Jokilaaksojen pelastuslaitoksen talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunta Jokilaaksojen pelastuslaitoksen talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunta Liite 8/2016: Talousarvioteksti ja valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017 Liite 9/2016: Investointisuunnitelma Liite 10/2016: Tunnusluvut Liite 11/2016: Kuntien maksuosuustaulukko 2017 Liite 11/2016 nro 2: Tuloslaskelma 2017 Oheismateriaalia: Ylivieskan kaupungin talousarvio-ohjeet Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset tehtävien hoitamiseen turvataan. Pelastustoimi on peruspalveluihin kuuluva tehtävä. Talousarvioesityksessä ja suunnitelmassa johtokunnan on lähdettävä siitä, että pelastuslaitos pystyy suoriutumaan tehtävistään kaikkien kuntien alueella säädösten, palvelutasopäätöksen ja sopimusten mukaisesti. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet ja niiden mittarit ilmenevät liitteestä 8. Merkittävimmät toiminnan painopisteet ovat: pelastuslaitoksen sisäisen viestinnän, työhyvinvoinnin ja henkilöstön osaamisen ylläpito ja kehittäminen henkilöstön rekrytoinnin kehittäminen pelastustoiminnan johtamisen kehittäminen toimintavalmiuden toteutumisen seuranta onnettomuuksien ehkäisytyön laadun kehittäminen ensihoitopalvelun tuottaminen laadukkaasti aktiivinen osallistuminen tulevien rakenteellisten uudistusten valmisteluun

2 säästöohjelmassa vuosina toteutettujen toimenpiteiden vakiinnuttaminen Pelastuslaitos on huolehtinut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa tehdyn sopimuksen perusteella kiireellisen ensihoitopalvelun tuottamisesta alkaen koko pelastustoimialueella lukuun ottamatta Reisjärveä, jonka osalta on laadittu ensivastesopimus Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vahvistama ensihoidon palvelutasopäätös ja ensihoitosopimus määrittävät ensihoitoyksiköiden tason sekä valmiuden. Ensihoitopalvelut tuotetaan sopimusperusteisesti siten, että ensihoito toimii nettobudjetoinnilla jolloin siitä ei kohdistu menoja pelastustoimelle tai kuntalaskutukseen. Käyttötalous Pelastustoimen talousarvion valmistelun pohjana on käytetty Ylivieskan kaupungin vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaohjeita, ottaen erityispiirteenä huomioon, että pelastuslaitos vastaa pelastustoimen palveluista 17 kunnan alueella ja ensihoidon palveluista 16 kunnan alueella. Talousarvion valmistelussa on ollut tavoitteena kuntalaskutuksen 0-kasvu pelastuslaitoksen säästöohjelman mukaisesti sekä kaupunginhallituksen määrittelemä lomarahaleikkauksen aiheuttama vähennys kokonaismenoissa. Verrattuna vuoden 2016 talousarvion raamiin, bruttomenojen muutos on 1,25 %. Ensihoidon nettotuloksen (0 euroa) jälkeen pelastustoimen kuntalaskutuksen nettomenojen muutos on - 2,95% ( ). Ensihoidon tulosalueen talousarvion valmistelun lähtökohtana on myös ollut, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä laskutettavan yhteistoimintasopimuksen valmiuskorvauksen kasvu on 0 %. Tähän tavoitteeseen ei täysin päästy, koska mm. vuonna 2013 hankittuja leasing-ambulansseja on ao. leasingsopimuksen mukaan lunastettava omiksi vuonna 2017 ja muutama määräaikaisin työsopimuksin järjestetty ensihoitajan toimi on vakinaistettava. Ensihoidon osalta kasvua on 1,1 %, ja PPSHP:ltä veloitettava valmiuskorvaus kasvaa n. 0,7 %. Ensihoidon nettobudjetoinnin vuoksi vaikutus kuntalaskutukseen on kuitenkin 0 %. Talousarvioesitys sisältää kaupunginhallituksen talousarvio-ohjeiden mukaiset korotukset laskutustaksoihin muiden sopimusten mukaiset indeksikorotukset mm. sopimuspalokuntien toimintakorvauksiin sekä paloasemien vuokrakustannusten korotukset. Päätoimisen henkilöstön palkkausmenot ja sopimushenkilöstön tuntija urakkapalkat on laskettu erittäin tarkasti verraten niitä parin

3 edellisen vuoden tilinpäätösten toteutumiin. Siten talousarviossa ei ole varauduttu normaalista poikkeavien tehtävämäärien tai useiden pitkäkestoisten onnettomuuksien aiheuttamiin kustannuksiin. Talousarvio 2017 on erittäin tiukka. Sen toteuttaminen edellyttää tarkkaa talouskuria kaikilla tulosalueilla sekä säästöohjelman mukaisten toimenpiteiden toteutumisen seurantaa. Investoinnit Talousarvioesityksessä 2017 nettoinvestoinnit ovat (TA , TP , TP ). Alun perin taloussuunnitelmavuosien investointisuunnitelmassa nettoinvestointeihin oli vuodelle 2017 varattu Palvelutasopäätöksessä on päätetty, että: Ajoneuvokaluston keskimääräisenä nettoinvestointitasona pyritään pitämään palvelutasopäätöskaudella /vuosi. Investoinneista päätetään kuitenkin vuosittain talousarvion yhteydessä. On tärkeää huomata, että ao. päätös koskee vain ajoneuvokaluston investointeja. Niiden lisäksi on myös muita merkittäviä investointitarpeita. Investointeja on jo vuosina 2015 ja 2016 jouduttu kuntalaskutuksen 0-kasvutavoitteen vuoksi supistamaan merkittävästi alle palvelutasopäätöksessä päätetyn tason. Valtio ei enää myönnä valtionavustuksia pelastustoimen ajoneuvojen hankintoihin. Palosuojelurahastolta ja öljysuojarahastolta on mahdollisuus hakea avustuksia eri hankintoihin. Niiden kokonaismäärä ei kuitenkaan korvaa menetettyjä valtionosuuksia. Kuntalaskutus Pelastuslaitoksen talousarvioesityksessä pelastustoimen käyttötalouden nettomenojen muutos on 2,95 % ja nettoinvestoinnit huomioiden kuntalaskutuksen muutos on 2,83 %. Kuntien maksuosuus määräytyy yhteistoimintasopimuksen mukaisesti käyttötalouden ja investointien nettokustannuksista. Kuntamaksuosuuksien tarkastelussa on huomioitava, että se kattaa myös pelastuslaitoksen nettoinvestoinnit koko pelastustoimen alueelle. Kunkin kunnan omissa talousarvioissa niiden omat investoinnit käsitellään talousarvion investointiosassa ja ne eivät ole mukana käyttötalouden toimintamenoissa. Esityslistan liitteenä 11/2016 on kuntakohtainen kuntamaksutaulukko vuodelle 2017.

4 Kuntakohtaiseen maksuun vaikuttaa uudistetun voimaan astuneen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kunnan väkiluku (60 % kuntalaskutuksesta) sekä kunnan ensimmäisen, toisen ja kolmannen riskiluokan riskiruutujen määrä (40 % kuntalaskutuksesta). Yhteenveto Käyttötalous TA 2016 TAE 2017 Muutos % Menot ,25 Tulot ,15 Nettomenot ,95 Investoinnit TAE 2016 TAE 2017 Muutos % Menot ,73 Tulot ,17 Nettoinvestoinnit ,00 Kuntalaskutus TAE 2016 TAE 2017 Muutos % Käyttötalousnetto ,95 Investoinnit netto ,00 Yhteensä ,83 Pelastustoimen käyttötalouden talousarvion nettoloppusumma ilman ensihoidon menoja ja tuloja on Investointien netto on Kuntalaskutus (käyttötalouden netto + investointien netto) on yhteensä , jossa muutosta vuoden 2016 talousarvioon on - 2,83%. Johtokuntaan nähden talousarvion sitovuustaso on pelastuslaitoksen käyttötalouden nettomenot ja investointien nettomenot. Kaupunginvaltuuston vahvistettua vuoden 2017 talousarvion, tulee sen päätöksen mukainen käyttösuunnitelma erikseen johtokunnan käsittelyyn. PELASTUSJOHTAJAN ESITYS: Johtokunta hyväksyy osaltaan Jokilaaksojen pelastuslaitoksen vuoden 2017 talousarvion, taloussuunnitelman , toiminta- ja taloussuunnitelman sekä toiminnalliset tavoitteet ja nettoinvestoinnit Johtokunta hyväksyy, että nettoinvestointeja supistetaan esitetyllä tavalla suhteessa hyväksyttyyn palvelutasopäätökseen. Johtokunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle vahvistettavaksi käyttötalouden toimintamenot tulot jolloin käyttötalouden nettomenot ovat sekä nettoinvestoinnit

5 JOHTOKUNTA: Hyväksyttiin.