HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA Euran kunta

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2017 Euran kunta

2 1 1. Yleistä Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon pohjaksi. Motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilöstö on avainasemassa kuntapalveluiden tuottamisessa. Henkilöstöraportti kuvaa osittain toteutunutta kehitystä. Tavoitteena on, että raportti auttaa varautumaan myös tulevaan, antaa osviittaa päätösten vaikutusten ennakoinnissa ja toteutumisen seurannassa. Henkilöstöraportti pyrkii myös antamaan kokonaiskuvan henkilöstövoimavaroista ja niiden kehittymisestä. Euran kunnan henkilöstöraportti vuodelta 2017 on laadittu ottaen huomioon kunnan henkilöstöresurssit voimavarana, investointina sekä keskeisenä kustannuksena kunnan palvelutoiminnan kokonaisuudessa. Tämän henkilöstöraportin tiedot on ilmoitettu pääsääntöisesti tilanteen mukaan. Vertailua on tehty pääosin vuosiin 2015 ja Vertailutiedot eivät kaikilta osin ole yhteismitallisia vuoden 2017 alussa toteutetun palveluorganisaatiomuutoksen johdosta. Organisaatiomuutoksessa kunnan teknisistä palveluista (nyk. asumisen ja rakentamisen palvelualue) siirtyivät kiinteistönhoito- ja siivouspalvelut perustettuun uuteen palvelualueeseen, konsernin tukipalveluihin, yhdessä ravintopalveluiden, maaseutupalveluiden sekä laskenta- ja tietohallintopalveluiden kanssa. Kasvatus- ja opetuspalvelut yhdessä vapaa-ajan palveluiden kanssa muodostavat sivistyspalveluiden palvelualueen. Hallintopalvelut muodostuvat hallintopalveluista, henkilöstöpalveluista ja kulttuuripalveluista. Perusturvapalveluiden palvelualueella toteutettiin sisäisiä muutoksia. 2. Henkilöstökulut ja henkilöstön määrä 2.1 Henkilöstökulut Palkkakustannukset milj. euroa muutos ,3 2,8 % ,7 5,5 % ,5 3,0 % ,3-0,7 % ,4 0,4 % ,3-0,3 % Henkilöstökulut milj. euroa muutos ,9 2,8 % ,8 5,7 % ,8 2,9 % ,6-0,6 % ,8 0,7 % ,7-3,1 % Euran kunnan toimintakuluista lähes puolet on henkilöstökuluja. Henkilöstökulut vähenivät edellisvuodesta n.1,1 milj. euroa (-3,1 %). Henkilöstökulujen väheneminen selittyy mm voimaan tulleella kilpailukykysopimuksella, jonka mukaan työantajan sivukulujen ja eläkemaksujen osuus pieneni ja kuntasektorin henkilöstön lomarahoja leikattiin 30 %:lla. 2.2 Henkilöstön lukumäärä Henkilöstön kokonaislukumäärä (31.12.) on kasvanut kahdella henkilöllä. Määräaikaisten osuus on vähentynyt 19 henkilöllä ja vakinaisten lukumäärä on kasvanut 21 henkilöllä. Edellä mainittu selittyy määräaikaisten työsuhteiden vakinaistamisella.

3 2 Henkilöstömäärä vuonna 2017 henkilötyövuosina mitattuna: Toimielin htv Kunnanhallitus 122,3 Perusturvalautakunta 334,7 Sivistyslautakunta 284,6 Tekninen lautakunta 29,1 Yhteensä 770,7 Palvelualue 2017 osuus % Hallintopalvelut 14 2,2 Perusturvapalvelut ,0 Sivistyspalvelut ,4 Konsernin tukipalvelut 90 14,3 Asumisen ja rakentamisen palvelut 26 4,1 Yhteensä ,0 Henkilöstön lukumäärä vakinaiset määräaikaiset työllistetyt oppisopimus muut yhteensä Vuoden 2017 aikana kunnan palveluksessa oli yhteensä 16 työllistämisvaroin palkattua henkilöä. 2.3 Vakinaisen henkilöstön määrä Tulosalue osuus % Kuntajohtaminen ,4 Perusturvapalvelut ,6 Kasvatus- ja opetuspalvelut ,0 Kulttuuri- ja vapaaajanpalv ,5 Tekniset palvelut ,5 Yhteensä ,0 2.4 Määräaikaisen henkilöstön määrä Määräaikaisten ja sijaisten määrä tulos- ja palvelualueittain Tulosalue 2016 määräaikaiset joista sijaisia Kuntajohtaminen 18 4 Perusturvapalvelut Kasvatus- ja opetuspalvelut Kulttuuri- ja vapaaajanpalv Tekniset palvelut 6 2 Yhteensä Palvelualue 2017 määräaikaiset joista sijaisia Hallintopalvelut 4 1 Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Konsernin tukipalvelut 14 3 Asumisen ja rakentamisen palvelut 0 0 Yhteensä

4 3 henkilöä Palvelualue Hallintopalvelut - Perusturvapalvelut 30 Sivistyspalvelut 26 Konserni tukipalvelut 7 Asumisen ja rakentamisen palvelut - Yhteensä Johtopäätökset ja toimenpiteet Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma kulkee ajallisesti yhteydessä kunnan talousarvion valmisteluun. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman sisältövaatimukset on kirjattu yhteistoimintaa koskevaan lakiin. Suunnitelmassa tulee mm. seurata toteutuneiden määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden määrää ja näiden kehitysarviota, eri työsuhdemuotojen käytön periaatteita ja arviota koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta. Uudet virat ja toimet tulee linjata kummassakin asiakirjassa. Kertomusvuoden aikana kunnanvaltuusto perusti kaksi uutta virkaa ja kunnanhallitus päätti 19,5 uuden toimen sekä yhden viran perustamisesta. Johtoryhmäkäsittelyssä oli 145 täyttölupaesitystä Määräaikaisen ja tilapäisen henkilöstön palkkaamiseen pitää aina löytyä työsopimuslain mukainen peruste. Määräaikaisen kehittämisja projektihenkilöstön tehtävien siirto on suunniteltava pääsääntöisesti siirrettäväksi vakinaiselle henkilöstölle ja jatkossa määräaikaisen henkilöstön palkkaamista tulisi linjata viranhaltijapäätöksin. Vakinaisen henkilöstön osaamisen kehittäminen on tärkeää palvelutarpeiden muutosten johdossa, jotta uusien rekrytointien määrää voidaan pitää rajallisena. Osa-aikaeläkkeellä vuoden 2017 lopussa oli 6 henkilöä. 3.3 Ikärakenne Vuonna 2016 kunta-alalla työskentelevän henkilöstön keski-ikä oli n. 45,5 vuotta. Euran kunnan palveluksessa työskentelevien keskiikä kertomusvuonna oli 46,1 vuotta, laskua edelliseen vuoteen 0,4 vuotta. Merkille pantavaa on, että alle 40-vuotiaiden osuus kasvoi 32 henkilöllä. Vakinaisesta henkilöstöstä yli 50-vuotiaita oli 46,4 %. Vakinaisen henkilöstön suurimmat ikäryhmät ovat sekä vuotiaat. Ikäryhmä alle yli yht Henkilöstön rakenne 3.1 Osa-aikaiset (vakinaiset) Henkilöstön rakenne osa-aikaiset (vakinaiset)

5 4 3.4 Eläkkeelle siirtyminen Vuonna 2017 siirtyi eläkkeelle 37 henkilöä. henkilöä Palvelualue Hallintopalvelut 2 Perusturvapalvelut 15 Sivistyspalvelut 13 Konsernin tukipalvelut 6 Asumisen ja rakentamisen palvelut 1 Yhteensä Kuntien eläkevakuutus on arvioinut Euran kunnan eläkkeelle siirtymisten määrän seuraavan kuvion mukaiseksi. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrän on arvioitu olevan 7-9 henkilöä per vuosi. Osa-aikaeläke on yksi keino pidentää työssäoloaikaa henkilökohtaiseen eläkeikään. Osaaikaeläkejärjestelyihin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota niin, että järjestelyt ovat yksilöllisen ratkaisun lisäksi myös tehtävän hoidon kannalta tarkoituksenmukaiset. Osittainen työkyvyttömyyseläke on kustannusten kannalta edullinen työnantajalle, koska siitä ei aiheudu varhe-maksua. Työnantaja on velvollinen maksamaan varhaiseläkemenoperusteista ns. varhe-maksua, mikäli työntekijä jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työkyvyttömyyseläkkeelle tai työntekijä saa kuntoutustukea eli määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Varhe-maksua maksetaan 36 kuukauden ajalta kutakin eläketapahtumaa kohti. Kustannukset kohdistuvat aina siihen toimintayksikköön, jossa työntekijä on viimeksi työskennellyt. Euran kunta kuuluu ns. keskisuurten työnantajien maksuluokkaan ja joutuu osallistumaan varhe-maksuun myös yhteisvastuullisesti koko kuntakenttää ajatellen. Vuonna 2017 varhe-maksun suuruus oli euroa. Eläkepoistuma vv Lähde: Keva Kuntien Eläkevakuutus on myös laatinut taulukon eläkepoistumasta ammattiryhmittäin. Euran kunnasta vuosina eniten eläkkeelle siirtyviä on ammattiryhmässä keittiöhenkilöstö (31,8 %), toimistohenkilöstö (23,3 %) ja perhepäivähoitajat (22,9 %). 3.5 Johtopäätökset ja toimenpiteet Eläketapahtumien suunnittelulla on jatkossa organisaation uudistumisessa tärkeä merkitys. Tähän osaltaan liittyvät ratkaisut työtehtävien sisällöllisestä sekä osa-aikaisten eläkejärjestelyjen mahdollisuudesta. Aktiivinen varhainen tuki, ammatillinen kuntoutus, työhyvinvoinnin edistäminen ovat esimerkkejä keinoista, joilla työnantaja ja työntekijät yhdessä voivat vaikuttaa siihen, että työssä jaksetaan omaan henkilökohtaiseen eläkeikään saakka. Työkyvyn varhaisen tuen malli on päivitetty ja hyväksytty käyttöönotettavaksi koko organisaatiossa. Työkyvyn ylläpitäminen on yksi oleellinen osa henkilöstöpoliittista ohjelmaa.

6 Sairauspoissaolot 4 Osaaminen, sen kehittäminen ja johtaminen 4.1 Osaamisen kehittäminen Euran kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelman 2017 mukaan tavoitteena oli varmistua siitä, että Euran kunnassa on muutosten toteuttamiseen tarvittava uusi osaaminen, joka kehittyy osaamisen toimintamallin soveltamisessa käytäntöön. Perusturva- sekä sivistyspalvelut ovat huolehtineet henkilöstönsä lakisääteisestä täydennyskoulutuksesta. Kertomusvuoden aikana hallinto- ja henkilöstöpalvelut vastuualueet koordinoivat yleistä koulutussuunnitelmaa. Vuoden aikana järjestettiin ensiapukoulutusta koko henkilöstölle ja vuonna 2016 aloitettu esimiestyön koulutus saatettiin loppuun. Henkilöstön koulutuskustannuksiin oli vuonna 2017 varattu euroa, josta summasta käytettiin euroa. Näiden kustannusten lisäksi koulutukseen useasti liittyy myös matka- ja majoituskustannuksia, jotka eivät tähän summaan sisälly. 4.3 Johtopäätökset ja toimenpiteet Osaamisen kehittäminen ja ammattitaidon ylläpito jatkuvassa muutoksessa on korostunut erityisen tärkeäksi asiaksi. Lakisääteisestä täydennyskoulutuksesta on huolehdittu. Sähköisten palvelujen kehittäminen ja hyödyntäminen on entistä tärkeämpää tulevaisuudessa. Kehityskeskustelujen yhteydessä käydään henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa linjatuin tavoin vuosittain läpi myös yksittäisen työntekijän täydennyskoulutustarve, jotta osaaminen pysyy ajan tasalla. Suunnitelma tukee organisaation järjestelmällistä kehittämistä. 5 Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi 5.1 Poissaolot Kaikkia poissaoloja kuvaavat taulukot vv ovat henkilöstökertomuksen liitteenä 1. Sairauspoissaolot työpäivinä ja kalenteripäivinä. työpvt kalenteripvt Kuntatyönantajan suosituksen mukaan terveysperusteiset poissaolot tilastoidaan kalenteripäivinä. Sairauspoissaoloja oli yhteensä vuonna kalenteripäivää, joka tarkoittaa n. 17 kalenteripäivää/työntekijä. 5.2 Työterveyshuolto Työterveyshuoltopalveluja kunnan henkilöstölle ostettiin Euran kunnan työterveyshuollosta ja lääkärikeskus Minervalta. Työterveyshuollon käynnit: Käynnit kpl Työterveyshuolto lääkäri terveydenhoitaja fysioterapeutti psykologi - laboratorio muut tutkimukset - Sairaanhoito lääkäri terveydenhoitaja fysioterapeutti erikoislääkärit laboratorio kuvantaminen

7 6 Työterveyshuollon kustannukset olivat vuonna euroa (v. 2016/ euroa). Kela korvaa hyväksyttävistä kustannuksista ehkäisevän työterveyshuollon osalta 60 % ja sairaanhoidon osalta 50 %. 5.3 Yhteistoiminta ja työsuojelu Yhteistoiminta Kertomusvuoden aikana uudistettiin Euran kunnan yhteistoimintaa koskeva sopimus. Sopimuksella sovitaan mm. yhteistyötoimikunnan kokoonpanosta. Yhteistyötoimikuntaan kuuluu 15 jäsentä. Työnantajan edustajina toimivat kunnanjohtaja, hallintojohtaja, perusturvajohtaja, tekninen johtaja, sivistysjohtaja, talousjohtaja ja työsuojelupäällikkö. Henkilöstöä edustavat pääluottamusmiehet (6 hlöä) ja työsuojeluvaltuutetut (2 hlöä). Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden aikana 4 kertaa ja pöytäkirjoihin merkittiin yhteensä 24 pykälää. Yhteistoimintalain mukaisia keskusteluja käytiin kertomusvuoden aikana mm. seuraavissa asioissa: varhaiskasvatuksen palvelurakenne Satakunnan maakuntauudistuksen ja sote-alueen valmistelutilanne Euran kunnan henkilöstöpolitiikan periaatteet ja käytännöt aloitetoimintaa koskevan ohjeistuksen päivittäminen työsuojelun toimintasuunnitelma sisäilmaongelmien ehkäisyn ja hallinnan toimintamallin päivitys työhyvinvointikyselyn toteuttaminen Työpaikoilla tapahtuva välitön yhteistoiminta tapahtuu työntekijän ja esimiehen välillä. Sitä toteutetaan työyksikköpalaverien ja mm. kerran vuodessa käytävien kehityskeskustelujen avulla. Loka-marraskuussa toteutettiin työhyvinvointikysely. Kysely lähetettiin sähköpostikyselynä 758 vastaanottajalle ja paperilomake lähetettiin 53 henkilölle. Kyselyyn vastasi 478 henkilöä. Koko kunnan vastausprosentti oli 64 %. Vastausaktiivisuus vaihteli jonkin verran palvelualueiden välillä. Kyselyn teemat olivat työ ja osaaminen, esimiestyö ja johtaminen, työyhteisö ja oma työhyvinvointi ja työkyky. Vastaukset annettiin asteikolla 1-6, siten että 1 oli heikoin ja 6 paras arvosana. Kaikkien vastausten keskiarvo oli 4,4. Kuten aiempinakin vuosina oma työhyvinvointi ja työkyky ja oma työ ja osaaminen arvioitiin kohtalaisen hyviksi. Esimiestyöhön ja johtamiseen sekä työyhteisön toimivuuteen tulisi edelleen kiinnittää huomiota, joskaan niidenkään osalta tulokset eivät ole hälyttäviä. Vastaajat toivovat, että työyhteisössä viestittäisiin avoimesti ja häiritsevät asiat otettaisiin avoimesti puheeksi. Esimiehiltä toivottiin palautetta, läsnäoloa, henkilöstön kuulemista ja tasapuolista kohtelua. Työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta laaditaan työhyvinvointiin liittyvät palvelualuekohtaiset kehittämisohjelmat keväällä Työsuojelu Euran kunnan työsuojeluryhmään kuuluivat vuonna 2017 työsuojelupäällikkö Markku Nurmi, toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Atte Penttilä, työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Leena Pohjalainen asti ja toinen varatyösuojeluvaltuutettu Timo Aalto alkaen sekä Euran kunnan henkilöstön työterveyshoitaja Aulikki Kalli. Kaikki työsuojeluryhmän jäsenet ovat käyneet työsuojelutoiminnan peruskurssin ja osa on kouluttautunut työsuojeluun liittyviin asioihin myös laajemmin. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut osallistuivat vuoden aikana työsuojelutoimikuntana toimivan kunnan yhteistyötoimikunnan kokouksiin, missä käsiteltiin yhteistoimintasopimuksen mukaan myös työsuojelutoimintaan liittyvät asiat. Työsuojeluryhmä kokoontui omiin kokouksiinsa Euran sotekeskukseen kuusi kertaa vuonna Työsuojeluryhmän kokousten muistiot laitettiin intranettiin henkilökunnan nähtäväksi. Työsuojeluryhmä teki vuonna 2017 työpaikkakäynnit Kiukaisten kotihoitoon, nuorten työpajaan, hammashuoltoon, päiväkoti Joentiukuun Hinnerjoelle ja kotisairaalaan. Työpaikkakäyntien tarkoituksena on tutustua Euran kunnan eri toimipisteiden työskentelyolosuhteisiin, antaa henkilöstölle tarvittaessa tietoa työskentelyolosuhteiden parantamisesta ja tehdä tarvittaessa korjausehdotuksia

8 7 työskentelyolosuhteisiin. Työpaikkakäynneistä laadittiin käyntiraportit, joihin kirjattiin havaitut puutteet, korjausehdotukset ja esitettiin korjausaikataulu. Työsuojeluryhmä teki tarkastuskäynnin vuonna 2017 Kauttuan koululle, Kauttuan päiväkodin esiopetusyksikköön, Euran yhteiskoululle ja päiväkoti Suvituulen esiopetusyksikköön. Kaikki tarkastuskäynnit vuonna 2017 tehtiin osana kouluterveydenhuollon vetämää moniammatillista kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuskäyntiä. Myös näistä käynneistä laadittiin käyntiraportit, joihin kirjattiin käynneillä esiin nousseita asioita, mm. työsuojelun alueelta. Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat tekivät vuonna 2017 tarkastuskäynnit Palvelukoti Tuulenpesään, Palvelukoti Joenpesään, Palvelukoti Niittylään, kunnan vesilaitokselle, perusturvapalveluiden hallintoon, viheralueiden hoitoon, asumisen ja rakentamisen palveluihin, kunnan hallintopalveluihin, konsernin tukipalveluihin ja vanhuspalveluiden kotihoitoon. Aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat tekivät käynneistä käyntiraportit, joihin kirjattiin mahdolliset toimintaohjeet ja kehotukset sekä mahdollinen korjausaikataulu. Vuonna 2017 järjestettiin kunnan henkilöstölle kuusi yhden päivän pituista (8 t) hätäensiapukoulutustilaisuutta. Hätäensiapukoulutustilaisuuksiin osallistui yhteensä 98 henkilöä Euran kunnan eri palvelualueilta. Läheltä-piti -ilmoituksia tuli työsuojeluryhmälle vuonna 2017 yhteensä 347 kappaletta (vuonna kappaletta). Palvelukoti Nuutista tuli edelleen suurin osa kaikista läheltä-piti ilmoituksista. Myös muista palvelukodeista ja toimintakeskuksesta tuli suhteellisen paljon läheltä-piti ilmoituksia. Kaikki työyksikön tekemät läheltä-piti ilmoitukset on käsiteltävä ko. työyksikön työyksikkökokouksissa ja läheltä-piti tilanteisiin on etsittävä yhdessä ratkaisu, jotta ne eivät enää toistuisi tulevaisuudessa. Euran kunnan sisäilmatyöryhmään kuuluivat työsuojelupäällikkö Markku Nurmi, rakennusmestari Sami Salonen jäsenenä asti ja asiantuntijana alkaen, toimitilapäällikkö Markku Nousiainen alkaen sekä Euran kunnan henkilöstön työterveyshoitaja Aulikki Kalli. Sisäilmatyöryhmä kokoontui omiin kokouksiinsa vuonna 2017 neljä kertaa. Sisäilmatyöryhmä käsitteli vuoden 2017 aikana Kauttuan koulun, Kiukaisten koulun, koulukeskuksen, Kauttuan päiväkodin, päiväkoti Viuhulan, päiväkoti Ompun, päiväkoti Mintun, Sampon koulun, Euran yhteiskoulun, Euran lukion, Honkilahden koulun viereisen lämpölaitoksen, Kotipiirin, Panelian puukoulun, Sorkkisten koulun ja Wäentuvan sisäilma-asioita. Haitta-ilmoituksia tuli sisäilmatyöryhmälle edellisvuosia vähemmän, koska kunnollisia sisäilmatutkimuksia tehtiin epäiltyihin ongelmakiinteistöihin heti alkuvaiheessa enemmän. Kunnollisten sisäilmatutkimusten avulla saatiin tarkkaa tietoa kiinteistön korjaustarpeesta ja soveltuvuudesta yleensäkin palvelutuotantoon. Työsuojelun toimialaan liittyviä asioita oli vuonna 2017 edelleen hoidettavana paljon, mutta mitään räikeitä puutteita tai lainvastaisuuksia ei edelleenkään tullut työolosuhteissa esiin. Työsuojeluryhmä pyrki edelleenkin parantamaan työskentelyolosuhteita eri työpaikoilla yhteistyössä koko työpaikan henkilökunnan kanssa. Työsuojeluryhmä osallistui pyydettäessä oman työsuojeluohjelmansa lisäksi myös tarvittaessa työsuojelun toimialaan kuuluvien muiden asioiden käsittelyyn kunnassa. Vakavia työtapaturmia ei Euran kunnan henkilökunnalle vuonna 2017 sattunut yhtään. Työsuojelusuunnitelmassa tavoiteltua olotilaa, jossa kaikkien on hyvä olla työssä, ei täysin vuonna 2017 saavutettu. Työsuojeluryhmän työpaikka- ja tarkastuskäynneillä nousi esiin useissa työpaikoissa psykososiaalisen kuormituksen lisääntyminen ja erityisesti kiireen lisääntyminen. Psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseen on työpaikoilla paneuduttava edelleen yhteistyössä palvelualueiden johdon ja henkilökunnan kanssa. Työpaikkakohtaista työsuojelun toimintaohjelmaa ei ollut tehty tai päivitetty kaikilla tarkastetuilla työpaikoilla. Työsuojelun toimintaohjelma on päivitettävä vuosittain, jotta se on ajan tasalla ja jotta siitä on hyötyä työyksikössä. Marraskuussa tehtiin kunnan henkilöstölle työhyvinvointikysely, jonka tulokset olivat jonkin verran huonompia kuin vuonna 2015 tehdyssä kyselyssä. Vuoden 2017 työsuojelusuunnitelmassa oli edelleen yhtenä teemana ikääntynyt yli 55-vuotias työntekijä ja hänen työhyvinvointinsa. Teemaa ei edelleenkään saatu vietyä vielä kunnolla eteenpäin eikä ikääntyville työntekijöille tarkoitettuja toimintatapoja järjestettyä, joten

9 8 ikääntyvä työntekijä-teema jatkuu edelleen työsuojeluohjelmissa tulevina vuosina. Yhteenvetona voidaan todeta, että työsuojelutoiminta oli Eurassa edelleen toimivaa ja havaittuihin työsuojelullisiin puutteisiin pyrittiin yleensä heti puuttumaan ja etsimään ratkaisua yhteistyössä työpaikan kanssa. Työsuojelullisia ongelmia saatiin yleensä työpaikoilla vähennettyä, mutta aivan kaikilta työpaikoilta niitä ei saatu kuitenkaan kokonaan poistettua. Työsuojelun toimintaedellytykset olivat Eurassa vuonna 2017 hyvät. Myös työsuojeluorganisaation ja eri palvelualueiden välinen yhteistyö toimi pääsääntöisesti edelleen hyvin. (Työsuojelun toimintakertomus 2017, työsuojelupäällikkö Markku Nurmi.) 5.4 Tyky- ja virkistystoiminta Tyky- ja virkistystoimintaa järjestävänä ryhmänä on ns. tyky -työryhmä. Ryhmä on järjestänyt tuettuna toimintana mahdollisuuden käydä laajasti erilaisissa kuntoilumahdollisuuksissa. Vuonna 2017 järjestettiin koko henkilöstön tykyjumppa kerran viikossa Kirkonkylän koululla sekä kunnan oma sählyvuoro kerran viikossa Sorkkisten koululla. Liikuntailtapäivät järjestettiin elo-syyskuun vaihteessa Euran Urheilutalolla sekä sen ympäristössä. Ohjelmassa oli mm. kävelyä, pyöräilyä, vesijumppaa sekä muita ohjattuja jumppia. Henkilöstön saamiin kuntolippuihin sisältyi 4 lippua, joita sai käyttää sekä kulttuuritykykohteisiin, että liikunnalliseen toimintaan. Lisäksi näillä kohdennetuilla lipuilla sai kesällä käydä Pyhäjärvi-teatterissa. Syyskuussa järjestettiin kunnan henkilöstöjuhla sadonkorjuu -teemalla. 5.5 Johtopäätökset ja toimenpiteet On sekä työnantajan että työntekijän etu, että työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa järjestetään ja että siihen osallistutaan. On hyvä muistaa, että tyky-toiminta on paljon muutakin kuin yksittäisiä virkistyspäiviä. Vain mielikuvitus voi olla rajana, kun suunnitellaan tyhytoimintaa. Arkinen johtaminen on yksi merkittävimmistä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Se, että esimies on kiinnostunut työntekijöidensä hyvinvoinnista ja havaitsee ajoissa huolenaiheet ja ryhtyy varhaisiin toimenpiteisiin, maksaa työnantajalle merkittäväsi vähemmän kuin tuottavuuden lasku ja sairausloma. Työsuojelutoiminta on Eurassa aktiivista. Tarkastuksia tehdään säännöllisesti ja niistä raportoidaan säntillisesti. Tietoa työpaikkojen työsuojelullisista olosuhteista on paljon. Sisäilmaongelmat ovat riesana kaikissa kunnissa. Niin myös Eurassa. Tarkkojen ja luotettavien sisäilmatutkimusten tarve onkin suuri. Työtapaturmista johtuvien poissaolojen määrä on kasvanut huolestuttavasti. Niissä työyksiköissä, joissa tapaturmia on tapahtunut, on mietittävä yhdessä esimiesten ja alaisten kanssa keinoja tapaturmien ehkäisemiseksi. Myös sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Tilanne on kartoitettava työterveyshuollon kanssa yhteistyössä ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, mikäli sairaudet ovat työperäisiä. Ikääntyvien työntekijöiden työkykyä voidaan edistää varhaisen tuen aktiivisella käytöllä. Sekä kevät- että syyskaudella järjestettiin ryhmätoimintana kunnan henkilökunnalle suunniteltuja kuntosali- ja jumpparyhmiä. Vuoden 2016 lopussa käynnistyi tyky - työryhmän järjestämä Kuntokorttiliikkumiskampanja. Kampanjaan osallistujat kirjasivat vuoden ajan vähintään 3 krt/vko harjoittamansa liikuntasuorituksen joko kuntokorttiin tai suoraan Webropol - järjestelmään. Kampanjan loputtua kaikki liikuntasorituksensa vuoden aikana ylös kirjanneet osallistuivat 200 euron arvoisen palkinnon arvontaan.

10 9 Liite 1 Kaikkia poissaoloja kuvaava taulukko 2016 ja 2017 v Sairaus Työtap. Kunt. Perhevap. Muu vap. Op.vap. Koul. Vuor.vap. Lom/lakko Kuntajohtaminen Perusturva Kasvatus ja opetus Kulttuuri ja vapaa-aika Tekninen Yhteensä v Sairaus Työtap. Kunt. Perhevap. Muu vap. Op.vap. Koul. Vuor.vap. Lom/lakko Hallintopalvelut Konsernin tp Sivistyspalvelut Perusturvapalv As. ja rak. palvelut Yhteensä