Kertyneen ylijäämän arvioidaan suunnitelmavuoden 2019 jälkeen olevan 11,2 miljoonaa euroa.

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 3250/ /2016 Kaupunginhallitus Valmistelija Talouspäällikkö Maija Elenius, puh Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh Kuntalain 110 :n 1 momentin mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Kaupunginhallitus on hyväksynyt vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laatimisohjeet. Lautakunnat ovat laatineet talousarvioehdotuksensa ohjeiden ja kehyksen pohjalta. Kuntalain 110 :n 2 momentin mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnan ja talouden tavoitteet ja talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kaupunginjohtajan ehdotus on nettomäärärahojen osalta euroa lautakuntien ehdotusta pienempi. Vuosikate on talousarvioehdotuksessa euroa, tulos on negatiivinen euroa ja ylijäämä euroa. Kaupunginjohtajan ehdotus merkitsee lisälainanottoa euron verran. Kuntalain 110 :n 3 momentin mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden suunnitelmakauden kuluessa. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Kuluvan vuoden (2016) ennusteen sekä aikaisemmin kertyneen ylijäämän perusteella talousarviovuoden taseen arvioidaan muodostuvan ylijäämäiseksi. Erityistä velvollisuutta alijäämän kattamiseen ei tämän johdosta synny. Taloussuunnitelma osoittaa tasapainoa koko suunnitelmakauden ajan. Edellytyksenä on kuitenkin erittäin tiukka taloudenpito kaikkina suunnitelmavuosina niin, että nettokustannukset kasvavat 0,2 % ja vastaavasti 1,0 %. Kertyneen ylijäämän arvioidaan suunnitelmavuoden 2019 jälkeen olevan 11,2 miljoonaa euroa. Kaupungin tulojen kehitys Paraisten veroennuste pohjautuu Kuntaliiton ennusteisiin verotettavien tulojen kehityksestä. Talousarviovuoden 2017 kunnallinen tuloveroprosentti on

2 ennallaan 19,75 %:ssa. Kiinteistöveroprosentit ovat niin ikään ennallaan vuonna 2017, yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,50 % ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,47 % ja muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,50 %. Viimeksi mainittu on kiinteistöverolain uusien määräysten johdosta määritelty nyt ensimmäistä kertaa erikseen. Verojen arvioidaan vuonna 2017 kokonaisuutena olevan euroa (0,3 %) suuremmat kuin vuoden 2016 talousarviossa ja euroa (1,7 %) pienemmät kuin vuoden 2016 ennusteessa. Valtionosuuksien arvioidaan vertailukelpoisten lukujen perusteella pienenevän eurolla eli 3,7 %:lla verrattuna vuoden 2016 talousarvion valtionosuuksiin. Valtio on ottanut huomioon sen, että ns. kiky-sopimus pienentää kaupungin kustannuksia, ja sen vuoksi vähentänyt valtionosuuksia eurolla. Toisaalta valtio tasaa osin myös verolain muutosten vaikutuksia tuloveropohjaan. Valtionosuusuudistus tulee vuosina 2018 ja 2019 asteittain pienentämään valtionosuuksia. Vero- ja valtionosuusrahoituksen odotetaan tänä vuonna (2016) kokonaisuudessaan lisääntyvän eurolla eli 1,2 %:lla. Vuonna 2017 veroja valtionosuusrahoituksen odotetaan vähenevän eurolla eli 2,4 %:lla vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna. Ehdotus käyttötalousarvioksi Kaupungin käyttötalouden nettomenoiksi arvioidaan euroa vuonna Kun otetaan huomioon, että perustoimeentulotuen siirto Kelalle vähentää tuloja eurolla ja menoja eurolla, vuoden 2017 nettomenot pienenevät eurolla eli 1,0 %:lla vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Kokonaiskäyttötulojen arvioidaan kasvavan eurolla, josta sisäisten pääomavuokrien osuus on euroa. Käyttömenoiksi arvioidaan euroa ja kustannukset vähenevät eurolla eli 1,0 %:lla vuodelle 2016 budjetoituihin määrärahoihin verrattuna. Suurin yksittäinen syy kustannusten pienenemiseen on lomarahan ja siihen liittyvien sosiaalikulujen pieneneminen 30 %:lla. Laskennallinen säästö euroa. Lautakuntien talousarvioehdotusten nettokustannuksia karsittiin talousarvioneuvotteluissa eurolla. Käyttötalouden nettokustannukset ylittävät kaupunginhallituksen asettaman talousarviokehyksen eurolla. Talouden kehitys vuodesta 2015 vuoden 2016 talousarvioon, tuhatta euroa Ehdotus investointitalousarvioksi

3 Vuoden 2017 talousarviossa kokonaisinvestointikustannukset ovat euroa brutto ja euroa netto. Vuosikate ei riitä investointien omarahoitukseen, vaan syntyy 0,5 miljoonan euron lisälainan tarve. Vuosikate kattaa investoinneista 87 %. Oheismateriaali Ehdotus Päätös Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Hankelomakkeet Talousarvioperustelut Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy ehdotuksen vuoden 2017 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi. seuraavaa lisäystä sivulle 17, ruotsinkielisen koulutuksen strategisiin hankkeisiin: Toiseksi toimenpiteeksi tavoitteeseen kielitaidon parantamisesta kaupungissa (toinen kotimainen 1. luokalta lähtien jne.) lisätään seuraava: "Kielisuihkuharjoituksia päiväkodeissa ja esikoulussa". seuraavaa lisäystä sivulle 17, suomenkielisen koulutuksen strategisiin hankkeisiin: Uudeksi tavoitteeksi lisätään seuraava: "Toista kotimaista kieltä opetetaan 1. luokalta lähtien." Tavoitteen kuvaukseksi lisätään seuraava: "Ruotsin kielen opetuksen aloituksen aikaistaminen". Tavoitteen toimenpiteeksi lisätään: "Valmistellaan suunnitelma ja toimenpiteet vuoden 2017 aikana, jotta syksyllä 2018 voidaan aloittaa aikaistettu ruotsin kielen opetus." Viimeksi mainitun tavoitteen toimenpiteiksi lisätään lisäksi "Kielisuihkuharjoituksia päiväkodeissa ja esikoulussa" ja "Ruotsinkielisen vapaaehtoisen kerhotoiminnan kehittäminen". Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Markku Orellin tekstiin ehdottamat lisäykset. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti seuraavan muutoksen sivulle 41, henkilöstöpalvelujen vastuualueen tavoitteisiin 2017: Tavoitteeseen kehityskeskustelun kehittämisestä ja seurannasta henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin arviointi- ja kehittämisvälineenä lisätään tavoitetaso "Kehityskeskustelu käydään kaikkien työntekijöiden kanssa. Esimiehet saaneet kehityskeskustelun laatua parantavaa koulutusta." seuraavaa lisäystä sivulle 65, ruotsinkielisen koulutuksen vastuualueen tavoitteisiin 2017: Uudeksi tavoitteeksi lisätään "Sunnanbergin koulun tulevaisuuden arviointi". Tavoitteen arvioinniksi lisätään "Laaditaan vaikutusten arviointi ja toimenpidesuunnitelma Sunnanbergin koulun integroimisesta Malmin / Skräbbölen kouluun" ja tavoitetasoksi lisätään "Toiminnan jatkuminen tehdyn arvioinnin ja valtuuston päätöksen mukaisesti". Puheenjohtaja totesi, että Markku Orell oli tehnyt kannatetun vastaehdotuksen. Kaupunginhallituksen on sen vuoksi äänestettävä esittelijän ehdotuksesta ja

4 Markku Orellin ehdotuksesta. Esittelijän ehdotusta kannattava äänestää Jaa ja Markku Orellin ehdotusta kannattava äänestää Ei. Jaa-ääniä 8 Ei-ääniä 2 Äänestämättä jätti 1 Liite 1 Äänestyspöytäkirja Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus oli päättänyt esittelijän ehdotuksen mukaisesti. seuraavaa lisäystä sivulle 69, suomenkielisen koulutuksen vastuualueen tavoitteisiin 2017: Uudeksi tavoitteeksi lisätään "Ruotsin kielen opetuksen aikaistaminen", arvioinniksi lisätään "Aikaistetun ruotsin kielen opetuksen aloitus syksystä 2018 alkaen" ja tavoitetasoksi lisätään "Laaditaan suunnitelma toimenpiteistä ja tehdään vaikutusten arviointi ruotsin kielen aloituksen aikaistamiseksi ennen 4. vuosiluokkaa". Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Markku Orellin tekstiin ehdottamat lisäykset. investointiehdotukseen seuraavaa muutosta kohtaan Sivistyslautakunta / kiinteistöt sivulle 110: Sunnanbergs skolan investointiin ei varata määrärahaa vuodelle 2018 ja vuodelle 2019 varataan euroa. Puheenjohtaja totesi, että Markku Orell oli tehnyt kannatetun vastaehdotuksen. Kaupunginhallituksen on sen vuoksi äänestettävä esittelijän ehdotuksesta ja Markku Orellin ehdotuksesta. Esittelijän ehdotusta kannattava äänestää Jaa ja Markku Orellin ehdotusta kannattava äänestää Ei. Jaa-ääniä 9 Ei-ääniä 2 Liite 2 Äänestyspöytäkirja Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus oli päättänyt esittelijän ehdotuksen mukaisesti. Keskustelun kuluessa Christer Friis ehdotti investointiehdotukseen seuraavaa

5 muutosta kohtaan Sosiaali- ja terveyslautakunta / kiinteistöt sivulle 111: Investointiin Träsk skola, kouluterveydenhoitajan tilat, ei varata määrärahaa, vaan euroa poistetaan. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Christer Friisin ehdotuksen. Keskustelun kuluessa Carita Henriksson ehdotti Widar Nybergin ja Cornelius Collianderin kannattamana investointiehdotukseen seuraavaa muutosta kohtaan Sosiaali- ja terveyslautakunta / kiinteistöt sivulle 111: Investointiin Parainen, uudet palveluasunnot, varataan euroa vuodelle 2017, vuosille 2018 ja 2019 ehdotettuja investointisummia aikaistetaan., että investoinnin Parainen, uudet palveluasunnot, määräraha poistetaan. Puheenjohtaja totesi, että Carita Henriksson ja Markku Orell olivat molemmat tehneet kannatetun vastaehdotuksen. Kaupunginhallituksen on sen vuoksi ensin äänestettävä Carita Henrikssonin ehdotuksesta ja Markku Orellin ehdotuksesta, minkä jälkeen voittanut ehdotus asetetaan esittelijän ehdotusta vastaan. Carita Henrikssonin ehdotusta kannattava äänestää Jaa ja Markku Orellin ehdotusta kannattava äänestää Ei. Jaa-ääniä 3 Ei-ääniä 8 Liite 3 Äänestyspöytäkirja Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus oli äänestänyt Markku Orellin ehdotuksen puolesta. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen on tämän jälkeen äänestettävä esittelijän ehdotuksesta ja Markku Orellin ehdotuksesta siten, että esittelijän ehdotusta kannattava äänestää Jaa ja Markku Orellin ehdotusta kannattava äänestää Ei. Jaa-ääniä 7 Ei-ääniä 4 Liite 4 Äänestyspöytäkirja Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus oli päättänyt esittelijän ehdotuksen mukaisesti.

6 , että kaupunginjohtajan on annettava kaupunginhallitukselle mennessä selvitys vanhusten tehostetusta palveluasumisesta Paraisten kaupungissa. Kaupunginhallitus yhtyi yksimielisesti Markku Orellin ehdotukseen.