HENKILÖSTÖRAPORTTI ORIMATTILAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus. Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI ORIMATTILAN KAUPUNKI 2017 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLLYS Kaupunginjohtajan terveiset... 1 Orimattilan kaupungin henkilöstöstrategia... 2 Johtaminen ja yhteistoiminta... 3 Henkilöstö toimialoittain ja talousarviotulosalueittain vuosina Kaupungin henkilöstö... 5 Henkilöstön rakenne Henkilöstön ikärakenne... 7 Keski- ikä... 7 Eläkkeelle siirtyminen... 8 Eläkkeelle siirtyminen (ennuste)... 8 Henkilöstön poissaolot... 9 Henkilöstömenot Työterveyshuolto ja työsuojelu Työtapaturmat Henkilöstön koulutus... 14

3 Kaupunginjohtajan terveiset 1

4 2 Orimattilan kaupungin henkilöstöstrategia Orimattilan kaupungin valtuusto hyväksyi päivitetyn kaupunkistrategian suunnitelmaasiakirjan kokouksessaan ja se astui voimaan päätöksen jälkeen. Orimattilan kaupunkistrategia 2020 sekä siihen kiinteästi kytkeytyvät toimeenpano- ja kehittämisohjelmat on osittain päivitetty vuoden 2013 aikana ja työ jatkuu näiden osalta edelleen. Tavoitteena oli uudistaa kaupungin henkilöstöstrategia vuoden aikana, mutta siihen tavoitteeseen pääseminen siirtyi uudelle valtuustokaudelle. Kaupungin nykyinen henkilöstöstrategia on hyväksytty Sen mukaan henkilöstöstrategian tehtävänä on viestittää koko organisaatiolle yhtenäisyyttä henkilöstöasioiden hoidossa sekä yhtenäisiä periaatteita ja tapoja, jolla henkilöstötyötä tehdään. Henkilöstöstrategian visio: Orimattilan kaupungilla on määrällisesti ja rakenteellisesti oikein mitoitettu, motivoitunut, muutoksiin valmis, koulutettu, ammattitaitoinen ja asiakassuuntautunut henkilöstö palvelemassa kaupunkilaisia. Keskeisiksi henkilöstöstrategian kohteiksi on valittu: o o o o o o o osaaminen rekrytointi johtaminen työhyvinvointi palkitseminen yhteistoiminta seudullinen yhteistyö

5 3 Johtaminen ja yhteistoiminta Kaupungin vuonna 2017 voimassa olleen strategian yhtenä keskeisenä tavoitteena ovat motivoituneet ja palveluhenkiset työyhteisöt. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää hyvää johtamista. Kaupungin voimassa olevan henkilöstöstrategian mukaan hyvä johtaminen varmistetaan mm. selkeillä tehtävänkuvilla, toimivalla palaverikäytännöllä, riittävällä viestinnällä, tasapuolisella ja oikeudenmukaisella kohtelulla sekä säännöllisesti (kerran vuodessa) pidettävillä kehityskeskusteluilla. Kaupungin johtoryhmä sekä palvelukeskusten johtoryhmät kokoontuvat säännöllisesti. Esimiehille järjestetään vähintään kaksi esimiesinfoa vuodessa, jossa tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja pyritään varmistamaan yhdenmukaisia toimintatapoja ja henkilöstöhallinnollisia linjauksia koko kaupungin tasolla. Lisäksi järjestetään esimiehille suunnattuja yhteisiä koulutuksia. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus on ollut voimassa Tällä sopimuksella on toteutettu työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulos työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Sopimus on ollut voimassa Kilpailukykysopimuksen mukainen kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus tuli voimaan 1. helmikuuta Sopimuskaudella, joka päättyy , ei korotettu palkkoja. Kilpailukykysopimuksessa sovittiin työajan pidentymisestä ja tehtiin lomarahojen vähentämisestä erillinen virka- ja työehtosopimus, jota noudatetaan lomarahan määräytymisessä vuosina , ja Vuonna 2017 työnantajan edustaja ja pääsopijajärjestöjen luottamusmiehet/puheenjohtajat ovat kokoontuneet säännöllisesti keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Palaverien avulla on pyritty parantamaan tiedonkulkua työnantajan ja ammattijärjestöjen välillä. Työnvaativuuden arviointi suoritettiin vuoden 2016 KVTES- ja TS-sopimusaloilla. Työssä oli ulkopuolisena asiantuntijana Innova Palvelut Oy. KVTES:n osalta kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2016 lopussa arviointikriteerit. TS-sopimuksen osalta arviointikriteerit ja vaativuusluokat hyväksyttiin vuonna KVTES-sopimusalalla vaativuusluokkien määrittely siirtyi vuodelle Henkilökohtaisen lisän määräytymisperusteet hyväksyttiin KVYES-, TS ja TTES sopimusalojen osalta lokakuussa (TS-kehittämistyöryhmä, yhteistoimintaelin, kaupunginhallitus). Ensimmäiset

6 4 näiden määräytymisperusteiden mukaiset henkilökohtaiset lisät myönnettiin lukien. Jaettava summa oli KVTES-sopimusalan osalta 3037,69 euroa (lisän saajia 65), TS-sopimusalan osalta 443,05 euroa (lisän saajia 8) ja TTES-sopimusalan osalta 88,02 euroa (lisän saajia 3).

7 5 Henkilöstö toimialoittain ja talousarviotulosalueittain vuosina Toimiala TP 2017 TA 2017 TP 2016 TP 2015 Hallintopalvelukeskus / Konsernihallinnon toimiala Hallitus 1, Elinkeinotoimi ja projektit 3,92 4,2 4,37 2,69 Yleishallinto 10 10,3 9,46 14,17 Asuntotoimi 0,3 0,3 0,3 0,3 Maaseututoimi 2,6 3,6 2,6 3,6 Ruoka- ja siivouspalvelut 81,92 81,8 76,5 60,4 Yhteensä 100,64 102,20 95,23 82,16 Perusturvalautakunta / hyvinvointipäällikkö Sivistyspalvelukeskus / Sivistys- ja hyvinvointitoimiala Hallinto ,6 Peruskoulutus ja lukio Kulttuuritoimi 1,5 1,5 1,5 1,5 Kirjasto Liikunta 5,5 5,5 6,5 5,5 Nuoriso 7,5 7,5 7,5 7,5 Päivähoito 155,5 151,5 152,5 158,5 Yhteensä 408,0 402, ,6 Tekninen palvelukeskus / Elinvoima- ja tekninen toimiala Hallinto ja maankäyttö 11,06 10,6 10,1 9,1 Tilapalvelu 13,8 15,25 14,05 17,5+0,5 Yhdyskuntatekniikka 3,1 3,76 2,4 1,2 Vesilaitos 11 12, ,2 Rakennustark. ja ymp. suojelu Yhteensä 42,96 46,1 40,55 44,5 Kaupunki yhteensä 552,6 550,3 535,78 541,26 Kaupungin henkilöstö 27 Henkilöstöä oli 551,6 (henkilötyövuotta), joista opetuspalveluissa 224 ja päivähoidossa 155,5. Henkilöstömenot vuonna 2017 olivat 25,16 milj. euroa, mikä on 29,9 % toimintakuluista. Toimintakertomusvuodelta on tehty erillinen henkilöstötilinpäätös

8 6 Henkilöstön rakenne 2017 Vuonna 2017 Orimattilan kaupungilla työskenteli yhteensä noin 600 henkilöä. Heistä 121 oli määräaikaisia työntekijöitä, joista 104 oli naisia ja 17 miehiä. Vakinaisia työntekijöitä oli yhteensä 478, joista 393 oli naisia ja 85 miehiä. Ylläolevassa ympyräkaaviossa näkyy Orimattilan kaupungin henkilöstö sopimusaloittain.

9 7 KVTES :iin kuuluu enemmistö, 59% henkilöstöstä. Henkilöstön ikärakenne Keski- ikä Konsernihallinnon keski-ikä vuonna 2017 oli 53,23- vuotta. Sivistys- ja hyvinvointitoimialan 46,61- vuotta. Elinvoiman- ja teknisen puolestaan 47,29. Jokaisella toimialalla henkilöstön keski-ikä oli noussut, aikaisempaan vuoteen 2016 verrattuna. Korkein keski-ikä löytyy konsernihallinnosta, matalin puolestaan sivistys- ja hyvinvointitoimialalta. Koko kaupungin henkilöstön keski-ikä naisilla vuonna 2017 oli 48,34- vuotta, miesten keski-ikä puolestaan 48,34- vuotta. Keski-ikä nousi naisilla sekä miehillä vuodesta Koko kaupungin keski-ikä 49,16 49,28 47,68 47,18 47,95 46,93 48,24 47,51 48,05 48, Miehet Naiset

10 8 Eläkkeelle siirtyminen Alla olevassa taulukossa eläkkeelle siirtyneiden määrä vuosina Vuonna 2017 vanhuuseläkkeelle jäi 10 henkilöä, työkyvyttömyyseläkkeelle neljä henkilöä ja kuntoutustuki myönnettiin neljälle henkilölle. Yhteensä 18 henkilöä siirtyi eläkkeelle vuonna 2017, joka on neljä vähemmän kuin edellisvuonna Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osa-aikainen työkyvyttömyyseläke 1 Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet 1 Työttömyyseläke Kuntoutustuki Ammatillinen kuntoutus ja työkokeilu Yhteensä Eläkkeelle siirtyminen (ennuste) Alla oleva ennuste kuvaa KuEL- ja VaEL- vakuutettuina olleiden kuntatyöntekijöiden siirtymistä vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille. Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Eläkepoistuma yht. Eläkepoistuma % , , , , , ,8

11 9 Ennusteen mukaan vuonna 2018 vanhuuseläkkeelle siirtyy 12 henkilöä, ja työkyvyttömyyseläkkeelle neljä henkilöä. Vuonna 2017 ennuste piti paikkansa ja vanhuuseläkkeelle jäi 10 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle neljä. Henkilöstön poissaolot Työnkeskeytykset kalenteripäivinä Konsernihallinto Sivistys- ja hyvinvointi Elinvoima- ja tekninen Jokaisella toimialalla työnkeskeytykset ovat pienentyneet vuodesta Konsernihallinnossa työnkeskeytyksiä vuonna 2017 oli 1395 kalenteripäivää, joka on 162 päivää vähemmän kuin vuonna Sivistys- ja hyvinvoinnin toimialalla työnkeskeytyksiä oli 5103 päivää, joka on 1310 päivää vähemmän kuin edellisvuonna. Elinvoiman- ja teknisen toimialalla puolestaan oli 590 päivää, se tekee 340 päivää edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2017 lyhyiden, 1-3 päivää kestävien sairauspoissaolojen kesto kalenteripäivinä oli 2257 päivää päivää kestäneitä sairauspoissaoloja oli 3111 kpv. Pitkäkestoisia yli 60 päivän sairauspoissaoloja oli 1720 kpv.

12 10 Lyhytaikaiset sairauspoissaolot (1-3 pv) lisääntyivät edellisestä vuodesta 75 päivällä, puolestaan pitkäaikaiset sairauspoissaolot (4-60 pv) vähentyivät 1281 päivällä, myös yli 60 päivää kestäneet sairauslomat vähenivät 645 päivällä verrattuna edelliseen 2016 vuoteen. Yhteensä sairauspoissaolojen kesto väheni 1851 päivällä. Perhevapaat Konsernihallinto Sivistys-ja hyvinvointi Elinvoima- ja tekninen Yhteensä

13 11 Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Yhteensä Tapaturma- ja sv-korvaukset Kaupunki maksoi henkilökunnan uimahalli- ja kuntosalilippuihin tukea vuonna Tuen määrä oli vuonna 2016 ja vuonna 2015.

14 12 Työterveyshuolto ja työsuojelu Työterveyshuollosta on vastannut Työterveys Wellamo. Työterveyshuollon toiminta perustuu vuosittain vahvistettuun ja tarkistettuun vahvistettuun toimintasuunnitelmaan. Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2017 olivat ,56 (vuonna ,00 ). Kela korvaa työnantajalle näistä kustannuksista n. 50 %. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden 2017 aikana yhden kerran. Työsuojeluvaalit järjestettiin loppuvuodesta 2017 ja siihen liittyen työsuojelutoimikunnan kokous siirtyi vuoden 2018 alkuun. Työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon toimesta jatkettiin työpaikkakäyntejä, joihin liittyi ennakkoon tehtävä kysely henkilöstölle työn vaara- ja haittatekijöistä. Työpaikkakäyntiin osallistuivat työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, työterveyshuollosta lääkäri ja terveydenhoitaja sekä työpaikalta esimies ja työntekijöitä. Työpaikkakäynnillä käytiin keskustellen läpi kyselyn yhteenveto, kierrettiin toimitilat ja käynnistä tehtävään muistioon kirjattiin muutos- ja toimenpide-ehdotukset. Työsuojelupäällikkö toimii puheenjohtajana moniammatillisessa sisäilmatyöryhmässä, jonka toiminta alkoi keväällä Sisäilmatyöryhmässä on edustajat työsuojelusta, terveydensuojelusta, tilapalvelusta, työterveyshuollosta sekä kaupungin muilta toimialoilta. Tarvittaessa työryhmään kutsutaan muita asiantuntijoita ja käyttäjien edustajia käsiteltäviin asioihin liittyen. Vuonna 2017 sisäilmatyöryhmä kokoontui aiempaa tiuhemmin käsitellen tiedoksi tuotuja sisäilmaongelmia ja niiden johdosta tehtyjä toimenpiteitä. Tämän lisäksi sisäilmatyöryhmä järjesti ja osallistui esim. vanhemmille ja opettajille järjestettyihin tiedotustilaisuuksiin. Sisäilmaongelmien käsittelyprosessia ja siihen liittyviä lomakkeita uudistettiin. Teknisessä toimessa valmisteltiin Sisäilmastrategia ja toimintasuunnitelma sekä Sisäilmahaittojen ratkaisuprosessi uudistukseen liittyen. Nämä käsiteltiin elinvoima- ja teknisessä valiokunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu tuovat edelleen tiedoksi työsuojelutoimikunnalle sisäilmatyöryhmän käsittelemiä asioita. Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäällikkö antoivat työsuojeluun liittyvää ohjausta ja neuvontaa henkilöstölle sekä esimiehille ja osallistuvat yhteistyöpalavereihin kaupungin eri yksiköissä.

15 13 Työtapaturmat Työtapaturmat Kpl Kalenteripäivät Korvaus, Korvauspäivät/tapaturma Korvaukset/tapaturma Työtapaturmia sattui vuonna 2017, 28 kappaletta. joka on neljä enemmän kuin edellisenä vuotena. Korvauksia maksettiin yhteensä koko vuotena

16 14 Henkilöstön koulutus Henkilöstön koulutuksella pyritään henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Koulutustarve määritellään yhdessä esimiehen kanssa. Alla olevassa taulukossa henkilöstön koulutusmenot vuosina : 2014 /hlö 2015 /hlö 2016 /hlö 2017 /hlö Hapake Perust Sipake Tepake Yhteensä Taulukkoon kirjatut luvut sisältävät koulutus- ja kurssimaksuiin kirjatut kustannukset, joten ne eivät sisällä esimerkiksi matkakorvauksia. Euroa/hlö keskimääriseen lukuun vaikuttaa myös se, miten koulutus on järjestetty (osallistuminen maksuttomiin koulutuspäiviin, osallistuminen seudullisiin koulutuksin, osallistuminen lync- tai videoneuvottelukoulutuksiin). Taulukossa esitetyt luvut sisältävät myös luottamushenkilökoulutuksen. Vuoden 2014 alusta lukien on vahvistetun koulutussuunnitelman perusteella voinut hakea koulutuskorvausta Työttömyysrahastolta. Huomioitava koulutuspäivän pituus on enintään 6 tuntia ja vähintään kahden tunnin koulutus voidaan laskea mukaan. Korvausta voi saada enintään kolmelta päivältä/ henkilö. Tämän perusteella toteutuneet koulutuspäivät vuosilta ovat toimialoittain alla olevassa taulukossa.

17 15 Vuonna 2017 sivistys- ja hyvinvointi toimialalla koulutuspäiviä oli 587 päivää, joka on 114 päivää enemmän kuin edellisenä vuotena. Konsernihallinnossa toteutuneita koulutuspäiviä kertyi 158, joka tekee 36 päivää enemmän kuin vuotena Elinvoima- ja teknisten palveluiden puolella koulutuspäiviä vuonna 2017 oli 46, vuonna 2016 toteutuneita koulutuspäiviä oli 34 päivää, eli 12 päivää. Vesilaitoksella henkilöstön koulutuspäivät pysyivät samoissa lukemissa, kuin vuonna Toteutuneita koulutuspäiviä oli vuonna 2017 ja 2016, 14 päivää. Kaaviosta voidaan päätellä, että sivistys- ja hyvinvoinnin toimialalla koulutuspäiviä kertyy vuodessa huomattavasti enemmän kuin muissa toimialoissa.