KeHa-hanke Elinkaariajattelu

Transkriptio

1 KeHa-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet/ Kestävyysprofiiliselvitys Frans Silvenius tutkija, MTT

2 Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi

3 Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun aikana syntyviin ympäristövaikutuksiin Elinkaariarvioinnin vaiheita ovat tavoitteiden ja soveltamisalan määrittely, inventaarioanalyysi, vaikutusarviointi ja tulosten tulkinta Tässä tutkimuksessa tutkitaan tuotteiden tuotantoketjun ilmastovaikutuksia sekä rehevöittäviä vaikutuksia Muita mahdollisia elinkaariarvioinnissa tutkittavia ympäristövaikutusluokkia ovat mm. happamoituminen, alailmakehän otsoni, otsonikato, biodiversiteetti. ekotoksikologia ja primaarienergian tarve

4 KEHA-hankkeen selvitykset Kullekin kunnalle tehdään omat kestävyysprofiiliselvitykset valituista lähihankintatuotteista Tavoitteena kehittää toimijoiden kapasiteettia tehdä tiedonkeruu jatkossa omatoimisesti Tavoitteena myös kehittää ympäristövaikutusarvioiden käyttöä kunnallisessa hankintamenettelyssä

5 Kestävyyteen liittyvä vaikutusarviointi Resurssien käyttö suhteessa resurssien määrään ja käytön hallintaan (niukkuuteen) Toimintaympäristöön siirtyvien negatiivisten vaikutusten (päästöjen) aiheuttamat muutokset ympäristössä Kestävä ruokajärjestelmän hallinta Ekotehokkuus palvelun määrä suhteessa siihen käytettyihin resursseihin Materiaalitehokkuus tuotosten määrä suhteessa tuotantopanoksiin Ympäristövaikutukset suhteessa ravintoarvoon.hintaan

6 ELINKAARI? Meijeri Tyytyväinen kuluttaja Tukku- ja vähittäiskauppa Rehuteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Panosteollisuus ja -kauppa Maitotila Kuljetukset Jalostus Tuotannon eri vaiheet Pakkaus Elinkaari Luonnontilasta eri vaiheiden kautta takaisin luonnontilaan Varastointi Käyttö Kunnossapito YTL Kehityspalvelu Oy Raaka-aineiden otto maaperästä Luonnon raaka-aine Loppusijoitus

7 SIDOSRYHMÄT viranomaiset lähiympäristö julkinen sana luontoaktivistit asiakkaat tuotevastuut MAISEMA KULJETUKSET Meijeri TUOTTEIDEN YMPÄRISTÖ VAIKUTUKSET PELLOLTA PÖYTÄÄN Tukku- ja vähittäiskauppa Kuluttaja ENERGIA vesi Panosteollisuus ja -kauppa Rehuteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Maitotila JÄTEVESI & RAVINTE ET KIINTEÄ JÄTE ONGELMAJÄTE BRÄNDIN OMISTAJAN ON TARKASTELTAVA KOKO TUOTANTOKETJUN YMPÄRISTÖKYSYMYKSIÄ - elinkaariajattelu Kuva: Pasi Voutilainen

8 Torjunta-aineet Kaluston, infran etc valm. Lannoitteet Kalkki Siemenet Näkkileivän tuotannon ympäristövaikutuskartoitus Muiden raaka-aineiden valmistus Viljojen viljely Jauhojen valmistus myllyssä Pakkausmateriaalin valmistus Leipomoprosessi Pakkausten valmistus Pakkaaminen Energiantuotanto Polttoaineet = kuljetus Jätteet ja ilmapäästöt Jätevesi ja ravinnehuuhtoumat Jakelulogistiikka Kauppa Kuluttaja kulutus

9 Torjunta-aineet Kaluston, infran etc valm. Lannoitteet Muovimateriaalin valmistus Viljelymuovien valmistus Kalkki Mansikan viljely Taimet Mansikkasoseen tuotannon ympäristövaikutuskartoitus Muiden raaka-aineiden valmistus Pakkausmateriaalin valmistus Tuotteen valmistusprosessi Pakkausten valmistus Pakkaaminen Energiantuotanto Polttoaineet = kuljetus Jätteet ja ilmapäästöt Jätevesi ja ravinnehuuhtoumat Jakelulogistiikka Kauppa Kuluttaja kulutus

10 Kysyttäviä asioita jokaisesta ed. kuvan tuotantovaiheesta Energiatase Sähköenergian kulutus Lämpöenergian ja kaukolämmön kulutus Energiantuotannon päästökertoimet Materiaalitase Raaka-aineiden tarve huomioiden hävikin Jätteet Jätevesi Suorat ilmapäästöt

11 Energia- ja materiaalitaseista lasketaan päästökertoimilla seuraavat päästöt Ilmapäästöt: Hiilidioksidi CO 2 Metaani CH 4 Dityppioksidi N 2 O Typen oksidit NOx Ammoniakki NH 3 Vesipäästöt Typpi vesistöön Fosfori vesistöön

12 Vaikutusarviointi Arvioidaan inventaarioanalyysissä laskettujen päästöjen merkittävyys ympäristölle Käytetään fosfaatti- ja hiilidioksidiekvivalentteja Esim. ilmastovaikutuksen laskennassa 1 kg CO 2 = 1 kg CO 2 -ekv 1 kg CH 4 = 25 kg CO 2 -ekv 1 kg N 2 O = 298 CO 2 -ekv

13 Missä ympäristövaikutukset syntyy? Keskimäärin raaka-ainetuotannossa mutta!

14 Aterian eri valmistusvaiheiden merkitys Lihamakaronilaatikko, koti Rehevöittävästä vaikutuksesta yli 90 % aiheutuu alkutuotannosta Ilmastovaikutuksista kasvija eläinraaka-aineyhdistelmissä yli 70 % aiheutuu alkutuotannosta Lihamakaronilaatikko, koti Kotitalous Kauppa Teollisuus Raakaaineiden g PO 4 - ekv. N-rehevöittävä P-rehevöittävä NH3 to air NOx to air Kotitalous Kauppa Teollisuus Raaka-aineiden alkutuotanto kg CO 2 ekv. CO2 CH4 N2O Ilmastomuutosvaikutuksissa metaanilla ja dityppioksidilla on hiilidioksidin ohella paljon merkitystä. Metaani- ja dityppioksidipäästöjen hallinta on hyvin haastavaa

15 Kasviskiusaus, koti Kotitalous Kauppa Teollisuus Raaka-aineiden alkutuotanto CO2 CH4 N2O Kasvisaterioissa eri tuotantovaiheiden hiilijalanjälkien erot tasaantuvat. 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 kg CO 2 ekv. Härkäpapupihvit (veget.), koti Kotitalous Kauppa Teollisuus Raaka-aineiden alkutuotanto 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 kg CO 2 ekv. CO2 CH4 N2O Vegetaristiruuissa metaani häviää melkein kokonaan.. Kasviskiusaus, valmisruoka Valmisruoissa teollisuuden osuus kasvaa ja kotitalouksien pienenee. Kotitalous Kauppa Teollisuus Raaka-aineiden alkutuotanto 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 kg CO 2 ekv. CO2 CH4 N2O

16 Leivän osalta kestävää toimintaa ajatellen Raaka-ainetuotannossa alueellisen maankäytön ja tuotantotekniikan merkitys korostuu Prosessoinnissa energiatausta korostuu Jakelussa logistinen suunnittelu korostuu

17 Esimerkkinä leivän asema julkisessa ruokailussa Mitä leivälle levitetään? Mihin ja miten leipä yhdistetään ruokaannoksiin?

18 Kotiruokien ilmastovaikutus kg CO 2 -ekv Lihamakaronilaatikko Kinkkukiusaus Broilerikiusaus Broilerkastike ja riisi Broilerkastike ja pasta Kirjolohikiusaus Puuro ja keitto Broileripasta Nakit ja muusi Kasviskiusaus (soijapapu) Soijapapupihvit ja muusi Punajuuripihvit ja ohrasuurimot Soijapapupihvit ja muusi (veteen) Härkäpapupihvit ja muusi Pääruoka Salaatti Leipä Juoma 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 RESEPTIT 18

19 Yhteenveto lounasannosten leivästä Leivän rehevöittävä vaikutus on 0,1 0,6 g PO 4- ekv ja leivän osuus vaihtelee välillä 3 46 % (esim. leivän päällä oleva juusto nostaa rehevöittämisvaikutusta) Leivän ilmastomuutosvaikutus on g CO 2 ekv, ja leivän osuus ilmastovaikutuksesta 4 32 % (juusto nostaa ilmastovaikutusta) 19

20 Frans Silvenius