PORVOON SAIRAANHOITOALUE

Transkriptio

1 en lautakunta Liite 2 PORVOON SAIRAANHOITOALUE 1 SAIRAANHOITOALUEEN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET Porvoon sairaanhoitoalue, väestö ja palveluiden tarve 1 Sairaanhoitoalueen oman toiminnan keskeiset muutokset Porvoon sairaanhoitoalueella on asukkaita n Tilastokeskus ennustaa väestön kasvavan Porvoon sairaanhoitoalueella vuonna ,6 % ja siitä eteenpäin noin prosentin per vuosi. Merkittävää on se, että vuodesta 2015 vuoteen 2020 yli 75- vuotiaiden osuus väestöstä kasvaisi ennusteen mukaan 21 % vuotiaiden osuus väestöstä kasvaisi samaisen ennusteen mukaan vastaavana ajanjaksona 11 %. Porvoon sairaanhoitoalue palvelee potilaita niin suomeksi kuin ruotsiksi, sillä alueen ruotsinkielisen väestön osuus on n. 30 %. Terveydenhuoltolaki viitoittaa tietä yhteistyölle perusterveydenhuollon kanssa. Alueen järjestämissuunnitelman laadinta on aloitettu yhdessä peruskuntien kanssa ja tätä työtä jatketaan 2013.

2 Naisten- ja lastentautien yksikössä suunnitellaan lastenneurologian toiminnan eriyttämistä lastentaudeista. Lastenneurologiset potilaat ovat kasvava potilasryhmä, joiden hoidon tarpeen arvioinnissa on käytetty niin pediatrin, lastenpsykiatrian kuin itse lastenneurologiankin erikoislääkäreitä. Suunnitelmat ovat toteutettavissa aikaisintaan vuonna Samoin naisten- ja lastentautien yksikössä jatkuu ns. PLUS- hanke, jonka tarkoituksena on mm. kotiuttaa alueen jäsenkuntien normaalit synnytykset Hyksistä Porvoon sairaalaan. Hankkeeseen liittyy osaltaan WHO:n Baby Friendly- sertifikaatin saaminen Porvoon sairaalan synnytysyksikköön vuonna Neurologisen toiminnan siirtyminen Hyksistä Porvoon sairaalaan alkoi , jolloin neurologian poliklinikka aloitti toimintansa. Sisätautien vuodeosastolle on varattu yhteensä kuusi vuodepaikkaa neurologisille potilaille. Porvoon sairaalassa siirryttiin käyttämään digisanelua marraskuussa Tämän johdosta 14 osastonsihteeriä siirtyi HUS- Servisin palvelukseen. Osa alueen uniapneapotilaiden laite- ja vuosikontrolleista siirtyy alueen terveyskeskusten vastuulle. Näin vapautetaan resurssia keuhkopoliklinikalle hoitaa vaativampia potilaita sekä muita potilasryhmiä. Samoin eturauhassyövän kontrollit sekä paksunsuolensyövän seulonnat tullaan alueella tekemään perusterveydenhuollon toimesta. Lähetteet konsultaatioiksi- toimintamalli käynnistetään v alusta alkaen. Suunnittelutyö tehdään yhdessä alueen kuntien kanssa ja tarkoituksena on vastata saapuviin lähetteisiin konsultaationa aina kun se on mahdollista. Käytäntö tulee koskemaan kaikkia Porvoon sairaalan erikoisaloja ja vastuuyksiköitä. Vuokratyövoimasta pyritään hallitusti vähitellen luopumaan. 2 Keskeiset budjettioletukset Vuosibudjetti mitoitetaan tuottavuuden parantamista sekä kustannusten hallintaa ja johtamista tukevaksi. Tuottavuustavoitteeksi on asetettu 1,5 % (paitsi Länsi-Uudellemaalle 1,0 %). Hyvän tuottavuuskehityksen jatkamisella sekä kustannusten hallinnan mahdollistetaan kilpailukykyinen ja kustannukset kattava hinnoittelu. Tuotehintojen keskimääräinen nousu on kustannusten nousua pienempi. Talousarvion laadinnan lähtökohtia: Henkilöstökustannusten nousu +2,5 % Palkkojen sopimuskorotusten arvioitu kustannusvaikutus +2,3 % (TES-korotus) Henkilösivukulujen kustannusvaikutus +3,6 % (23,93 % maksetuista palkoista) Peruspääomalle maksettava korko esitetään pidettäväksi ennallaan eli 3 %:na Uusien pitkäaikaisten lainojen korkojen laskennassa käytetään 1,5 % vuosikorkoa Toimintakulujen tarkastelussa on käytetty painotettua kululajikohtaista kustannustason muutosta, jossa on huomioitu esim. lääke- ja tarvikekilpailutukset. Porvoon sairaanhoitoalueen budjettiraamiin 2013 sisältyvät vuoden 2012 aikana aloitetut uudet toiminnot. Neurologian erikoisala aloittaa ylilääkärin johdolla Kokonaisuudessaan erikoisala on toiminnassa vuoden 2013 alusta lähtien. Tämä lisää henkilöstökustannuksia tämänvuotisesta kulutuksesta. Palvelutuotanto lisääntyy avohoitokäyntien ja NordDrg-tuotteiden osalta. Henkilöstökuluihin sisältyy myös eri yksiköihin vuoden 2012 aikana palkattuja uusia henkilöjä yhteensä 4. Muuhun henkilökuntaan kuuluvat osastonsihteerit, yhteensä 14, siirtyvät jo 2012 aikana digisanelutehtäviin HUS-Servisin palvelukseen.

3 Liikelaitokset, taseyksiköt, tytäryhtiöt ja muut kumppanit ovat antaneet tarjouksensa ensi vuoden palvelujen käytöstä. Erilaisten neuvottelujen jälkeen sisäisten ostojen ja yhtymähallinnon veloitus kasvavat vuoden 2012 talousarviosta euroa, mikä on 6,1 %. 3 PALVELUTAVOITTEET Laskennan lähtökohtana on jäsenkuntien maksuosuus vuonna Maksuosuuden märittelyssä otettiin huomioon kuntien väestönkasvun ja ikääntymisen vaikutus vuosien 2012 ja 2013 osalta. Väestönkasvussa painotettiin yli 65 vuotta täyttäneiden osuutta muusta väestöstä. Tämän lisäksi laskennassa on otettu huomioon kustannustason muutos ja tuottavuustavoite 1,5 %. Neurologian erikoisalan potilaiden hoito omalla sairaanhoitoalueella lisää avohoitokäyntejä käynnillä ja NordDrg-tuotteita 600 tuotteella. NordDrg-tuotteiden ryhmittyminen NordDrgO-tuotteiksi lisää myös tämän tuoteryhmän lukumäärää. Psykiatrian hoitopäivätuotteet vähenevät ja vaihtuvat käyntituotteiksi, joiden lukumäärä kasvaa tämän johdosta. Loppuvuoden aikana aloitettava C-siiven saneerausprojekti vaikuttaa suoritetuotantoon vähentävästi, koska päiväsairaala ja leiko-toiminta siirtyvät saneerauksen alta väistötiloihin. 1 Jäsenkuntien maksuosuus Jäsenkuntiemme maksuosuuteen sisältyy noin euroa neurologisen erikoisalan toimintatuottoja vuoden 2013 aikana. Porvoon kaupungin palvelujen käyttö eri sairaanhoitoalueilla ei ole samanlainen vuodesta toiseen. Aikaisempina vuosina Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrisia palveluja on käytetty enemmän kuin nykyään. Kaupungin maksuosuuden jakokulman tarkennus vuoden 2012 käytönmukaisesti lisäsi Porvoon sairaanhoitoalueelle tulevaa maksuosuutta euroa. Kaikkien jäsenkuntien maksuosuus yhteensä on 57,5 miljoonaa euroa. Palvelutavoitteiden kokonaislukumäärä perustuu vuoden 2012 toteutumatietoihin, joita on tarkennettu tulosyksikkökohtaisilla tiedossa olevilla muutoksilla vuodelle 2013.

4 *) Terveyskeskuspäivystys ja laskutetut siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluna hankitut siirtoviivehoitopäivät) 2 Hoitopalvelut kaikille maksajille Hoitopäivien lukumäärä tulee kasvamaan vuoden 2012 talousarviosta. NordDRG-tuotteiden lukumäärä kasvaa vuoden talousarviosta, koska päiväsairaalassa hoidetaan sellaisia potilaita, joita aiemmin on tehty vuodeosastojaksoilla. Avohoitokäyntien lukumäärä kasvaa, koska yli 65 vuotta vanhojen henkilöiden ennustettu lukumäärä kasvaa kaiken aikaa sairaanhoitoalueella. Tämä väestöryhmä tarvitsee erikoissairaanhoitoa koko väestöstä kaikkein eniten. Avohoitokäyntien lukumäärää kasvattaa omalta osaltaan myös HUS:lle annettujen hoitotakuuvaatimusten mukaisesti: potilaiden on päästävä hoidon tarpeen arviointiin alle kolmessa kuukaudessa.

5 *) Terveyskeskuspäivystys ja laskutetut siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluna hankitut siirtoviivehoitopäivät) 3 Ensihoito Porvoon sairaanhoitoalueella on tehty yhteistoimintasopimus Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa alkaen Porvoon sairaanhoitoalueen puolelta toimintaa johtavat ensihoitopäällikkö ja viisi vastaavaa ensihoitajaa. Vuodelle 2013 arvioidut toimintakulut ovat yhteensä 3,6 miljoonaa euroa, josta Porvoon sairaalan ensihoitoyksikön kulut ovat euroa. Kustannukset on sovittu jaettavaksi kapitaatioperusteisesti, täten kustannukset /sairaanhoitoalueen kunnan asukas ovat 38 euroa.

6 4 TALOUS Kaikille sairaanhoitoalueille asetettiin tulostavoitteeksi nollatulos, johon ei päästy vaan tulokseksi muodostui euroa. Toisena merkittävänä taloudellisena tavoitteena ovat sitovat nettokulut. Kolmantena taloudellisena tavoitteena on tuottavuuden parantaminen -1,5 %, jolla edistetään toiminnan jatkuvaa parantamista. Tavoitteena on pystyä samoilla resursseilla tuottamaan aikaisempaa enemmän. Mm. kannustimien avulla pyritään luomaan muutos- ja kehittämismyönteinen toimintakulttuuri. Tuottavuutta mitataan somaattisessa palvelutuotannossa DRG-pohjaisilla mittareilla. Psykiatrian osalta tuottavuusmittari tavoitearvoineen otetaan käyttöön Mittari on määrittelyvaiheessa. Neljäntenä tavoitteena ovat toiminnalliset tavoitteet, joilla edistetään kokonaistason optimointia. Toiminnalliset tavoitteet perustuvat HUS:n strategiasta valittuihin painopistealueisiin ja avaintavoitteisiin. Porvoon sairaanhoitoalueella henkilöstökulujen voimakkaaseen kehitykseen on vaikuttanut rekrytoinnin onnistuminen: avoimiin vakansseihin on saatu palkattua pätevät henkilöt. Uudet nuoret työntekijät jäävät puolestaan erilaisille perhevapaille, minkä johdosta määräaikaisen henkilöstön tarve on suuri. Sisäiset tukipalvelut HUSin eri liikelaitoksista, taseyksiköistä, tulosalueilta ja tytäryhtiöistä ovat antaneet omat palvelutarjouksensa vuodelle Eri tukipalvelujen kasvu on yhteensä 3,1 miljoonaa euroa vuoden 2011 tilinpäätöksestä, 13 %, mikä on 40 % toimintakuluista. Henkilöstökulut ovat 46 % toimintakuluista, joten ulkoisiin palvelujen ostoihin eli erilaisiin sairaalan ulkopuolisiin kuntoutusja terapiapalveluihin jää hyvin vähän mahdollisuuksia. Tosin sairaanhoitoalueella on tällä hetkellä hyvä henkilöstömiehitys, jonka osaamista tulee osata hyödyntää kaikkien potilaiden tarpeita vastaaviksi. Ulkoistamisen kotiuttamisia ei ole suunniteltu muuten kuin tuottavuustavoitteiden osana yhden lääkärityöpanoksen vaihtaminen työvoiman vuokrauksesta omaksi toiminnaksi. Sairaalarakennuksessa suunnittelukauden aikana alkava peruskorjaus ja sen mukanaan tuomat väistöt eivät lisää kustannuksia, koska väistöosastona toimii nykyisin tyhjillään oleva myös tulevaisuudessa peruskorjattava osasto..1 Tuloslaskelma

7 Tulosalueen/-yksikön ulkoiset toimintakulut Tuottavuustavoite-% 1,5 % Tuottavuustavoite, euroa Henkilöstövaikutus Toimenpide Mittari euroa (htv) Aikataulu Vastuuhenkilö Potilasturvallisuuden HaiPro, potilastietojärjestelmät kasvattaminen , Esimiehet Yhteisten palveluketjujen Siirtoviivepäivät, lasten toimivuus neurologia-palveluketju 3, Johtava lääkäri 3 Paperiton toiminta Ostot Servisiltä , Ylilääkärit Vuokratyövoiman vähentäminen Tulosyksiköi- 4 Ulkoiset kulut , den johtajat 5 Tietohallinnon suorien ja välillisten kustannusten vähentäminen Toimintakulut / Tietohallinto , YHTEENSÄ ,8 Sairaalan johtaja

8 5 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ.1 Henkilöstösuunnitelma Henkilöstöjohtamisen painopisteet Porvoon sairaanhoitoalueen henkilöstöjohtamisen painopisteenä tulee olemaan esimiesindeksin nostaminen. Tavoitteena on saavuttaa HUS:n keskiarvo Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi Paikallinen henkilöstöjohto suunnittelee esimiehille paikallisesti järjestettävät koulutukset henkilöstöhallinnollisista asioista ja laatii sisältösuunnitelman aikatauluineen tammikuussa Vuonna 2010 käyttöön otetusta työaika-autonomiajärjestelmästä (TAA) tehdään tutkimus keväällä 2013 oppilaitosyhteistyönä opinnäytetyömuodossa. Tutkimuksella selvitetään järjestelmän vaikutusta henkilökunnan hyvinvointiin ja koettuun kokemukseen yhteen sovittaa työ- ja yksityiselämää TAA:n myötä paremmin. Tarkastelun kohteena on myös sovitut pelisäännöt yksiköittäin.2 Henkilöstöjohtamisen tavoitekortti Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Sairaalan kannalta henkilöstön riittävyys ja rekrytointi on kriittinen menestystekijä. Tulevina vuosina terveyden huoltoalan koulutetun ammattihenkilöstön saatavuus vaikeutuu entisestään. Toiminnan laajentamista ei voida rakentaa sen varaan, että henkilöstöä aina onnistutaan rekrytoimaan tarvittava määrä. Sairaalassa joudutaan kehittämään palveluprosesseja, ammattiryhmien työnjakoa ja yhteistyötä peruskuntien kanssa niin, että henkilökunnan tarve suhteessa potilasmääriin pienenee. Sairaalan tavoitteena on käyttää aktiivista ja joustavaa työnantajapolitiikkaa. Käytetään aktiivisesti olemassa olevia palkkauksellisia kannustimia, joita tällä hetkellä on mm. Nopsa-lisäpalkkioita ja kliinisen palvelutuotannon tuloksellisuuspalkkioita. Yksiköissä olevissa perehdytyskansioissa olevien tarkistuslistojen avulla uuden henkilökunnan ja sijaisten perehdyttäminen tehtäviinsä on systemaattista jokaisessa työyksikössä. Lisäksi järjestetään kerran vuodessa, kesän alussa, yhteinen kaikkia uusia työntekijöitä koskeva perehdyttämistilaisuus. HUS:n perehdytyskyselyn tulosten perusteella terävöitetään työyksikkökohtainen perehdytystoiminta. Opiskelijavastaavat osallistuvat aktiivisesti alan opiskelijoiden ohjaajakoulutukseen Vuorovaikutteinen johtaminen Vuoden aikana panostetaan erityisesti siihen, että jokainen esimies kävisi alaistensa kanssa kehityskeskustelut ainakin kerran vuodessa, tai suurimmissa yksiköissä joka toinen vuosi. Tavoitteeksi on asetettu 80 %:n toteutumisaste. Sama tavoite on asetettu kehityskeskustelujen hyödyllisyyden kokemiseen Henkilöstön osaaminen Henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan alansa jatkokoulutukseen. Tavoitteeksi on asetettu, että hoitohenkilöstö on vähintään kolme päivää vuodessa ja lääkärikunta ja erityistyöntekijät mahdol-

9 lisuuksien mukaan vähintään viisi päivää vuodessa jatkokoulutuksessa. Lisäksi eri yksiköt pitävät vuosittain omia teemakoulutuksiaan, joihin yhdistetään mahdollisuuksien mukaan myös sopiva ja tärkeä virkistysosio Työhyvinvointi ja työsuojelu Strategisena tavoitteena on terveellisen ja turvallisen työympäristön luominen ja ylläpitäminen. Sen saavuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä toiminnallisen johdon, työterveyshuollon ja työsuojelun välillä. Työsuojeluparit ja työsuojeluvaltuutettu jatkavat työturvallisuuskierroksia. Niiden perusteella laaditaan tarvittavat toimenpidesuositukset. Työsuojelujaosto jatkaa lakisääteisiä työpaikkaselvityksiä. Sairaalaan on perustettu sisäilmatyöryhmä, joka jatkaa eri työpisteiden sisäilmaongelmien kartoituksia. Henkilökunnan työssä jaksamista tuetaan monin eri tavoin. Sairaala tukee liikunnallisia harrastuksia mm. subventoimalla uimahallin ja kuntosalien käyttöä sekä osoittamalla varoja kulttuuriharrastuksiin kuten teatteriretkiin, elokuviin ja suosittuun henkilökunnan joulujuhlaan. Virkistystoimikunta avustaa määrärahojen puitteissa omaehtoista virkistystä, eli yksiköt voivat hakea taloudellista tukea omiin tilaisuuksiinsa.

10 .3 Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima Vakanssien määrään ei vuonna 2013 tule muutoksia. Henkilökunnan määrään vuoden aikana sen sijaan vaikuttaa 14 osastonsihteerin siirtyminen HUS-Servis liikelaitoksen palvelukseen tekstinkäsittelijöiksi marraskuussa Henkilöstömäärään vaikuttaa myös arvioidut perhe- ym. vapaiden kehitys. Sama koskee arvioitujen henkilötyövuosien kehitystä. Vuokratyövoiman käyttö koskee yksinomaan lääkäreitä, josta n. 75 % koskee psykiatrian erikoislääkäreitä. Laskennallisena jakajana on käytetty euroa.

11 en lautakunta Liite 2 AVAINTAVOITTEET 2013 JA KEINOT NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI TASAPAINOTETTU OHJAUSKORTTI 2013 Näkökulma Tavoite Tavoitteen mittari / mittarit Tavoitearvo 2013 Tavoitearvo Toimenpiteet Potilas/asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Potilasturvallisuus (kaikki sh-alueet) Potilastuvallisuussuunnitelman mukaiset raportointikäytännöt on otettu käyttöön kaikissa sairaanhoidon yksiköissä. HaiPro ilmoitusten edellyttämät potilasturvallisuutta parantavat toiminnan muutokset sisältyvät toimintasuunnitelmiin raporttien käsittely on toteutunut suunnitelman mukaisesti ja potilasturvallisuutta parantavat toiminnan muutokset on toteutettu potilasturvallisuutta todistetusti lisäävät vakioidut toimintamallit ovat käytössä toiminnoissa, jotka muodostavat vähintään 80 % vaaratapahtumailmoitusten kohdetoiminnoista 2016 potilasturvallisuuskulttuuri-mittauksissa Suomen kolmen parhaan terveydenhuollon toimintayksikön joukossa Potilasturvallisuustyöryhmän työskentelyn jatkaminen. Tiedottaminen. Henkilökunnan koulutus. Lääkehoidon tarkistuslistan käyttöönotto THL:n verkkokoulutuksen aloittaminen. Laatukäsikirjan suunnittelu 2013 ja käyttöönotto potilasturvallisuuden tasoa kuvaavien kansainvälisesti hyväksyttyjen objektiivisten mittarien antama tulostaso on vähintään yhtä hyvä kuin muissa Pohjoismaiden johtavissa yliopistosairaaloissa Läheltä piti- tapahtumailmoitusten suhde kaikkiin ilmoituksiin (HaiPro) 2013: 35 % 2016: yli 50 % Koulutusiltapäivät, tiedotus, potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen jatkaminen

12 Näkökulma Tavoite Tavoitteen mittari / mittarit Tavoitearvo 2013 Tavoitearvo Toimenpiteet Potilas/asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Hoidon yhtäläinen saatavuus ja oikea-aikaisuus (kaikki sh-alueet) Kiireellisten (1-30 pv) diagnoosien ja potilasryhmien hoidon kriteerit ja niiden toteutuminen 2013 määritetty 10 yleisimmän potilasryhmän kriteerit ja arvioitu niiden toteutuminen 2016 kiireellisen hoidon saatavuus toteutuu näillä kriteereillä 98 %:sesti Kartoituksen aloitus, suunnittelutyön käynnistäminen. TH-lain edellyttämän ensihoidon järjestäminen palvelutasopäätöksen mukaisena laadukkaasti ja tehokkaasti Hoitoon ja tutkimukseen odottavien potilaiden määrä asukaslukuun suhteutettuna 2013 ensihoito järjestetty HUS:n toimesta kaikilla sairaanhoitoalueilla ensihoidon laatu ja tehokkuusmittarit määritetty ja mittaustulosten saatavuus ja validointi toteutettu: pienimmät yliopistosairaanhoitopiireistä ensihoidon laatu ja tehokkuusmittarit määritetty ja mittaustulosten saatavuus ja validointi toteutettu Toteutunut 2012 Viikkoseurannan jatkaminen ja siitä informointi. Hoitoprosessien tarkistaminen yhdessä pth:n kanssa. Palvelu molemmilla kotimaisilla kielillä Terveydenhuollon kokonaisuuden johtaminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö (kaikki sh-alueet) Omistajaohjauksen edesauttaminen (HUS-tasoinen tavoite + sh-alueet) Asiakastyytyväisyyskysely: pystyin asioimaan äidinkielelläni Yhteisten palveluketjujen toimivuus Terveydenhuoltopalvelujen järjestämissuunnitelmien valmistuminen, niiden toteutuminen ja vuosittainen päivittäminen Omistajatyytyväisyys 2013: 4 vuosina sairaanhoitoalueilla määritetään vuosittain kolme palveluketjua toimivuusmittareineen vuonna 2013 alueittain kaikki kunnat kattava järjestämissuunnitelma valmis ja HUS-tason järjestämissuunnitelma hyväksytty valtuustossa vuonna 2013 toteutetaan omistajatyytyväisyyskysely ja asetetaan sen perusteella tavoitteet seuraaville 2016: 4,5 vuosina sairaanhoitoalueilla määritetään vuosittain kolme palveluketjua toimivuusmittareineen vuosina tavoitteiden ja suunniteltujen toimenpiteiden toteutuminen sekä suunnitelmien vuosittainen päivittäminen Kielikurssit Systemaattinen ja aikataulutettu määrittelytyö 2013 pth:n kanssa. V aloitetun työn jatkaminen ja loppuun saattaminen v.2013 aikana.

13 vuosille Näkökulma Tavoite Tavoitteen mittari / mittarit Tavoitearvo 2013 Tavoitearvo Toimenpiteet Opetus ja tutkimus Tutkimusrahoitus lisääntyy. (HUS-tasoinen tavoite + sh-alueet) Tutkimusrahoituksen määrä HUS:n oma tutkimusrahoitus, 2013: 5,0 M, kilpailtu HUS:n ja HY:n lääketieteellisen tiedekunnan ulkopuolinen yhteen laskettu tutkimusrahoitus (EU, Tekes, Akatemia, säätiöt) lisääntyy vuosittain 5 % kliinisten lääketutkimusten laskutus 2013: 8,0 M, HUS:n oma tutkimusrahoitus 2016: 8,0 M kilpailtu HUS:n ja HY:n lääketieteellisen tiedekunnan ulkopuolinen yhteen laskettu tutkimusrahoitus (EU, Tekes, Akatemia, säätiöt) lisääntyy vuosittain 5 % kliinisten lääketutkimusten laskutus ,0 M Pidetään asiaa esillä ja kannustetaan tutkimuksen tekoon. Osaamisen jatkuva kehittäminen Opiskelijatyytyväisyys (CLES- mittari) 2013: 86, : 87,00 Jatketaan opiskelijaohjauksesta vastaavien ohjaajakoulutuksia. Näkökulma Tavoite Tavoitteen mittari / mittarit Tavoitearvo 2013 Tavoitearvo Toimenpiteet Prosessit, rakenteet ja johtaminen Palveluiden hintakilpailukyky (kaikki yksiköt) Vakioidun tuotekorin hintakehitys Sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotekorit tulosyksiköittäin / erikoisaloittain 2013:Deflatoitu hintakorin hinta laskee tai pysyy ennallaan verrattuna vuoden 2012 tasoon. 2016: Tiukka kulukuri ja prosessien tarkistaminen ja muokkaaminen tarvittaessa. Vertailukelpoisten palveluhintojen kilpailukykyisyys Luodaan säännöllinen (vähintään vuosittainen) benchmarking muiden julkisten ja valittujen yksityisten toimijoiden välillä 2013: Palveluhinnat ovat kilpailukykyisiä verrattuna muiden organisaatioiden vertailukelpoisiin hintoihin 2016: HUS:n sairaaloiden työnjaot (HUS-tasoinen Sairaanhoitoalueiden välinen työnjakosuunnitelma eri potilasryhmien osalta 2013 suunnitelma laadittu suunnitelman toteutus ja seuran- Työnjakosuunnitelman laatiminen yhteistyössä

14 tavoite + sh-alueet) ta muiden sairaanhoitoalueiden kanssa. Näkökulma Tavoite Tavoitteen mittari / mittarit Tavoitearvo 2013 Tavoitearvo Toimenpiteet Ennakkoilmoitettuja siirtoilmoitetuista (lkm): Navitas 2016: yli 50 % 2013: vähintään 25 % Yhteistyön jatkaminen (alueellinen ja operatiivinen SUTJAKE), tiedottaminen, koulutus Sisäinen yrittäjyys toimintamallina (HUS-tasoinen tavoite + kaikki yksiköt) Sisäiseen yrittäjyyteen kannustavan toimintamallin käyttöönotto 2013 pilotti, missä määritetään toiminnalliset ja taloudelliset reunaehdot, jonka puitteissa ao. yksikkö voi sisäisen yrittäjyyden mallin mukaisesti toimia itsenäisesti (mm. toimintamalli, asiakasvastuu, työaika ja palkkaus) pilotin arviointi ja käytön laajennus Tutkimustulosten hyödyntäminen kliinisessä työssä (HUS-tasoinen tavoite + sh-alueet + HUSLAB + HUS-Kuvantaminen) Käypä hoito- tai muihin näyttöön perustuviin suosituksiin perustuvien hoitoprosessien osuus. Selvitetään 2013 näyttöön perustuvien hoitoprosessien osuus ja asetetaan sen perusteella tavoitteet seuraaville vuosille Selvitetään 2013, mitä näyttöön perustuvia hoitoprosesseja on Porvoon sairaalassa. Näkökulma Tavoite Tavoitteen mittari / mittarit Tavoitearvo 2013 Tavoitearvo Toimenpiteet Henkilöstö Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi sekä tuloksellisen ja kustannustehokkaan toiminnan mahdollistava henkilöstörakenne (kaikki yksiköt) Vakinaisen henkilöstön % -osuus henkilöstömäärästä (TP2011 oli 78,6 %) Vuoden aikana poissiirtyneet vakinaiset valinnat (%) 2013: 81 % 2013: < 10 % 2016: 83 % 2016: < 8 % Työaika-autonomia, seurantatutkimus keväällä 2013 Työhyvinvoinnin kehittäminen Henkilöstörakennesuunnitelman tehneet vastuuyksiköt (%) 2013: 25 % 2016: 100 % Suunnitelma

15 Rafaela- hoitoisuusmittari: vuodeosastojen ja poliklinikoiden hoitoisuus optimitasolla 2013:VOS: Hoitoisuus optimitasolla 70 % PKL: Hoitoisuus optimitasolla 50 % 2016: VOS: hoitoisuus optimitasolla 70 % PKL: Hoitoisuus optimitasolla 50 % Työvoimaresurssin liikkuminen tarpeen mukaan. Lääkäreiden ajanvarauksen pohjat ajoissa vy:lle. Näkökulma Tavoite Tavoitteen mittari / mittarit Tavoitearvo 2013 Tavoitearvo Toimenpiteet Henkilöstön osaaminen Osaamisen kehittämissuunnitelma tehty 2016: Vastuuyksikkötaso (kaikki yksiköt) 100 % Vuorovaikutteinen johtaminen (kaikki yksiköt) Esimiesindeksi (työolobarometri) (TOB2011 oli 3,8) 2013: Tulosalue-, tulosyksikkö- ja liikelaitostaso 100 % Tehdään osaamisen kehittämissuunnitelma valmiiksi kaikissa työssä : 3,6 2016: 3,9 Esimiesten koulutus ja valmennus Näkökulma Tavoite Tavoitteen mittari / mittarit Tavoitearvo 2013 Tavoitearvo Toimenpiteet Talous Tehokas toiminta (kaikki yksiköt) Jäsenkuntien maksuosuus / asukas Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon nettomenot / asukas Jäsenkuntien terveydenhuollon nettomenot / asukas 2013: Deflatoitu maksuosuus ei nouse vuoden 2012 tasosta (mahdolliset työnjaolliset muutokset huomioidaan) maan edullisin sairaanhoitopiirien vertailussa Sijoittuminen kolmen edullisimman sairaanhoitopiirin joukkoon Tuottavuuden parantaminen (lisäohje; jaa riittäväksi määräksi alatavoitteita, niin, että yksikön tavoitteeksi asetetun tuottavuuden parantamisen edellyttämät toimenpiteet tulle kuvattua riittävän tarkalla tasolla) (kaikki yksiköt) Somaattisen palvelutuotannon deflatoitu DRG-pistekustannus (euroa / DRG-piste) Psykiatrisen palvelutuotannon osalta käytetään vuonna 2012 luotavaa tuottavuusmittaria THL:n kansallinen tuottavuusvertailu (episodituottavuus) Kokonaistasolla (kuntayhtymä ja konserni) tuottavuuden parannus vuonna 2013: 1,5% Muut HUS:n sairaalat sijoittuminen ryhmässä muut sairaalat parhaan Kokonaistasolla (kuntayhtymä ja konserni) tuottavuuden parannus vuosina : 1 % vuodessa. Deflatointikertoimena käytetään sairaalakustannusindeksiä.

16 Investoinnit parantavat toiminnan laatua, tehokkuutta ja tuottavuutta. (Kaikki yksiköt) puolikkaan joukkoon.