HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Euran kunta

2 1 1. Yleistä Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon pohjaksi. Motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilöstö on avainasemassa kuntapalveluiden tuottamisessa. Henkilöstöraportti kuvaa osittain toteutunutta kehitystä. Tavoitteena on, että raportti auttaa varautumaan myös tulevaan, antaa osviittaa päätösten vaikutusten ennakoinnissa ja toteutumisen seurannassa. Henkilöstöraportti pyrkii myös antamaan kokonaiskuvan henkilöstövoimavaroista ja niiden kehittymisestä. Euran kunnan henkilöstöraportti vuodelta 2016 on laadittu ottaen huomioon kunnan henkilöstöresurssit voimavarana, investointina sekä keskeisenä kustannuksena kunnan palvelutoiminnan kokonaisuudessa. Tämän henkilöstöraportin tiedot on ilmoitettu pääsääntöisesti tilanteen mukaan. Vertailua on tehty pääosin vuosiin 2013, 2014 ja Henkilöstökulut ja henkilöstön määrä 2.1 Henkilöstökulut Palkkakustannukset milj. euroa muutos ,3 2,8 % ,7 5,5 % ,5 3,0 % ,3-0,7 % ,4 0,4 % Henkilöstökulut milj. euroa muutos ,9 2,8 % ,8 5,7 % ,8 2,9 % ,6-0,6 % ,8 0,7 % Euran kunnan toimintakuluista lähes puolet on henkilöstökuluja, jotka kasvoivat edellisvuodesta n euroa (0,7 %). Kasvua selittää ansiotason nousu, mutta myös palvelurakenteen muutos perusturvan tulosalueella, kun suun terveydenhuollossa ja vammaisten asumispalveluissa siirryttiin ostopalveluista kunnan omaan toimintaan Palkat tulosalueittain 2.2 Henkilöstön lukumäärä Henkilöstön lukumäärä on laskenut 48 henkilöllä vuoden 2015 lopun tilanteesta. Henkilöstömäärän vähennys on ollut yhteensä n. 5 % ja eniten henkilöstömäärä on vähentynyt perusturvassa ja kasvatus- ja opetuspalveluissa Henkilöstön lukumäärä Henkilöstön lukumäärä vakinaiset määräaikaiset työllistetyt oppisopimus muut yhteensä Vakinaisen henkilöstön määrä, tulosalue Vakinaisen henkilöstön määrä tulosalueittain Tulosalue osuus % Kuntajohtaminen ,4 Perusturvapalvelut ,6 Kasvatus- ja opetuspalvelut ,0 Kulttuuri- ja vapaaajanpalv ,5 Tekniset palvelut ,5 Yhteensä ,0

3 2 2.4 Määräaikaisen henkilöstön määrä, tulosalue Määräaikaisten ja sijaisten määrä tulosalueittain 2016 Tulosalue määräaikaiset (suluissa v. 2015) joista sijaisia Kuntajohtaminen 18 (13) 4 (5) Perusturvapalvelut 90 (119) 44 (62) Kasvatus- ja opetuspalvelut 65 (77) 20 (20) Kulttuuri- ja vapaaajanpalv. 48 (45) 2 (2) Tekniset palvelut 6 (7) 2 (2) Yhteensä 227 (261) 72 (91) 2.5 Johtopäätökset ja toimenpiteet Taloudelliset toimintaohjeet henkilöstöasioissa olivat vuodelle 2016 henkilöstömenoja vähentävät. Henkilöstön määrää linjattiin valtuuston joulukuussa 2015 hyväksymässä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma kulkee ajallisesti yhteydessä kunnan talousarvion valmisteluun. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman sisältövaatimukset on kirjattu yhteistoimintaa koskevaan lakiin. Suunnitelmassa tulee mm. seurata toteutuneiden määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden määrää ja näiden kehitysarviota, eri työsuhdemuotojen käytön periaatteita ja arviota koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta. Uudet virat ja toimet tulee linjata kummassakin asiakirjassa. Vuoden 2016 yhtenä talousarviotavoitteena oli vähentää vakinaisen henkilöstön lukumäärä 615 henkilöön ja määräaikaisten lukumäärä 190 henkilöön. Yllä olevat tilastot kertovat, että tavoitteeseen päästiin vakinaisen henkilöstön osalta. Määräaikaisten osalta talousarviotavoite ei täyttynyt, lukumäärä tosin saatiin lasku-uralle. Kertomusvuoden aikana kunnanvaltuusto perusti kolme uutta virkaa ja kunnanhallitus päätti viiden uuden toimen perustamisesta. Hallinto- ja henkilöstöpäällikkö teki täyttölupapäätökset 30 virasta/toimesta. Määräaikaisen ja tilapäisen henkilöstön palkkaamiseen pitää aina löytyä työsopimuslain mukainen peruste. Määräaikaisen kehittämis- ja projektihenkilöstön tehtävien siirto on suunniteltava pääsääntöisesti siirrettäväksi vakinaiselle henkilöstölle ja jatkossa määräaikaisen henkilöstön palkkaamista tulisi linjata viranhaltijapäätöksin. Vakinaisen henkilöstön osaamisen kehittäminen on tärkeää palvelutarpeiden muutosten johdossa, jotta uusien rekrytointien määrää voidaan pitää rajallisena. Yhteisenä tavoitteena tulee olla määräaikaisen ja tilapäisen henkilöstön määrän vähentäminen. Tilapäisen henkilöstön palkkaaminen on perusteltua vain kausitöihin sekä määräaikaisiin projekteihin. Edellä oleva ohje on säilytetty tulosalueita sitovana. 3 Henkilöstön rakenne 3.1 Osa-aikaiset (vakinaiset) Henkilöstön rakenne osa-aikaiset (vakinaiset) henkilöä Tulosalue Kuntajohtaminen 6 6 Perusturvapalvelut Kasvatus- ja opetuspalvelut Kulttuuri- ja vapaaajanpalv. - - Tekniset palvelut 3 1 Yhteensä Osittaisella osa-aikaeläkkeellä vuonna 2016 oli 9 henkilöä. 3.2 Sukupuolirakenne Sukupuolirakenne, vakinainen henkilöstö nainen mies Kuntajohtaminen Perusturva Kasvatus- ja opetuspalv Kulttuuri- ja vapaaajanp Tekniset palvelut Yhteensä

4 3 Naisten osuus Euran kunnan koko henkilöstöstä on 87,2 % (v ,4 %). 3.3 Ikärakenne Vuonna 2016 kunta-alalla työskentelevän henkilöstön keski-ikä oli n. 45,5 vuotta. Euran kunnan palveluksessa työskentelevien keskiikä samana ajankohtana oli 46,5 vuotta. Eläkepoistuma vv Vakinaisesta henkilöstöstä yli 50-vuotiaita oli 52,3 %. Vakinaisen henkilöstön suurimmat ikäryhmät ovat sekä vuotiaat. Vakinaisen henkilökunnan ikärakenne Ikäryhmittäin alle yli yht Eläkkeelle siirtyminen Vuonna 2016 siirtyi eläkkeelle 23 henkilöä. henkilöä Tulosalue Kuntajohtaminen 2 3 Perusturvapalvelut 11 8 Kasvatus- ja opetuspalvelut Kulttuuri- ja vapaaajanpalvelut 0 1 Tekniset palvelut 1 1 Yhteensä Kuntien eläkevakuutus on arvioinut Euran kunnan eläkkeelle siirtymisten määrän seuraavan kuvion mukaiseksi. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrän on arvioitu olevan 7-9 henkilöä per vuosi. Lähde: Keva Kuntien Eläkevakuutus on myös laatinut taulukon eläkepoistumasta ammattiryhmittäin. Euran kunnasta vuosina eniten eläkkeelle siirtyviä on ammattiryhmässä keittiöhenkilöstö (31,8 %), toimistohenkilöstö (23,3 %) ja perhepäivähoitajat (22,9 %). 3.5 Johtopäätökset ja toimenpiteet Eläketapahtumien suunnittelulla on jatkossa organisaation uudistumisessa tärkeä merkitys. Tähän osaltaan liittyvät ratkaisut työtehtävien sisällöllisestä sekä osa-aikaisten eläkejärjestelyjen mahdollisuudesta. Osa-aikaeläke on yksi keino pidentää työssäoloaikaa henkilökohtaiseen eläkeikään. Osaaikaeläkejärjestelyihin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota niin, että järjestelyt ovat yksilöllisen ratkaisun lisäksi myös tehtävän hoidon kannalta tarkoituksenmukaiset. Osittainen työkyvyttömyyseläke on kustannusten kannalta edullinen työnantajalle, koska siitä ei aiheudu varhe-maksua. Työnantaja on velvollinen maksamaan varhaiseläkemenoperusteista ns. varhe-maksua, mikäli työntekijä jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työkyvyttömyyseläkkeelle tai työntekijä saa kuntoutustukea eli määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Varhe-maksua maksetaan 36 kuukauden ajalta kutakin eläketapahtumaa kohti. Kustannukset kohdistuvat aina siihen toimintayksikköön, jossa työntekijä on viimeksi työskennellyt. Euran kunta kuuluu ns. keskisuurten työnantajien maksuluokkaan ja joutuu osallistumaan

5 4 varhe-maksuun myös yhteisvastuullisesti koko kuntakenttää ajatellen. Vuonna 2016 varhe-maksun suuruus oli euroa. Euran kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelman 2016 mukaan tavoitteena on varmistua siitä, että Euran kunnassa on muutosten toteuttamiseen tarvittava uusi osaaminen, joka kehittyy osaamisen toimintamallin soveltamisessa käytäntöön. Perusturva- sekä kasvatus- ja opetuspalvelut ovat huolehtineet henkilöstönsä lakisääteisestä täydennyskoulutuksesta. Kertomusvuoden aikana hallinto- ja henkilöstöpalvelut vastuualue koordinoi yleistä koulutussuunnitelmaa. Vuoden aikana järjestettiin ensiapukoulutusta koko henkilöstölle ja esimiestyön koulutus esimiehille käynnistyi. Henkilöstön koulutuskustannuksiin oli vuonna 2016 varattu euroa, josta summasta käytettiin euroa. Näiden kustannusten lisäksi koulutukseen useasti liittyy myös matka- ja majoituskustannuksia, jotka eivät tähän summaan sisälly. 4.3 Johtopäätökset ja toimenpiteet Aktiivinen varhainen tuki, ammatillinen kuntoutus, työhyvinvoinnin edistäminen ovat esimerkkejä keinoista, joilla työnantaja ja työntekijät yhdessä voivat vaikuttaa siihen, että työssä jaksetaan omaan henkilökohtaiseen eläkeikään saakka. Yhteistoiminnassa työnantajan ja ammattijärjestöjen kesken keskusteltiin vuoden 2016 aikana erityisesti ikääntyvän henkilöstön työssäjaksamisen tukemisesta. Työkyvyn varhaisen tuen malli on päivitetty ja hyväksytty käyttöönotettavaksi koko organisaatiossa. Työkyvyn ylläpitäminen on yksi oleellinen osa henkilöstöpoliittista ohjelmaa. 4 Osaaminen, sen kehittäminen ja johtaminen 4.1 Koulutustaso Henkilöstön koulutustasosta ei tietojärjestelmistä saada tietoja. Systemaattista koulutustietojen keräämistä ei vielä tietojärjestelmiin sisälly. 4.2 Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen ja ammattitaidon ylläpito jatkuvassa muutoksessa on korostunut erityisen tärkeäksi asiaksi. Lakisääteisestä täydennyskoulutuksesta on huolehdittu. Sähköisten palvelujen kehittäminen ja hyödyntäminen on entistä tärkeämpää tulevaisuudessa. Kehityskeskustelujen yhteydessä käydään henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa linjatuin tavoin vuosittain läpi myös yksittäisen työntekijän täydennyskoulutustarve, jotta osaaminen pysyy ajan tasalla. Suunnitelma tukee organisaation järjestelmällistä kehittämistä. 5 Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi 5.1 Poissaolot Kaikkia poissaoloja kuvaava taulukko: Sairaus Työtap. Kunt. Perhevap.Muu vap. Op.vap. Koul. Vuor.vap. Lom/lakko Kuntajohtaminen v Perusturva v Kasvatus ja opetus v Kulttuuri ja vapaa-aika v Tekninen v v v

6 5 Eräät poissaolot kalenteripäiviä per vakinainen työntekijä 2016: sairaus työtap. perhevapaa muu vapaa Kuntajohtaminen 25,1 0,3 7,7 9,2 Perusturvapalvelut 26,0 0,5 22,0 9,0 Kasvatus- ja opetuspalvelut 18,9 0,4 18,4 9,8 Kulttuuri- ja vapaaajanpalvelut 10,7 0,0 15,4 3,6 Tekniset palvelut 16,9 0,2 0,8 2,1 Kaikki yhteensä (608) 21,85 0,4 16,7 8, Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot työpäivinä ja kalenteripäivinä työpvt kalenteripvt Sairauspoissaoloja oli yhteensä vuonna kalenteripäivää, joka tarkoittaa n. 15,8 kalenteripäivää/työntekijä. 5.2 Työterveyshuolto Työterveyshuoltopalveluja kunnan henkilöstölle ostettiin Euran kunnan työterveyshuollosta ja lääkärikeskus Minervalta. Työterveyshuolto Käynnit kpl Työterveyshuolto lääkäri terveydenhoitaja fysioterapeutti psykologi - - laboratorio muut tutkimukset - - Sairaanhoito lääkäri terveydenhoitaja fysioterapeutti erikoislääkärit tutkimukset Työterveyshuollon kustannukset olivat vuonna 2016/ euroa (v. 2015/ euroa). Kela korvaa hyväksyttävistä kustannuksista ehkäisevän työterveyshuollon osalta 60 % ja sairaanhoidon osalta 50 %. 5.3 Yhteistoiminta ja työsuojelu Yhteistoiminta Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden aikana 5 kertaa ja pöytäkirjoihin merkittiin yhteensä 32 pykälää. Yhteistoimintalain mukaisia keskusteluja käytiin kertomusvuoden aikana mm. seuraavissa asioissa: Sorkkisten koulun ja Kiukaisten yhteiskoulun lakkauttaminen Euran kuntastrategia 2020 ja palveluorganisaation uudistaminen Euran kuntatyönantaja laati yhteistyössä henkilöstön kanssa yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelman sekä vahvisti ohjeet huomautuksen ja varoituksen antamisesta. Työantaja päätti myös, että osallistuminen KE- LAn kuntoutusjaksoille on jatkossa palkatonta, työntekijän saadessa kuntoutusajalta KE- LAn päivärahaa. Lisäksi yhteistyötoimikunnan kokouksissa saatiin katsaukset Satakunnan Sotealueen ja maakuntauudistuksen valmistelutilanteesta sekä merkittiin tiedoksi kilpailukykysopimus, jonka vaikutukset näkyvät vuonna 2017 työajan pidentymisenä ja lomarahojen leikkaamisena. Yhteistyötoimikunnan kokousten lisäksi hallinto- ja henkilöstöpäällikkö ja ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet jatkoivat vuonna 2016 tapaamisia, joissa henkilöstöön liittyviä asioita valmisteltiin yhdessä. Työpaikoilla tapahtuva välitön yhteistoiminta tapahtuu työntekijän ja esimiehen välillä. Sitä toteutetaan työyksikköpalaverien ja mm. kerran vuodessa käytävien kehityskeskustelujen avulla. Työhyvinvointikysely henkilöstölle tehdään parittomina vuosina, joten sitä ei kertomusvuonna suoritettu. Sen sijaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen liittyen tehtiin henkilöstölle kysely, jonka tavoitteena oli selvittää henkilöstön käsitystä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumi-

7 6 sesta Euran kunnassa. Kyselyn tulosten mukaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kokonaisuutena toteutuvat Euran kunnassa hyvin Työsuojelu Euran kunnan työsuojeluryhmään kuuluivat vuonna 2016 työsuojelupäällikkö Markku Nurmi, toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Atte Penttilä, työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Leena Pohjalainen ja Euran kunnan henkilöstön työterveyshoitaja Aulikki Kalli. Kaikki työsuojeluryhmän jäsenet ovat käyneet työsuojelutoiminnan peruskurssin ja osa on kouluttautunut työsuojeluun liittyviin asioihin myös laajemmin. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut osallistuivat vuoden aikana työsuojelutoimikuntana toimivan kunnan yhteistyötoimikunnan kokouksiin, missä käsiteltiin yhteistoimintasopimuksen mukaan myös työsuojelutoimintaan liittyvät asiat. Työsuojeluryhmä kokoontui omiin kokouksiinsa Euran terveyskeskukseen kuusi kertaa vuonna Työsuojeluryhmä teki vuonna 2016 työpaikkakäynnit Euran lukioon, Sampon kouluun Honkilahdelle, Hinnerjoen kouluun, Honkilahden kouluuun ja palvelukoti Nuuttiin. Viisi ensimmäiseksi mainittua työpaikkakäyntiä tehtiin osana kouluterveydenhuollon vetämää moniammatillista kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuskäyntiä. Työpaikkakäyntien tarkoituksena on tutustua Euran kunnan eri toimipisteiden työskentelyolosuhteisiin, antaa henkilöstölle tarvittaessa tietoa työskentelyolosuhteiden parantamisesta ja tehdä tarvittaessa korjausehdotuksia työskentelyolosuhteisiin. Työpaikkakäynneistä laadittiin käyntiraportit, joihin kirjattiin havaitut puutteet, korjausehdotukset ja esitettiin korjausaikataulu. Työsuojeluryhmä teki tarkastuskäynnin vuonna 2016 Kauttuan alueen varhaiskasvatukseen, entiselle Kännön koululle nuoriso- ja kulttuuritoimen tiloihin, Euran kotihoitoon ja Käräjämäen päiväkodin väistötiloihin Kauttualle. Myös tarkastuskäynneistä laadittiin käyntiraportit, joihin kirjattiin ensimmäisellä käynnillä havaittujen puutteiden korjaustilanne, annettiin mahdolliset korjauskehotukset ja esitettiin korjausaikataulu. Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat tekivät vuonna 2016 tarkastuskäynnin vuoropäiväkoti Suvituuleen, Honkilahden päiväkotiin, Kauttuan päiväkotiin, avoin päiväkoti Omppuun ja Euran terveyskeskuksen neuvolaan. Aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat tekivät käynneistä käyntiraportit, joihin kirjattiin mahdolliset toimenpide-ehdotukset. Vuonna 2016 järjestettiin kunnan henkilöstölle neljä yhden päivän pituista (8 t) hätäensiapukoulutustilaisuutta. Hätäensiapukoulutustilaisuuksiin osallistui yhteensä 66 henkilöä Euran kunnan eri palvelualueilta. Läheltä-piti -ilmoituksia tuli työsuojeluryhmälle vuonna 2016 yhteensä 322 kappaletta (vuonna kappaletta). Läheltä-piti ilmoitusten suuri lisääntyminen edelliseen vuoteen verrattuna johtui palvelukoti Nuutin käyttöönotosta. Palvelukoti Nuutista tuli lähes 90 % kaikista läheltä-piti ilmoituksista. Myös muista palvelukodeista tuli suhteellisen paljon läheltä-piti ilmoituksia. Kaikki läheltä-piti ilmoitukset tulee käsitellä työsuojeluryhmän lisäksi myös ko. työyksikössä, jotta yhdessä läheltä-piti tilanteisiin pystyttäisiin keksimään sellainen ratkaisu, että kyseiset tilanteet eivät enää toistuisi. Euran kunnan sisäilmatyöryhmään kuuluivat työsuojelupäällikkö Markku Nurmi, rakennusmestari Simo Saarenmaa kesäkuun alkuun asti, rakennusmestari Sami Salonen kesäkuusta alkaen, toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Atte Penttilä ja Euran kunnan henkilöstön työterveyshoitaja Aulikki Kalli. Sisäilmatyöryhmän kokous pidettiin vuonna 2016 viisi kertaa. Sisäilmatyöryhmä käsitteli vuoden aikana Kauttuan koulun, kulttuuri- ja nuorisotoimen, kasvatus- ja opetustoimiston, terveyskeskuksen välinehuollon, Käräjämäen päiväkodin ja Sampon koulun sisäilma-asiaa. Vuonna 2016 tehtiin aikaisempia vuosia enemmän kunnollisia sisäilmatutkimuksia epäiltyihin ongelmakiinteistöihin. Tutkimusten avulla saatiin tarkkaa tietoa kiinteistöjen korjaustarpeesta ja soveltuvuudesta palvelutuotantoon. Kauttuan koulun henkilökunnalle tehtiin sisäilmastokorjaukseen liittyen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen toimesta. Vuosi 2016 oli työsuojelutoiminnassa edelleen kiireinen, mutta mitään räikeitä puutteita tai lainvastaisuuksia ei edelleenkään tullut työolosuhteissa esiin. Työsuojeluryhmä pyrki

8 7 edelleen parantamaan työskentelyolosuhteita eri työpaikoilla yhteistyössä työpaikkojen henkilökunnan kanssa. Työsuojeluryhmä osallistui pyydettäessä oman työsuojelukäyntiohjelmansa lisäksi myös muiden työsuojelun toimialaan kuuluvien asioiden käsittelyyn. Vakavia työtapaturmia ei Euran kunnan henkilökunnalle vuonna 2016 sattunut. Työsuojelusuunnitelmassa tavoiteltua olotilaa, jossa kaikkien on hyvä olla työssä, ei täysin tänäkään vuonna saavutettu. Työsuojeluryhmän tarkastuskäynneillä nousi esiin useassa työpaikassa psykososiaalisen kuormituksen lisääntyminen. Psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseen on edelleen jatkossa paneuduttava usealla työpaikalla yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Työpaikkakohtainen työsuojelun toimintaohjelma ei edelleenkään ollut kaikilla Euran kunnan työpaikoilla ajan tasalla. Työsuojelun toimintaohjelma on päivitettävä vuosittain. Vuoden työhyvinvointitekoa ei vuonna 2016 Euran kunnassa valittu eikä palkittu. Vuoden 2016 työsuojelusuunnitelman yhtenä teemana oli ikääntynyt työntekijä ja hänen työhyvinvointinsa. Teemaa ei saatu vietyä vielä kunnolla eteenpäin eikä toimintatapoja järjestettyä, joten teeman käsittely jatkuu työsuojeluohjelman mukaan myös tulevina vuosina. Kokonaisuutena ottaen työsuojelutoiminta oli Eurassa edelleen toimivaa ja havaittuihin työsuojelullisiin ongelmiin etsittiin yleensä ratkaisua yhteistyössä työpaikan henkilökunnan ja sidosryhmien kanssa. Työsuojelullisia ongelmia saatiin yleensä aina yhteistyössä vähennettyä, mutta kaikilta työpaikoilta niitä ei saatu kokonaan poistettua. Työsuojelun toimintaedellytykset olivat Eurassa edelleen kiirettä lukuun ottamatta hyvät. Myös yhteistyö eri hallintokuntien kanssa toimi pääsääntöisesti edelleen hyvin (Työsuojelun toimintakertomus 2016, työsuojelupäällikkö Markku Nurmi.) 5.4 Tyky- ja virkistystoiminta Tyky- ja virkistystoimintaa järjestävänä ryhmänä on ns. tyky -työryhmä. Ryhmä on järjestänyt tuettuna toimintana mahdollisuuden käydä laajasti erilaisissa kuntoilumahdollisuuksissa. Vuonna 2016 järjestettiin koko henkilöstön tykyjumppa kerran viikossa Kirkonkylän koululla sekä kunnan oma sählyvuoro kerran viikossa Sorkkisten koululla. Liikuntailtapäivät järjestettiin elo-syyskuun vaihteessa Euran Urheilutalolla sekä sen ympäristössä. Ohjelmassa oli mm. kävelyä, pyöräilyä, vesijumppaa sekä muita ohjattuja jumppia. Henkilöstön saamiin kuntolippuihin sisältyi 4 lippua, joita sai käyttää sekä kulttuuritykykohteisiin, että liikunnalliseen toimintaan. Lisäksi näillä kohdennetuilla lipuilla sai kesällä käydä Pyhäjärvi-teatterissa. Sekä kevät- että syyskaudella järjestettiin ryhmätoimintana kunnan henkilökunnalle suunniteltuja kuntosali- ja jumpparyhmiä. Kunnan henkilöstö osallistui lisäksi valtakunnalliseen, työyhteisöille suunnattuun Porraspäivät -kampanjaan, jonka tavoitteena oli herätellä pieniin, jokapäiväisiin valintoihin oman terveyden edistämiseksi. Porraspäiviä vietetään vuosittain marraskuussa, ja vuonna 2016 Porraspäivät olivat Vuoden lopussa käynnistyi tyky -työryhmän järjestämä Kuntokortti-liikkumiskampanja. Kampanjaan osallistuvat kirjaavat vuoden ajan vähintään 3 krt/vko harjoittamansa liikuntasuorituksen joko kuntokorttiin tai suoraan webropol -järjestelmään. Kampanjan loputtua kaikki liikuntasorituksensa vuoden aikana ylöskirjanneet osallistuvat 200 euron arvoisen palkinnon arvontaan. Syyskuussa järjestettiin kunnan 150- vuotisjuhliin liittyen henkilöstöjuhla kunnanviraston pihapiirissä. 5.5 Johtopäätökset ja toimenpiteet Henkilöstölle tehdyn yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokyselyn tulosten valossa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden koetaan toteutuvan kunnassa melko hyvin. Suurin huolenaihe on eriikäisten yhdenvertaisuuden toteutuminen ja ikääntyvien työntekijöiden työssäjaksamisen tukeminen. Asiaan on otettu kantaa hyväksytyssä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman kehittämis- ja seurantaosiossa. Sairauspoissaolopäivien määrä kasvatus- ja opetuspalveluissa on noussut huomattavasti edellisestä vuodesta. Työkyvyn varhaisen tuen malliin kiinnitetään enenevästi huomiota koko organisaatiossa. Ohjeistus on vakiinnutettu ja toimintamallit luotu.

9 8 Rekrytointiprosessi on vahvistunut vuoden 2015 aikana käyttöön otetun kuntarekry.fipalvelun myötä. Tyky-toimintaa on monipuolistettu työhyvinvointikyselyssä tulleiden toiveiden johdosta. Henkilöstöasioiden kehittämisessä jatkossa tietojen vertailtavuus muihin kuntiin on tärkeässä roolissa. Euran kunnalla olisi mahdollisuus KT:n kautta ottaa käyttöön kuntatyönantajille tarkoitettu maksuton sähköinen palvelu, johon kuntaorganisaatiot voivat tallettaa henkilöstöraportoinnin tunnuslukuja ja vertailla niitä keskenään.

10 9 LIITE. Perustetut virat ja toimet: Valtuusto 2 erityisluokanopettajan virkaa (Sampon koulu) toimitilapäällikön virka (konsernin tukipalvelut lukien) Kunnanhallitus 1 laitoshuoltajan toimi (tekniset palvelut) 2 koulunkäynnin ohjaajan tointa (Sampon koulu) 1 kulttuurituottajan toimi (kulttuuripalvelut) 1 kiertävän päivätoiminnan ohjaajan toimi (perusturvapalvelut)