Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Transkriptio

1 Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus Säätytalo Frans Silvenius, MTT

2 KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa, Raija Tahvonen, Kirsi Silvennoinen, Hanna Hartikainen, Salla Kaustell, Helena Hyvärinen SYKE Juha Grönroos RKTL Timo Mäkinen, Markus Kankainen, Jouni Vielma, Jari Setälä Ohjausryhmä: MMM, Biomar, Raisioagro Oy, Savon Taimen Oy, Suomen Kalankasvattajaliitto, Etelä-Suomen Aluehallintavirasto Hankkeen päärahoittaja: MMM 2 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

3 Menetelmät Tutkimus tehty elinkaariarviointimenetelmällä Koskee koko tuotteen kaikkia ympäristövaikutuksia tutkittavan tuotantoketjun koko elinkaaren alueelta Tässä tutkimuksessa rajaus fileointiin saakka Ympäristövaikutusluokat ilmastonmuutos, rehevöityminen, happamoituminen, alailmakehän otsonin kasvillisuusvaikutus ja primaarienergian kulutus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

4 Lannoitteet Poikaslaitos Kalkki Siemenet Viljely Kasviperäisten raaka-aineiden valmistus Torjunta-aineet Kaluston, infran etc valm. Kalastus Kalajauhon ja öljyn valmistus Pakkausmateriaalin valmistus Pakkausten valmistus Energiantuotanto Polttoaineet = kuljetus Jätteet Jätevesi Rehun valmistus Kasvatustoiminta Perkaamo Fileointi Kauppa Kuluttaja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

5 Pääasialliset tulokset Rehun kulutusmäärät pienentyneet aikavälillä noin 10 % suhteessa tuotettuun kalamäärään Hiilijalanjälki on pienentynyt 9 % Rehevöittävät päästöt ovat pienentyneet 26 % Happamoittavat päästöt 15 % Lihatuotteiden hiilijalanjälki on suurempi kuin kirjolohen Rehevöittävät päästöt taas ovat lihatuotteilla pienemmät Luonnonkalan hiilijalanjälki on pienempi kuin kirjolohen, mutta vaihtelee suuresti Luonnonkalan tuotantoketjusta ei synny rehevöittäviä päästöjä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

6 Kasvatetun kirjolohen hiilijalanjälki Rehun raaka-aineiden tuotanto merkittävin päästölähde Kokonaishiilijalanjälki 4300 kgco 2 -ekv/t fileetä Yht, Jalostus Pakkaukset Muut raaka-aineet Kuljetukset Perkaamo Kasvatustoiminta Poikaslaitos Rehun valmistus Kalajauho ja öljy Vehnä Soija Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

7 Muut ympäristövaikutukset Rehevöittävät päästöt 38 kg PO 4 -ekv/t fileetä Primaarienergiankulutus 60000MJ/t fileetä Happamoittavat päästöt 5,3 kg AE-ekv/t fileetä Rehun ja sen raaka-aineiden tuotanto pääasiallinen päästölähde Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

8 Hiilijalanjälkituloksia eri maista kg CO2-ekv/t kalaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

9 Hiilijalanjälki fileetä kohden, kg CO 2 -ekv/t Norjalainen lohi Kirjolohifilee Luonnonkalafilee Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

10 Rehevöittävät päästöt, kgpo 4 -ekv/t fileetä Norjalainen lohi Luonnonkala Kirjolohi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

11 Ympäristövaikutukset kirjolohi vs liha- ja kasvistuotteet g CO 2 -ekv/100g Kirjolohifilee 400 3,8 gpo 4 -ekv/100g Härkäpapu + perunasose 48 n. 0,10* Soijapapupihvit 95,3 0,003 Naudanliha ,5-2,0 Sianliha ,5-1,5 Brorilerinliha ,2-0,75 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

12 Erilaiset ravintoainepitoisuudet vaikeuttavat vertailua Energia, kj Proteiini, g LA, mg ALA, mg EPA, mg DHA. mg Kirjolohifilee150g Härkäpapu 382 g rypsiöljy 10 g Soijapapu 180 g, Naudanliha 100 g, rypsiöljy 10 g Sianliha 100 g, rypsiöljy 10 g Broilerinliha 100 g, rypsiöljy 10 g Pavut keitetty vedessä, lihat kypsennetty uunissa ilman rasvaa LA linolihappo, ALA alfalinoleenihappo, EPA eikosapentaeenihappo, DHA dokosaheksaeenihappo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

13 Ravinnekuormitukset, eri menetelmät, kgpo 4 -ekv/t fileetä Itämeren kalan käyttäminen rehun raaka-aineena vähentäisi kuormituksia Vähäfosforisen rehun käytöllä on jo saatu huomattavaa ympäristöhyötyä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

14 Menetelmät, hiilijalanjälki, kgco 2 - ekv/t fileetä Avomerilaitos Vähäfosforinen rehu Itämerirehu Kiertovesi Perustapaus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

15 Loppupäätelmä Kirjolohen ympäristövaikutukset verrattuna lihatuotteisiin ovat erilaiset kuin lihatuotteilla Lihatuotteiden hiilijalanjälki on korkeampi Kirjolohen rehevöittävät päästöt ovat suuremmat Kirjolohenkasvatuksen rehevöittäviä päästöjä voi olla mahdollista vähentää siirtymällä Itämeren kalan käyttöön rehuna Kirjolohenkasvatuksen rehevöittävien päästöjen osuus Suomessa on kokonaisuudessaan pieni Luonnonkalan kalastuksessa ei synny rehevöittäviä päästöjä, mutta hiilijalanjälki vaihtelee Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

16 KIITOS!! Raportteja, lisäaineistoa: Kirjallisuuskatsaus lohikalojen kasvatuksen ympäristövaikutuksista Kirjolohenkasvatuksen ympäristövaikutukset Suomessa Lisätietoja: Frans Silvenius, MTT, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus