Maaseutulautakunta 41 30.09.2015 Elävän maaseudun vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2016-2018 taloussuunnitelma 554/02.02/2015 MAALTK 41 Sastamalan kaupungin käyttötalouskustannusten voimakas vuosittainen kasvu taittui vuonna 2014 ja maltillisen kustannuskehityksen ennakoidaan jatkuvan myös vuonna 2015. Kustannuskehitykseen ovat vaikuttaneet alhaisen inflaation ja maltillisen palkkaratkaisun ohella useat eri prosesseissa käynnistetyt tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävät toimenpiteet. Yleisestä talouskehityksestä ja valtionosuusleikkauksista johtuen myös tulopohja on heikentynyt, eikä käyttötalouden korjausliike yksistään ole riittävä talouden tasapainottamiseen. Vuodelle 2015 päätetty tuloveroprosentin korotus lisää verotuloja noin 2,5 milj. eurolla, jonka vaikutuksesta talousarvio on tasapainossa. Vuoden 2015 talousarvion toteutuminen edellyttää määrätietoista tuottavuustoimenpiteiden toteuttamista ja tiukkaa kustannusten seurantaa. Alkuvuoden toteutumatietojen perusteella prosessit eivät ole ennakoineet oleellisia poikkeamia määrärahoihinsa. Vuonna 2016 lisähaastetta kaupungin talouden tasapainotukselle antavat valtionosuusuudistuksen toteutus täysimääräisesti, yhdistymisavustuksen päättyminen sekä yhteisöveron jako-osuuden tilapäisen korotuksen poistuminen sekä vuonna 2017 lisäksi Huittisten puhdistamon toiminnan käynnistyminen. Näiden tulosta heikentävä yhteisvaikutus on noin 4 milj. euroa. Tuottavuustoimenpiteillä on tulevassa taloussuunnittelussa keskeinen merkitys. Tavoitteena on hidastaa kustannusten kasvupainetta vuosittain noin yhdellä prosentilla. Tältä pohjalta vuoden 2016 toimintakulujen enimmäiskasvu asetetaan yhteen prosenttiin siten, että toteutettavista tuottavuustoimenpiteistä ja toiminnan muutoksista riippuen prosessikohtainen muutos voi vaihdella nollan ja yhden prosentin välillä. Lisäksi huomioidaan yhdistymisavustustulon päättymisen nettomenoja lisäävä vaikutus 1,0 milj. euroa. Näillä olettamuksilla toimintakate on 136,6 milj.euroa. Vuosien 2016-2018 taloussuunnittelun tavoitteeksi asetetaan talouden tasapaino siten, että tulos on positiivinen ja velkamäärä ei kasva. Tuloveroprosentti säilyy suunnitelmakaudella lähtökohtaisesti nykyisellä tasolla. Tavoitteeksi asetetaan on noin 7-8 milj. euron vuosikate ja enintään samansuuruinen nettoinvestointitaso. 27.5.2015 julkistetun uuden hallitusohjelman mukaan julkista taloutta sopeutetaan vuoden 2019 tasolla 4 miljardilla eurolla, joista kuntien
osuus on n. 700 milj. euroa. Mikäli hallitusohjelmaan sisältyvää yhteiskuntasopimusta ei synny elokuun 2015 loppuun mennessä, sopeutustoimien yhteismäärä nousee 6 miljardiin euroon vuoteen 2021 mennessä. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisellä ja toimintojen joustavoittamisella tavoitellaan noin miljardin euron vahvistusta julkiseen talouteen. Hallitusohjelma sisältääkin useita kuntien talouteen ja toimintaan suoraan vaikuttavia toimenpidekokonaisuuksia. Hallitusohjelman kuntakohtaisia vaikutuksia ei tässä vaiheessa voida arvioida eivätkä ne sisälly kesäkuun lopulla annettavaan alustavaan talousarvioraamiin. Hallitusohjelman mukainen normien purku ja yksityiskohtaiseen ohjaukseen liittyvät toimet tulevat kuitenkin huomioitavaksi myös Sastamalassa vuosien 2016-2018 suunnittelussa ja toiminnassa täysimääräisesti. Tuleviin muutoksiin varaudutaan ennakoivalla suunnitteluotteella. Yleisen talouskehityksen ennustetaan olevan heikkoa myös lähivuosina, mikä hidastaa kuntien verotulopohjan kehitystä. Viimeisimpien talousennusteiden mukaan BKT:n arvioidaan jäävän tänä vuonna 0,5 prosentin tuntumaan tai painuvan lähelle nollaa. Vuonna 2016 kasvuksi arvioidaan noin 1-1,5 prosenttia. Inflaatioennuste vuodelle 2015 on vajaat 0,5 prosenttia ja tulevina vuosina hieman yli prosentin. Näistä lähtökohdista seuraava taloussuunnittelukausi tulee olemaan edelleen huomattavan haasteellista. Vuosien 2015-2017 talousarviovalmistelun yhteydessä valtuusto päätti talouden tasapainotustoimenpiteiden keskeisistä linjauksista. Taloutta tasapainotetaan seuraavilla toimenpidekokonaisuuksilla: 1.Tulojen lisääminen; kunnallisveron korotus 0,75 % (toteutettu v. vuonna 2015) sekä kohtuulliset maksu korotukset kaikkiin toimintoihin. 2.Rakenteelliset ratkaisut 3,0 milj. euroa 3.Pienet tuottavuustoimenpiteet 2,0 milj. euroa Tuottavuustyötä jatketaan päätettyjen linjausten mukaisesti. Tuottavuustyössä otetaan huomioon myös valtakunnalliset tuottavuus- ja tuloksellisuustavoitteet ja -mittarit. Periaatteita uusien tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden suunnitteluun
-Valmistelussa huomio väestönkasvua ja työllisyyttä lisääviin toimenpiteisiin (verotulovaikutus usean vuoden viiveellä). -Lakisääteiset peruspalvelut etusijalla, huomioidaan tulevat valtakunnalliset linjaukset -Vapaaehtoiset tehtävät toissijaisesti; voidaanko jostain luopua? -Palvelutarvetta vähentävät ennaltaehkäisevät toiminnat keskiössä -Uudet toimintatavat -Palvelutasotarkastelu -Palveluverkkotarkastelu -Toimintaprosessien yksinkertaistaminen -Tilaratkaisut; tarpeettomista tiloista luopuminen -Peruskorjaustarpeiden yhteydessä toimintojen uudelleenjärjestelymahdollisuuksien selvittely -Tuottavuus- ja tasapainotustoimenpiteiden pysyvä nettokustannustasoa alentava vaikutus. Taloussuunnitelman käyttötalousosa ja investointiosa laaditaan kolmivuotiskaudelle 2016-2018. Lisäksi valmistellaan investointien hahmotelma vuosille 2019-2021. Kaupunginhallitus hyväksyi 29.6.2015 vuoden 2016 talousarvion valmisteluohjeen, jota täydennetään ja siihen sisältyvää talousraamia täsmennetään elokuulla tarkempien tulopohjaennusteiden, kesäkuun toteutumatietojen sekä hallitusohjelmaa tarkentavien tietojen pohjalta. Ydinprosessien ja liikelaitosten tehtävänä on valmistella hallituksen antamien ohjeiden mukaiset talousarvioesityksensä. Toimielimiltä ei pyydetä avoimia talousarvioehdotuksia, vaan ehdotukset tulee laatia ja yhteensovittaa niin, että hallituksen määrittelemässä talousarvion kokonaisraamissa pysytään. Talousarvioehdotusten tulee sisältää selvitys tuottavuutta edistävistä toimenpiteistä sekä muista ratkaisuista, joilla talousarvioraami voidaan vuonna 2016 toteuttaa. Talousarvio ja taloussuunnitelma perustuu kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymään strategiaan. Strategiasta johdettujen ydin- ja osaprosessien sitovien toiminnallisten tavoitteiden tulee olla kaupungin toiminnan kannalta olennaisia ja vastata sisällöltään valtuuston päätöksentekotasoa. Sitovien tavoitteiden tulee olla sellaisia, että niiden toteutumiseen voidaan vaikuttaa prosessin omin toimenpitein. Tavoitteet tulee asettaa täsmällisesti, realistisesti ja oikeassa suhteessa tehtävälle osoitettuihin määrärahoihin ja muihin resursseihin. Tavoitteiden tulee olla myös mitattavia siten, että niiden toteutuminen on tilinpäätösvaiheessa selkeästi todennettavissa.
Talousarvion sitovat tavoitteet esitetään tuloskorttimuodossa. Osaprosessien sitovien tavoitteiden ohjeellinen määrä on noin 3. Valtuustotason tavoitteina tulee erityisesti nostaa esille -vaikuttavuus-/asiakasulottuvuus (vaikuttavuusmittarit, hyvinvointi-indikaattorit, elämänhallinta) -elinvoimatavoitteet, jotka tukevat kasvua ja työllisyyttä (vähintään1/osaprosessi) -tuottavuustavoitteet (vrt. valtakunnalliset tuottavuustavoitteet- ja mittarit) -Hyvä tavoite voi sisältää kaikki edellä olevat ulottuvuudet. Kaikkia prosesseja koskevat henkilöstötavoitteet käsitellään talousarviossa erikseen omana osionaan. Palvelutuotannon volyymia, kävijämääriä ja yksikköhintoja koskevia vuosittaisia tietoja seurataan pääsääntöisesti tunnuslukutaulukoissa. Budjettikirjassa esitetään vain toiminnan kannalta keskeisimmät tunnusluvut. Valtuustotason tavoitteiden lisäksi prosessit voivat jo valmisteluvaiheessa nostaa esille lautakunta- ja yksikkötason operatiivisia tavoitteita. Näitä tavoitteita ei sisällytetä talousarviokirjaan. Operatiiviset tavoitteet tarkennetaan talousarvion hyväksymisen jälkeen osana käyttösuunnitelman laadintaa. Osaprosessin tehtävä/ palvelusuunnitelman kuvaus -vastaa maaseudun kehittämisestä yhteistyössä Leader-ryhmä Joutsenten Reitin kanssa, -hallinnoi kansallisten ja EU-rahoitteisten viljelijätukien kuntatason tehtäviä (laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa 210/2010). Maaseutuviraston ja Sastamalan kaupungin välinen sopimus eräiden maksajavirastotehtävien siirtämisestä yhteistoiminta-alueelle, jonka muodostavat Sastamalan ja Ikaalisten kaupungit sekä Hämeenkyrön kunta -toimii lomituspalvelulain (1231/1996) paikallisyksikkönä ja huolehtii lomituspalveluasetuksen 1333/1996 tehtävistä Hämeenkyrön ja Ruoveden kuntien sekä Ikaalisten, Nokian, Sastamalan, Virtain ja Ylöjärven kaupunkien alueella. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (MELA) ja Sastamalan kaupungin välinen lomituksen toimeksiantosopimus -hallinnoi erilaisia hankkeita -vastaa kaupungin omistamien peltojen vuokrauksesta sekä metsästysvuokrasopimuksista ja kaupungin metsäomaisuuden hoidosta ja puukaupoista
-vastaa yksityisteiden kunnossapito- ja perusparantamisavustusten sekä kyläavustusten haku- ja maksatusprosessista -järjestää viljelijäkoulutuksia sekä 6.8.2016 Sahdin valmistuksen SM-kilpailut (25-vuotisjuhlakilpailut) -vastaa Sastamalan maaseutuohjelman 2014-2017 tavoitteiden toimeenpanosta. Toiminnan painopisteet, muutokset ja tuottavuustoimenpiteet suunnitelmakaudella Sähköisen asioinnin edistäminen: Elävä maaseutu on rohkea sähköisen asioinnin edelläkävijä ja osaava uudistaja. Sähköinen asiointi tehostaa toimintoja ja vähentää virheitä sekä parantaa työhyvinvointia. Maatalousyrittäjien lomituspalvelulaista annetun lain muutos toteutetaan vuonna 2016. Lainmuutoksella saavutetaan kustannussäästöjä ja lomitusjärjestelmä saatetaan sopusointuun EU:n valtiontukea koskevien säädösten 2014-2020 kanssa. Hallitusohjelman mukaisesti viljelijöiden lomitusjärjestelmää uudistetaan yrittäjälähtöiseksi viljelijöiden omavastuuta lisäten ja lomituksen hallintomallia tehostaen (mahdolliset YT-neuvottelut suunnitelmakaudella 2016-2018) Yksityisteiden avustusjärjestelmän kehittäminen/kaupungin hoidosta irtisanotut yksityistiet: Säästö 83 500, osaprosessin sisäiset menot kasvoivat 33 500, lopullinen säästö 50 000. Sähköinen asiointi: Sähköisiä palveluja ja työmenetelmiä lisäämällä tähdätään prosessien sujuvuuteen, tehokkuuteen ja taloudellisuuteen, säästö 1 000 Osaprosessin oma kaupunkistrategiasta johdettu tavoite 1.Elämänhallinnan edistäminen, vahva vuorovaikutteinen yhteistyö kolmannen sektorin kanssa 2.Yritystoiminnan edellytysten kehittäminen 3.Vetovoiman vahvistaminen, maaseudun markkinointi Tavoitteiden strategiavastaavuus (asiasanat): Elämänhallinta: Toimivat maaseutu-, lomitus- ja kehittämispalvelut, tasapuoliset kylä- ja yksityistieavustukset. Yritysedellytykset: Nopeat/joustavat maaseutu-, lomitus- ja
kehittämispalvelut, koulutustarpeisiin vastaaminen, työhyvinvointi, alueellinen yhteistyö, opintoretkien järjestäminen. Vetovoima: Myönteinen imago asiakaslähtöisestä ja tuottavuuden parantavasta sähköisestä asioinnista, aktiivinen maaseutualueiden markkinointi, houkuttelevuus, työllisyyden hoito. Tuottavuus: Taloudellisuus. Muutoksia vuoteen 2015 verrattuna: Sahdin valmistuksen SM-kilpailut 25-vuotisjuhlakilpailujen järjestämisvastuu 4 300, esiintyjien palkkiot, markkinointi, tarjoilijoiden asut ym. (kustannuspaikka 55110) Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittämiskulut 100 000 (kustannuspaikka 55250) esitetään peitettäväksi kasvaneilla metsänhakkuutuloilla 100 000 (kustannuspaikka 55510): - Työteekin palkat sosiaalikuluineen 25 500 - Työteekin matkakulut 4 000 - Kaupungin mökin pihan kunnostus sekä portaat mökin takana olevalle kalliolle 5 000 (jäi tekemättä vuonna 2015) - Pitkospuut, penkit, pöydät, nuotiopaikkojen kunnostus ja halkokatokset 20 000 - Pienkalusto 1 000 - Vene kaupungin mökin rantaan 1 500 - Ostopalvelut (opastustaulujen kartat, luontopolun inventointi yms.) 11 000 - Viitoituskyltit (30 kpl), opastetaulut (6 kpl) ja tervetuloportti 15 000 - Kylttien ja opastetaulujen perustuksien teko ja pystytys, reittien merkintä ja muut tarveaineet 7 000 - Markkinointimateriaali, esitteet, kotisivut ym. 5 000 - Polttopuiden teko ja kuljetus 2 000 - Muut kulut (vakuutukset ja kaikki muu odottamaton meno) 3 000 Yksityisteiden kunnossapitoavustukset 380 000 euroa. Yksityisteiden perusparantamisavustukset ja kaupungin tiemaksut 35 600 euroa Yksityistieavustukset yhteensä 380 000 + 35 600 = 415 600. Yksityisteiden avustusjärjestelmän kehittäminen/kaupungin hoidosta irtisanotut yksityistiet: Säästöä viime vuoteen verrattuna 83 500, osaprosessin sisäiset menot kasvoivat 33 500 (osaprosessi ei itse pysty vaikuttamaan sisäisten menojen kasvuun), lopullinen säästö 50 000. Maaseutulautakunnan vuoden 2015 alkuperäinen talousarvio oli -782 000 euroa. Elävän maaseudun tuloksi kirjattiin
Ympäristöministeriön avustus 282 900 euroa (Ritajärven luonnonsuojelualueen perustaminen). Kaupunginhallitus myönsi Elävälle maaseudulle 1.6.2015 ( 171) luonnonsuojelualueen rakentamiskuluihin 120 000 euroa ja tuo 120 000 euroa kirjattiin Elävän maaseudun menoksi. Talousarvion toimintakate pieneni edellä mainittujen toimien vuoksi -614 600 euroon. Maaseutulautakunnan vuoden 2016 talousarvioehdotus on -732 000 euroa. Elävä maaseutu saavutti 83 500 euron säästön irtisanomalla kaupungin hoidossa olevia yksityisteitä. Osaprosessin sisäiset menot kohosivat 33 500 euroa, joka aiheutti talousarvioon nousupainetta. Säästö 83 500-33 500 = 50 000 Vuoden 2015 talousarvion toimintakatteesta -782 000 euroa vähennetään vuoden 2016 ehdotettu toimintakate -732 000 euroa, saadaan tuloksesi 50 000 euron suuruinen säästö lisättynä 33 500 euron suuruinen sisäisten menojen nousu. Lomituspalvelulain muutos Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut uutta lainsäädäntöä lomituspalvelulaista. Lomitusjärjestelmä on saatettava sopusointiin EU:n valtiontukea koskevien säädösten kanssa. Todennäköisesti joudutaan esimerkiksi joistakin sijaisapuperusteista luopumaan ja myös joitain rajoituksia tulee sijaisapukestoihin. Suurelta osin lainmuutokset ovat säästölakeja, ja näin ollen lomitettavien päivien määrä tullee laskemaan. Lainmuutokset ovat tällä hetkellä (21.9.) lausunnolla ja yksityiskohtaisista lainmuutoksista ei ole vielä tiedotettu. Varsinaiset vuosilomapäivät (26 pv / viljelijä) tullee säilymään. Maatalousyrittäjien maksurasitusta ei lisättäisi kohtuuttomasti, maatalousyrittäjän omavastuuta kuitenkin lisättäisiin hallitusohjelman mukaisesti, palvelusetelityyppisen eli käytännössä itse järjestetyn lomituksen edellytyksiä tullaan parantamaan. Säästöjä kohdistetaan myös hallintoon. Kiistanalainen asia on edelleen kunnille maksettavan arvonlisäveron tukikelpoisuus. Asiaa käsitellään kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnassa syyskuun aikana. Arvonlisäveron poistaminen aiheuttaa osaan paikallisyksiköitä tulon menetystä. (Sastamalassa noin 100.000 ). Hallinnon toimeenpanomallia tullaan uudistamaan. Nykyisen tyyppisenä kunnan hoidettava toimintana, Melan toimeksiantosopimuksella, toiminta ei tule jatkumaan. Hallinnon uudistustyö jatkuu heti, kun hallituksen esitys on saatu valmiiksi.
Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, maaseutupäällikkö Kalevi Korhonen, lomituspäällikkö Raili Puro. Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta hyväksyy ja esittää valtuustolle Elävän maaseudun osaprosessin esityksen vuoden 2016 talousarviosta ja vuosien 2016-2018 taloussuunnitelmasta. Oheismateriaalina Elävän maaseudun määrärahaesitys ja tavoitteet. Päätös: Keskustelun kuluessa puheenjohtaja ehdotti, että poistetaan tuloskortin tavoiteosasta kohta 3, lisäksi toimintakatteeksi merkitään 632 000 eli poistetaan Ritajärven luonnonsuojelualueeseen varattu 100 000. Maaseutulautakunta toivoo kuitenkin alueen kehittämisen jatkuvan. Seppo Virtanen ja Johanna Toivo kannattivat puheenjohtajan esitystä. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava, kannatettu ehdotus, puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi äänestyksen asiassa. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus sai 1 ääntä (Rajala) ja puheenjohtajan ehdotus 7 ääntä (Naatula, Lakkinen, Koskinen, Pärssinen, Toivo, Toivola, Virtanen). Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen päätökseksi asiassa. Esittelijä jätti eriävän mielipiteensä. Kirjataan pöytäkirjaan, että Helvi Toivola poistui tämän pykälän käsittelyn jälkeen kello 18.55. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p. 0500-727741