Ruokajärjestelmän kiertotalous, kestävyys ja hävikki

Transkriptio

1 Ruokajärjestelmän kiertotalous, kestävyys ja hävikki Inkeri Riipi, Luonnonvarakeskus Hukka hyödyksi seminaari, Kotka

2 Lukella on pitkä historia 2 Hukka hyödyksi, Kotka

3 Organisaatio 3

4 Uudistettu toimipaikkarakenne 2018 Toimipaikat Helsinki, Jokioinen, Joensuu, Oulu Turku, Jyväskylä, Seinäjoki, Kokkola, Maaninka, Paltamo, Rovaniemi Vesiviljelypaikat Enonkoski, Laukaa, Taivalkoski, Keminmaa, Inari Koetoiminta-asemat Piikkiö, Haapastensyrjä, Ypäjä, Parkano, Punkaharju, Suonenjoki, Paljakka, Siikajoki, Kaamanen Tutkimusyhteistyöpaikat Tampere, Mikkeli, Kajaani 4

5 Kiertotalous Pyrkii maksimoimaan tuotteiden, komponenttien ja materiaalien sekä niihin sitoutuneen arvon taloudessa mahdollisimman pitkään (Sitra) Kyse uudesta ajattelutavasta, systeemisestä muutoksesta Kierotalouden visiossa jätettä ei enää synny, vaan ylijäämämateriaalit ovat raaka-ainetta seuraavalle toimijalle On arvioitu, että kiertotalouden vuotuinen potentiaali Suomen kansantaloudelle on varovaisestikin arvioiden 1,5 2,5 miljardia (Sitra 2014) Edelläkävijämaat, jotka siirtyvät kiertotalouteen ennakoivasti, saavuttavat suurimmat taloudelliset höydyt. Nämä maat pystyvät luomaan uusia työpaikkoja ja ratkaisuja vientiin sekä lisäämän omavaraisuuttaan raaka-aineiden suhteen. 5 Hukka hyödyksi, Kotka

6 Kestävä kehitys/kestävyys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. (Gro Harlem Brundtland, 1987) "Kestävä kehitys on jatkuvaa, ohjattua yhteiskunnallista muutosta eri aluetasoilla, jonka päämääränä turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Keskeistä on kolme ulottuvuutta, ympäristötaloudellinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen, jossa talous on alistettu ekologiselle kestävyydelle. Lähestymistapa korostaa ihmisen henkisesti uudistuvaa kehitystä sekä inhimillisen pääoman että eettisen kasvamisen mielessä (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 1994/1995) Ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys Teknologiakeskeinen kasvuyhteiskunta vs kohtuuden yhteiskunta (Latouche 2010) 6 Hukka hyödyksi, Kotka

7 Kiertotalous ja kestävyys ruokajärjestelmässä Kun puhutaan kiertotaloudesta ruokajärjestelmässä, niin kyse on siitä, että kuinka hyvin alkuperäinen raaka-aine hyödynnetään ja miten ravinteet päätyvät takaisin osaksi kiertoa Nykyinen ruokajärjestelmä on läpivirtaava järjestelmä, josta puuttuu riittävä resurssien kierrätys Kaikki ruoantuotantoon liittyvät resurssit ovat rajallisia (lannoitteet, fossiiliset polttoaineet, viljelymaa) Ravinteita hukkautuu järjestelmän eri vaiheissa hävikkinä Ruokajärjestelmää kehitettävä kestävämmäksi kokonaisvaltaisesti ympäristökuormitusten vähentämiseksi 7 Hukka hyödyksi, Kotka

8 Kiertotalouden sekä kestävyyden edistäminen ruokajärjestelmässä ja LUKEssa Esimerkkejä: Ruokahävikin minimointi ja resurssitehokkuus koko ketjussa Sivuvirtojen hyötykäyttö Ravinteiden kierrätys - uudet teknologiset ratkaisut ja paremmat käytännöt maatiloilla Erilaisten ketjujen kestävyyden arviointi ja kehittäminen Ruokavalioiden ympäristöjalanjälki 8 Hukka hyödyksi, Kotka

9 Sivuvirtojen hyötykäyttö Esimerkkinä Sivuhöyty hanke Tutkitaan, miten porkkanasivutuotteesta saadaan jalostettua eläinrehua ja miten sitä voidaan tehokkaasti kompostoida maanparannusaineeksi Kasvisten varasto ja lajitteluhävikki on porkkanalla noin 30 prosenttia ja kuorinnassa noin puolet raaka-aineista voi mennä sivuvirroiksi Porkkanasivutuote on vesipitoista ja se sisältää runsaasti sokereita. Sen rehukäyttöä rajoittavat suuret kuljetuskustannukset ja lyhyt säilyvyys. Rehukäyttö on houkuttelevaa, sillä siinä on enemmän taloudellista potentiaalia kuin maanparannuskäytöllä Yritysten toiveissa saada sivuvirroista lisäarvoa 9 Hukka hyödyksi, Kotka

10 Ravinteiden kierrätys - lannoitevalmisteiden tuotanto lannasta ja muista biomassoista Tavoitteena ravinteiden tehokas kierrätys takaisin hyötykäyttöön Taloudellisuus ja ympäristönäkökohdat molemmat huomioiden Lannan järkevä käyttö Kotieläinten lannassa kiertää paljon ravinteita Oikeat käsittelytavat ja levitysstrategiat Jatkojalostusteknologioilla ja tuotteistamisella erilaisten lietemäisistä massoista pystytään kehittämään nykyistä spesifisempiä lopputuotteita Käsittelytekniikat Ravinnetaseet, olomuoto, käyttö- ja levitysmenetelmät Ravinteiden käyttökelpoisuuden arviointi Hukka hyödyksi, Kotka Case Biosampo: lietelannan fraktiointi

11 Elinkaariarviointi, eli miten tuotamme tietoa ruoan ympäristövaikutuksista Tiedon tuottaminen ja ketjun kehittäminen: toiminnan ohjaaminen ja johtaminen Kuluttajien ja muiden sidosryhmien odotukset: Tietoa vastuullisten valintojen ja viestinnän pohjaksi Hukka hyödyksi, Kotka

12 Lähde: mtt.fi/foodprint Liite 3: Kalvosarja

13 Ilmastonmuutos - Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju kg CO 2-ekv./1000 kg tuotetta N2O CH4 CO2 Pellon prosessit ja typpihapon valm. Lannankäsittelyn khk-päästöt Lähde: Katajajuuri et al. 2014, Int. Journal of Sust. Development 3,6 kg CO 2 -ekv/kg tuotetta

14 Rehevöityminen - Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju kg PO4 3- -ekv./1000 kg tuotetta 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Nuorikkojen rehuketju Nuorikkokasvatus Emojen rehuketju Munitus Vähittäiskauppa Munien haudonta Broilerien rehuketju Broilerien kasvatus Marinadin tuotanto Teurastus ja tuotteen valmistus Pakkausten tuotanto Tuotteiden jakelu P (aq) NOx NH3 N (aq) Lähde: Katajajuuri et al., Foodchainhanke

15 Broilerketjun keskeiset ympäristövaikutuksiin vaikuttavat tekijät Rehunkulutus ja -tuotanto Broilerikasvattamon energiankulutus Lanta, ammoniakkiym.,päästöt Vähittäiskaupan sähkönkulutus Ketjun kokonaistehokkuus Ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksia: Viljojen satotason nosto Panosten käytön optimointi Viljelymenetelmien kehittäminen Ravinnehuuhtoumien vähentäminen Ruokinnan kehittäminen Tilan oma vs. tehdasrehu Uudet valkuaislähteet Lanta-viljapoolin perustaminen Vaihto kotimaiseen polttoaineeseen (hake, pelletti) Lämmön talteenotto Ammoniakkipäästöjen vähentämiskeinot Lannan hyötykäyttövaihtoehdot Sähkön toimittajan vaihto (ekoenergiaan) Läpivirtauksen tehostaminen Umpinaisten kylmäaltaiden käyttöönotto Lintutiheyden muutosten vaikutukset Rodun jalostaminen Broileriketjun ekotehokkuuden kehittäminen (skenaariot)

16 Ylivoimaisesti eniten käytetty ympäristömerkintä-tyyppi elintarvikkeissa on hiilimerkintä

17 Ilmastoviestintä pakkauksissa Suomessa Hartikainen, 2011 Raisio 2011 Fazer 2011 Potwell 9/2011 Kesko/Pirkka 10/2011 Arvid Nordquist 2012 Raisio 2011 Saarioinen 2011 Hunajayhtymä 2011 Arvid Nordquist 2012

18 Menetelmät kehittyneet, elintarvikkeille vertailukelpoiset hiilijalanjäljet integrointi parannuskehitykseen ruokaketjussa Foodprint-hankkeessa kehitettiin kansainvälisestikin ainutlaatuinen ilmastovaikutusten laskentasuositus (julkaistu 11/2012) Tulos Kaikille elintarvikeryhmille soveltuva, yhdenmukainen laskentamenetelmä on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Kattaa koko elintarviketuotantoketjun kaikki ilmastotekijät. Perustuu elinkaariarvioinnin kansainvälisiin standardeihin. Hyödyt Yritykset tunnistavat tuotantoketjussa kohdat, joissa päästöjä pitäisi vähentää. Vastuulliset valinnat helpottuvat. Laskentamalli voi parantaa suomalaisen ruoan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla, joilla ympäristöasioiden merkitys kasvaa koko ajan. Palaute Kuluttajille luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa tuotteiden hiilijalanjäljestä. SOK Parantaa merkittävästi mahdollisuuksia kehittää koko elintarvikealan vastuullisuutta. HK Ruokatalo Toimiva työkalu vastuullisille edelläkävijäyrityksille. Stora Enso 24

19

20 Syömäkelpoinen ruokahävikki vuosittain Suomessa miljoonaa kiloa - eli noin 15 % syödystä ruoasta Lähde: Luke, esitetty Eduskunnan YmV ja MmV, Katajajuuri 2016

21 Tätä on kotitalouksien ruokahävikki Kotiruoka Vihannekset Hedelmät Leipä Maitotuote (ei maito) Maito Peruna Liha/kala Valmis-/noutoruoka Viljatuote (ei leipä) Riisi/pasta Marjat Kananmuna Napostelu Voi, öljy 12,2 % 11,8 % 10,2 % 9,4 % 8,0 % 6,9 % 6,5 % 5,1 % 2,7 % 1,8 % 1,6 % 0,9 % 0,3 % 0,2 % 19,3 % Lähde: Silvennoinen, K ym Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa,

22 Ravitsemuspalvelujen ruokahävikki, ruokahävikin jakautuminen % tuotetusta ruoasta Keittiöhävikki % Tarjoiluhävikki % Lautastähde% Anniskeluravintolat, hotellit Pizza, kebab, hampurilainen Kahvilat ja huoltoasemat Päiväkodit Vanhain- ja lastenkodit sekä sairaalat Henkilöstäravintolat Koulut ja ammatilliset oppil Silvennoinen ym. 2012

23 Ruokahävikin syitä kotitalouksissa Keinoja torjua ruokahävikkiä Suunnitelmallisuuden puute Arki ja kiire Viitseliäisyys Ostetaan liikaa Liian suuret pakkauskoot Ym. Ostoslistan laatiminen Hamstrauksen/kotivarastojen pienentäminen Helpommin pilaantuvan tuotteen syöminen ensin Elintarvikkeiden säilyttäminen oikein Valmistetun ruoan oikea mitoittaminen Ruoan määrän oikea annostelu lautaselle Ylijääneen ruoan pakastaminen Ruoantähteiden innovatiivisempi hyödyntäminen Jääkaapin ja pakastimen säännöllinen järjestäminen Omiin aisteihin luottaminen Ym. Lähde: Hartikainen, H. ym. (2013) Ruokahävikki ja pakkausvalinnat kotitalouksissa.

24 Hävikin vähentäminen ravitsemuspalveluissa Ammattitaito ja osaaminen Ruokalistojen suunnittelu ja hallinta, reseptiikka, todellisten annoskokojen seuranta, hävikin dokumentointi Kommunikaatio asiakkaiden kanssa Asiakkaiden makumieltymykset ja toiveet ja niiden huomioiminen Erilaiset kampanjat Ympäristöviikot asiakkaiden opastaminen oikean ruokamäärän ottamiseksi

25 Miksi ruokahävikin vähentäminen on tärkeää? EU:ssa vuosittain 88 miljardia kg ruokahävikkiä, rahallinen arvo noin 143 miljardia euroa 173 kg henkeä kohti, noin 20% tuotetusta ruoasta: ilmastovaikutus, taloudellinen menetys Hävikkiä eniten kotitalouksista, ravitsemispalveluista ja kaupasta (70%) EU:n kiertotalouspaketin ja YK Kestävän kehityksen tavoite vähentää ruokahävikkiä 50 % vuoteen 2030 Ravinnon ja ruokaketjun osuus kaiken kulutuksemme ympäristövaikutuksista peräti 40 %, eli enemmän kuin liikenteestä tai asumisesta Lähde: Fusions 2016, Luke

26 Kiitos!

27 27 Teppo Tutkija