Tuotteiden erilaistuminen: hintakilpailu

Samankaltaiset tiedostot
Epätäydelliset sopimukset

Mat Lineaarinen ohjelmointi

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Yrityksen teoria. Lari Hämäläinen S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Painotetun metriikan ja NBI menetelmä

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely

4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino

Yrityksen teoria ja sopimukset

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

4. A priori menetelmät

Taustaa. Sekventiaalinen vaikutuskaavio. Päätöspuista ja vaikutuskaavioista. Esimerkki: Reaktoriongelma. Johdantoa sekventiaalikaavioon

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Aamukatsaus

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen.

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Vaihtovelkakirjalainat ja yrityksen rahoitus

TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010

Tavoitteet skaalaavan funktion lähestymistapa eli referenssipiste menetelmä

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Thlousmatematiikan perusteet, orvrs ro:o

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.

Painokerroin-, epsilon-rajoitusehtoja hybridimenetelmät

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN Vantaa info@mlp.

Simplex-menetelm. S ysteemianalyysin. 11. luento: Duaali-simplex. 1. vaiheen duaali-simplex. Hinnoittelu. Pivot-rivin laskeminen. Degeneroituneisuus

Sähkömarkkinoiden ennusteita

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU

Kuluttajahintojen muutokset

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)

on määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2.

Frégier'n lause. Simo K. Kivelä, P B Q A

Reaaliarvoinen funktio f : on differentioituva pisteessä x, jos f:lle on siinä voimassa kehitelmä. h h. eli. Silloin

A = B = T = Merkkijonon A osamerkkijono A[i..j]: n merkkiä pitkä merkkijono A:

Epälineaaristen pienimmän neliösumman tehtävien ratkaiseminen numeerisilla optimointimenetelmillä (valmiin työn esittely)

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet

ER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto

6. Stokastiset prosessit (2)

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta

Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen

= m B splini esitys. B splini esitys. Tasaiset B splinit

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU

4. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

MIKROTEORIA, HARJOITUS 8

11. Vektorifunktion derivaatta. Ketjusääntö

Moderni portfolioteoria

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi

Työllistääkö aktivointi?

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)

Betoniteollisuus ry (43)

Kokonaislukuoptimointi

r i m i v i = L i = vakio, (2)

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Monte Carlo -menetelmä

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

3. Datan käsittely lyhyt katsaus

Jäykän kappaleen liike

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

- Keskustelu symbolein. i

7. Modulit Modulit ja lineaarikuvaukset.

S , FYSIIKKA III (ES), Syksy 2002, LH 4, Loppuviikko 39. Partitiofunktiota käyttäen keskiarvo voidaan kirjoittaa muotoon

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta

Geneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio

in 2/ InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI

Tilastollinen mekaniikka. Peruskäsitteitä Mikro- ja makrotilat Maxwell-Boltzmann jakauma Bose-Einstein jakauma Fermi-Dirac jakauma Jakaumafunktiot

Kvanttimekaanisten joukkojen yhteys termodynamiikkaan

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Luento 7. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

d L q i = V = mc 2 q i 1 γ = = p i. = V = γm q i + QA i. ṗ i + Q A i + Q da i t + j + V + Q φ

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Kvanttimekaanisten joukkojen yhteys termodynamiikkaan

Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä Palautuspäivä

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6)

5. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

VERKKOJEN MITOITUKSESTA

Galerkin in menetelmä

CHEM-A2100. Oppimistavoite. Absorptio. Tislaus, haihdutus, flash. Faasitasapainot

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

1, x < 0 tai x > 2a.

Transkriptio:

Tuotteden erlastumnen: hntaklalu Lass Smlä 19.03.003 Otmonton semnaar - Kevät 003 / 1

Johdanto Yrtykset evät yleensä halua tuottaa saman tuoteavaruuden tlan täyttävä tuotteta (syynä Bertrandn aradoks) Tuotteden erlastamnen eräs vahtoehto Bertrandn aradoksn ostamseks mahdollstaa rajakustannukset ylttävän hnnottelun olgoolstsessa taauksessa => ostvnen votto Hnta e enää anoa kuluttaja knnostava asa tuotteen sjant tuoteavaruudessa, esm. tuotemerkt laatu tuotteden fyysnen sjant Otmonton semnaar - Kevät 003 /

Ssältö Ylestä rajotukset, oletukset Tuotteden erlastumnen sjannn suhteen erlastumseraate Tuotevalkoma olgoolssa tuotteden erlastumsen aste, suhde yhteskunnallseen otmn Monoolstnen klalu Otmonton semnaar - Kevät 003 / 3

Ylestä Täydellsest tosensa korvaava tuotteta tuottavat yrtykset ajautuvat hntaklalussa nollavottotlanteeseen yrtykset etsvät osamarkknota asakaskunta, jolle vodaan käyttäytyä monoolstsemmn Hnta yleensä noeammn muutettavssa kun tuotteen muut omnasuudet tarkastellaan eltlanteta, jossa valtaan ensn tuotteden omnasuudet ja tämän jälkeen klallaan hnnalla (vrt. - vaheset kaasteett- hntaelt) Otmonton semnaar - Kevät 003 / 4

Erlastamsen rajotuksa Teorassa on usen mahdollsta valmstaa tuhansa erlasa (joa äärettömäst) tuotteta jonkn omnasuuden suhteen Esm. 1. mnkä tahansa kokosa vaatteta vodaan valmstaa. bensnasema vodaan erustaa (lähes) mnne vaan Tavallsest valtaan vahtoehdosta van muutama syynä 1. knteät kustannukset (esm. henklöstö- ja tuotekehtyskustannukset). markknaolosuhteet Otmonton semnaar - Kevät 003 / 5

Lneaarnen kauunk 1/3 Hotellng, 199 Esmerkk, joka havannollstaa erlastumseraatetta Oletukset Janan muotonen kauunk, tuus 1 Kuluttajat tasasest jakautuneet, 1 kuluttaja/ tuusykskkö täydellsest tosensa korvaava tuotteta myyvää yrtystä sjotettu kauungn äärähn, samat ykskkökustannukset c Jokanen kuluttaja ostaa tuotteen Kuluttajlla nelöllset lkkumskustannukset Otmonton semnaar - Kevät 003 / 6

Lneaarnen kauunk /3 Kuluttajan kokonaskustannukset ovat hnta+ lkkumskustannukset Nyt akka x, jossa kuluttajan kannalta on yhdentekevää, kummasta yrtyksestä hän hankk tuotteen saadaan yhtälöstä 1 x = + tx D 1 = ( 1, + t(1 ) = x) t 1 + t Otmonton semnaar - Kevät 003 / 7

Otmonton semnaar - Kevät 003 / 8 Lneaarnen kauunk 3/3 Vastaavast yrtyksen kysyntä Vottofunktot ss Vottojen maksmont antaa tuloksen t t c t t D x j j ) ( ), ( ), ( 1 1 1 + = + = = / ), ( max 1 1 t t c c c j = = + = =

Tulkntaa ja huomota 1/ Yrtysten votto nyt t>0, joten Bertrandn aradokssta äästn eroon! Votto käyttäytyy kuten lkkumskustannuskerron t seltys: oletus täydellsestä kysynnästä (kakk tuotteet menevät kauaks) kasvavat lkkumskustannukset antavat mahdollsuuden monoolstsemaan käyttäytymseen Kun t=0, alaudutaan Bertrandn tulokseen kuluttajan etäsyys yrtyksn yhdentekevää, jollon tuotteet täydellsest tosensa korvaavat Etäsyys yrtykseen vo olla myös muu jatkuva omnasuus, kuten sokertosuus kahvkullsessa. Tällön lkkumskustannukset vastaavat menetettyä hyötyä Otmonton semnaar - Kevät 003 / 9

Tulkntaa ja huomota / Esmerkssä yrtysten sjannt ol knntetty kauungn reunolle yksnkertasuuden vuoks (maksmaalnen erlastumnen) Nelöllsten kustannusten taauksessa vodaan osottaa (D Asremont, 1979), että maksmaalnen erlastumnen on yrtysten kannalta otm Syy nelöllsten kustannusten valntaan lähnnä teknnen Sosaalnen suunnttelja sjottas yrtykset stesn ¼ ja ¾ Otmonton semnaar - Kevät 003 / 10

Tuotevalkoma olgoolssa 1/3 Oletetaan ymyrän muotonen kauunk, jonka markknolle tulossa suur määrä halukkata yrtyksä Kauungn asukasjakauma kuten edellsessä esmerkssä, nyt lneaarset lkkumskustannukset Yrtykset sjotetaan maksmetäsyydelle tosstaan Knteä markknolletulokustannus f -1 +1 Otmonton semnaar - Kevät 003 / 11

Tuotevalkoma olgoolssa /3 Mkä on kauungssa tomven yrtysten lukumäärä (el ylesemmn tuotevalkoma) n? - vahenen el, jossa 1. Yrtykset äättävät samanakasest markknolle tulosta. Yrtykset klalevat hnnolla Yrtyksellä anona klaljona yrtykset +1 ja -1, jollon lneaarsen kauungn taauksesta analogsest saadaan + tx = + t( 1/ n x) D (, ) + t / n = x = t Koska tlanne on symmetrnen = kaklla ndeksellä Otmonton semnaar - Kevät 003 / 1

Tuotevalkoma olgoolssa 3/3 Vottofunkton maksmont yrtykselle nyt Tulos: = c + t/n max ( c) + t / n t f Nollavottoehdosta saadaan tehokas yrtysmäärä ja hnta 1 t ( c) f = n n n c c = t / = c + f tf f = 0 Otmonton semnaar - Kevät 003 / 13

Malln ohdntaa ja huomota 1/ Ymyränmuotosessa kauungssa ykskään sjant e ole arem kun tonen a ror Mks votto = 0 syynä knteä markknolletulokustannus f sekä yrtysten suur määrä Malln tarkotuksena olkn havannollstaa tuotevalkoman muodostumsta Knteden kustannusten kasvu vähentävää tuotevalkomaa, kuten aemmn todettn Sosaalnen suunnttelja saa yrtysten määräks ½n c, el yrtyksä syntyy vaaan klalun tasaanossa lan aljon Otmonton semnaar - Kevät 003 / 14

Malln ohdntaa ja huomota / Kolme luonnollsta laajennusta oletuksn: 1. Sjannn valnta eäsymmetrseks D Asremontn lneaarsta kauunka koskeva maksmaalsen erlastumsen tulos ylestyy myös ymyränmuotosen kauungn taaukseen. Melvaltanen lttymshetk Nyt kakk yrtykset tekevät äätöksensä samanakasest Malln laajentamnen, esm. asukasmäärä akaruvaseks 3. Tuotevalkoman laajentamnen Oletettu, että jokanen yrtys tuottaa van yhtä tuotetta. Todellsuudessa yrtykset yrkvät täyttämään tuoteavaruutta useammlla erlaslla tuottella Otmonton semnaar - Kevät 003 / 15

Erlastumsen aste Maksmaalnen va mnmaalnen erlastumnen? Yrtykset haluavat erlastua tuotteden suhteen klalun vähentämseks=> maksmaalnen erlastumnen Kolme käytännön tekjää, jotka enentävät erlastumsen halua käytännössä Tom sellä, mssä kysyntä on esm. asutuskeskukset Postvset ulkosvakutukset yrtysten välllä esm. slakota myyvät kalastajat samassa satamassa Hntaklalun keltämnen lneaarsen kauungn taauksessa vodaan osottaa, että molemen yrtysten otmaalnen sjantakka on kauungn keskste, mkäl hntataso on määrätty jonkn ulkouolsen tahon tomesta Otmonton semnaar - Kevät 003 / 16

Monoolstnen klalu 1/4 Chamberln, 1933 Oletukset: 1. Kullakn yrtyksellä laskeva kysyntäkäyrä. Mkään yrtys e ole votollnen 3. Tetyn yrtyksen hnnanmuutoksella on hävävän en vakutus tosten yrtysten kysyntöhn Oletusta 3 krtsotu laajalt. Se erottaa tämän malln olgoolstssta mallesta, kuten ymyrän muotosen kauungn taaus Malln taustalla halu selttää erlasten tuotteden määrä markknataloudessa esm. hntaklalun ja tuotesjottelun avulla Otmonton semnaar - Kevät 003 / 17

Monoolstnen klalu /4 Monoolstnen klalu aheuttaa lkaa yrtyksä yhteskunnallsesta näkökulmasta? Perustelu: jäännöskysyntä yrtykselle (U:n muotosen) kustannusfunkton tangentt * q tuotettu määrä <, joka mnmo kustannusfunkton=> knteät kustannukset jakautuvat lan enelle tuotemäärälle (hukkakaasteett) Koska tuotteet erlasa, markknolle tulo erusteltua (vrt. olgoolesmerkn kustannusfunkto c + f/q, jolla e mnmä q :n suhteen) Otmonton semnaar - Kevät 003 / 18

Monoolstnen klalu 3/4 Seuraus: täydellsest tosensa korvaavat tuotteet Anoa vahtoehto, joka täyttää nollavottoehdon yrtykselle ja antaa ostvsen myyntmäärän yrtykselle j on e voda tehdä johtoäätöstä hukkakaasteetsta/ lan suuresta yrtysten määrästä * q Otmonton semnaar - Kevät 003 / 19

Monoolstnen klalu 4/4 Ylesest kaks ersuuntasta erlasten tuotteden lukumäärään vakuttavaa tekjää + Lketomnnan kaaaamnen Uusa tuotteta kehttelemällä klaljoden vottojen syönt Em. aseman tavottelun kustannukset Yrtys e vo kaaata kuluttajan koko yljäämää, kun huomodaan tuotteen markknolletulokustannukset Loutuloksena vo ss olla joko sosaalsest joko lkaa ta lan vähän tuotteta tarvtaan tarkema malleja kussakn tlanteessa Otmonton semnaar - Kevät 003 / 0

Kottehtävä Olutanmot 1 ja ovat erntesest molemmat valmstaneet keskolutta (4.5%). Panmo 1 äättää alkaa tuottamaan kakkosolutta (4%) ja anmo nelosolutta (5%) Oletetaan, että Kuluttajen meltymykset alkoholrosentn suhteen tasasest jakautuneet vällle [4, 5] Kakk kuluttajat ostavat uudessa tuotantotlanteessa; muuttunut tlanne aheuttaa lneaarsen kärsmyksen t x x ostettaessa anmolta ; x on kuluttajan oma meltymys ja x anmon tuottaman oluen alkoholrosentt Otmonton semnaar - Kevät 003 / 1

Kottehtävä jatkuu vot olettaa väestötheydeks ykkösen anmoden ykskkökustannukset samat, c jokanen kuluttaja ostaa yhden ykskön anmosta, jolle kokonaskustannukset (hnta+ kärsmys) ovat enemmät Laske oluden hnnat sekä anmoden votot uudessa tlanteessa, kun anmot maksmovat vottoaan Otmonton semnaar - Kevät 003 /