Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin

Transkriptio

1 Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin ECOPAF-hankkeen tiedotustilaisuus Juha-Matti Katajajuuri, MTT, Hanna Hartikainen, MTT, Karetta Timonen (MTT), Satu Jokinen (PTR), Virpi Korhonen (PTR)

2 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Muut ympäristövaikutukset KHK-päästöt Ilmastovaikutus Ilmastovaikutukset Alkutuotanto Teollisuus Kauppa Ravintolat Ostosmatkat Ruoan valmistus ja säilytys Seppälä ym. 2009

3 Ympäristövaikutuksia syntyy koko ketjussa Hävikki on ekologisesti ja taloudellisesti kestämätöntä! Kuluttaja Kauppa Lannoiteteollisuus Viljely Rehuteollisuus Kotieläintuotanto Energiantuotanto Elintarviketeollisuus Kuljetus Kuljetukset Ruokapalvelut Pakkausteollisuus Jätehuolto ja kierrätys Jäteveden käsittely

4 Foodspill : Ketjun ruokahävikki miljoonaa kiloa vuodessa noin % kulutetusta ruoasta Ilmastopäästöissä kotitalouksien ruokahävikki vastaa yksinään n henkilöauton vuotuisia päästöjä! 27 % 35 % Teollisuus milj. kg Kotitaloudet milj. kg 18 % Kauppa milj. kg 20% Ravitsemispalvelut milj. kg Silvennoinen ym. 2012

5 Esimerkki elintarvikkeen ilmastovaikutuksesta: Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju kg CO 2 -ekv./1000 kg tuotetta N2O CH4 CO2 Katajajuuri ym. 2007, ,6 kg CO 2 -ekv/kg tuotetta

6 Ruisleivän ilmastovaikutus PP 9kpl, ei hävikkiä PP9 kpl, hävikki 1 pala PP9kpl, hävikki 0,5 palaa PP 4kpl, hävikki 0 palaa PP 4kpl, hävikki 1 pala PP 4kpl, hävikki 0,5 palaa PE 9kpl, hävikki 0 Tuotteen tuotantoketju Pakkauksen valmistus PE 9kpl, hävikki 1 pala PE 9kpl, hävikki 0,5 palaa kg CO2-ekvt lopputuotetta Paperi 9kpl, hävikki 0 Kuluttajahävikki Jätehuolto Paperi 9kpl, hävikki 1 pala Paperi 9 kpl, hävikki 0,5 palaa Silvenius ym. 2011

7 Pakkauksen osuus ruoan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista - Tärkeintä on ettei ruokahävikkiä synny! Ruisleivän pakkausmateriaalin, loppukäsittelyn ja leipähävikin ilmastovaikutusvertailu 100g C02-ekv/100g lopputuotetta (pl. leivän tuotanto) Muovi*, ei hävikkiä Muovi*, 0,5 palaa hävikkiä Muovi*, 1 pala hävikkiä Paperi**, ei hävikkiä Paperi**, 0,5 palaa hävikkiä Paperi**, 1 pala hävikkiä Pakkauksen jätehuolto Pakkauksen valmistus Kuluttajahävikin jätehuolto Kuluttajahävikki *Pakkaus muovia ** Pakkaus paperia Silvenius ym. 2011

8 Kuluttajakysely 2013, MTT Kuluttajien ajatuksia ruuan ympäristövaikutuksista pakkaus nousee vahvasti esille Vähän pakkausmateriaalia Pieni hiilijalanjälki Lähiruoka Kotimaisuus Luonnonmukaisuus Ympäristömerkki Tuotantoeläinten hyvinvointi Eettiset tuotantotavat Prosessoimattomuus/ jalostamaton Tehokas tuotantoketju Puhtaus Luonnollinen Vähän/ei lainkaan e-koodeja/lisäaineita Tuottajien oikeudet/ reiluus Terveelllisyys Suuri pakkauskoko Vähäkalorinen EOS Muu, mikä? Climate Communication 2 -hanke: Kuluttajilta kysyttiin, mitkä asiat liittyvät ympäristöystävällisiin elintarvikkeisiin? Vähän pakkausmateriaalia sai eniten kannatusta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % Hartikainen 2013

9 Foodspill ( ): Ruokahävikki kotitalouksissa Tutkimukseen osallistui 380 kotitaloutta Tutkimuksen rakenne: 1. Taustatietojen keruu o Sosio-demografiset tiedot, osto- ja kulutuskäyttäytymiseen sekä ruokahävikkiin liittyvät asenteet 2. Ruokahävikin punnitseminen ja kirjaaminen o Vastaajat punnitsivat jokaisen ruokahävikkierän ja kirjasivat painon, laadun ja poisheiton syyn 2 viikolta 3. Ruokaostojen seuranta o Vastaajat keräsivät ruokaostokuitit 3 viikolta Silvennoinen ym. 2012

10 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä ECOPAF-hanke ( ) Tarkastelussa Foodspill-tutkimuksen 380 talouden kuittiaineisto kolmelta viikolta Lisäksi kuluttajatutkimusta: puhelinhaastatteluja ja onlineryhmäkeskusteluja

11 380 talouden ostokuittien koodaus Pvm, kauppa, kauppatyyppi Tuote: Kevytmaito 1,5% Pakkaus: kartonkitölkki(nestepakkaus) Tuotteen paino: 1,5 l (arvio) Tuotteen/pakkauksen hinta: 1,29 Tuoteryhmä: Maito Tuote: Kurkku Pakkaus: muovikääre/-pussi Tuotteen paino/pakkauskoko: 0,295 kg Tuotteen/pakkauksen hinta: 0,87 Tuoteryhmä: vihannekset; kurkku Säilytysmuoto: tuore

12 Kotitalouksien ruokahävikki vuodessa Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu ruokahävikki on n miljoonaa kiloa/vuosi Keskimäärin Yhden hengen talous Henkilöä kohden taloudessa Pariskunta Talous * Lapsiperhe 22 * 82 Kiloa ruokahävikkiä/vuosi *Keskimäärin 3,8 henkeä Silvennoinen ym. 2012

13 Ruokahävikin koostumus Kotiruoka Vihannekset Hedelmät Leipä Maitotuote (ei maito) Maito Peruna Liha/kala Valmis-/noutoruoka Viljatuote (ei leipä) Riisi/pasta Marjat Kananmuna Napostelu Voi, öljy 3 % 2 % 2 % 1 % 0,3 % 0,2 % 12 % 12 % 10 % 9 % 8 % 7 % 7 % 5 % 19 % 24 %: Kotiruoka ja valmis- /noutoruoka Silvennoinen ym. 2012

14 Ruokahävikin koostumus Kotiruoka Vihannekset Hedelmät Leipä Maitotuote (ei maito) Maito Peruna Liha/kala Valmis-/noutoruoka Viljatuote (ei leipä) Riisi/pasta Marjat Kananmuna Napostelu Voi, öljy 3 % 2 % 2 % 1 % 0,3 % 0,2 % 12 % 12 % 10 % 9 % 8 % 7 % 7 % 5 % 19 % 33 %: Vihannekset, juurekset, hedelmät, marjat Silvennoinen ym. 2012

15 Ruokahävikin koostumus Kotiruoka Vihannekset Hedelmät Leipä Maitotuote (ei maito) Maito Peruna Liha/kala Valmis-/noutoruoka Viljatuote (ei leipä) Riisi/pasta Marjat Kananmuna Napostelu Voi, öljy 3 % 2 % 2 % 1 % 0,3 % 0,2 % 12 % 12 % 10 % 9 % 8 % 7 % 7 % 5 % 19 % 24 %: Maitotuotteet, liha/kala Silvennoinen ym. 2012

16 Ruokahävikin koostumus Kotiruoka Vihannekset Hedelmät Leipä Maitotuote (ei maito) Maito Peruna Liha/kala Valmis-/noutoruoka Viljatuote (ei leipä) Riisi/pasta Marjat Kananmuna Napostelu Voi, öljy 3 % 2 % 2 % 1 % 0,3 % 0,2 % 12 % 12 % 10 % 9 % 8 % 7 % 7 % 5 % 19 % 15 %: Leipä, viljatuote, riisi/pasta Silvennoinen ym. 2012

17 Ruokahävikin koostumus 33 % vihannekset, juurekset, hedelmät, marjat 24 % kotiruoka, valmis- ja noutoruoka 24 % maito, maitotuotteet, liha, kala 15 % leipä, viljatuotteet, riisi, pasta Silvennoinen ym. 2012

18 Mitä ruokaa menee eniten hävikkiin suhteessa ostettuun määrään? Peruna Leipä Hedelmät Marjat Vihannekset Riisi/pasta Viljatuote (ei leipä) Valmis-/noutoruoka Maitotuote (ei maito) Kananmuna Liha/kala Juusto Maito Voi, öljy Napostelu 0,6 % 0,6 % 1,9 % 4,2 % 3,5 % 3,1 % 3,1 % 8,5 % 8,4 % 8,4 % 7,5 % 6,9 % 5,9 % 5,4 % 5,3 %

19 Mitä ruokaa menee eniten hävikkiin suhteessa ostettuun määrään? Peruna Leipä Hedelmät Marjat Vihannekset Riisi/pasta Viljatuote (ei leipä) Valmis-/noutoruoka Maitotuote (ei maito) Kananmuna Liha/kala Juusto Maito Voi, öljy Napostelu 0,6 % 0,6 % 1,9 % 8,5 % 8,4 % 8,4 % 7,5 % 6,9 % 5,9 % 5,4 % 5,3 % 4,2 % 3,5 % 3,1 % 3,1 % Kokonaisuudessaan ~ 6 % ostetusta ruoasta päätyy hävikkiin

20 Mitä ruokaa menee eniten hävikkiin suhteessa ostettuun määrään? Peruna Leipä Hedelmät Marjat Vihannekset Riisi/pasta Viljatuote (ei leipä) Valmis-/noutoruoka Maitotuote (ei maito) Kananmuna Liha/kala Juusto Maito Voi, öljy Napostelu 0,6 % 0,6 % 1,9 % 4,2 % 3,5 % 3,1 % 3,1 % 8,5 % 8,4 % 8,4 % 7,5 % 6,9 % 5,9 % 5,4 % 5,3 %

21 Kotitalouksissa joissa syntyy eniten ruokahävikkiä ostetaan eniten ruokaa (kg) henkilöä kohden Eniten ruokahävikkiä Keskimäärin ruokahävikkiä Vähiten ruokahävikkiä Ostettu ruoka kg/ hlö/ vuosi

22 Kotitalouksissa joissa syntyy eniten ruokahävikkiä käytetään eniten rahaa ruokaan henkilöä kohden 500 Rahaa 400 ruokaan/ hlö/ 300 vuosi Eniten ruokahävikkiä Keskimäärin ruokahävikkiä Vähiten ruokahävikkiä 0

23 Ruoan poisheiton syyt ruoan poisheiton hetkellä Pilaantunut, homehtunut 29 Parasta ennen tai viimeinen käyttöpäivä mennyt 19 Jäi lautastähteeksi Ruokaa valmistettiin liikaa Ei haluttu syödä enää Ruoka ei näytä pilaantuneelta, mutta ei uskalleta ottaa riskiä 9 10 Muu syy Silvennoinen ym. 2012

24 Ruokahävikin myötä euroja roskiin henkilöä kohden vuosittain Kotiruoka 15 Liha/kala 11 Leipä 9 Valmis-/noutoruoka 8 Vihannekset 8 Hedelmät/marjat Maitotuote (ei maito) 6 6 ~ 80 euroa Muu 4 Juusto 4 Riisi/pasta/viljatuote(ei leipä) 3 Peruna 2 Maito 2

25 Ruokahävikin myötä euroja roskiin henkilöä kohden vuosittain Kotiruoka 15 Liha/kala 11 Leipä 9 Valmis-/noutoruoka 8 Vihannekset Hedelmät/marjat Maitotuote (ei maito) Muu ~ 36 % rahallisesta hävikistä Juusto 4 Riisi/pasta/viljatuote(ei leipä) 3 Peruna 2 Maito 2

26 Ruokahävikin myötä euroja roskiin henkilöä kohden vuosittain Kotiruoka 15 Liha/kala 11 Leipä 9 Valmis-/noutoruoka 8 Vihannekset Hedelmät/marjat Maitotuote (ei maito) Muu ~ 30 % rahallisesta hävikistä Juusto 4 Riisi/pasta/viljatuote(ei leipä) 3 Peruna 2 Maito 2

27 Ruokahävikin myötä euroja roskiin taloudessa vuosittain Yhteensä heitämme vuosittain satojen miljoonien eurojen edestä ruokaa roskakoriin kotona Yhden hengen talous Henkilöä kohden taloudessa Pariskunta Talous Lapsiperhe Euroa *Keskimäärin 3,8 henkeä

28 Onko ruokahävikillä ja pakkausvalinnoilla yhteyttä?

29 Pakkaukset ovat yksineläjälle liian isoja kun ei ole tarjolla tarpeeksi pieniä pakkauksia niin ottaa sen isomman leivät saisivat olla pienemmissä pakkauksissa, koska ei aina kerkiä syömään kaikkea (Yhden hengen talous) Mä oon lopettanut suurien, kuten mandariinipussien tai omenapussien oston niin mä en harrasta niitä vaikka ne tulisi kilohinnaltaan halvemmaksi, sillä oon oppinut, että silloin on aika paljon menny hukkaan (Lapsiperhe) Leipä on ihan älyttömän iso, et isot pakkaukset paahtoleivissä ei saa ees pienempiä. Se joka valmistaa niitä, niin pitäis miettiä erikokoisia talouksia. Me ollaan niin kun tuottajien orjia et ostetaan mitä on leipää menee hukkaan pakkauskoon takia (Pariskunta)

30 Pienemmät pakkauskoot: Kuinka merkittävä keino vähentää kotitaloutenne ruokahävikkiä? 56 % Yhden hengen talous 5=Erittäin merkittävä =Ei merkittävä Pariskunta Lapsiperhe 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

31 Myydäänkö valmiiksi pakatut tuotteet mielestäsi liian isoissa pakkauksissa? (Aina/usein/joskus) Lapsiperhe Pariskunta Yhden hengen talous Tuoreet hedelmät Liha tai lihavalmisteet Vihannekset ja juurekset Kala tai kalajalosteet Perunat Leipä Juusto Marjat Kuivatuotteet Säilykkeet Virvoitusjuomat Valmisruoat Noutoruoka Mehut Kananmunat Muut maitovalmisteet Maito Ref: MTT:n KURU-hanke (Kuluttajien ruokahävikin Vähentäminen), Silvennoinen et al., julkaistaan 6/2013 %

32 Minkä kokoisia pakkauksia kotitaloudet ostavat? kasvisperäiset tuotteet Pakkauskoko = Ruokaa (g)/ pakkaus 1200 Yhden hengen talous Pariskunta Lapsiperhe Pienemmissä talouksissa ostettiin ainoastaan perunaa selvästi pienemmissä pakkauskooissa kun taas muissa tuoteryhmissä eroja ei juuri ole

33 Miten paljon (kg) kotitaloudet ostavat henkilöä kohden? kasvisperäiset tuotteet Ruokaa (kg)/ Hlö/vuosi 60 Yhden hengen talous Pariskunta Lapsiperhe Pienet taloudet ostivat eniten ruokaa henkilöä kohden. Tämän näkee erityisesti vihanneksissa, hedelmissä ja leivässä.

34 Minkä kokoisia pakkauksia kotitaloudet ostavat? eläinperäiset tuotteet Pakkauskoko = Ruokaa (g)/ pakkaus 1200 Yhden hengen talous Pariskunta Lapsiperhe

35 Miten paljon (kg) kotitaloudet ostavat henkilöä kohden? eläinperäiset tuotteet Ruokaa (kg)/ Hlö/vuosi 120 Yhden hengen talous Pariskunta Lapsiperhe Lapsiperheet ostavat selkeästi eniten maitoa. Muuten eroja ei juuri ole.

36 Vaikuttaako pakkauskoko kotitalouksien ruokahävikkiin? Pohdintaa Kaikissa tuoteryhmissä ei ole välttämättä saatavilla riittävän pieniä pakkauskokoja Talous tarvitsee erilaisia elintarvikkeita, joten jos sopivia pakkauskokoja ei löydy, niin ostosten kokonaismäärä voi nousta yli tarpeen syntyy hävikkiä Tuotteiden korkeammat kilohinnat voivat vähentää kuluttajien kannustimia ostaa pienempiä pakkauksia Taustalla voi olla myös välipitämättömyys/ymmärtämättömyys pakkauskoon ja hävikin välillä Ymmärtääkö kuluttaja rahallisen menetyksen? Moni kuluttaja vertailee kaupassa tuotteiden hintoja, mutta harva miettii, että syödyn ruoan kilohinta nousee korkeammaksi kuin se ostettaessa oli, jos osa ruoasta päätyy roskiin

37 Yhteenveto 1/2 Kotitaloudet kantavat kotiin yli 400 kiloa ruokaa henkilöä kohden, mistä menee roskiin 23 kiloa Esimerkiksi joka 12:sta peruna, hedelmä ja leipä menee roskakoriin Roskiin menee eniten kasvisperäisiä ruokatuotteita Eläinperäisiä tuotteita menee vähemmän roskiin mutta niiden osuus roskiin menevistä euroista on lähes yhtä paljon kuin kasvisperäisten ruokatuotteiden Yhden hengen taloudet heittävät vuosittain rahaa roskiin ruokahävikin muodossa n.100 euroa, pariskunnat n.150 euroa ja lapsiperheet peräti n.280 euroa

38 Yhteenveto 2/2 Kotitalouksissa joissa käytetään eniten rahaa ruokaa ja ostetaan ruokaa eniten syntyy myös eniten ruokahävikkiä Ruoan ostomäärillä näyttäisi olevan yhteys ruoan pilaantumiseen ja päiväyksien vanhentumiseen, jotka ovat keskeisimmät syyt kotitalouksien ruokahävikkiin Pienet kotitaloudet ostavat pääsääntöisesti samankokoisia pakkauksia kuin suuret kotitaloudet Pienet kotitaloudet ostavat eniten ruokaa henkilöä kohden Yli puolet yhden hengen kotitalouksista kokevat, että ostamalla pienempiä pakkauskokoja he voisivat vähentää ruokahävikkiään erittäin merkittävästi tai merkittävästi

39