Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Transkriptio

1 Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jenni Ypyä, MTT Kaisa Grönman, LUT Esityssisältö Miksi huomio ravinteisiin? Miten päästään kestävään ravinnetalouteen? Ravinnejalanjälki Ravinteet jätevirroissa Ravinnejalanjälki jätevirtojen tarkastelussa Täytyykö ravinteiden hyödyntämisasteet arvottaa? 1

2 Ravinteet väestön ruokinnan perusta Maailman väkiluku nyt 7 miljardia Mikä tilanne 10 vuoden päästä? PÄÄRAVINTEET: TYPPI, FOSFORI, KALIUM oleellisessa roolissa TYPPI: Energiaintensiivinen valmistus Riippuvaista fossiilisesta energian saannista FOSFORI, KALIUM: Louhinta, puhdistus Laadukkaan fosforin saatavuus rajallista MUTTA: Koska ravinnekierrot ovat vuotavia, ja käyttöön otettuja ravinnepanoksia ei hyödynnetä loppuun saakka tehokkaasti, vaan uutta ravinnetta otetaan käyttöön yhä enemmän ja enemmän SAADAAN AIKAAN. MTT Agrifood Research Finland

3 Ympäristövaikutuksia: Maaperään (N,P) Happamoituminen Vesistöön (N,P) Happamoituminen Rehevöityminen Happikato-alueet Kalakuolemat Ilmakehään Ilmanlaatu heikkenee Ilmastomuutokseen N 2 O edistää Biodiversiteetti ja ekosysteemi Heikentyvät Tie kestävään ravinnetalouteen..? Suomi ravinnetalouden mallimaaksi YM/MMM: työryhmä 2011 toimenpide-ehdotukset: 1. Käytetään ravinteita säästäen ja tehokkaasti 2. Minimoidaan biojätteiden, ja niiden mukana kiertävien ravinteiden määrä 3. Kierrätetään ravinteita tehokkaasti ja turvallisesti 4. Kerätään ravinteita vesistöistä ja palautetaan ne hyötykäyttöön MTT Agrifood Research Finland

4 The Full Chain-NUE Tähän koko ketjun NUE:ta kuvaava kuva. NUE solid waste Lähde: Our Nutrition World Ravinnejalanjälki Tavoitteet: Kehittää määritelmä ravinnejalanjäljelle Esittää menetelmä ravinnejalanjäljen laskemiseksi Toiminta: Laskentaperusta typelle ja fosforille elintarvikeketjussa Elinkaarinen näkökulma: maatalouden tarvitsemien panosten valmistuksesta jäte- ja sivuvirtojen hyödyntämiseen Case-tuotteena kaurahiutale Avaus työkaluksi ravinnetalouden parempaan hallintaan Vuotokohtien tunnistaminen, tiedon kerääminen ja jakaminen Pidemmällä tähtäimellä: elintarvikeketjua optimoiva työkalu, päätöksenteon apuväline MTT Agrifood Research Finland

5 RAVINTEIDEN HALTUUNOTTO RAVINNEJALANJÄLKI RAVINNEVUODOT RAVINTEIDEN KÄYTÖN TEHOKKUUS Tämä tuote ottaa elinkaarensa aikana haltuun x g ravinnetta/tuotekilo, josta hyödynnetään y % UUDET RAVINTEET RAVINTEIDEN HALTUUNOTTO KIERTÄVÄT RAVINTEET RAVINNEJALANJÄLKI KETJUN ITSE TUOTTAMAT RAVINTEET RAVINNEVUODOT RAVINTEIDEN KÄYTÖN TEHOKKUUS Tämä tuote ottaa elinkaarensa aikana haltuun x g ravinnetta/tuotekilo, josta hyödynnetään y % 5

6 Jätevirtojen tarkastelu Tarvitaan erilaisia työkaluja MFA/SFA Jätemäärien tunnistaminen kullakin sektorilla LCA Ympäristövaikutusten arviointi Tavoitteena ekotehokkuuden parantuminen Kansantalouden tasolla materiaalitehokkuuden (ravinnetehokkuuden) kasvattaminen merkitsee sitä, että Suomi käyttää vähemmän luonnonvaroja valmistaessaan saman määrän tai enemmän tavaroita ja palveluita kuin aikaisemmin. Tämä on mahdollista uusien teknologioiden ja toimintatapojen kautta vähentämällä luonnonvarojen käyttöä, pienentämällä materiaalivirtojen hylkyä, jätemäärää sekä korvaamalla raakaaineita jätteillä MTT Agrifood Research Finland PÄTEE MYÖS RAVINTEISIIN: Yleinen velvollisuus noudattaa etusijajärjestystä (Uusi jätelaki, 8 ) 1. Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleen käytön valmistelu 3. Jätteiden kierrätys 4. Muu hyödyntäminen, esim. energiana 5. Loppukäsittely MTT Agrifood Research Finland

7 Ravinteet jätevirroissa Merkittävä ja potentiaalinen ympäristökuormittaja Merkittävä resurssi Ravinnepitoiset jätevirrat päätyvät: 1. Suoraan kierrätykseen 2. Biologisiin prosesseihin (kompostointi, biokaasutusteknologiat), ja sitä kautta jatkokäyttöön 3. Kaatopaikalle 4. Hävitykseen polttamalla MTT Agrifood Research Finland Ravinnepitoiset jätteet elintarvikeketjussa Energian tuotanto koko ketjun tarpeisiin: polttotuhka (P) Liikennepolttoaineet koko ketjun aikana: polttotuhka (P) Kaivannaisteollisuus, muu panosten valmistus: jätevirrat Maatalous: kasvi- ja eläinjätteet, kiinteät jätteet, jätevesi Elintarvikkeiden prosessointi, jakelu, kauppa, tarjoilu: kiinteät jätteet, jätevesi Kulutus: kiinteät jätteet, jätevesi MTT Agrifood Research Finland

8 Puhdistamolietteen hyödyntäminen Etelä- ja Länsi-Suomessa % Varasto (12%) Loppusijoitus (1 %) Muu (3 %) Viherrakentaminen (45 %) Maisemointi kaatopaikoilla yms. (30 %) Maanviljelys (9 %) Lähde: Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu, taustaraportti, Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet, 2009, tiedot vuosilta Suljettu kierto = ravinteet takaisin maatalouteen % Varasto (12%) Loppusijoitus (1 %) Muu (3 %) Viherrakentaminen (45 %) Maisemointi kaatopaikoilla yms. (30 %) Maanviljelys (9 %) Lähde: Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu, taustaraportti, Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet, 2009, tiedot vuosilta

9 Mikä on todellista ravinteiden kierrättämistä?? Ravinteiden kiertoajattelu, jaotteluesimerkki: 1) Ravinteet, jotka joutuvat pois hyötykäytöstä (päätepiste) 2) Ravinteet, jotka tuottavat hyötyä yhteiskunnassa Hyötykäyttöön päätyvät ravinteet Tuleeko kiertävät ravinteet arvottaa?? Ravinteiden hyötykäyttö maisemoinnissa = ravinteet takaisin maatalouteen?? Esim. hyödyn arvottaminen korvauslaskennan perusteella = kuinka paljon pystytään säästämään neitseellisiä ravinnepanoksia (ottaen koko prosessi huomioon)? MTT Agrifood Research Finland

10 Ravinteiden päätyminen hyötykäyttöön? Viherrakennus- ja maisemointi (lannoitevalmistekäyttö) Kaatopaikka KIITOS!! Blogi: Sinulta jää ravinnejalanjälki MTT Agrifood Research Finland