Sosiaalilääketieteen yhdistyksen kevätseminaari Ruoka- ja liikkumiskäyttäytyminen kohti parempaa yksilöiden ja ympäristön hyvinvointia Tieteiden talo, Helsinki 22.4.2016 Ruokavalintojen ja valioiden ympäristövaikutukset: haasteet ja johtopäätökset - metodiikan, viestinnän ja valintojen näkökulmasta Juha-Matti Katajajuuri Asiakaspäällikkö, kiertotalous- ja energiatoimiala Tiimipäällikkö, Uudet liiketoimintamahdollisuudet/teolliset symbioosit Tutkimusohjelmamodulin vetäjä, Innovatiivinen elintarvikeketju Vanhempi tutkija Luonnonvarakeskus (Luke)
Luke pähkinänkuoressa Luke on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka yhdistää uusiutuvien luonnonvarojen ja vastuullisen ruoantuotannon osaamisen. Tarjoamme innovatiivisia ratkaisuja biotalouden elinkeinojen edistämiseksi. Vahvuutemme on monialainen luonnonvarojen kestävän tuotannon ja hyödyntämisen osaaminen sekä syvä raakaaineiden tuntemus. 3 4.5.2016
Kestävä, kannattava ja innovatiivinen elintarvikeketju alusta loppuun. Tavoitteena on kasvattaa ruoantuotannon kilpailukykyä, vastuullisuutta, kuluttajien hyvinvointia ja elintarvikkeiden vientiä. Pohjoinen maatalous muuttuvissa olosuhteissa Terveellinen ja, kestävästi tuotettu ruoka Kiertotalous ruokajärjestelmässä osana biotaloutta a Digitaalisuus ja älykkäät teknologiat ruokaketjussa Kuluttajat ja markkinat
Innovatiivinen elintarvikeketju Pohjoinen maatalous Tehokkuus (määrä ja laatu) Kestävyys (ympäristö, talous, sosiaalinen) Monimuotoisuus (lajit ja lajikkeet) ja sopeutuminen Tietovarannot ja uudet teknologiat Terveellinen ja kestävästi tuotettu ruoka Laatu, terveellisyys, turvallisuus ja ympäristövaikutukset Kestävät prosessit Arvokomponentit ja lisäarvotuotteet Kiertotalous ruokajärjestelmässä Keinot hävikin vähentämiseen Resurssitehokkuus Ravinteiden kierrätys Kuluttajat ja markkinat Tuote- ja palveluketjujen kehittäminen Personointi ruokajärjestelmässä Kuluttajan ymmärrys, motivointi ja muutokset Digitaalisuus ja älykkäät teknologiat Smart farming Älykkäät verkotetut tuotteet Robotit ja dronet Järjestelmien ja toimijoiden välinen integrointi ja vuorovaikutus BigData, tiedon louhinnan sovellukset
Ruoka vol. 1 Taustoitus kompleksisuus tuotantoketju ja kulutus merkitys kulutuksen ympäristövaikutuksista laaja (vastuullisuus)konteksti 7 4.5.2016
Elinkaari- ja ketjuajattelu ruoan tuotannon ja kulutuksen vastuullisuudessa, esim. jalanjälkien ja niiden pienentämisessä Hyvä mittari: Tavoitteellinen, mitattava, mahdollisuus parantaa Olennainen, avoin ja läpinäkyvä Sidosryhmä- ja ketjulähtöinen toiminnan ja ketjun kehittäminen, ohjaaminen ja johtaminen, optimointi tietoa vastuullisten tuotevalintojen ja viestinnän pohjaksi Jätehuolto Kuluttaja Kauppa Kuljetus Energiantuotanto Elintarviketeollisuus Kotieläintuotanto Pakkausteollisuusketju Panosteollisuus Viljely Rehuteollisuus Lähde: MTT, Katajajuuri et al. 2008
Todellisen yksilöllisen kulutuksen ympäristövaikutusten jakaumat tarveryhmittäin Asuminen Ravinto Vapaaaika Hyvinvointi 24 % 39 % Alkutuotanto Teollisuus Kauppa Ravintolat Ostosmatkat Ruoan valm. ja säilytys Vaatetus Koulutus ja työ Muut Ilmastovaikutus Muut ympäristövaikutukset 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % Lähde: Seppälä et al. 2009, 2011. EnviMat hanke
Planetary boundaries. (Rockström et al. 2009.) 10
Ref: Forsman-Hugg, S., Katajajuuri, J.-M. et al. 2013. Key CSR dimensions for the food chain. British Food Journal 115 (1) 30-47. Mitä vastuullisuus on? Aikaan ja paikkaan sidottua Enemmän kuin laki vaatii Riippuu keneltä kysyy = ruokaketjun kaikki toimijat huolehtivat toimintansa vaikutuksista yhteiskuntaan yhteisesti hyväksi koetulla tavalla
Ref: Forsman-Hugg, S., Katajajuuri, J.-M. et al. 2013. Key CSR dimensions for the food chain. British Food Journal 115 (1) 30-47. Vastuullisuus Nämä tuotettu isossa tutkimushankkeessa (2010), jossa alan yrityksillä iso rooli Ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kestävyyden ongelmat ovat todellisia Vastuullisuus on yritysten keino edistää kestävyyttä Kehittämällä ja johtamalla systemaattisesti vastuullisuutta yritykset voivat luona tästä myös merkittävän kilpailutekijän 12
Mitä vastuullisuus on suomalaisessa ketjussa Ympäristö Tuoteturvallisuus Ravitsemus Työhyvinvointi Eläinten hyvinvointi => => => => => Toiminta yrityksen ja tuotteen aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentämiseksi Toiminta tuoteturvallisuuden sekä raaka-aineiden jäljitettävyyden edistämiseksi Ravitsemuksellisten asioiden huomioiminen tuotekehityksessä sekä ravitsemustiedon informoiminen kuluttajille Suomalaisen lihaketjun toimijoiden vastuullinen toiminta työsuhteissa sekä työhyvinvoinnin kehittämisessä Tuotantoeläinten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen Paikallisuus Talous => => Yritysten vuorovaikutus vaikutus alueensa toimijoiden kanssa sekä tavoite edistää paikallista hyvinvointia Yritysten kokonaisvaltainen vastuullisuus sekä omasta yritystoiminnastaan että oman toiminnan vaikutuksesta sidosryhmien toimintaan Lähde: Forsman-Hugg, S., ym. 2009. Elintarvikeketjun vastuullisuus. Kuvaus vuorovaikutteisen sisällön rakentamisen prosessista. Maa- ja elintarviketalous 140. MTT.
ympäristöulottuvuus Ilmastovaikutus Rehevöityminen Happamoituminen Alailmakehän otsoni Monimuotoisuus Ekotoksisuus Vesijalanjälki ravinnejalanjälki Otsonikerroksen oheneminen etc 14
Käsitys ympäristöasioiden hallinnasta ja yritysvastuusta muuttunut Vanha: Reagoiva yritysvastuu Kustannuksia Uusi: Ennakoiva yritysvastuu Investointi tulevaisuuteen OMAN TUOTANNON YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAAN TYYTYMINEN EI ENÄÄ TÄTÄ PÄIVÄÄ! KOKO KETJU!!! Mukaillen, Kuisma 2011
monimutkainen, arbitraarinen ja kallis LCA? näkökulma: LCA tutkimusmenetelmänä NaCl kg KCl kg MgSO4 kg Muut... Prosessi b: Prosessi processing, c: etc. processing, etc. Sähkö kwh Höyry kwh Lämpö kwh Prosessi a: processing, etc. Massa- ja energiataselaskentaa Prosessi x: processing, etc. yksikköprosesseittain! päästöt ilmaan/veteen kg CO 2, SO 2, NOx. Prosessi d: processing, etc. suolaa kg kiint. jätteitä kg Prosessi e: processing, etc. Prosessi Prosessi f: f: processing, processing, Prosessi etc. etc. f: processing, Prosessi etc. f: processing, Prosessi etc. f: processing, Prosessi Prosessi etc. f: f: processing, processing, etc. etc kg N, P, BOD, COD
Datasta ja tuloksista todennettavuus täsmällisyys (tarkkuus, täydellisyys) harhaanjohtamattomuus edustavuus luotettavuus johdonmukaisuus toistettavuus eri käyttötarkoituksissa eri tarpeet, vrt t&k ja eco-design B-to-B-kaupan toimittajatiedot viestintä kansalaisille eniten kuormittavista tuotteista/ryhmistä vihreät bonus-järjestelmät yritysten EPD:t, hiilijalanjälkimerkinnät ja vastaavat poliittinen käyttö, esim. haittaverot julkiset vertailuväittämät TULOKSET EIVÄT VOI KERTOA SEN ENEMPÄÄ KUIN MITÄ DATA ON
Ruoka vol. 2 Case broilerifilesuikaleen ympäristövaikutukset - tulokset Miksi tehdään mitä opitaan ketjussa? 18 4.5.2016
Esimerkki elinkaarilaskennasta, case Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju =FU
Primäärienergiatarve - Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju MJ primäärienergiaa/1000 kg tuotetta 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Uusiutumaton Uusiutuva Lähde: Katajajuuri et al. 2008/ Foodchain-hanke
Ilmastonmuutos - Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju kg CO 2-ekv./1000 kg tuotetta 1600 1200 800 400 0 N2O CH4 CO2 Pellon prosessit ja typpihapon valm. Lannankäsittelyn khk-päästöt Lähde: Katajajuuri et al. 2014, Int. Journal of Sust. Development 3,6 kg CO 2 -ekv/kg tuotetta
Vähittäiskauppa Rehevöityminen - Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 kg PO4 3- -ekv./1000 kg tuotetta Nuorikkojen rehuketju Nuorikkokasvatus Emojen rehuketju Munitus Munien haudonta Broilerien rehuketju Broilerien kasvatus Marinadin tuotanto Teurastus ja tuotteen valmistus Pakkausten tuotanto Tuotteiden jakelu Lähde: Katajajuuri et al. 2008/ Foodchain-hanke P (aq) NOx NH3 N (aq)
Happamoituminen - Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju kg AE-ekv./1000 kg tuotetta 10 8 6 4 2 0 NH3 SO2 NOx NH 3 -haihdunta lannasta Lähde: Katajajuuri et al. 2008/ Foodchain-hanke
Kokonaisympäristövaikutus (Mittatikku) - Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Untuvikkojen tuotanto Broilerien rehuketju Broilerien kasvatus Marinadin tuotanto Teurastus ja tuotteen valmistus Pakkausten tuotanto Tuotteiden jakelu Vähittäiskauppa Ketjuvaiheiden osuus ympäristövaikutuksista Lähde: Katajajuuri et al. 2006/ Foodchain-hanke Vesistöjen rehevöityminen Alailmakehän otsonin muodostuminen Happamoituminen Ilmastonmuutos Primäärienergian kulutus
Broilerketjun keskeiset ympäristövaikutuksiin vaikuttavat tekijät Rehunkulutus ja -tuotanto Broilerikasvattamon energiankulutus Lanta, ammoniakkiym.,päästöt Vähittäiskaupan sähkönkulutus Ketjun kokonaistehokkuus Ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksia: Viljojen satotason nosto Panosten käytön optimointi Viljelymenetelmien kehittäminen Ravinnehuuhtoumien vähentäminen Ruokinnan kehittäminen Tilan oma vs. tehdasrehu Uudet valkuaislähteet Lanta-viljapoolin perustaminen Vaihto kotimaiseen polttoaineeseen (hake, pelletti) Lämmön talteenotto Ammoniakkipäästöjen vähentämiskeinot Lannan hyötykäyttövaihtoehdot Sähkön toimittajan vaihto (ekoenergiaan) Läpivirtauksen tehostaminen Umpinaisten kylmäaltaiden käyttöönotto Lintutiheyden muutosten vaikutukset Rodun jalostaminen Broileriketjun ekotehokkuuden kehittäminen (skenaariot)
Esimerkki skenaariotekniikasta: broilerin rehustuksen muutos 110 % 108 % 106 % 104 % 102 % Primäärienergia Ilmastonmuutos Rehevöityminen 100 % 98 % Perusrehu viljarehu 10% viljarehu 20% viljarehu 30% 96 % 94 % viljarehu 40% viljarehu 40% ilm.kuiv.
Ruoka vol. 3 Joukko muita tuoteketju-caseja: Mitä opittu? 27 4.5.2016
Emmental-juustotonnin ilmastonmuutosvaikutus kg CO2-ekv. 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 pötsikäyminen CH4 N2O CO2 Heran hyötykäytön lisääntyminen & IDF uudet allokaatiot pudottaneet n. 13 9 kg Ref: Foodchain-hanke, Katajajuuri et al. 2007, Voutilainen 2003
Kesäpöytä Juustokermaperunat-gratiinin 10 000 kotitaloudessa valmistettua annosta (a 750 g) kohden: rehevöityminen 7 6 5 4 3 2 1 0 Lannoitteiden tuotanto Muiden tuotantopanosten tuotanto Perunan viljely Kuljetus tehtaalle Kastikeraakaaineiden tuotanto Jalostus Pakkausten valmistus Jakelulogistiikka Kauppa Kypsennys ja säilytys eläinperäiset kastikeraaka-aineet kg PO43--ekv. Ref: Foodchain-hanke, Katajajuuri et al. 2005, Voutilainen 2003 NH3 NOx N (aq) P (aq)
Juustokermaperunat-gratiinin ilmastonmuutosvaikutus (100 annosta, 2 henkilöä) CO 2 -eqv. [kg] 300 250 200 150 100 Kaupan pakasteallas uuni N2O CH4 CO2 50 0 Ref: Foodchain-hanke, Katajajuuri et al. 2005, Voutilainen 2003
Ilmaston lämpeneminen per kurkkutonni 6000 5000 4000 3000 2000 kg CO2 -ekv. 1000 0 Kausiviljely Perinteinen viljely Ympärivuotinen viljely Kausiviljely, 4 kk malli Perinteinen viljely, 8 kk malli Ympärivuotinen viljely, malli Tike-data Kasvijäte, kompostointi Alusmuovit, muovinen tukilanka Kasvualustat Lannoitteet Pakkaukset Sähkön käyttö viljelyssä Lämmön käyttö viljelyssä Ref: Foodchain-hanke, Katajajuuri et al. 2007
YLE 3.10.2011
4.5. 201 6 33
Miten ala vastannut haasteeseen: Suomalaisten kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskuri Omat välisivunsa eri tuotantovaiheille Perustiedot, sähkö, lämpö, taimet, kasvualusta, lannoitteet, kuljetukset, pakkaukset, jätteet Tietojen syötön mahdollistaminen mahdollisimman monena eri yksikkönä (esim. energia: paino, tilavuus, tuotettu energia) tai laskurissa mukana muunnostaulukot Tuloksena kokonaisilmastovaikutus hiilidioksidiekvivalentteina sekä tuotantovaiheiden ilmastovaikutukset erikseen Yrityksen koko tuotannolle Toiminnallista yksikköä kohden Erillinen laskuri sähkön- ja lämmönkulutuksen mallintamiseen Saadut kulutustiedot voi siirtää tästä varsinaiseen laskuriin Julkaistu Kauppapuutarhaliiton ja SLC:n toimesta MTT laatinut tutkimushankkeen yhtenä tuotoksena vastaavia laskureita tarvittaisiin kaikille ruokaketjun aloille, kehitystä on tapahtunut, mutta ovat huomattavasti haastavampia naudanlihan tuotannolle ollaan laatimassa tutkijakäyttöön 1. työkalua
Elintarvikkeiden ilmastovaikutukset vaihtelevat paljon dieettien ilmastoystävällisyys ei tästä pääteltävissä Sekä tuoteryhmien välillä että sisällä hyvin suuria eroja!syynä tuotantotapa- ja olosuhde- sekä ilmastovaikutuksen laskennan menetelmälliset erot! Ref: Katajajuuri, 2009. In: Government Foresight Report on 4.5. Long-term Climate and Energy Policy: 201 Towards 6a Low-carbon 36 Finland. Prime Minister s Office Publications 30/2009
Maitorotuisen naudanlihan tuotannon vertailu kansainvälisiin tutkimuksiin (per ruhokilo) 25 kgco2-ekv/ruhokg 20 15 10 5 16 12 17 19 18 16 0 Suomi 2016 Ruotsi 2015 Ruotsi 2009 Norja 2012 EU 2010 UK 2006 Maidon ilmastovaikutus hyvin samassa kuin kansainvälisesti tutkimuksissa tyypillisesti 37 Pulkkinen, Virkajärvi et al. 2016.
Liharotuisen naudanlihan tuotannon vertailu kansainvälisiin tutkimuksiin (per ruhokilo) 35 kgco2-ekv. / ruhokg 30 25 20 15 10 5 32 27 28 27 25 30 23 25 32 0 38 Pulkkinen, Virkajärvi et al. 2016
39
kgco2-ekv./ruhokg 40 30 20 10 0 Emojen päästöt huomioiden eri kasvatusnautojen tuotekohtainen vertailu Nykytuotannon ilmastovaikutus Maitosonni Maitohieho Lihasonni Lihahieho gpo4-ekv./ruhokg 40 30 20 10 0 Nykytuotannon rehevöityminen Maitosonni Maitohieho Lihasonni Lihahieho Nykytuotannon happamoituminen 80 gae-ekv/ruhokg 60 40 20 0 Maitosonni Maitohieho Lihasonni 40 Pulkkinen, Virkajärvi et al. 21.4.2016 Lihahieho
Taustaa: menetelmät kehittyneet, elintarvikkeille vertailukelpoiset hiilijalanjäljet integrointi parannuskehitykseen ruokaketjussa Foodprint-hankkeessa kehitettiin kansainvälisestikin ainutlaatuinen ilmastovaikutusten laskentasuositus (julkaistu 11/2012) Tulos Kaikille elintarvikeryhmille soveltuva, yhdenmukainen laskentamenetelmä on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Kattaa koko elintarviketuotantoketjun kaikki ilmastotekijät. Perustuu elinkaariarvioinnin kansainvälisiin standardeihin. Hyödyt Yritykset tunnistavat tuotantoketjussa kohdat, joissa päästöjä pitäisi vähentää. Vastuulliset valinnat helpottuvat. Laskentamalli voi parantaa suomalaisen ruoan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla, joilla ympäristöasioiden merkitys kasvaa koko ajan. Palaute Kuluttajille luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa tuotteiden hiilijalanjäljestä. SOK Parantaa merkittävästi mahdollisuuksia kehittää koko elintarvikealan vastuullisuutta. HK Ruokatalo Toimiva työkalu vastuullisille edelläkävijäyrityksille. Stora Enso 24
Ruoka vol. 4 Kuluttajat / viestintä? Hävikkiä unohtamatta 42 4.5.2016
? 43
Climate Communication II -hanke (2011-13) Hankkeen tavoitteet Määrittää elintarvikealan tahtotila ilmastoviestinnälle; useita työpajoja viime vuosina alan kesken Alan viestintäsuositus julkaistiin 2.10.2013 jatko 2014 lopulla Taustaksi selvitetty kuluttajien käsityksiä elintarvikkeiden ilmastovaikutuksiin ja hiilimerkintöihin liittyen muutama poiminta seuraavissa.. 2012-2013 toteutettu laaja kuluttajatutkimus: Ryhmäkeskustelut (33 osallistujaa) Kuluttajakyselypaneeli (1010 vastaajaa) Fasilitoitu nettiryhmäkeskustelu (n. 100 osallistujaa tehtävineen 4.5. 201 6
Hiilijalanjälki noussut keskustelussa yli muiden miksi? Ilmastonmuutos vakava haaste Kasvihuonekaasut ovat ainoita globaalisti vertailukelpoisia päästöjä Poliittisesti vahvasti esiin noussut Tietoisuus ympäristöasioista kasvanut Toisaalta toistaiseksi laskentamenetelmissä ja hiilijalanjälkien viestinnässä eroavaisuuksia vertailtavuus haasteellista Muita ympäristövaikutuksia ei tule unohtaa! Vertailu alueellisten ympäristövaikutusten välillä haastavaa Luke kehittämässä uusina nyt mm. vesi- ja ravinnejalanjälkien mittaamista
Hiilijalanjälki myös kuluttajien yksi esille nostama asia jo yhä suurempi osuus kuluttajista toivoo elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista kertovia tietoja pakkauksiin ja haluaa niiden avulla vertailla tuotteiden ympäristöystävällisyyttä moni suomalainen olisi valmis toimimaan ympäristön hyväksi omien ruokavalintojen kautta ja haluaisi hiilijalanjälkimerkinnän pakolliseksi tuotteisiin esim. Europeans attitudes towards the issue of sustainable consumption and production -eurobarometri 2009 Toisaalta tulokset vaihtelevat merkittävästi kyselystä toiseen!
Ylivoimaisesti eniten käytetty ympäristömerkintä-tyyppi elintarvikkeissa on hiilimerkintä
Merkintöjä maailmalla ainakin seuraavissa tuotteissa Viljatuotteet (vehnäjauho, kaurahiutale, aterianlisäkekaura ja -ohra, muro, taikina-aines, leivät, keksit, leivonnaiset, pasta), riisi, öljyt (oliivi- ja canola), kasvikset (pakastepinaatti, porkkana, peruna, sipuli, tomaatti), hedelmät (appelsiini, omena, päärynä), lihat (kanafile, makkara, nakki, lihapatee), kalat (lohipala, sardiinit), maitotuotteet (maito, jogurtti, juusto, kerma), kananmuna, valmisruoat (pakasteranskalaiset, täytepasta, valmiskastikkeet), pikaruoka, perunalastut, juomat (kahvi, smoothie/välipalajuoma, mehut, virkistysjuomat, pullovesi, olut, viini), sokeri, hunaja, karkki ja suklaa. Hiilimerkintä on ylivoimaisesti eniten elintarvikkeissa käytetty elinkaarisia ympäristövaikutuksia kuvaava ympäristömerkintätyyppi
MEMA/Katajajuuri 15.04.2011 Esimerkki jalanjäljen pienentämisestä - case Innocent drinks Merkit ohjaavat yrityksiä ja ketjuja kehittämään toimintaansa ja pienentämään jalanjälkeä!
Ilmastoviestintä ruokapakkauksissa Suomessa Raisio 2011 Fazer 2011 Potwell 9/2011 Kesko/Pirkka 10/2011 Arvid Nordquist 2012 Raisio 2011 Saarioinen 2011 Hunajayhtymä 2011 Arvid Nordquist 2012 Ref: Hartikainen et al. 2013
How much diff. criteria affect your food choice? 5: erittäin paljon 4 3 2 1: ei lainkaan Maku/nautinto Monen kuluttajatutkimuksen pohjalta kuluttajia eniten Laatu kiinnostavat Hinta vastuullisuuskysymykset: Turvallisuus Tuoteturvallisuus, terveell. Kotimaisuus Ympäristö Eläinten hyvinvointi Terveellisyys Tuttu tuotemerkki/tuote Helppous Lähellä tuotettu Environmentally Ympäristöystävällisyys friendliness Lisäaineiden (e-koodien) välttämien Eettisyys Keveys Luomu Vähähiilihydraattisuus (vastausprosentti 100%) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Mistä elintarvikkeiden ympäristökuorma aiheutuu? Avoin kysymys (vastausprosentti 73 %) 52
Jos saisit tietoa elintarvikkeen hiilijalanjäljestä, kuinka paljon uskot tiedon vaikuttavan ostopäätökseesi? (vastausprosentti 100%) 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 13% 61% 48% 29% 10% 4 Paljon 3 Jonkin verran 2 Hieman 1 Ei lainkaan 53
Millä edellytyksillä tieto tuotteiden hiilijalanjäljistä vaikuttaisi ostopäätökseesi? Avoin kysymys Oltava selkeä valintatilanne eri hiilijalanjälkien välillä Mikäli hinta/laatu ok Asiasta tiedotettava Korkean jalanjäljen tuotteet jäisi ostamatta Merkintä pakkauksessa Muu Kotimaisuus/alkuperä merkitsee EOS Ei ostaisi pitkälle jalostettuja tuotteita Ei vaikuttaisi millään 0% 10% 20% 30% (vastausprosentti 73%)
Miten tästä eteenpäin? Etenemissuunnitelma elintarvikkeiden ilmastoviestintään www.mtt.fi/climatecommunication Climate Communication 3 -hanke (2015-2016) Kuluttajaviestinnän päätavoitteena on korjata kuluttajatutkimuksissa tunnistetut tietoaukot. Sidosryhmäkeskustelun tavoitteena on, että elintarvikeala täsmentää ja hyväksyy elintarvikkeiden ilmastoviestinnän pelisäännöt ja huomioi ne ilmastoviestinnässään 55
Climate Communication 3 Kuluttajaviestinnän toteutus (2015-2016) Kuluttajaviestintä kanavoidaan Jälleenviestijöiden (ruokapalvelut, koulut, elintarvikeyritykset, kuluttajajärjestöt jne.) Portinvartijoiden (ympäristökasvattajat, opettajat, Martat jne.) Median (uutiset, lehtiartikkelit jne.) kautta viestinnän kohderyhmille (nuoret aikuiset & lapsiperheet) Työkokonaisuuksia ovat: kuluttajaviestien tarkentaminen viestintämateriaalien tuottaminen jälleenviestijöille portinvartijaryhmien kouluttaminen materiaalien levitys mediayhteistyö. 4.5.2016 56
CC III -hanke: roolit Luke: tutkimustiedon tuottaja ja koostaja Kirjallisuuden ja omien tutkimusten perusteella taustatyö Organisoi työpajat Tekee ehdotuksen pääviesteistä Viestintä pohjautuu tieteellisiin julkaisuihin, Luken tutkimuksiin ja asiantuntijuuteen Viestintätoimisto laatii hankkeen viestintä-kampanjan Jälleenviestijät ja portinvartijat viemässä viestiä eteenpäin Perustetaan erillinen kampanjasivusto (MMM ja Luke) MMM toimii tilaajana
Aikataulu 13.4.2016 sidosryhmätilaisuus 60+ osallistujaa 7.12.2015 I sidosryhmätilaisuus 50+ osallistujaa 6-11/2015: pääviestien rakentaminen tieteellisten, referoitujen julkaisujen pohjalta 1-2/2016 pääviestien tarkentaminen palautteen pohjalta: toivomuksena positiivinen viestintä 4-9/2016 Viestinnällisesti hiotun konseptin valmistelu, Måndag-Luke 3/2016 Tarkennetut viestit asiantuntijaryhmälle ja viestintätoimistolle Kuluttajaviestintä ja koulutustilaisuudet alkavat syksyllä 2016
Kuluttajakäyttäytyminen ja vastuullinen kulutus Kuluttajatutkimus Kuluttajatutkimus keskittyy ajankohtaisiin elintarvikkeiden vastuullisuuskysymyksiin ja ruokahävikkiin, tunnistaa vastuullista ja terveellistä syömistä edistäviä asenne- ja käyttäytymistekijöitä sekä niihin vaikuttavia sosiaalisia konteksteja. Olemme tutkineet lihojen sekä kasvisten kulutusmuutokseen vaikuttavia tekijöitä, palkokasveja ruokavalion osana, luomumaitoketjuun kuluttajien hyväksymiä uusia innovaatioita sekä vastuullisuuden osaalueiden tärkeyttä kuluttajien näkökulmasta, ja miten kuluttajat käsittävät ne. Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset tutkimukset, kuluttajatutkimukset verkossa, kokeelliset maksuhalukkuustutkimukset Tulevaisuudessa suuntaamme tutkimusta kuluttajien ja kotitalouksien vastuullisiin kulutusvalintoihin vaikuttaviin tekijöitä sekä toisaalta vastuullista kulutuskäyttäytymistä estäviä tekijöitä. Lisäksi selvitämme arvonmuodostusta ja sen mittaamista kuluttajan näkökulmasta. Kuluttajat voivat arvioida ruokavalintojensa ympäristö- ja terveysvaikutuksia laskurilla http://foodweb.ut.ee/ Voimme tutkia esim. onko brändin/vastuullisuuden kehittämistyö vaikuttanut positiivisesti asiakkaiden maksuhalukkuuteen ja ostouskollisuuteen jne.?
Ilmastovaikutusvaihtelut ateriatasolla suuria Case Ilmastolounas (2013-2014) Tausta: >100 lounasaterian ilmastovaikutukset arvioitu 2014 Proteiinin ja energian määrää ei vakioitu, mutta annoskoot eri annostyypeille Ravitsemussuosituksen (2012) mukaiset Tulokset: 5-kertaiset vaihtelut pienimmän ja suurimman kuormituksen välillä 20-kertaiset kuormitusvaihtelut pääruoissa 4-kertaiset kuormitusvaihtelut salaateissa Keskimääräinen osuus aterian kokonaiskuormituksesta: Pääruoka 45% Salaatti 30% Maito 20% Leipä 10% 61
Mihin Ilmastovalintaa tarvitaan? Ruuan ilmastovaikutukset syntyvät alkutuotannossa, suurimmaksi osaksi biologisista prosesseista Hyvin merkittävät päästövähennykset alkutuotannossa esimerkiksi teknologisilla ratkaisuilla eivät mahdollisia Ilmastovaikutuksia voidaan vähentää tehokkaasti muuttamalla kulutustottumuksia, erityisesti raaka-ainevalintoja Kuluttajat eivät ole saaneet tarpeeksi tietoa ilmasto- ja ympäristövaikutuksista 1. Tietoaukot ja väärät luulot 2. Vain harva tietää, että raaka-ainevalinnoilla on suurin merkitys elintarvikkeen ympäristö- ja ilmastokuormaan 3. Monet kuluttajat eivät tiedä mitä ilmastoystävällinen ja terveellinen syöminen käytännössä tarkoittaa Ilmastovalinta-ateria kertoo esimerkin kautta miten arjessa voi noudattaa ilmastoystävällistä ruokavaliota 5/4/2016 62
Hankkeessa kokeillun Ilmastovalinta-aterian kriteerit 1. Ilmastovaikutuskriteerit Ilmastovalinta: Vähintään 15 % pienempi kuin keskimääräisellä lounaalla Parempi Ilmastovalinta: Vähintään 30 % pienempi kuin keskimääräisellä lounaalla Kaksitasoinen, jotta sekasyöjille voidaan tarjota vähäpäästöisimpiä liharuokia ja samaan aikaan konseptin säilyttää uskottavuutensa Ei haluttu, että valinnat jäävät pienen ryhmän jutuksi, mutta päästövähennysten haluttiin silti olevan merkittäviä. Raja-arvo määriteltiin pääruualle, lisäkkeelle, salaatille ja keittoja salaattiaterioihin kuuluvalle ylimääräiselle leipäpalalle, koska muut aterian osa (yksi leipäpala ja maito/piimä) vakioita 2. Ravitsemus STM 2010 3. Kalakannat WWF Kalaopas 5/4/2016 63
Esimerkkejä arvioitujen lounaiden ilmastovaikutuksista Seitiä purjosipulikastikeella Kasvispihvit Tofua pinaattikastikkeessa Kasviskeittoa Kasvispastaa Broileria tomaattikastikeella Bolognesepastaa 1 Purjo-perunasosekeittoa Kotijuustosalaattia Sienirisotto Uunilohta Broilerin rintaleike 1 Kaalilaatikko Porsaanleike Broilerin rintaleike 2 Härkäpataa Kreikkalainen salaatti Lihakeittoa Bolognesepastaa 2 5/4/ 201 6 64 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 kgco2-ekv./lounas Pääruoka Salaatti Maito Leipä
Esimerkkiaterioiden ilmastovaikutusten suuruusluokkia Seitiä purjosipulikastikeella Kasviskeittoa Kasvispastaa Bolognesepastaa Purjo-perunasosekeittoa Kotijuustosalaattia Uunilohta Broilerin rintaleike Porsaanleike Lihakeittoa Pääruoka Salaatti Maito Leipä 5/4/ 201 6 65 0 1 2 kgco2-ekv./annos
5/4/2016 66
Organic vs. Conventional production MTT research work for Nordic Swan labelling Scientific work has not been able to prove that organic production would perform better than the conventional one with regard to traditional impact categories (climate, eutrophication, acidification, ozone depletion) Some results are disadvantageous and other advantageous for organic production Usually organic performs better per ha, but it is not clear whether this also holds true for yield BUT eco toxicity and biodiversity in favour of organic production... Rehevöityminen Ilmastonmuutos 10 8 6 conv org 900 800 700 600 500 conv org 4 2 400 300 200 100 0 0 Wheat (UK 2006) Wheat (CAN 2007) Wheat (UK 2006) Wheat (CAN 2007)
Pakkaukset kestävyys/vastuullisuuskysymyksenä
Case Kokolihaleikkeleen tuotehävikin ja pakkausten valmistuksen ja jätehuollon ilmastovaikutukset (ilman tuotetta) -> kotitalouksien hävikillä suurin osuus ilmastovaikutuksista 1200 1000 Kotitalouksien hävikki, jätehuolto Pakkauksen valmistus Pakkaus, jätehuolto Kotitalouksien hävikki 800 600 400 200 Tärkeintä on ettei ruokahävikkiä synny! 0 kgco2-ekv/t lopputuotetta Ref: FutupackEKO-hanke, Silvenius et al. 2011
Ruokahävikin koostumus lajittelututkimuksessa 2012 ruokahävikki n. 23 kg, muu biojäte 40 kg Composition of food waste, waste sorting study Muut, esim. Valmisruoat, karjalanpiirakat, karkit, snack tuotteet, mausteet ym. Others Juusto ja muut maitotuotteet Dairy Cheese 7% 24% 21% 16% 14% Vihannekset Vegetables 7% 7% 2% 2% Peruna Potatoes Hedelmät ja marjat Fruits Omenat Apples Pasta ja riisi Rice Leipä Bread Liha- ja kalatuotteet/meat and fish
Ref: Foodspill, Katajajuuri OECD meeting, June 2013 Results on household food waste from different studies kg/cap/year 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Waste diary studies Waste bag sorting/compositional analysis Food waste research globally still in its beginnings Research method has an effect on the results: waste bag sorting and composition analysis, literature studies and statistical data, food waste diary studies Samples in some studies too small or unrepresentative for reliable extrapolation The results are non comparable with each other
Lähde: Luke, esitetty Eduskunnan YmV ja MmV, Katajajuuri 2016 Alun perin syömäkelpoinen ruokahävikki vuodessa
Ruoka vol. 5 Miten vertailemme elintarvikkeiden ympäristövaikutuksia toisiinsa? Ravitsemus Diet 74 4.5.2016
Tuotteiden vertailusta Tuotteiden elinkaaren aikainen primäärienergitarve per kg 100 80 MJ/kg 60 40 20 0 ruisleipä juusto broilerin marin. files. (raaka) kasvihuonekurkku vrt.
Tuotteiden ilmastonmuutosvaikutus henkilöautokilometreinä/kg tuotetta 70 60 50 40 30 20 10 0 Emmental-juusto Pirkka perunajauho Kariniemen marinoitu broilerin filesuikale (raaka) Elovenakaurahiutale Kasvihuonekurkku km autolla/kg tuotetta Ruisleipä Lähde: Katajajuuri 2008/ Foodchain-hanke vrt.
1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Kokonaisympäristövaikutus per kg, suhdelukuna juusto=1 Painotetut ympäristöongelmat Primäärienergiankulutus Alailmakehän otsonin muodostuminen Happamoituminen Vesien rehevöityminen Ilmastonmuutos Lähde: Katajajuuri et al. 2008/ Foodchain-hanke
Käyttömäärät Elintarvikkeilla suuri osuus kulutuksen vaikutuksista, yksittäisten tuotteiden näkyminen 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Primäärienergiankulutus Alailmakehän otsonin muodostuminen Happamoituminen Vesien rehevöityminen Ilmastonmuutos ruisleipä (83 g) juusto (30 g) broilerin marin. files. (40 g) kasvihuonekurkku (22 g) keskiolut (0,23 l) kaurapuuro (300 g) Osuus kokonaiskulutuksen päivittäisistä ympäristövaikutuksista (%) Lähde: Katajajuuri 2008/ Foodchain-hanke
Perunan ja riisin ilmastovaikutukset (4 hlöä) g CO2-ekv / annos 500 400 300 200 100 0 tuotantoketju sähköliesi peruna epävarmuusalue riisi 180 g (3 perunaa) / annos 90 g / annos Lähde: Katajajuuri 2009.
Potential contributions of food consumption patterns to climate Change. Carlsson-Kanyama and Alejandro D Gonzalez 2009. Am J Clin Nutr 2009;89(suppl): 1704S 9S.
Pierer, M., Winiwarter, W., Leach, A. & Galloway; J. 2014. The nitrogen footprint of food products and general consumption patterns in Austria. Food Policy Volume 49, Part 1, December 2014, Pages 128 136
Drewnowski et al. 2015. Energy and nutrient density of foods in relation to their carbon footprint. Am J Clin Nutr 2015; 101:184 91.
Sturtewagen, L., De Soete, W., Dewulf, J., Lachat, C., lauryssen, S., and Heirman, B. 2015. Resource use profile and nutritional value assessment of a typical Belgian meal, catered or home cooked, with pork or QuornTM as protein source. Journal of Cleaner Production 09/2015
Van Dooren, C., Marinussen, M., Blonk, H., Aiking, H. & Vellinga, P. (2014) Exploring dietary guidelines based on ecological and nutritional values: A comparison of six dietary patterns. Food Policy 44, 36 46 Sustainability Score In the vegan diet, milk is replaced by calcium-enriched soy drinks. Protein products are in line with the vegetarian option, but the eggs are replaced by an extra portion of pulses. Vegetable consumption is increased by 200 g, and the vegetables are rich in calcium.
Baroni 2014. Baroni, L. Berati, M., Candilera, M. & Tettamanti, M. 2014. Total Environmental Impact of Three Main Dietary Patterns in Relation to the Content of Animal and Plant Food. Foods 2014, 3, 443-460.
Ref: Kurppa et al. 2010 Valmisruokalounaat pääruoan vaikutuksen suhteen suuruusjärjestyksessä Valmisruokien ilmastovaikutus kg CO 2 -ekv Broileria kermakastikkeessa Kasviskiusaus Kinkkukiusaus Lihamakaronilaatikko Broilerpasta Pääruoka Salaatti Leipä Juoma Kirjolohikiusaus Ohrapuuro ja kiisseli 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00
Climate impact of some (home meal) lunch dishes, kg CO 2 -eqv - nutritional point of view Mincemeat and macaroni Rainbow trout casserole Broiler and pasta Sausages and mashed potatoes Beetroot burgers and pearl barley Horse bean burgers and mashed potatoes Main course Salad Bread Drink 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 kg CO 2 -eqv/dish Ref: Kurppa et al. 2009; Saarinen et al. 2011. ConsEnv-project.
Ruoka vol. 6 Mitkäs ne johtopäätökset olikaan? 89 4.5.2016
Lisää monipuolisesti kasvisten, hedelmien, marjojen ja viljatuotteiden osuutta omassa ruokavaliossasi Vältä ruokahävikkiä Voit syödä ympäristöystävällisemmin tekemällä hyviä päivittäisiä ruokavalintoja
Kiitos!
92 Teppo Tutkija 4.5.2016