Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/ /2016 KHALL Talouden tasapaino Uudenkaupungin kaupungin voimassaolevassa Elinvoimainen uusi kaupunki strategiassa on päätetty, että kaupungille ei saa olla kattamatonta alijäämää vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Kaupungin tase oli ylijäämäinen vuoden 2015 lopussa, ja tämänhetkisen arvion mukaan se tulee olemaan ylijäämäinen myös vuoden 2016 lopussa. Kaupunki on siis pääsemässä asetettuun tavoitteeseen. Kaikkien kuntien on ollut pakko vuodesta 2015 lukien laatia konsernituloslaskelman, -rahoituslaskelman ja -taseen sisältävä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätöksen merkitys korostuu uuden kuntalain myötä, kun kunnat voivat vuodesta 2017 alkaen joutua ns. kriisikuntamenettelyyn konsernitaseeseen kertyneen alijäämän tai konsernitilinpäätöksestä laskettavien tunnuslukujen perusteella. Suunnitelmakaudella Uudenkaupungin talous on edelleen erittäin tiukka, mutta ilman odottamattomia merkittäviä toiminnan ja tulojen tai menojen muutoksia kaupungin taseeseen tai konsernitaseeseen ei ole kertymässä alijäämää. Suunnittelukehysten perusteet Suunnittelukehyksessä on mukana sosiaali- ja terveystoimi, joka nykyisen aikataulun mukaan siirtyy maakunnan vastuulle. Sote- ja aluehallintouudistuksen vaikutuksia ei ole huomioitu keväällä 2016 julkaistussa Kuntatalousohjelma , joka on laadittu julkisen talouden suunnitelman (JTS) yhteydessä. Muutoksen vaikutuksen arviointi kaupungin verotuloihin ja valtionosuuksiin yms. on siis tällä hetkellä mahdotonta. Kaupungin tuloennuste sisältää kaksi merkittävää epävarmuustekijää: verotulojen kehitys - erityisesti tuloverojen kehitys - ja valtionosuuksien määrä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman. Vuosien raami noudattaa pääosin hyväksyttyä taloussuunnitelmaa.

2 Talousarvioesityksen perusteet Talousarvion taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden tulee tukea kaupungin strategian toteuttamista. Maakuntahallinto- ja sosiaali- ja terveystoimen uudistus tulevat muuttamaan kuntien tehtäviä ja toimintamalleja, mutta kaupunki ei voi jäädä odottamaan muutoksia, vaan toimintojen uudistamista ja rationalisointia on jatkettava. Palvelukeskusten on talousarviossa pyrittävä esittämään rakenteellisia, toiminnallisia ja tuottavuutta parantavia muutoksia. Kaupungin tulot kasvavat vain vähän suunnitelmakaudella, koska verotulojen kasvu on vaisua ja valtionosuudet eivät juurikaan kasva vuodesta Palvelukeskusten menotkaan eivät siis saa kasvaa. Palvelukeskukset ja suunnittelukehysten sitovuus Suunnittelukehysten perusteet on selvitetty liitteenä olevassa talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman / suunnittelukehykset kaupunki ja ohjeistus liikelaitokset -koosteessa. Kullekin palvelukeskukselle on määritelty sitova suunnittelukehys. Palvelukeskuksen kehyksen sitovuustasona on ulkoinen toimintakate (nettomenot ilman poistoja). Henkilöstömenot Palkkojen vuotuisiin muutoksiin on varattu 0,5 % vuosina Palkkakehitys tulee olemaan maltillista, sillä kunta-ala hyväksyi koko kunta-alan kattavan kilpailukykysopimuksen. Sopimuksen mukaan työaika pitenee 24 tuntia vuodessa, ja lomarahoja leikataan 30 %:lla vuosina Muiden palvelujen ostot ja erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon vuoden 2017 menot ovat hyväksytyn taloussuunnitelman mukaiset. Vuosina on varauduttu vain lievään kasvuun. Muut palvelujen ostot ovat vuoden 2016 toteutuma-arvion tasolla. Verotulot Verotulot on arvioitu Kuntaliiton veroennustekehikon avulla.

3 Kaupungin kunnallisveroprosentti esitetään laskettavaksi 0,25 %-yksiköllä vuonna Tuloveroprosentti olisi koko suunnitelmakauden 20,50. Vuonna 2017 kunnallisveron tuotto olisi 53,4 miljoonaa euroa ja kaupungin vero tulot yhteensä noin 61 mil joo naa eu roa. Yh tei söveron tuotto olisi noin 2,8 miljoonaa euroa ja kiinteistöveron noin 4,8 miljoonaa euroa. Verotulot kasvaisivat vain prosentin verran vuodesta Valtionosuudet Kehyksen vuoden 2107 valtionosuudet ovat Kuntaliiton toukokuussa antaman ennakkotiedon mukaiset. Kaupungin valtionosuudet olisivat sen mukaan 24,6 miljoonaa euroa vuonna 2017, noin 0,4 miljoonaa isommat kuin vuonna Valtionosuuksiin sisältyvä kaupungin verotulotasaus olisi ennakkotiedon mukaan noin 2,3 miljoonaa euroa. Investoinnit Kaupungin investoinnit kasvavat suunnitelmakaudella viime vuosien tasosta. Vuotuiset investoinnit ovat noin 10 miljoonaa euroa. Suunnitelmakaudella on alkamassa kaksi isoa peruskorjaushanketta: uimahallin korjaus ja Viikaisten koulukiinteistön korjaus. Uimahallin peruskorjaukseen on varattu 10,5 miljoonaa euroa vuosina Viikaisten koulukiinteistön saneeraukseen on varattu 5 miljoonaa euroa vuodelle Hanke jatkuisi vuonna Suunnitelmakaudella kaupungin ja liikelaitosten investoinnit olisivat yhteensä 39,1 miljoonaa eu roa. Liikelaitokset Liikelaitosten tulosten tulee olla suunnitelmakaudella positiivisia ja niiden toi min nan on oltava tehokasta. Kaupungin liikelaitokset ovat pieniä ja niitä rasittavat isot lainat. Häpönniemen jätevedenpuhdistamon toiminta ei täytä voimassa olevan ympäristöluvan vaatimuksia, ja Vakka-Suomen Vesi joutuu laajentamaan Häpönniemen jätevedenpuhdistamoa ja tehostamaan sen toimintaa. Vuoden taloussuunnitelmassa varauduttiin 3,5 miljoonan euron investointiin vuosina , mutta hankkeen kustannusarvio on noussut 6,2 miljoonaan euroon ja toteutus on siirtynyt vuosille Tämän takia Vakka-Suomen Veden lainamäärä kasvaa suunnitelmakaudella 2,4 miljoonalla eurolla.

4 Investoinnit Uudenkaupungin Vesi Vakka-Suomen Vesi Uudet lainat Uudenkaupungin Vesi Vakka-Suomen Vesi suunnittelukehykset Lainakanta /asukas (kaupunki + liikelaitokset)

5 Kaupungin ja liikelaitosten yli-/alijäämä, /as Yhteenveto Kaupungin strategiassa hyväksytyt taloustavoitteet toteutuivat vuonna 2015, ja alkuvuosi 2016 on kokonaisuutena toteutunut ennakoidusti. Kaupungin asukasmäärä on kuitenkin edelleen laskussa. Strategian tavoitteiden toteutumiseen liittyy haasteita ja uhkia, mutta niiden saavuttaminen vaikuttaa nykyisten talousnäkymien valossa mahdolliselta. Tasapainotavoitteisiin pääs y edellyttää, että työllisyystilanne pysyy vakaana, ja valtio ei uusilla toimenpiteillään kiristä kuntien taloutta lisäämällä kuntien velvoitteita tai tekemällä lisäleikkauksia valtionosuuksiin. Kustannusten hallinta edellyttää puolestaan toimintojen kehittämistä ja uudistusten tukemista.

6 Lisätietoja: Talousjohtaja Anne Takala Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan suunnittelukehyksen vuosille Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.