Ilmastolounas-hankkeen loppuseminaari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmastolounas-hankkeen loppuseminaari"

Transkriptio

1 Ilmastolounas-hankkeen loppuseminaari

2 Iltapäivän ohjelma Alkusanat, Taina Nikula, Ympäristöministeriö Pohjustus iltapäivään, Juha-Matti Katajajuuri, MTT Ilmastoystävällisen ruokailun edistäminen Hankkeen tulokset Ilmastoystävällisen ruokailun kannustimet, Jussi Nikula, WWF Konseptin kehitysprosessi, Hannele Pulkkinen, MTT Kokeilun tulokset, Taneli Roininen, MTT Ilmastovalinta-konsepti, Hannele Pulkkinen, MTT Ravintoloiden näkökulmia Ilmastovalintaan Leila Fogelholm, Fazer Food Services Tuomas Kettunen, Ravintola Perho. Outi Luukkonen, HYY Ravintolat Kysymyksiä medialta Työpaja ravintola-alalle ja sen sidosryhmille Kiitokset Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/2014 2

3 Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun kestävyyttä, vastuullisuutta ja resurssitehokkuutta sekä miten edistetään kuluttajien kestäviä kulutusvalintoja sekä hyvinvointia? Keskeiset tutkimusteemat/tavoitteet Ruokaketjun vastuullisuuden ja kestävyyden edistäminen Ruokaketjun ja elintarvikkeiden jalanjälkien pienentäminen Vastuullisempien kulutusvalintojen mahdollistaminen Kansanterveyden parantaminen Ravintolat

4 9/24/2014 4

5 Ilmastovalinta-konseptin tausta

6 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Muut ympäristövaikutukset KHK-päästöt Ilmastovaikutukset Alkutuotanto Teollisuus Kauppa Ravintolat Ostosmatkat Ruoan valmistus ja säilytys Seppälä ym. 2009, 2011 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/2014 6

7 Tuotteen ilmastovaikutus Kasvihuonekaasupäästöt Ympäristövaikutusluokka Hiilidioksidi CO 2 Metaani CH 4 Typpioksiduuli N 2 O Ilmastovaikutus / Hiilijalanjälki = tuotteen koko elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasujen aiheuttama ilmastonmuutosvaikutus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/2014 7

8 Esimerkki: Marinoidun broiler-tuotteen ilmastovaikutus N2O CH4 CO Rehun raakaaineet Kasvatus Jalostus Logistiikka Pakkaukset Kauppa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/2014 8

9 (vastausprosentti 100%) Kuinka paljon seuraavat kriteerit vaikuttavat elintarvikevalintoihisi? Lähde: Hartikainen et al Maku/nautinto Laatu Hinta Turvallisuus Kotimaisuus Terveellisyys Tuttu tuotemerkki/tuote Helppous Lähellä tuotettu Ympäristöystävällisyys Lisäaineiden (e-koodien) välttämien Eettisyys Keveys Luomu Vähähiilihydraattisuus 5: erittäin paljon : ei lainkaan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

10 Mistä elintarvikkeiden ympäristökuorma aiheutuu kuluttajien mielestä? Avoin kysymys MTT:n Climate Communication hank Hartikainen et al

11 (vastausprosentti 100%) Jos saisit tietoa elintarvikkeen hiilijalanjäljestä, kuinka paljon uskot tiedon vaikuttavan ostopäätökseesi? 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 61% 48 % 29 % 13 % 10 % 4 Paljon 3 Jonkin verran 2 Hieman 1 Ei lainkaan Lähde: Hartikainen et al

12 Millä edellytyksillä tieto tuotteiden hiilijalanjäljistä vaikuttaisi ostopäätökseesi? Avoin kysymys (vastausprosentti 73%) Oltava selkeä valintatilanne eri hiilijalanjälkien välillä Mikäli hinta/laatu ok Asiasta tiedotettava Korkean jalanjäljen tuotteet jäisi ostamatta Merkintä pakkauksessa Muu Kotimaisuus/alkuperä merkitsee EOS Ei ostaisi pitkälle jalostettuja tuotteita Ei vaikuttaisi millään Lähde: Hartikainen et al % 10 % 20 % 30 %

13 Mihin Ilmastovalintaa tarvitaan? Ruuan ilmastovaikutukset syntyvät alkutuotannossa, suurimmaksi osaksi biologisista prosesseista Merkittävät päästövähennykset alkutuotannossa esimerkiksi teknologisilla ratkaisuilla eivät mahdollisia Ilmastovaikutuksia voidaan vähentää tehokkaasti muuttamalla kulutustottumuksia, erityisesti raaka-ainevalintoja Kuluttajat eivät ole saaneet tarpeeksi tietoa ilmasto- ja ympäristövaikutuksista 1. Tietoaukot ja väärät luulot 2. Vain harva tietää, että raaka-ainevalinnoilla on suurin merkitys elintarvikkeen ympäristö- ja ilmastokuormaan 3. Monet kuluttajat eivät tiedä mitä ilmastoystävällinen ja terveellinen syöminen käytännössä tarkoittaa Ilmastovalinta-ateria kertoo esimerkin kautta miten arjessa voi noudattaa ilmastoystävällistä ruokavaliota Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

14 Ilmastolounas-hanke Tavoitteet Kehittää konsepti, joka näyttää ruokailijoille ilmastoystävällisimmät ateriavaihtoehdot ja antaa tietoa ilmastoystävällisestä syömisestä Kasvattaa ravintoloiden tietoisuutta ilmastoystävällistä raakaaineista ja mahdollistaa aterioiden kehittämisen Luoda kriteerit, jotka on laadittu luotettavaan ja puolueettomaan tietoon pohjaten Kehittää kriteerit, joiden myötä minimipäästövähennykset ovat riittävän kunnianhimoisia ja uskottavia Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

15 Ilmastolounas hanke Kehitetään ja kokeillaan Ilmastovalinta konseptia hankeravintoloissa 2. Tutkitaan mahdollisia kannustimia konseptin käyttöönoton nopeuttamiseksi 3. Laaditaan suositus Ilmastolounaan kriteereistä sekä jatkotoimenpiteistä Mukana MTT, WWF Fazer Food Services HYY Ravintolat Ravintolakoulu Perho Ympäristöministeriö, Valtionvarainministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyden ja hyvinvoinninlaitos Päärahoittaja Ympäristöministeriön KULTU-ohjelma Vähemmästä viisaammin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

16 Ilmastoystävällisen ruokailun edistäminen hankkeen tulokset

17 Ilmastoystävällisen ruokailun kannustimet Jussi Nikula, WWF

18 Johtopäätöksiä kannustimista (1/2) Maku & kokemus ovat tärkeimmät Voisin kuvitella että jos kokemus on hyvä niin tullaan uudestaan, mutta vaikka kuinka saisi esimerkiksi kuudennen ilmastolounaan ilmaiseksi niin en tiedä onko sillä vaikutusta jos ei se vastaa omaa standardia. Helppous & käytännöllisyys ovat myös keskeisiä (tarjonta ja tottumukset) Taloudelliset kannustimet Hinta on usein tärkeimpiä valintaperusteita, mutta onko alennettu hinta (kuinka paljon alennettu?) riittävä syy ilmastovalintaan Alennettu hinta voi johtaa sisäisen/moraalisen kannustimen vähenemiseen Toisaalta kuluttajat usein valmiita maksamaan ympäristöystävällistä tuotteista enemmän Luottamus ympäristökriteereihin ja tarjolla olevaan tietoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

19 Johtopäätöksiä kannustimista (2/2) Tiedolliset kannustimet Tieto ei välttämättä vaikuta käyttäytymiseen Käyttäytyminen monien tekijöiden yhteisvaikutus Tieto/tietoisuus on kuitenkin tärkeä lähtökohta Sosiaaliset kannustimet Käyttäytymismallit muuttuvat todennäköisimmin ryhmän tuella Positiivinen ryhmäpaine ja sosiaaliset kannustimet korostuivat haastatteluissa Positiiviset kokemukset ja kokemusten jako Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

20 Mahdollisuuksia Hinta: Leimakortit, työpaikkaruokailun tuki Tieto: Markkinoinnin tärkeys, tunnettuuden ja luotettavuuden lisääminen Sosiaaliset kannustimet: Positiivisen kokemuksen synnyttäminen ja sen jakaminen, sosiaalinen media Hankinta: Apuna ilmastoystävällisissä hankinnoissa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

21 Ilmastovalinta-konseptin kehitysprosessi

22 Kehityksen vaiheet 1. Lounasaterioiden ilmastovaikutusarviointien tekeminen 2. Taustaselvitys muista vastuullisuuden kriteereistä 3. Selvitysten tarkastelu ja ehdotus kriteereistä syksyn 2013 työpajaan 4. Työpaja 5. Työpajatulosten tarkastelu ja kriteerien kehittäminen kokeiluviikoille ohjausryhmässä 6. Kokeiluviikot 7. Kokeiluviikkojen kokemusten tarkastelu Suositus Ilmastovalinta-konseptista Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

23 1. Lounasaterioiden ilmastovaikutusten arviointi 81 lounaan ilmastovaikutusten suuruusluokat selvitettiin Ilmastovalinta-aterian enimmäispäästön määrittämiseksi Mukana: pääruoka, lisäke, salaatti, leipä, margariini ja maito Arviointi sisälsi raaka-aineiden tuotannon ilmastovaikutukset Annoskoot eri annostyypeille määriteltiin sosiaali- ja terveysministeriön Joukkoruokailun kehittäminen Suomessa -toimenpidesuosituksen (STM 2010) mukaan Tiedote laskennan tuloksista : Lounasaterioiden ilmastovaikutuksissa suuria eroja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

24 1. Ilmastovaikutusvaihtelut suuria 5-kertaiset vaihtelut pienimmän ja suurimman kuormituksen välillä 20-kertaiset kuormitusvaihtelut pääruoissa 4-kertaiset kuormitusvaihtelut salaateissa Keskimääräinen osuus aterian kokonaiskuormituksesta: Pääruoka 45% Salaatti 30% Maito 20% Leipä 10% Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

25 1. Ilmastovaikutusvaihtelut ateriatasolla suuria Karkea suuruusjärjestys Pääruoan pääraaka-aine määrää usein koko aterian kuormituksen suuruusluokan A. Kasvisaterioiden kuormitus selvästi keskimääräistä pienempi B. Kala-aterioiden kuormitus keskimääräistä pienempi tai lähellä keskiarvoa C. Liha-aterioiden ilmastovaikutukset keskimääräistä suuremmat Tuloksiin vaikuttavat kuitenkin huomattavasti: juusto, kerma, lihan tyyppi ja määrä, kalalaji ja uusiutumattomalla energialla kasvihuoneessa normaalin kasvukauden ulkopuolella kasvatetut kasvihuonekasvikset jne. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

26 Esimerkkejä arvioitujen lounaiden ilmastovaikutuksista Seitiä purjosipulikastikeella Kasvispihvit Tofua pinaattikastikkeessa Kasviskeittoa Kasvispastaa Broileria tomaattikastikeella Bolognesepastaa 1 Purjo-perunasosekeittoa Kotijuustosalaattia Sienirisotto Uunilohta Broilerin rintaleike 1 Kaalilaatikko Porsaanleike Broilerin rintaleike 2 Härkäpataa Kreikkalainen salaatti Lihakeittoa Bolognesepastaa 2 Pääruoka Salaatti Maito Leipä 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 kgco2-ekv./lounas Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

27 2. Taustaselvitys muista vastuullisuuden ulottuvuuksista Ilmaston lisäksi vain ravitsemukselle ja kalakantojen kestävyydelle löydettiin valmiit mittarit STM:n Joukkoruokailun ravitsemussuositukset (2010) WWF:n Kalaopas Ympäristövaikutukset, joita ei pystytä vielä huomioimaan Ravinnejalanjälki/rehevöittävät vaikutukset, ekotoksisuus, luonnon monimuotoisuuden väheneminen jne. Lisäksi eri tahoilla eri näkökulmia ja ristiriitaisuus ilmastovaikutusten kanssa Ilmastoon keskittyminen kuitenkin perusteltua koska yksi merkittävimmistä haasteista ja vaikuttaa epäsuorasti useisiin kestävyyden ulottuvuuksiin MTT/Heikkurinen ym MTT Agrifood Research Finland 9/24/

28 3. Työpajaan tuotu ehdotus STM:n Joukkoruokailun kriteerit Pääruoka, lisäke, salaatti, 1-2 leipäpalaa, maito/piimä WWF:n kalakannat Ilmastovalinta-aterian enimmäispäästön tasosta äänestettiin tehtyjen lounaiden ilmastovaikutusarvioiden pohjalta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

29 4. Työpajan tulokset Ilmastolounaan tulee olla hyvänmakuinen Ruokien monipuolisuus huolettaa Terveellisyys Tiedon luotettavuus ja kriteerien selkeys! Tiede taustalle Viestinnän tärkeys ja syyllistämisen välttäminen Lisäksi käytännön toteutus mietitytti, esim. ilmastolounaan menekin (mielekkyyden) näkökulmasta Maidon rooli puhututti STM:n ravitsemussuositukset ja Kalaoppaan hyödyntäminen kriteereinä sai hyväksyntää Enimmäispäästön äänestyksessä pohdittiin: Toistuvuus/laajuus: että moni valitsisi ja että moni ravintola voi tarjota Monipuolisuus ja houkuttelevuus Merkittävä vähennys/selkeä ero keskimääräisiin, uskottava perustelu Äänestyksen keskiarvo: 10 % alle keskimääräisen lounaan MTT Agrifood Research Finland 9/24/

30 5. Työpajan pohjalta hankkeessa kokeillun Ilmastovalinta-aterian kriteerit 1. Ilmastovaikutuskriteerit Ilmastovalinta: Vähintään 15 % pienempi kuin keskimääräisellä lounaalla Parempi Ilmastovalinta: Vähintään 30 % pienempi kuin keskimääräisellä lounaalla Kaksitasoinen, jotta sekasyöjille voidaan tarjota vähäpäästöisimpiä liharuokia ja samaan aikaan konseptin säilyttää uskottavuutensa Ei haluttu, että valinnat jäävät pienen ryhmän jutuksi, mutta päästövähennysten haluttiin silti olevan merkittäviä. Raja-arvo määriteltiin pääruualle, lisäkkeelle, salaatille ja keitto- ja salaattiaterioihin kuuluvalle ylimääräiselle leipäpalalle, koska muut aterian osa (yksi leipäpala ja maito/piimä) vakioita 2. Ravitsemus STM Kalakannat WWF Kalaopas Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

31 Tyypillisiä Ilmastovalinta-aterioita Parempia ilmastovalintoja Kasviskeitto ja ruokia vähäpäästöisellä salaatilla (juureksia, kaaleja, papuja ja linssejä) Kalaruokia vähäpäästöisistä kaloista (seiti, silakka) vähäpäästöisellä salaatilla Ilmastovalintoja Kasvisruokia suuripäästöisellä salaatilla Keittoja Kalaruokia suurempipäästöisistä kaloista (lohi, turska) Joitakin liharuokia, joissa kohtuullinen määrä vähäpäästöisempää lihaa (broileri, sianliha) ja vähäpäästöinen salaatti Joitakin juustoa ja kermaa sisältäviä kasvis- ja kalaruokia Ei-Ilmastovalintoja Yleensä salaattiateriat Liharuoat, joissa vain vähän muita raaka-aineita lihan lisäksi Liharuoat, joissa suuripäästöistä lihaa Kalaruoat suuripäästöisistä kaloista Yleisesti kuormittava pääruoka kuormittavalla salaatilla Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

32 Esimerkkiaterioiden ilmastovaikutusten suuruusluokkia Seitiä purjosipulikastikeella Kasviskeittoa Kasvispastaa Bolognesepastaa Purjo-perunasosekeittoa Kotijuustosalaattia Uunilohta Broilerin rintaleike Porsaanleike Lihakeittoa Pääruoka Salaatti Maito Leipä kgco2-ekv./annos Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

33 6. Kokeiluviikot Ravintolat muokkasivat reseptejään ilmastoystävällisemmiksi viikkoja varten Yksi tai kaksi pääruokavaihtoehtoa joka päivä muiden lounasvaihtoehtojen joukossa Koko salaattipöytä oli ilmastoystävällinen viikon ajan Yhden viikon ajan keväällä 2014 Ilmastovalinta-kokeiluviikot järjestettiin 21 Unicafe-ravintolassa, kolmessa Amica-ravintolassa sekä Ravintola Perhossa Yhteinen logo, slogan, kuvitus ja värit Laskennasta taustatietoa MTT:n verkkosivuilla Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

34 Haarukasta tunnistaa lounaslistan ilmastovalinnan Ilmastovalinta - Vähintään 15 % keskimääräistä pienempi ilmastovaikutus Parempi Ilmastovalinta Vähintään 30 % keskimääräistä pienempi ilmastovaikutus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

35 Ilmastovalinta-viikkojen viestintätoimenpiteitä Sisääntuloon sijoitettu Ilmastovalinta-juliste Ravintolan ruokalistaan merkityt Ilmastovalinta-logot Nettisivujen ruokalistaan merkityt Ilmastovalinta-logot Ruokalinjastoon ruokien kohdalle merkatut Ilmastovalintatunnukset (tarroina ruoan yläpuolella lasissa, linjaston päällä ruuan yläpuolella tuoteseloste-taulussa) Pöytäkolmiot ja lisätietoa tarjoavat kortit osissa ruokapöytiä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

36 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

37 Kokeilun tulokset

38 Ilmastovalinta-viikon yksilöhaastatteluiden tulokset

39 Haastatteluiden tavoitteet 1) Miksi asiakkaat valitsivat tai eivät valinneet Ilmastovalintaa? 2) Onko Ilmastovalinta huomattu ja mitä siitä on jäänyt mieleen? 3) Miten asiakkaat suhtautuvat Ilmastovalintaan kanavana saada tietoa ilmastoystävällisestä syömisestä? 4) Olisivatko asiakkaat valmiita valitsemaan Ilmastolounaan tulevaisuudessa? 5) Miten Ilmastovalintaa tulisi kehittää? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

40 Haastatteluiden toteutus Toteutettiin viidessä eri ravintolassa 33 haastattelua Keskipituus kuusi minuuttia, mutta suuria vaihteluita Haastateltiin 17 miestä ja 16 naista Haastateltavat rekrytoitiin ruokapöydistä Haastateltaville annettiin palkkioksi haastattelusta pulla-kahvit Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna yksilöhaastatteluina, vasta puolessa välissä haastattelua paljastettiin, että haastattelu liittyy Ilmastovalinta-viikkoihin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

41 Ympäristö ja ruoan valinta aikaisemmin tunnistetut tietopuutteet ja väärät luulot vaikuttavat edelleen Haastatteluissa ei tullut yllätyksiä kuluttajien tietotasosta liittyen ruoan ympäristövaikutuksiin Aikaisemmin Climate Communication 2 hankkeessa tunnistetut tietopuutteet ja väärät luulot tulivat järjestelmällisesti esiin haastatteluissa Linkki lounasruokailun ja ympäristön välillä on jopa heikompi, kuin linkki elintarvikevalintojen ja ympäristön välillä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

42 Lounasaterian valintakriteerit 1/2 Ilmastovalinta-viikon aikana tehtyjen haastattelujen mukaan tärkeimpiä ostopäätöskriteerejä lounaalla ovat laatu, maku, ulkonäkö ja hinta. Ympäristöystävällisyys ei noussut yleisesti esille lounasannoksen valintaan vaikuttavana tekijänä Poikkeuksena kasvissyöjät ja vegaanit, sekä muutama yksittäistapaus Mä tykkään perunoista ja lihapullista. Ja joskus se ruoka vaan näyttää hyvältä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

43 Lounasaterian valintakriteerit 2/2 Lounaalla valitaan usein jokin tuttu ruokalaji Lounaalla valitaan usein ruokalaji, jonka asiakas tietää olevan maukasta kyseisessä ravintolassa Myös aterian monipuolisuus ja terveellisyys olivat joillekin tärkeitä Monelle on tärkeää, että ruoan saa nopeasti nopeus vaikuttaa useilla myös ruokapaikan valintaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

44 Kuinka hyvin viestintä oli huomattu? 1/2 Noin puolet haastateltavista oli huomannut jotain Ilmastovalinta-viestintää testiviikon aikana Mä kävelin suoraan tiskille ja sitten etsin vapaan paikan. Ja sitten hukutin itseni tähän kännykkään. Ei huomanneissa myös päivittäin ravintolassa käyneitä Oon käynyt täällä joka päivä, mutten ole huomannut mitään erikoista. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

45 Kuinka hyvin viestintä oli huomattu? 2/2 Parhaiten huomattu ja luettu viestintätoimenpide olivat pöytäkolmiot ja pöydissä olleet infolaput. Tässä samalla kun syö, niin monesti tulee noita lappuja pöydässä selailtua. Muut viestintätoimenpiteet oltiin melko heikosti. Heikoiten oltiin huomattu Ilmastovalinta-merkinnät ruokalinjastossa. Linjaston alussa huomasin jotain, mutta kun otin ruokaa, niin en kiinnittänyt enää huomiota mihinkään merkintöihin. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

46 Ilmastovalinta-viikon näkyvyys, kuinka hyvin viestintä oli huomattu? Harva huomasi, että tarjolla oli Ilmastovalinta-aterioita ja Parempi Ilmastovalinta-aterioita Moni kasvisateriaa syövä arveli kysyttäessä, että oli valinnut Ilmastovalinta-aterian, koska piti kasvispohjaista ateriaa automaattisesti ilmaston kannalta parhaana vaihtoehtona En nyt oo katsonut, mut mä luulisin ja uskon ne Ilmastovalinnat niitä kasvisvalintoja. Siten mä valitsisin automaattisesti muutenkin sen Ilmastovaihtoehdon. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

47 Vain harva oli perehtynyt mistä oli kysymys Vaikka noin puolet haastateltavista oli huomannut jotain Ilmastovalinta-viestintää, useat kertoivat, etteivät olleet ehtineet tutustua asiaan tarkemmin. Mä oon huomannu et tääl on tämmönen ilmastovalinta, mutta sanotaan näin et mä oon ajatellu et tää on ihan okei, mut mä en oo, tarkempaa en oo lukenu tästä. Mä en oo oikeestaan kattonu et mitä tuotteita ne ilmastoruuat sitte kuitenkaan on. Hirveen tarkkaan en muista minkälaisia ne oli. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

48 Annoskohtaisia perusteluita kaivattiin Useampi haastateltava toi esille, että heille ei selvinnyt miksi Ilmastovalinta-aterioiden ilmastovaikutus oli keskimääräistä pienempi. Haastateltavat olisivat halunneet annoskohtaisia perusteluita ja taustatietoja Ilmastovalinta-väittämän tueksi. Mä tiedän sen että niissä on, se kuormittavuus on 30 prosenttia tai 15 prosenttia vähemmän mutta mikä sen tekee? Se ois ihan kiinnostava tietää. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

49 Ilmaston miettiminen lounaalla usealle uusia asia Jotkin haastateltavat kertoivat, että ruoan ympäristövaikutusten miettiminen ja erityisesti lounasruokailun ympäristövaikutusten miettiminen oli heille uusi asia. Lounaalla mä en oikeastaan ole ollenkaan miettinyt tätä asiaa. Enemmän se ehkä vaikuttaa ruokakaupassa. Ilmastoystävällinen syöminen on mulle kyllä uusi idea. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

50 Vain harva valitsi ateriansa Ilmastovalintamerkin vuoksi Ilmastovalinta-aterian oli valinnut linjastolla olleen Ilmastovalinta-merkin vuoksi vain muutama haastateltava Näille haastateltaville oli tärkeää, että he voivat vaikuttaa oman kulutuksensa ympäristövaikutuksiin Mä oon ollut tosi innoissani siitä et nyt on nää ilmastovalintaviikot. Mä oon joka päivä valinnu Ilmastolounaan -- Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

51 Ideaan suhtauduttiin positiivisesti Vaikka vain harva haastateltava oli valinnut Ilmastovalintaaterian, niin ideaan ja konseptiin suhtauduttiin positiivisesti. Ilmastovalinta-ateriavaihtoehtoa pidettiin hyvänä ideana koska: Se antaa ruokailijoille lisätietoa ilmastoystävällisestä syömisestä vaivattomasti Se antaa ruokailijalle vaikutusmahdollisuuden Hyvä kun näitä asioita tehdään kuluttajalle helpommaksi ja ei tarvitse miettiä liikaa itse. Ehkä juuri tällaisten asioiden kautta saadaan sitä tietoisuutta lisättyä kivalla tavalla. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

52 Ilmastovalinta laittoi pohtimaan Jotkin haastateltavat pitivät Ilmastovalinta-ateriaa myös hyvänä ideana, koska: Se laittaa ruokailijan pohtimaan syömisen ympäristövaikutuksia, jota ei välttämättä muuten tule ollenkaan edes ajatelleeksi. Nyt kun tuossa listassa on noita vihreitä lehtiä, niin sitä tulee miettineeksi mitä se tarkoittaa. Ymmärtää, että ruokailussa voi olla kyse jostain ilmastoteosta. -- tää on hyvä idea koska ei noita asioita ajattele ellei joku vähän muistuta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

53 Luonteva tapa saada tietoa Ruokailutilannetta pidettiin luontevana tiedonantohetkenä. Jotkin haastateltavat toivat esille, että on hyvä ettei ruokailuun liittyvä tieto ole ruokailusta irrallaan. valtaosa käy kuitenkin päivällä syömässä ja sillä tavalla tulee huomaamatta saatua sitä oppia. Sitä kautta tietoa olisi varmaan helppo omaksua. Musta se ois toimivaa, että se liitetään syömiseen. On hyvä, että tietoa on saatavilla siinä samaan aikaan kun syö. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

54 Tietoisuus voisi vaikuttaa valintoihin myös kotona Muutama haastateltava näki Ilmastovalinnan hyödyt lounasruokailua laajemmin Ilmastovalinnan kautta saatua tietoa voisi todennäköisesti hyödyntää myös kotona ja ruokakaupassa Jos teen ruokaa kotona, niin sitten se voisi vaikuttaa siihenkin. Mä haluaisin muutenki tietoa että miten myös omalla ajalla vois kiinnittää huomiota tällasiin ilmastoasioihin että minkälaista ruokaa kannattas laittaa. Tai mitkä aineet, mitä kannattas ostaa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

55 Ilmastovalinta-aterian valinnan edellytykset Vain yksittäiset haastateltavat kertoivat olevansa valmiita tekemään uhrauksia omissa valintakriteereissään ilmastoystävällisyyden vuoksi Monet haastateltavat kertoivat, että olisivat valmiit valitsemaan Ilmastovalinnan vain tilanteessa jossa on kaksi muuten tasavertaista ruokaa Tietenkään se (Ilmastovalinta) ei saa vaikuttaa ruuan laatuun ja makuun. Sen pitää olla yhtä hyvää, ja ei saa vaikuttaa ravitsevuuteen. Jos muut tekijät on kunnossa niin sitte mä voin valita sen. Silloin se ois mulle lisäkriteeri. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

56 Kehitysehdotukset haastateltavilta Tulee perustella miksi ateria on Ilmastovalinta Ei saa olla paljoa luettavaa, mutta pitää olla keino saada lisätietoa helposti Esimerkiksi linkki pöytäkolmiossa Lukuja pöytään Merkataan myös päivän huonoimmat ateriat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

57 Yhteenveto haastatteluiden tuloksista Linkki lounasruokailun ja ympäristön välillä on jopa heikompi, kuin linkki elintarvikevalintojen ja ympäristön välillä Ilmastovaikutusten miettiminen lounaalla näyttää olevan useille hyvin uusi asia Lounasruokailu on haastava tilanne viestiä rutiinit, nälkä ja kiire eivät jätä tilaa ylimääräisen huomioinnille Ilmastovalinta-ateriat eivät välttämättä onnistuneet konkretisoimaan mitä Ilmastoystävällinen syöminen käytännössä tarkoittaa Viikko on oppimisen testaukseen erittäin lyhyt aika ja vain puolet huomasi jotain Ilmastovalinta-viestintää oppiminen vaatii aikaa ja toistoja Ilmastovalinta-ateriat tarvitsevat perustelut Ilmastovalinta-ateriat pitää tehdä houkutteleviksi, maku ja laatu pitää olla samaa tasoa valintatilanteessa, jotta ateria valitaan. Lähes kaikki pitävät Ilmastovalintaa yleisesti positiivisena juttuna Ruokailua pidettiin luontevana tiedonsaantihetkenä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

58 Haastatteluiden lisäksi tehtiin myös lyhyt kysely Kevyen kyselyn tavoitteena oli selvittää ruokailijoiden ensimmäisiä ajatuksia konseptista Kysely jaettiin hieman eri menetelmin asiakkaille viidessä eri testiravintolassa vastauksia saatiin 307 kappaletta Tulokset vastaavat hyvin haastatteluiden tuloksia: Noin puolet tiesi onko vai ei ole valinnut testiviikolla Ilmastovalintaaterioita 23 % tiedosti valinneensa Ilmastovalinta-lounaan testiviikolla ainakin kerran Ilmastolounas oli valittu useammin terveellisyyden, kuin ympäristöystävällisyyden vuoksi 40% olisi valmis valitsemaan Ilmastovalinta-aterian usein tai lähes aina haastatteluista kävi kuitenkin ilmi, että vain harva on valmis tinkimään omista valintakriteereistään ja todennäköisesti vain tasatilanteessa valinta kääntyisi usein Ilmastovalintaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

59 Ilmastovalinta-konsepti

60 Ilmastovalinnan kehittämisen vaiheet 1. Lounasaterioiden ilmastovaikutusarviointien tekeminen 2. Taustaselvitys muista vastuullisuuden kriteereistä 3. Ohjausryhmän ehdotus kriteereistä syksyn 2013 työpajaan 4. Työpajatulosten tarkastelu ja kriteerien kehittäminen kokeiluviikoille ohjausryhmässä 5. Kokeiluviikkojen kokemusten tarkastelu ohjausryhmässä Suositus Ilmastovalinta-konseptista Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

61 Suositeltava Ilmastovalinta-konsepti Laadittu hankkeen kokemusten pohjalta erityisesti lounasravintoloiden käyttöön Ilmastovalinta-ateriat määritetään ensisijaisesti ilmastovaikutuslaskentaan perustuvilla kriteereillä Mahdollistaa monipuoliset ateriat ja kaikkien aterioiden kehittämisen Laskenta kuitenkin vaikea toteuttaa vielä ennen ilmastovaikutustietopohjan kehittämistä Jotta päästän alkuun vähän kuormittaviin raaka-aineisiin perustuvien kriteerien kautta voi aloittaa viestinnän ruokailijoille välivaiheessa ennen laskentaa Mahdollisimman pian tulee pyrkiä laskentakriteereiden käyttöön Luotettavammat, tieteellisesti perustellummat ja mahdollistavat laajemman eläinperäisten raaka-aineiden käytön Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

62 Suositeltava Ilmastovalinta-konsepti Ensisijaisesti laskentakriteerit (1), mutta toistaiseksi tiukat suoraan käyttöön otettavat raaka-ainekriteerit (2) Aterioiden pääruokien ja lisäkkeiden tulee täyttää STM:n joukkoruokailun ravitsemussuositukset (rasvojen, suolan ja kuidun määrä) Ei sallittu WWF:n Kalaoppaan punaisen listan kaloja Ennen kuin Ilmastovalinnat ovat tulleet tutuiksi ruokailijoille, käytetään viestinnässä yhtä logoa ja yksitasoista konseptia Aterian osat (pääruoka, lisäke, salaatti) suositellaan merkittäväksi Ilmastovalinta-logolla ruokalistoissa ja ruokalinjastossa. Myös muuta Ilmastovalinta-viestintää suositellaan, esimerkiksi pöytäkolmioissa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

63 1. Ilmastovaikutuslaskentaan perustuvat kriteerit Pääruuan, sen mahdollisen lisäkkeen ja salaatin ilmastovaikutukset arvioidaan elinkaariarvioinnilla STM:n suositusten mukaiset annoskoot Ilmastovaikutusten laskennalla tulee osoittaa pääruuan, sen mahdollisen lisäkkeen ja salaatin yhteenlasketun kuormituksen olevan vähintään 25 % pienempi kuin keskimääräisen lounaan (0,96 kgco2-ekv.) Tulevaisuudessa laskennan toivottavasti yleistyttyä konseptin kehitystarpeita tulee arvioida Esimerkiksi enimmäispäästö n taso tulisi määritellä isomman ravintolajoukon aterioiden perusteella. Tulevaisuudessa tulee arvioida mahdollisuudet kriteerien kiristämiselle Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

64 2. Vähän kuormittaviin raaka-aineisiin perustuvat kriteerit välivaiheeseen Pääruuissa ja salaateissa sallittuja: Kasviperäiset raaka-aineet Paitsi riisi kasvihuonekasvikset vain kesä-elokuussa Välimeren alueelta tai muista maista, joissa kasvavat ilman merkittävää lisälämmitystä ja -valaistusta ympäri vuoden, tai uusiutuvaa lämpö- ja sähköenergiaa käyttävistä kasvihuoneista ympäri vuoden Rasvaton maito ja jogurtti Vähän kuormittavat kalat (ahven, hauki, kuha, makrilli, muikku, sei, silakka, silli, särkikalat, kalastettu siika - WWF:n Kalaopas huomioiden) Lisäkkeissä sallittuja: Peruna eri muodoissa Ohra-, kaura-, ruis- ja vehnätuotteet, esim. pasta, couscous, bulgur Lisäksi mausteiden käyttö sallittua Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

65 Ilmastovaikutuslaskentaan perustuvien kriteerien vahvuudet Mahdollistaa monipuoliset ateriat ja kaikkien aterioiden kehittämisen Aterioiden ilmastoystävällisyyden voi luotettavasti arvioida vain aterian ilmastovaikutusten arvioinnin kautta Arviointi tuo selkeästi esille eri aterioiden erot (eri raaka-aineet ja määrät) Pienetkin erot eniten kuormittavien raaka-aineiden määrissä tai erot raaka-aineen tuotanto-olosuhteissa tai -tavoissa voivat vaikuttaa merkittävästi Tehokkaan laskennan ja uskottavan kuluttajaviestinnän mahdollistaminen kannustaisi parhaiten ravintola-alaa ottamaan konseptin käyttöön Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

66 Jatkosta Tarve kehittää vertailukelpoinen ja luotettava tietopohja, jotta ravintolat voivat arvioida ilmastovaikutukset helposti ja jotta varmistutaan päästövähennysten toteutumisesta Ilmastovaikutustietopohja liitettynä reseptiikka/toiminnanohjausjärjestelmiin Ilmastovaikutustietojen käyttö helposti ja tehokkaasti aterioiden suunnittelussa & mahdollistaisi nopeatkin ruokalistojen muutokset MTT:llä tausta-aineistoa kertynyt vuosien saatossa paljon tietopankin kehittäminen mahdollista 1-2 vuodessa päivittämällä, täydentämällä ja yhdenmukaistamalla ilmastovaikutusarvioita Tarkennuksia: vuodenaikoihin, kotimaiset vs. ulkomaiset, yhtenäiset elinkaaren vaiheet (hävikki, jalostus tms.) Esim. noin eur / yritys Lisäksi tulevaisuudessa tulisi pyrkiä huomioimaan ravintoloiden energiankulutukset ja hävikit sekä muita vastuullisuuden ulottuvuuksia, kuten rehevöityminen ja vesijalanjälki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

67 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

68 Hankkeen johtopäätökset 1. Ilmastovalinta-konseptin tulee perustua mahdollisimman pian ilmastovaikutusten laskentaan vähimmäispäästövähennyksen saavuttaneet ateriat voidaan merkitä Ilmastovalinta-logolla 2. Välivaiheessa logoa voi käyttää vähän kuormittaviin raaka-aineisiin perustuvien kriteerien mukaisesti 3. Ilmastovalinta-konseptin tulee noudattaa sosiaali- ja terveysministeriön ravitsemussuosituksia, eikä aterioissa tule käyttää WWF:n kalaoppaan punaisen listan kaloja. 4. Ilmastovalinta-konsepti tulee olla ravintoloissa jatkuvassa käytössä vaikuttavuuden aikaansaamiseksi 5. Ilmastoystävällisestä ruokailusta tulee viestiä myös laajemmin ruokailijoiden tietoisuuden kasvattamiseksi Lisätietoja Ilmastovalinta-logon hyödyntämisestä ja loppuraportti tulee verkkosivuille ensi viikon aikana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9/24/

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät

Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät Mitä mieltä ovat kuluttajat? Hannele Pulkkinen ja Hanna Hartikainen Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Lähde:

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

Hiilijalanjälkilaskelmat

Hiilijalanjälkilaskelmat Hiilijalanjälkilaskelmat Hanna Hartikainen, Luonnonvarakeskus hanna.hartikainen@luke.fi Ympäristö Paikallisuus Taloudellinen vastuu Eläinten hyvinvointi ELINTARVIKEKETJUN VASTUULLISUUS Tuoteturvallisuus

Lisätiedot

Ilmastovalinta ravintoloissa

Ilmastovalinta ravintoloissa 160 Ilmastovalinta ravintoloissa Ilmastolounas-hankkeen loppuraportti 2. korjattu painos Taneli Roininen, Hannele Pulkkinen, Maija Järvinen, Jussi Nikula, Stella Höynälänmaa, Juha-Matti Katajajuuri ja

Lisätiedot

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

Ilmastolounas asiakkaalle helppo valinta

Ilmastolounas asiakkaalle helppo valinta Teksti: Mariaana Nelimarkka Kuvat: Fazer (ruokakuvat ja Leila Fogelholmin kuva) Ilmastolounas asiakkaalle helppo valinta Eettisen ja ekologisen syömisen viidakkoa helpottamaan syntyvä ilmastoystävällisen

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Asiana pihvi! -seminaari 11.10.2012, Tampere Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Vastuullisuuden

Lisätiedot

Ruoan ilmastomyötäisyyden edistäminen kuluttajaviestinnällä/hiilimerkinnöin merkkiviidakon armoilla?

Ruoan ilmastomyötäisyyden edistäminen kuluttajaviestinnällä/hiilimerkinnöin merkkiviidakon armoilla? Ruoan ilmastomyötäisyyden edistäminen kuluttajaviestinnällä/hiilimerkinnöin merkkiviidakon armoilla? Juha-Matti Katajajuuri, MTT Viivi Wanhalinna, MTT Haastattelututkimus: Kuluttajaviestintä osana ohjauskeinoja

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012

Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tavoitteina ilmastovastuullinen arki ja yhteisöllisyyden edistäminen Toteuttajana Ekokumppanit Oy Rahoittajat : Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR,) Pirkanmaan liitto,

Lisätiedot

Löytyykö Suomesta yhteinen suunta hiilijalanjälkien viestintään?

Löytyykö Suomesta yhteinen suunta hiilijalanjälkien viestintään? Elintarvikkeiden hiilijalanjäljet ja merkinnät -seminaari 6.6.2011 Helsinki Löytyykö Suomesta yhteinen suunta hiilijalanjälkien viestintään? Climate Communication I -hankkeen (2009-2011) päätösseminaari

Lisätiedot

Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari

Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari Park Hotel Käpylä 16.11.2012 Jaana Kotro, tutkija, ETM Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Sähköposti: jaana.kotro@mtt.fi,

Lisätiedot

Elintarvikkeiden ilmastoviestinnän etenemissuositus ja seuraavat askeleet

Elintarvikkeiden ilmastoviestinnän etenemissuositus ja seuraavat askeleet Elintarvikkeiden ilmastoviestinnän etenemissuositus ja seuraavat askeleet Climate Communication 2 -hankkeen loppuseminaari 2.10.2013, Hotelli Seurahuone Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö, MTT juha-matti.katajajuuri@mtt.fi

Lisätiedot

Ruokapalveluiden merkittävimmät ympäristövaikutukset

Ruokapalveluiden merkittävimmät ympäristövaikutukset Ruokapalveluiden merkittävimmät ympäristövaikutukset Kestävien hankintojen vuosiseminaari 2014 Paasitorni, Helsinki1.4.2014 Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

1. Koulusi Vastaajien määrä: 37

1. Koulusi Vastaajien määrä: 37 Asiakastyytyväisyys alakoulut, Auvaisten koulu 1. Koulusi Auvaisten koulu 37 100% Heikinsuon koulu 0 0% Karinaisten koulu 0 0% Kaulanperän koulu 0 0% Mustanojan koulu 0 0% 1/8 2. Ruuan maku herkullista

Lisätiedot

Merja Saarinen 5.5.2014

Merja Saarinen 5.5.2014 Pääseekö liha pannasta? - Ravitsemuksen sisällyttäminen ilmastovaikutusten arviointiin Merja Saarinen 5.5.2014 SustFoodChoice-hankkeen loppuseminaari Kohti kestäviä ruokavalintoja kuluttajainformaatio

Lisätiedot

Muurame Hyvän kasvun paikka. Resurssiälykäs kunta Helsinki

Muurame Hyvän kasvun paikka. Resurssiälykäs kunta Helsinki Muurame Hyvän kasvun paikka Resurssiälykäs kunta 6.6.2019 Helsinki Resurssiälykäs kunta 6.6.2019 Helsinki Muuramen kunta Perustettu 1921 Asukkaita 10 174 (vuonna 2000 8000 asukasta), Keski- Suomen 5. suurin

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa

Lisätiedot

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Keha-hanke Elinkaariajattelu Keha-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet Sirpa Kurppa prof., MTT Elinkaariajattelu Erityisesti fokusointi ja järjestelmärajat linkitys hanketoimintaan ELINKAARI? Meijeri Tyytyväinen kuluttaja

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15 Ruokavalinnoilla on merkitystä s. 8 15 1 Tavoitteet Ruokavalintoihin vaikuttavat tekijät Taito tunnistaa elintarvikkeiden terveellisyydestä kertovia piirteitä 2 Pohdittavaksi Kuka perheessäsi vastaa siitä,

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista valmistettujen kalatuotteiden käyttöä Strategiassa Naantalin ja Airisto-Velkuan kalastusalue Alueella toimii

Lisätiedot

Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat

Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat Ympäristövastuulliset ruokavalinnat Katri Joensuu Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 21.2.2019 2 Vastuullisuuden osa-alueet ruokaketjussa Ympäristö Tuoteturvallisuus

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely, koulut lukion oppilaat RTF Report - luotu 27.05.2013 07:32

Asiakastyytyväisyyskysely, koulut lukion oppilaat RTF Report - luotu 27.05.2013 07:32 Asiakastyytyväisyyskysely, koulut lukion oppilaat RTF Report - luotu 27.05.2013 07:32 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Äänekosken lukion oppilaat 290 67 57 Yhteensä 290 67 57 Vastausprosentti 23.1

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

KeHa-hanke Elinkaariajattelu KeHa-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet/ Kestävyysprofiiliselvitys Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto-

Lisätiedot

Suomen 5. suurin ammattikorkeakoulu

Suomen 5. suurin ammattikorkeakoulu Suomen 5. suurin ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa, Kampukset: Kotka, Kouvola, Mikkeli ja Savonlinna Toiminta-alueena Etelä-Savo ja Kymenlaakso

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Vastausten määrä: 53 Tulostettu 25.10.2015 15:30:22 kaikki vastaukset ovat mukana

Vastausten määrä: 53 Tulostettu 25.10.2015 15:30:22 kaikki vastaukset ovat mukana Vastausten määrä: 53 Tulostettu 25.10.2015 15:30:22 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Taustamuuttujat Ikä 51-60 vuotta 1 1,89 % 61-70 vuotta 6 11,32 % 71-80 vuotta 8 15,09 % 81-90 vuotta 25 47,17

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

Ravintolaruokailun trenditutkimus. Paakkari, Marjaana

Ravintolaruokailun trenditutkimus. Paakkari, Marjaana Ravintolaruokailun trenditutkimus Paakkari, Marjaana Aineiston rakenne - N= N= N= % % % SUKUPUOLI Nainen 9 Mies IKÄ Alle vuotta - vuotta 9-9 vuotta - vuotta Yli vuotta PERHEEN ELINVAIHE Pariskunta, ei

Lisätiedot

Ruokahävikin vähentäminen ravitsemispalveluissa

Ruokahävikin vähentäminen ravitsemispalveluissa Ruokahävikin vähentäminen ravitsemispalveluissa Ravintolafoorumi 2016 Kirsi Silvennoinen kirsi.silvennoinen@luke.fi @UglyFruitAndVeg Taustaa: Foodspill-tutkimus 2010 2012 Hankkeessa selvitettiin ruokahävikkiä

Lisätiedot

Kansallisen laskentasuosituksen sisältö

Kansallisen laskentasuosituksen sisältö Kansallisen laskentasuosituksen sisältö Foodprint Tools hankkeen loppuseminaari 7.11.2012 MTT Hanna Hartikainen - Hannele Pulkkinen Sisällysluettelo Johdanto 1. Sanasto 2. Toiminnallinen yksikkö 3. Ilmastovaikutusten

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin

Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin ECOPAF-hankkeen tiedotustilaisuus 16.5.2013 Juha-Matti Katajajuuri, MTT, juha-matti.katajajuuri@mtt.fi Hanna Hartikainen,

Lisätiedot

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha-matti.katajajuuri@mtt.fi

Lisätiedot

Kuluttaja ostopäätöksen edessä

Kuluttaja ostopäätöksen edessä Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Ohjeita Sydänmerkki-aterian käyttöönottoon. Mari Olli Sydänliitto 2017

Ohjeita Sydänmerkki-aterian käyttöönottoon. Mari Olli Sydänliitto 2017 Ohjeita Sydänmerkki-aterian käyttöönottoon Mari Olli Sydänliitto 2017 Esityksen sisältöä Miksi ruuan terveellisyyteen kannattaa panostaa? Mitä hyötyä Sydänmerkistä on? Sydänmerkki-aterian toteuttaminen:

Lisätiedot

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius Ilmastonmuutos lautasella 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Lähde: Steinfeld et al.

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Liha & ympäristö. Soile Käkönen. Ravitsemusasiantuntija HK Ruokatalo Oy

Liha & ympäristö. Soile Käkönen. Ravitsemusasiantuntija HK Ruokatalo Oy Liha & ympäristö Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HK Ruokatalo Oy Liha & ympäristö puhuttavat Raportti: Lihantuotanto aiheuttaa yli puolet kasvihuonekaasupäästöistä 20.11.2009 (HS) Bioethics professor

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

1. Koulusi Vastaajien määrä: 33

1. Koulusi Vastaajien määrä: 33 Asiakastyytyväisyys alakoulut, Kaulanperän koulu 1. Koulusi Vastaajien määrä: 33 Auvaisten koulu 0 0% Heikinsuon koulu 0 0% Karinaisten koulu 0 0% Kaulanperän koulu 32 96,97% Mustanojan koulu 1 3,03% 1/8

Lisätiedot

Samalta viivalta Elintarvikkeiden ilmastovaikutuksille yhtenäinen laskentasuositus

Samalta viivalta Elintarvikkeiden ilmastovaikutuksille yhtenäinen laskentasuositus Samalta viivalta Elintarvikkeiden ilmastovaikutuksille yhtenäinen laskentasuositus Foodprint Tools hankkeen loppuseminaari 7.11.2012 MTT Juha-Matti Katajajuuri - Hannele Pulkkinen Päivän ohjelma 12.30-12.35

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta?

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? VASTUULLINEN LEIPÄ Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? Varsinkin täysjyväleipä on osa ympäristöystävällistä ruokavaliota. Suurin osa leivistä valmistetaan käyttämällä vain kasvipohjaisia raaka-aineita.

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Etenemissuositus elintarvikkeiden ilmastoviestintään

Etenemissuositus elintarvikkeiden ilmastoviestintään Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Etenemissuositus elintarvikkeiden ilmastoviestintään Climate Communication II -hanke (2011 2013) 2.10.2013 1 Sisältö Alkusanat... 3 Johdanto... 5 Elintarvikkeiden

Lisätiedot

Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt.

Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt. 25.1.2011 1 Jätteestä liikennepolttoaineeksi hankkeen seminaari Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan 25.1.2011 klo klo 9.00-12.00 Helsinki Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt. Professori

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön keskitetään koko kunnan aterioiden

Lisätiedot

1. Koulusi Vastaajien määrä: 96

1. Koulusi Vastaajien määrä: 96 Asiakastyytyväisyys koulut 1. Koulusi Vastaajien määrä: 96 Elisenvaaaran koulu 0 0% Elisenvaaran lukio 0 0% Kyrön koulu 0 0% Riihikosken koulu 96 100% Yläneen yhtenäiskoulu 0 0% 1/10 2. Ruuan maku Vastaajien

Lisätiedot

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA

Lisätiedot

Kouluruokailukysely maali-huhtikuu /2016 yläkoulut Kangasala

Kouluruokailukysely maali-huhtikuu /2016 yläkoulut Kangasala Kouluruokailukysely maali-huhtikuu /2016 yläkoulut Kangasala Kouluruokailukysely 3/2016 yläkoulut Pitkäjärvi Pikkola Sariola Kangasala vastauslukumäärä 242 503 53 1.Syötkö kouluruokaa joka päivä? KYLLÄ

Lisätiedot

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Olli Toivonen / WWF Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Matti Ovaska, WWF Suomi 20.3.2013 WWF vaikuttaa maailmanlaajuisesti Kalastuspolitiikka - Kestävät kalastuskiintiöt - Suojelusopimukset

Lisätiedot

Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä

Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä Business Breakfast 20.2.2014 Ravitsemusterapeutti Kaisa Pulkkinen Terveystalo Oulu Terveystalo Maanlaajuiset monipuoliset terveyspalvelut yksityishenkilöille, yrityksille,

Lisätiedot

Mitä kuluttajat ajattelevat elintarvikkeiden ilmastoviestinnästä?

Mitä kuluttajat ajattelevat elintarvikkeiden ilmastoviestinnästä? Tiedotustilaisuus 25.4.2013 Mitä kuluttajat ajattelevat elintarvikkeiden ilmastoviestinnästä? Tausta ja kansainvälinen tilanne Kuluttajatutkimuksen tulokset Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö, MTT

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille Tiedot pyydettiin vuotta 2009 koskien Toteutus huhtikuussa 2010 Sähköinen kysely, tiedot vastaajakohtaisesti

Lisätiedot

Kuluttaja- ja asiakaslähtöisyys. Pirjo Laaksonen Vaasan yliopisto Ähtäri 08.10.2003

Kuluttaja- ja asiakaslähtöisyys. Pirjo Laaksonen Vaasan yliopisto Ähtäri 08.10.2003 Kuluttaja- ja asiakaslähtöisyys Pirjo Laaksonen Vaasan yliopisto Ähtäri 08.10.2003 Kohti kuluttajalähtöistä markkinointia Miten elintarvikeyrittäjät mieltävät kuluttajan? kuluttaja vs asiakas yhdenlainen

Lisätiedot

Vastuuta ja valikoimaa

Vastuuta ja valikoimaa interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen

Lisätiedot

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU Palveluksessanne 31.1.2014 2009 Tampereen Ateria KOUKUN HELMI Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa suurella sydämellä maukkaita aterioita

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Kotimaisen ruoan arvostus

Tuhat Suomalaista Kotimaisen ruoan arvostus Tuhat Suomalaista Kotimaisen ruoan arvostus Joulukuu 017 tilaaja: maa- ja metsätalousministeriö SFS ISO0 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 1/017 IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen

Lisätiedot

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija HR energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija 2 Työ on tärkein osa ihmisen elämän sisältöä yli 65 v. 46-55 v 26-35 v Lyhyt ammattikoulutus Opistotaso Akateeminen 0 25 50 75 100 Täysin samaa mieltä Jokseenkin

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke FT, tutkijatohtori Riikka Puhakka Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Tausta Luonto lisää hyvinvointia

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Ruoka ja ilmastonmuutos

Ruoka ja ilmastonmuutos Ruoka ja ilmastonmuutos Webinaari 7.3.2019 VILLE-hanke Merja Saarinen, tutkija MMT Esityksen aiheet Ruoantuotannon ja -kulutuksen vaikutus ilmastoon Mitä voimme tehdä? Mitä yksilö voi tehdä? Kestävä ruokavalio

Lisätiedot

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Tehostettu ruokavalio 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Hyvä ravitsemustila on terveyden, toipumisen ja hyvinvoinnin edellytys. Sairaus altistaa vajaaravitsemuksen

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

& KESTÄVÄ ARKI. Neuvonnan johtaja Teija Jerkku #Järkiruokaa lautasella -seminaari

& KESTÄVÄ ARKI. Neuvonnan johtaja Teija Jerkku #Järkiruokaa lautasella -seminaari & KESTÄVÄ ARKI Neuvonnan johtaja Teija Jerkku #Järkiruokaa lautasella -seminaari 20.4.2018 OLEMME EDISTÄNEET KESTÄVÄÄ ARKEA JO 119 VUOTTA Välitämme tietoa ja tarjoamme ratkaisuja kohtuulliseen kulutukseen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Tarvikkeet: ruokakuvat, saatavilla WWF:n materiaalipankista

Tarvikkeet: ruokakuvat, saatavilla WWF:n materiaalipankista Tarvikkeet: ruokakuvat, saatavilla WWF:n materiaalipankista Muodosta tilaan jana, jonka toisessa päässä on samaa mieltä ja toisessa päässä eri mieltä. Anna jokaiselle oppilaalle ruoka-ainekortti, jonka

Lisätiedot

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Riskianalyysi terveydensuojelun perustana Lainsäädäntö rajoittaa määriä

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta

Lisätiedot

Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista

Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista Sydänmerkki auttaa kuluttajaa Ainoa ravitsemuslaadusta kertova symboli Kuluttajille ruoan terveellisyys on tärkeää, mutta terveellisesti syöminen on

Lisätiedot

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Broilerinlihan kulutus Suomessa 2010 2009 2008 2007 2006 milj. kg milj. kg

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Koukun Helmen kotiateriapalvelu. Palveluksessanne!

Koukun Helmen kotiateriapalvelu. Palveluksessanne! Koukun Helmen kotiateriapalvelu Palveluksessanne! Koukun Helmi Kokkimme valmistavat kotiateriapalvelun ateriat Koukun Helmen keittiössä. Valmistamme ja toimitamme aterioita tilauksesta sekä kotihoidon

Lisätiedot

Mittatikun uudet sovellukset

Mittatikun uudet sovellukset Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa

Lisätiedot

Ympäristö lautasella. Lounaslautasten ympäristökuormitus

Ympäristö lautasella. Lounaslautasten ympäristökuormitus Ympäristö lautasella Lounaslautasten ympäristökuormitus 2013 FOODWEB Itämeren ympäristö, ruoka ja terveys: tavoista tietoisuuteen hanke. Marttaliitto on laatinut ravitsemussuositusten mukaisia lounaslautasia.

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot