Vuoden 2019 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmistelu

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Vuoden 2019 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmistelu 290/ /2018 KAUPHALL Talousjohtaja Juha Liinavuori Lähtökohdat Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen seminaareissa sekä johtoryhmän kokouksissa on kevään aikana käyty talousarvion valmistelun lähetekeskustelua. Suomen talouden kokonaistilanne jatkuu ennusteiden mukaan maltillisen kasvun uralla. Bruttokansantuotteen kasvun arvioidaan ennustelaitoksesta riippuen olevan 2 % molemmin puolin vuonna Kasvun ennakoidaan jatkuvan, mutta hieman hidastuvan vuosina 2020 ja Kuntien lähivuosien menopaineita lisää muun muassa uuden sopimuskauden palkkaratkaisut ja ikääntyneiden suhteellisen määrän voimakas kasvu. Vuosia 2020 ja 2021 leimaa maakuntauudistus. Sen vaikutus kuntatalouteen on monitahoinen ja laskelmat talousvaikutuksista sisältävät vielä monia epävarmuustekijöitä. Kokonaisraami Ylöjärven kaupungin talouden kokonaiskuvaa ilmentävässä talousraamissa on veroarvioinnin pohjana käytetty Kuntaliiton ylläpitämää veroennustekehikkoa. Ennuste perustuu VM:n, verohallinnon ja Suomen Kuntaliiton arvioihin verotulojen kehityksestä. Kunnallisveron osalta ennustekehikkoa on muutettu väestönkasvun osalta. Väestönkasvuksi on arvioitu 1,1 prosentin vuosittaista kasvua aiempien vuosien pidempään trendiin perustuen. Väestönkasvun kokonaismäärä ei juurikaan muuttunut päivityksen myötä. Suurin muutos tehtiin ikäryhmittäisiin osuuksiin. Esimerkiksi yli 65-vuotiaiden osuus oli kehikossa viime vuosien toteutunutta kehitystä pienempänä. Myös alle 25-vuotiaiden osuutta hieman kasvatettiin toteumiin perustuen ja työikäisten määrää alennettiin. Muutokset eivät vaikuttaneet 2019 vuoden ennusteeseen. Sitä vastoin vuosien 2020 ja 2021 ennusteet verotulon kertymistä laskivat päivityksen seurauksena. Kaiken kaikkiaan kunnallisverokertymän ennakoidaan kasvavan

2 Ylöjärvellä reilusti vuonna Kasvu on peräti 5,2 % vuoden 2018 ennusteeseen verrattuna. Kasvun taustalla on hyvä talouden kokonaistilanne, pienentynyt työttömyys ja palkkojen nousu palkkaratkaisujen myötä. Yhteisöveron osalta on myös käytetty Kuntaliiton arviota sellaisenaan. Kiinteistöverotulo on lähivuosina pysynyt lähes saman suuruisena. Raami sisältää vakituisten asuinrakennusten kiinteistöverokannan laskemisen 0,48 prosentista 0,45 prosenttiin. Verokannan laskun pienentää verokertymää n euroa. Raamilaskelma ei sisällä muilta osin veroprosenttien muutoksia. Valtionosuusarviona on käytetty Kuntaliiton ennakkolaskelmaa Valtionosuuden kokonaismäärä laskee 3,1 %. Suurempana selittävänä tekijänä on valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka on kunnille epäsuotuisa. Kuntakohtaisen ennakkolaskelman mukaan Ylöjärven valtionosuus laskisi 4,1 %. Esimerkiksi verotulojen tasauksen kerryttämä valtionosuuden määrä on Ylöjärven osalta pienempi kun vuonna Raamilaskelman vuosien 2020 ja 2021 luvut on esitetty ilman maakuntauudistusta, koska uudistusta koskeva lainsäädäntö on vielä hyväksymättä. Mikäli muutos hyväksytään eduskunnassa, päivitetään raamin luvut uutta rahoituskokonaisuutta vastaaviksi. Toiminnan myyntituottojen tilinpäätöksen 2017 toteuma sekä 2018 alkuvuoden toteuma puoltaa sitä, että tuottoarviota voidaan korottaa vuoden 2018 talousarviosta. Maksutuottoihin ei ole realistista budjetoida kasvua vuodelle 2019, koska esimerkiksi useissa lakisääteisissä taksoissa ei ole nostovaraa. Tuki- ja avustustulot on arvioitu viime vuosien suhteellisen muuttumattomana pysyneelle tasolle. Käytössä ne ovat kokonaistilanteen näkökulmasta neutraaleja; jos tuloja saadaan lisää aiheuttavat ne lähtökohtaisesti vastaavan suuruiset menot. Maanmyyntitulot ovat vaihdelleet viime vuosina paljonkin. Luonteensa vuoksi niiden varaan ei ole perusteita budjetoida kiinteitä käyttötalouden menoja. Raamiin maanmyyntitulot on ennakoitu maltillisesti. Kokonaisraamissa menopuolen kasvuvaraksi on hahmoteltu 2,15 prosenttia vuodelle 2019 verrattuna tilinpäätösennusteeseen Tällä menokasvulla ja suunnitellulla investointitasolla

3 kaupunkistrategian tasapainoisen talouden tavoite siten, että asukaskohtainen velkamäärä ei kasva, saavutetaan. Menojen kasvuvarasta suuri osuus kuluu henkilöstökulujen nousuun. Voimassaolevat kunnalliset virka- ja työehtosopimukset sisältävät useita korotuksia vuonna lähtien toteutetaan järjestelyeräkorotus ja 1.4 lähtien yleiskorotus. Lisäksi tammikuussa maksetaan paikallinen kertaerä. Sen kustannusvaikutus tosin kohdentuu vuodelle Näiden lisäksi henkilöstökulujen kustannuksia nostaa kilpailukykysopimukseen sisältävä määräaikaisen lomarahaleikkauksen loppuminen vuonna Osa tämän kustannusvaikutuksesta kohdentuu vuodelle Vuoden 2018 talousarvion ja Mapston suunnitelma investointimääräksi vuodelle 2019 on 11,6 milj. euroa. Taloussuunnittelun tässä vaiheessa on noussut esille tarve investointitason maltilliseen nostamiseen ja hankkeiden tiettyyn uudelleenrytmittämiseen suunnitelmavuosien välillä, jotta velkaantuminen pidetään hallinnassa. Raamilaskelman mukaisella kokonaisuudella vuoden 2019 tilikauden ylijäämäksi muodostuu 2,2 miljoonaa euroa ja velkamäärä per asukas ei lisäänny. Talousarvioprosessi Lautakunnat pitävät kesä-elokuun kokouksissaan talousarvion lähetekeskustelun, jossa käydään läpi kokonaisraami ja sen merkitys kunkin osaston valmistelulle. Toiseksi kaupungin johtoryhmä kokonaiskoordinoi valmistelun tilanteen ennen lautakuntien varsinaisia syyskuun talousarviokäsittelyitä. Kaupunginhallituksen tehtävänä on vastata mahdollisesta sopeuttamisesta, mikäli lautakuntien esitykset yhteensä ylittävät kokonaisraamin. Lisätiedot Juha Liinavuori, p , Liite - Talousarvioraami Kaupunginjohtaja ehdottaa: Kaupunginhallitus päättää 1. hyväksyä esitetyn raamin talousarvion 2019 ja taloussuunnitelman laatimisen pohjaksi,

4 2. investointien omahankintamenojen kokonaismääräksi vuodelle 2019 enintään 13,0 miljoonaa euroa ja 3. antaa yksityiskohtaisen talousarvion laadintaohjeen kaupunginjohtajan ja talousjohtajan tehtäväksi. Päätös Keskustelun kuluesa Rauno Kesseli ehdotti raamiin lisäystä perusturvaosastolle siten, että perusturvalautakunta tarkastelee lisäyksen tarkemman kohdentamisen omassa esityksessään. Markku Mäki-Ventelä ym. kannattivat Kesselin ehdotusta. Koska oli tehty kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, puheenjohtaja esitti suoritettavaksi äänestyksen nimenhuudolla siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa. Mikäli ei voittaa, Kesselin ehdotus tulee kaupunginhallituksen päätökseksi. Äänestysesitys ja -tapa hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 3 jaa-ääntä (Lammi, Luojus, Ojares) ja 7 ei-ääntä (Halttula, Kesseli, Mankkinen, Mäki-Ventelä, Peltola, Sarvijärvi, Sorsa) Yhden (Heiska) äänestäessä tyhjää, joten puheenjohtaja totesi Kesselin ehdotuksen tulleen kaupunginhallituksen päätökseksi. Keskustelua jatkettaessa Minna Sarvijärvi ehdotti, että sivistyslautakunnan osalta raamiin lisätään Minna Sorsa ym. kannattivat Sarvijärven ehdotusta. Koska oli tehty kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, puheenjohtaja esitti suoritettavaksi äänestyksen nimenhuudolla siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa. Mikäli ei voittaa, Sarvijärven ehdotus tulee kaupunginhallituksen päätökseksi. Äänestysesitys ja -tapa hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 0 jaa-ääntä ja 11 ei-ääntä (Halttula, Heiska, Kesseli, Lammi, Luojus, Mankkinen, Mäki-Ventelä, Ojares, Peltola, Sarvijärvi, Sorsa), joten puheenjohtaja totesi Sarvijärven ehdotuksen tulleen kaupunginhallituksen päätökseksi Kaupunginhallitus piti neuvottelutauon tämän asian käsittelyn aikana klo

5