0 % Potilasmaksusaatavien poistot 131 0,2 % 63 0,1 % Muut toimintakulut ,3 % 421 0,6 % Poistot ja arvonalentumiset -11 0,0 % -44-0,1 % TP ,0 % ,5 % Tilinpäätös

19 Kone- ja laiteinvestoinnit Sairaanhoitoalueen talousarviossa oli varattu euroa lääkintälaitteiden hankintaa varten. Siitä toteutui euroa (88 %). Poikkeama johtuu lähinnä budjetoitujen määrärahojen ja toteutuneiden hankintojen välisestä erosta. Sairaanhoitoalueen merkittävimmät tarpeet on kuitenkin voitu tyydyttää. Rakennushankkeet Vuodeosastojen peruskorjaushankkeen rakennustyöt käynnistyivät elokuussa. Niiden ensimmäisessä vaiheessa peruskorjataan sairaalan C-siipi (kaakkoissiipi). Määräraha on 1,8 milj. euroa ja arvioitu valmistumisaika on Tavoitteena on, että B-siiven peruskorjaus voisi alkaa vuonna Sairaala-alueen jätehuoltoasema valmistui HUS-Tilakeskuksen hankkeena. Se parantaa oleellisesti sairaalan mahdollisuuksia järkiperäiseen jätteiden lajitteluun ja käsittelyyn ja vastata uuden jätehuoltolainsäädännön vaatimuksiin. Hankkeen kustannukset olivat euroa. Vuoden aikana suunniteltiin uuden MRI-aseman ja fysioterapia yksikön yhteistä uudistilaa. Tämä on määrä rakentaa vuonna HUS-Kuvantaminen liikelaitos uudisti sairaalan TT-laitteen. Kustannukset olivat n euroa. Tilinpäätös

20 HENKILÖSTÖ Tilinpäätös Poikkeama-% TA 2013 Muutos-% TP 2012 Henkilöstömittarit TP 2012 TA 2013 TP 2013 Tasapainotettu ohjauskortti/henkilöstö - Vakinaisen henkilöstön %-osuus henkilöstömäärästä 77, ,8-2,7 % 1,9 % - Henkilöstörakennesuunnitelman tehneet vastuuyksiköt (%) 25 % 20 % -20,0 % 0,0 % - Osaamisen kehittämissuunnitelma tehty 100 % 0 % -100,0 % 0,0 % - Esimiesindeksi 3,4 3,6 3,53-1,9 % 3,8 % Tasapainotetun ohjauskortin lisäksi seurattavat henkilöstömittarit Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi - Työnantajan suositteleminen (%) 84 % 72 % 83 % 15,3 % -1,2 % - Perehdyttämisen toteutuminen 3,48 3,7 3,6-2,7 % 3,4 % - Alle vuoden palveluksessa olleen henkilöstön %-osuus henkilöstöstä 16,4 % 11 % 10,2 % -7,3 % -37,8 % Vuorovaikutteinen johtaminen - Kehityskeskustelu, käyntiaste 63 % 80 % 66 % -17,5 % 4,8 % - Kehityskeskustelujen hyödyllisyys 58 % 80 % 66 % -17,5 % 13,8 % Henkilöstön osaaminen - Tietojen ja taitojen riittävyys työtehtävissä 4,10 4,1 4,2 3,2 % 3,2 % - Koulutukseen osallistuneiden osuus henkilöstöstä 95,4 % 88 % 84 % -4,9 % -12,3 % Työhyvinvointi ja työsuojelu - Työkykyisyysindeksi 4,12 4,1 4,17 1,7 % 1,2 % - Sairauspoissaolot, p päivää/hlö p p, 12, ,7-2,5 % -7,1 % päivää/hlö 2,5 2 2,5 25,0 % 0,0 % - Varhemaksut ,0 % 88,2 % Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Sairaalan toiminnan kannalta ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys ja rekrytointi on erittäin ratkaiseva tekijä. Hoitohenkilökunnan osalta vuoden 2013 rekrytoinnit vakinaisiin toimiin ja pitkäaikaisiin sijaisuuksiin onnistuivat todella hyvin. Lyhytaikaisten hoitohenkilöstösijaisten palkkauksessa käytettiin erittäin tarkkaa harkintaa talouden näkökulmasta katsoen. Myös erityistyöntekijöiden ja muun henkilöstön rekrytoinneissa onnistuttiin, mutta sen sijaan lääkäripuolella erikoislääkärien rekrytointi tuotti hankaluuksia psykiatrian lääkärivirkojen lisäksi esimerkiksi anestesian erikoislääkärin ja ortopedin virkojen osalta. Toteutuneissa henkilötyövuosissa muun henkilökunnan vuodet olivat 3,8 vuotta vähemmän kuin talousarviossa. Tämä johtui suurimmalta osalta siitä, että osastonsihteerien poissaoloihin ei otettu ulkopuolisia sijaisia. Hoitohenkilökunnan henkilötyövuodet ylittivät talousarvion (301 htv) 14,1 vuodella eli toteutuneet olivat 315,1. Tehdyt lisä- ja ylityöt muodostivat noin 5,1 vuotta, kun talousarvioon oli laskettu 2,9 henkilötyövuoden edestä lisä- ja ylityökorvauksia. Potilas- sekä työturvallisuuden takaamiseksi että ruuhkien purkuja varten palkattua hoitohenkilökuntaa oli tarvittu vuonna 2013 yhteensä noin 3,2 henkilötyövuoden edestä. 3,5 henkilötyövuotta muodostuu naistentautien ja synnytysten osaston väistöjen vuoksi vahvistetusta yövuoromiehityksestä ja rekrytoitujen uusien kätilöiden kanssa työskentelystä sekä psykiatrian tulosyksikössä erityistyöntekijän sijaiseksi palkatusta sairaanhoitajasta hoitotehtäviin. Loput 4,7 henkilötyövuotta muodostuu useista erilaisista muista syistä. Lääkäreiden henkilötyövuodet ylittivät talousarvion (66 htv) 6,1 vuodella. Lisä- ja ylitöistä muodostui 2,1 henkilötyövuotta, kun talousarvioon oli laskettu 0,9 vuotta. Hoitotakuu- ja muu lisätyö muodostivat lääkärien henkilötyövuosia 1,8 vuotta, joita ei ollut laskettu talousarvioon mukaan. Lääkereiden henkilötyövuodet ylittyivät edellä mainittujen lisäksi 3,1 henkilötyövuotta, jotka koostuivat erilaisista muista syistä.

21 Henkilötyövuodet htv poikkeama % Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu henkilökunta Erityistyöntekijät TA ,0 301,0 66,0 61,0 28,0 1. Lisä- ja ylityöt 3,4 0,7 % 2,2 1,2 2. Hoitotakuu 2,3 0,5 % 0,5 1,8 3. Lisäresurssointi 3,2 0,7 % 3,2 4. Muut 7,0 1,5 % 8,2 3,1-3,8-0,5 TP ,8 3,5 % 315,1 72,1 57,2 27,5 Henkilötyövuodet htv muutos % TP 2012 Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu henkilökunta Erityistyöntekijät TP ,8 307,3 69,6 72,1 25,8 1. Tekstinkäsittely -15,0-3,2 % -15,0 2. Neurologia 5,6 1,2 % 2,1 1,4 0,6 1,5 3. Päivystyspoliklinikka 0 0,1 % 0,3 4. Muut 6,2 1,3 % 5,4 1,1-0,5 0,2 TP ,8-0,6 % 315,1 72,1 57,2 27,5 Vuosien 2012 ja 2013 tilinpäätöksien henkilötyövuosien lukumäärää vertailtaessa suurin muutos tapahtui muussa henkilökunnassa, kun vuoden 2012 lopussa tekstinkäsittelytehtävät siirtyivät HUS-Servisin toiminnaksi (-15 htv), jonka takia muun henkilökunnan henkilötyövuodet alenivat muut muutokset mukaan lukien yhteenlaskettuna 14,9 vuotta. Hoitohenkilökunnan vuodet nousivat yhteensä 7,8, joka koostuu neurologiatoiminnan uudelleen käynnistämisestä loppuvuonna 2012 (2,1 htv), päivystyspoliklinikan kahden sairaanhoitajan lisäyksestä keväällä 2012 (0,3 htv) ja naistentautien ja synnytysten osastolla väistöjen vuoksi vahvistetusta yövuoromiehityksestä sekä uusien kätilöiden perehdytyksestä 1,7 vuotta. Lisäksi psykiatrialla oli tehtävänimikemuutos ja erityistyöntekijän tilalla sairaanhoitaja poissaolon ajan. Näiden vaikutus hoitohenkilökunnan henkilötyövuosiin oli 1,8 verrattuna edelliseen vuoteen. 1,9 henkilötyövuotta koostuu erilaisista tilapäisistä lisäresursseista, pätevien sijaisten saamisesta jne. Erityistyöntekijöiden henkilötyövuosien kasvu johtuu pääosin neurologiatoiminnan alkamisesta. Lääkäreiden henkilötyövuosien eroon on vaikuttanut neurologian lisäksi esimerkiksi naistentautien ja synnytysten toimintakyvyn varmistaminen. Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Psykiatrian lääkäripulan vuoksi joutui psykiatrian tulosyksikkö käyttämään vuokratyövoimaan 1,2 milj. euroa, joka ylitti talousarvion eurolla. Ylitys johtui siitä, että vuonna 2013 tarvittiin kahden vuokralääkärin työpanosta enemmän kuin oli arvioitu. Ylitystä tuli myös vähän naisten- ja lastentautien tulosyksikössä, mutta operatiivisessa ja medisiinisessä tulosyksikössä tarve oli arvioitua vähemmän. Medisiininen tulosyksikkö alitti talousarvion eurolla. Henkilöstön osaaminen Porvoon sairaalassa aloitettiin osaamisen kehittämissuunnittelu. Tavoitteena oli, että suunnitelmat olisivat olleet tulosyksikkötasolla valmiina viime vuoden loppuun mennessä. Tavoitetta ei saavutettu, mutta työ aloitettiin joka yksikössä. Sairaalan henkilökunta on osallistunut aktiivisesti sekä sisäisiin että ulkoisiin koulutuksiin. Toisen asteen koulutuksen suorittaneet täydentävät osaamistaan HUS-erikoistumisopinnoissa. Lääkehoidon verkko-opetuksen käyntiä ja sitä kautta luvan saantia (LoVe) seurataan ja päivitetään jatkuvasti, jotta Tilinpäätös

22 HUS-ohjeistus toteutuu. THL-verkkokoulutusta on jatkettu potilasturvallisuusasioiden jalkauttamiseksi. Edelleen on panostettu opiskelijoiden käytännön harjoittelun ohjaajien koulutukseen, jota on CLESmittarien lisäksi muiden tulosten perusteella pyritty kehittämään palautteen perusteella. Sairaalan lähija keskijohto osallistui vuoden aikana HUS:n järjestämiin niille räätälöityihin koulutuksiin. Vuoden 2012 työolobarometrin perusteella (3,48) sairaalan yksiköt kehittivät perehdytyksen toteuttamista HUS-tasolla tehdyn kehitystyön lisäksi. Vuoden 2013 tavoitteeksi asetettiin 3,7, jota ei saavutettu eli tulos oli 3,6. Ammattiryhmittäin tarkastellessa lääkärit ja muu henkilökunta saavuttivat asetetun tavoitteen. Kehityskeskustelujen käyntiaste viimeisen 12 kuukauden aikana vaihteli ammattiryhmittäin viime vuonna työolobarometrituloksissa. Vastanneista erityistyöntekijöistä oli käynyt keskustelut 81 %, kun taas lääkäreistä 42 % kävi kehityskeskustelun. Toisaalta lääkärit olivat eniten sitä mieltä, että kehityskeskustelusta oli ollut hyötyä. Hoitohenkilöstö on pyrkinyt kehittämään kehityskeskustelujen sisältöä ja osastonhoitajat ovat kokeilleet ryhmäkehityskeskustelua yksikön toiminnan kehittämiseen. Kehityskeskusteluissa on korostettu osaamisen vahvuusalueiden ja niiden kehitystarpeiden lisäksi henkilöstön perustehtävää ja jaksamista. Työhyvinvointi ja työsuojelu Työsuojelujaosta työllisti eniten vuonna 2013 edelleen sisäilmaongelmat sekä yksiköiden ristiriitatilanteiden selvittelyt. Ristiriitatilanteiden selvittelyssä käytettiin apuna HUS:n omia toimintamalleja, työterveyshuoltoa sekä ulkopuolisia asiantuntijoita. Lisäksi oli useita työkyvyntukiprosesseja. Pitkään jatkuneita sisäilmaongelmia saatiin vihdoin vuoden 2013 aikana selvitettyä ja korjaustyösuunnittelu aloitettiin useammassa yksikössä. Suurimmat korjaustarpeet tulevat koskemaan psykiatrian yksiköiden työtiloja. Yksiköissä esiintyi viime vuonna useita remonttien aiheuttamia häiriötekijöitä ja näitä ratkottiin yhdessä HUS-kiinteistöt Oy:n, tilakeskuksen sekä rakentajien kanssa. Työpaikkakäynneillä tarkastettiin yksiköiden työolosuhteita laajemmin. Monessa yksikössä oli havaittu ergonomiaongelmia, joita pyrittiin korjaamaan työfysioterapeutin kanssa. Työturvallisuuskierroksilla kiinnitettiin huomiota erityisesti työpaikan fyysiseen turvallisuuteen ja vuoden 2013 aikana kierros tehtiin lähes 100 % koko sairaanhoitoalueella. Työturvallisuusryhmä teki paljon töitä henkilöturvallisuuden parantamiseksi. Uhka/väkivaltatilanteiden ilmoitusten määrä nousi reilusti vuonna Tämä kertoo tapahtumien lisääntymisen lisäksi myös ilmoitusaktiivisuuden lisääntymisestä. Tilastossa näkyy myös uusien toimintojen aloitus (neurologian toiminta lisäsi tapahtumien määrää). Sairauspoissaolopäivät/henkilö olivat koko sairaanhoitoalueella 11,7 päivää, joten vuoteen 2012 (12,6 päivää/henkilö) verrattuna poissaolot vähenivät 0,9 päivää/henkilö. Alle kolmen päivän poissaolot pysyivät samassa tasossa kuin edellisenä vuonna eli 2,5 päivää/henkilö. Porvoon sairaalan työhyvinvointijaos tuki henkilökunnan liikuntaa esimerkiksi osallistumalla kuntasalimaksujen kustannuksiin ja järjesti erilaisia liikuntatapahtumia. Jaos järjesti vuoden aikana kaksi työhyvinvointiluentoa, joissa molemmissa oli ulkopuolinen työpsykologi luennoimassa. Virkistysjaos tuki vuonna 2013 omaehtoista virkistäytymistä ja järjesti henkilökunnalle kesäriehan sekä joulujuhlan. Henkilökunnalla oli mahdollisuus ostaa elokuvalippuja alennettuun hintaan kuten aikaisempina vuosina. Tilinpäätös