Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä (7)
|
|
- Aune Ketonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhteenveto ympäristökyselystä (7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen ympäristöraportin. Raportin tiedot koottiin vuosilta 2004 ja Vuonna 2007 ympäristökysely uusittiin ja mukaan saatiin muutamia uusia yrityksiä. Tähän yhteenvetoon on koottu vuonna 2007 toteutetun kyselyn tulokset sekä muista lähteistä saatavilla olevaa tilastotietoa elintarviketeollisuuden ympäristövaikutuksista. Elintarviketeollisuusliiton tekemään ympäristökyselyyn vastasi 24 yritystä, jotka edustavat 14 eri toimialaa. Yritysten liikevaihto vuonna 2006 oli 6,0 miljardia euroa ja osuus koko elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvosta (8,9 mrd. euroa) oli 67 %. Henkilöstön määrä kyselyyn vastanneissa yrityksissä vuonna 2006 oli , mikä vastaa 56 % koko elintarviketeollisuuden työvoimasta (35 900). Tietoja kyselyyn vastanneista yrityksistä Yrityksiä 24 Toimialoja 14 Liikevaihto ,0 mrd. euroa - osuus koko elintarviketeollisuuden tuotannon 67 % bruttoarvosta Henkilöstön määrä osuus koko elintarviketeollisuuden työvoimasta 56 % Kyselyyn vastanneiden yritysten edustamat toimialat: Teurastus ja lihanjalostus Meijerituotteet ja jäätelö Leipä ja keksit Oluet, virvoitusjuomat ja kivennäisvedet Rehut Kasvikset ja hedelmät Suklaa, makeiset ja kaakao Myllytuotteet ja tärkkelys Sokerin valmistus Alkoholijuomat Öljyt ja rasvat Kahvi ja tee Makaroni ja muut elintarvikkeet Maltaiden valmistus
2 Yhteenveto ympäristökyselystä (7) Yhteenveto ympäristökyselyn tuloksista Tuotantoon suhteutetut tunnusluvut ) ) ) Energian kulutus (MWh/tuotetonni) 0,58 0,57 0,55 * Lämpö 0,38 0,37 0,35 * Sähkö 0,20 0,20 0,20 Vedenkulutus (m3/tuotetonni) 5,0 4,8 4,8 Jäteveden määrä (m3/tuotetonni) 3,5 3,3 3,0 Kaatopaikkajätteen määrä (kg/tuotetonni) 3,6 3,3 3,0 1) Vuoden 2004 luvut perustuvat 19 yrityksen antamiin tietoihin 2) Vuosien 2005 ja 2006 luvut perustuvat 24 yrityksen antamiin tietoihin Tuotanto Tuotantomäärä 1000 kg* Tuotantomäärä kyselyyn vastanneiden yritysten osalta oli tonnia vuodelle Vuoden 2005 vastaava luku on tonnia. Raportissa esitetyt suhteutetut tunnusluvut perustuvat näihin tuotantomääriin. Vuoden 2004 suhteutetut tunnusluvut on laskettu 19 yrityksen antamien tietojen pohjalta. Raaka-aineet Raaka-aineet 1000 kg* Raaka-aineiden käyttö väheni 6 % vuoteen 2005 verrattuna tuotantomäärän pysyessä lähes samana (sivutuotteiden osalta tiedot ovat puutteellisia ja tietoja ei voida raportoida). Raakaainemääriin ei sisälly tuotannossa käytetty vesi. Tuotteisiin ja prosesseihin käytetty vesi on raportoitu kohdassa vedenkulutus. Energiankulutus Energian kulutus 2006 (GWh) * Sähkö Lämpö Energiankäyttö yhteensä
3 Yhteenveto ympäristökyselystä (7) Vuonna 2006 energian loppukäyttö Suomessa oli PJ (312 TWh). Kasvua edelliseen vuoteen oli 5 % (1 077 PJ vuonna 2005). Erityisesti lauhdevoimalla tuotetun energian määrä kasvoi vuoteen 2005 verrattuna. Fossiilisia polttoaineita käytettiin 15 % edellisvuotta enemmän. Hiilidioksidipäästöt kasvoivat 21 % erityisesti fossiilisten polttoaineiden ja turpeen lisääntyneen käytön johdosta. (Tilastokeskus) Sähkönkulutus kasvoi 6 % ja oli 90 TWh vuonna Teollisuuden osuus tästä oli 53 % (Tilastokeskus 2008). Teollisuuden sähkönkulutus sektoreittain jakautui seuraavasti: Metsäteollisuus 59 %, Metalliteollisuus 17 %, Kemianteollisuus 14 % ja Muut 11, johon myös Elintarviketeollisuus lukeutuu. Elintarviketeollisuuden energiankulutus kyselyyn vastanneiden yritysten osalta laski hieman vuonna Lasku tuli lämpöenergian kulutuksen vähentymisestä. Teollisuuden sähkön kulutus sektoreittain % Metsäteollisuus 14 % Metalliteollisuus 17 % 58 % Kemianteollisuus Muu teollisuus, ml. elintarviketeollisuus Vedenkulutus Vedenkulutus 1000 m 3 * Teollisuuden vedenkäyttö on noin puolet koko maan vedenkulutuksesta. Vuonna 2005 teollisuuden vedenotto oli noin miljoonaa kuutiometriä (8 800 milj. m 3 vuonna 2004). Tästä miljoonaa kuutiometriä oli peräisin merestä ja miljoonaa kuutiometriä joista. Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden kokonaisvedenkäytöstä oli 0,5 % eli 34 miljoonaa kuutiometriä. Kokonaisvedenkäytöstä 12,1 miljoonaa kuutiometriä oli merivettä, 3,3 miljoonaa kuutiometriä jokivettä ja 1,6 miljoonaa kuutiometriä järvivettä. Kunnan vesilaitoksen kautta tuli 10,6 miljoonaa kuutiometriä vettä ja pohjavesiottamoista saatiin 6,6 miljoonaa kuutiometriä.
4 Yhteenveto ympäristökyselystä (7) Elintarviketeollisuuden vedenotto 2005 (yht. 34 milj. m3) 20 % 31 % 5 % 9 % Pohjavedenottamo Järvi Joki Meri Kunnan vesilaitos 35 % Lähde: Ympäristötilasto 2007 Jäteveden määrä Jäteveden määrä 1000 m 3 * , kaikki jätevesi, sis. jäähdytysvedet Ympäristökyselyyn vastanneiden yritysten tuottama jäteveden määrä oli kuutiometriä vuonna Vuoden 2005 jäteveden määrään verrattuna laskua on 10 %. Vuonna 2005 teollisuuden jätevesien kiintoaineen määrä oli tonnia, jossa on laskua 20 % vuoden 2004 päästöihin. Jäteveden fosforikuorma oli 193 tonnia ja typpikuorma tonnia. Elintarviketeollisuuden jätevesien kiintoaineen määrä oli 126 tonnia ja vastasi 0,7 % koko teollisuuden kiintoainepäästöistä. Laskua vuoden 2004 päästöihin oli 23 %. Elintarviketeollisuuden jäteveden fosforikuorma oli 4 tonnia (5 tonnia vuonna 2004) ja typpikuorma 65 tonnia (74 tonnia vuonna 2004). Teollisuuden jätevesipäästöt toimialoittain 2005 (1000 kg) Toimiala Kiintoaine Biologinen hapenkulutus Fosfori Typpi BHK 7 * Metsäteollisuus Kemianteollisuus Metalliteollisuus Kaivos- ja louhostoiminta Elintarviketeollisuus Muut Yhteensä * Biologinen hapenkulutus (BHK) ilmoittaa kuinka monta millilitraa happea tarvitaan muuttamaan jätevesilitrassa oleva orgaaninen aines hiilidioksidiksi eli BHK kuvaa kiintoaineen orgaanisen aineksen määrää. Lähde: Ympäristötilasto 2007
5 Yhteenveto ympäristökyselystä (7) Jätekertymä Kaatopaikkajätteen määrä 1000 kg * Jätteiden kertymät sektoreittain 2005 (yhteensä 65,2 milj. tn) 34 % 3 % 3 % 33 % Maa- ja metsätalous sekä kalastus Mineraalien kaivuu Teollisuus Energiantuotanto 1 % 26 % Rakentaminen Palvelut ja kotitaloudet Teollisuuden jätekertymä vuonna 2005 oli 17,1 milj. tonnia ja 26 % kokonaisjätekertymästä (65,2 milj. tonnia). Kaatopaikkajätteen määrä kyselyyn vastanneiden yritysten osalta väheni 8 % vuoteen 2005 verrattuna. Teollisuuden jätekertymä toimialoittain 2005 (yhteensä 17,1 milj. tn) 9 % 4 % 65 % 5 % 17 % Elintarviketeollisuus Kemianteollisuus Metsäteollisuus Metalliteollisuus Muu Elintarviketeollisuudessa jätettä syntyi 0,8 milj. tonnia, mikä vastasi 5 % koko teollisuuden jätekertymästä. Pääosa elintarviketeollisuuden jätteestä on eläin- ja kasvijätettä (71 %) ja mineraalijätettä (18 %).
6 Yhteenveto ympäristökyselystä (7) Ongelmajätteet Ongelmajätteen määrä 1000 kg * Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden ongelmajätteistä vuonna 2005 oli prosentin verran. Yhteensä teollisuus tuotti ongelmajätettä 855 miljoonaa kiloa vuonna Teollisuuden ongelmajätteet 2005 (yhteensä 855 milj. kg) 6 % 1 % 33 % Elintarviketeollisuus Kemianteollisuus Metsäteollisuus 48 % Metalliteollisuus 12 % Muu Elintarviketeollisuuden pakkausjakauma Suomen markkinoille saatetut pakkausmateriaalit* (1000 kg) Puukuitu (pahvi, kartonki ym.) Muovi Metalli Lasi Puu (lavat ja muut puupakkaukset) Muut Yhteensä (1000 kg) * Itse kotimaan markkinoille pakatut ja maahantuodut pakkausmateriaalit. Lähde: PYR
7 Yhteenveto ympäristökyselystä (7) Pakkausten uudelleenkäyttö* (1000 kg) Puukuitu (pahvi, kartonki ym.) Muovi Metalli Lasi Puu (lavat ja muut puupakkaukset) Yhteensä (1000 kg) * Pakkausten uudelleenkäyttö lasketaan täyttökertojen mukaan. Lähde: PYR Elintarviketeollisuuden pakkausten kokonaiskäyttö vuonna 2005 oli 845,3 miljoonaa kiloa (860,4 milj. kg vuonna 2004). Pakkausten kokonaiskäyttö tarkoittaa täyttökertojen mukaan laskettavaa paukkausten määrää (markkinoille saatetut pakkaukset + uudelleenkäyttö). Uudelleenkäyttöjärjestelmästä poistuvien pakkausten määrän arvioidaan olevan yhtä suuren kuin järjestelmään tulevien pakkausten. Elintarviketeollisuudessa pakkausten uudelleenkäyttöaste vuonna 2005 oli 82 %, sama kuin edeltävä vuonna. Kyselyyn vastanneet yritykset: Altia Oyj Arla Ingman Oy Ab Atria Suomi Oy Cloetta Fazer Makeiset Oy Fazer Leipomot Oy Oy Gustav Paulig Ab Oy Hartwall Ab HK Ruokatalo Oy Järvi-Suomen Portti Osuuskunta LU Suomi Oy Oy Marli Ab Moilas Oy Olvi Oyj Polttimo Yhtiöt Oy Raisio Oyj Saarioinen Oy Oy Sinebrychoff Ab Oy Snellman Ab Sucros Oy Suomen Rehu Oy Suomen Sokeri Oy Vaasan & Vaasan Oy Valio Oy V&S Finland Oy
Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristövastuun kyselystä 2008 1(8)
Yhteenveto ympäristövastuun kyselystä 2008 1(8) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2008 toteuttamasta ympäristövastuun kyselystä Elintarviketeollisuusliitto (ETL) on koonnut vuodesta 2006 lähtien
Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2009 toteuttamasta ympäristövastuun kyselystä. 31.5.2010 Anna Vainikainen
Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2009 toteuttamasta ympäristövastuun kyselystä 31.5.2010 Anna Vainikainen Sisällysluettelo Kyselyn taustatiedot...1 Yhteenveto kyselyn tuloksista...2 Tuotanto...2
Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2010 toteuttamasta ympäristövastuun kyselystä. 13.12.2010 Anna Vainikainen
Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2010 toteuttamasta ympäristövastuun kyselystä 13.12.2010 Anna Vainikainen Sisällysluettelo Kyselyn taustatiedot...1 Yhteenveto ympäristövastuun kyselyn tuloksista...2
Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!
Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja
Elintarviketeollisuuden ympäristövastuun katsaus 2013. 19.5.2014 Anna Vainikainen ja Jutta Vesterinen
19.5.2014 Anna Vainikainen ja Jutta Vesterinen Sisältö Katsauksen taustatiedot 1 Yhteenveto tuloksista 2 Tuotanto ja raaka-aineet 2 Energiankäyttö elintarviketeollisuudessa 4 Elintarviketeollisuuden vedenkäyttö
Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!
Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja
Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
Elintarviketeollisuuden markkinatilanne
Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan
Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011
Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Ilmapäästöt toimialoittain 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.
Vesivarojen arvo Suomessa
Vesivarojen arvo Suomessa Turo Hjerppe, Sari Väisänen, Lauri Ahopelto, Virpi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus, SYKE Maailman vesipäivä 22.3.2018 Kuva: Lauri Ahopelto Vesi yhteiskunnassa 3 Vesien ekologinen
Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila
Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö
TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA
TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola
Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset
Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009
Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa
Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous tilastojen valossa. Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous 2016 nousuun! Erityisasiantuntija Ari Näpänkangas
Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous tilastojen valossa Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous 2016 nousuun! Erityisasiantuntija Ari Näpänkangas Elintarviketeollisuus elintarvikkeiden valmistus (TOL 10)
Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Tietoa alalta tarjoavatelintarviketeollisuusliitto ry ja Lipidi ry / Elintarvikeylioppilaiden yhdistys
Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Tietoa alalta tarjoavatelintarviketeollisuusliitto ry ja Lipidi ry / Elintarvikeylioppilaiden yhdistys Elintarvikkeiden tuotanto, isoja lukuja Euroopassa elintarviketeollisuus
Kohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten
Puun energiakäyttö 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä
Metalliteollisuuden yritykset Suomessa
Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden
Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne
Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953
Talousarvio 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän 953 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan
Investointitiedustelu
Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan
Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto
Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen
LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä
LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri
Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
Elintarviketeollisuuden ympäristövastuun raportti 2005. Elintarviketeollisuusliitto ry
Elintarviketeollisuuden ympäristövastuun raportti 2005 Elintarviketeollisuusliitto ry Kannen kuva: Raision tehdasalue kukkivan rypsipellon takana. Lähde: Raisio Oyj. Julkaisussa käytetylle paperille (Munken
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
Sähkön ja lämmön tuotanto 2014
Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli
Maapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen
Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen Liiketoimintaa ympäristöstä -asiakastilaisuus 10.12.2013 Yliaktuaari Tilastokeskus Ympäristöliiketoiminta osana ympäristötilinpitoa Ympäristötilinpito mittaa
LAITOS TAI TOIMINTA Ympäristölupaa edellyttävä laitos tai toiminta (YSA 7 )
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA Hyväksytty 14.12.2010, 112 ympäristölautakunta MAKSUTAULUKKO Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen julkisoikeudelliset maksut ympäristönsuojelulain,
Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?
Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014
Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?
Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013
MTT Maaninka. Nurmitutkimus. Perttu Virkajärvi Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Johanna Kanninen, Panu Korhonen, Sanna Kykkänen& Mari Räty
MTT Maaninka Nurmitutkimus Perttu Virkajärvi Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Johanna Kanninen, Panu Korhonen, Sanna Kykkänen& Mari Räty Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 14-4-2014 MTT Agrifood Research
Transitokuljetukset, maaliskuu 2013
Kauppa 2013 Handel Trade Transitokuljetukset, maaliskuu 2013 250 Kuvio 1. Transitokuljetukset itään kuukausittain 2011-2013 2,5 200 2 Mijl. kiloa 150 100 1,5 1 Mrd. 50 0,5 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09
Itäisen vaalipiirin ehdokkaat
Itäisen vaalipiirin ehdokkaat Pentti Aaltovirta linjanhoitaja, pääluottamusmies, Fazer Makeiset Jouni Ahjolinna leipuri, Fazer Leipomot, Vantaa Aki Ahonlinna logistiikkatyöntekijä, osaston varaluottamusmies,
Ilmapäästöt toimialoittain 2011
Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa
Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009
Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet
Jyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
Toimialakatsaus 2011
Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P
Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit
Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199
TOIMIALAKATSAUS 2010
TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
TOIMIALAKATSAUS 2010
TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2008
Kauppa 2008 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2008 Maantietransito; vienti itään v. 2008 (I-III) toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön; 160; 19 Muut; 204; 24 Elintarvikkeet;
veloitusyksikkö luokka 2010 2011 2012 2013 kanta hinta tuotto elin 2013 2013 %
1 (6) IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRANOMAINEN Ympäristönsuojeluviranomaisen taksat tulivat voimaan 27.5.2000 Imatran seudun ympäristönsuojelu Taksantarkistus 1.1.2010 861 Ympäristönsuojelu Taksan tarkistus
Uusiutuvan energian vuosi 2015
Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia
SUOMALAISET YRITYKSET
SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
Työpaikat Vaasassa
Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.
Jyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
SUOMALAISET YRITYKSET
SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten
Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen
Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Hyvinkää, 11.10.2017 9.10.2013 1 2 Ruokaketju / Ruokajärjestelmä? 3 Ruoka-ala on tärkeä sekä yksilötasolla että kansantaloudellisesti:
Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti
Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä
Ympäristöliiketoiminta 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa
Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013
Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa
Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010
Kauppa 2011 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010 Kuvio 1. Maantietransito; vienti itään tavararyhmittäin vuonna 2010 (1000 tonnia) Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet; 155; 8 % Autot;
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
Vertailu III-IV nelj vs. III-IV nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna
Vertailu III-IV nelj. 2010 vs. III-IV nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus III-IV
Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä
Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia
ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014
ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut
Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet
Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,
Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon
Ympäristö ja luonnonvarat 29 Metsätilinpito 28 Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin 48 prosenttia vuonna 28. Paperiin ja kartonkiin
Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj
Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:
Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet
Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla Viljelijätilaisuudet 12.3.2018 GASUM KEHITTÄÄ POHJOISMAISTA KAASUEKOSYSTEEMIÄ JA EDISTÄÄ KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ Tornio
Energian hankinta ja kulutus
Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
E12 Valtatie 3 Suomen elinvoiman pääväyliä
E12 Valtatie 3 Suomen elinvoiman pääväyliä Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Kolmosta pitkin Suomeen ja maailmalle Kaupunkiseudut, Suomen menestys globaalissa toimintaympäristössä Kasvava
Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila
Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila Vesiviisautta kiertotalouteen Kohti vesiviisasta kiertotaloutta hankeen loppuseminaari 14.2.2017 Photo: Riku Lumiaro Jani Salminen, Jari Koskiaho, Sarianne
Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2005-2014 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) 15
Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2005-2014 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) 15 10 11,7 % 9,6 % 7,9 % 8,4 % 7,9 % 6,1 % 5 3,2 % 0-1,5 % -5-2,3 % -10-15 -20-18,40 % -05-06 -07-08 -09-10 -11-12 -13-14 Liikevaihto
Energian hankinta, kulutus ja hinnat
Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon
Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge
Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»
Keski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen
Kevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita
EK:n Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden kotimaisten arvo oli viime vuonna reilut 3,8 miljardia euroa eli noin 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Kuluvana vuonna investointien kasvu kiihtyisi
Lihateollisuuden toimialaseminaari 22.11.2013 Elintarviketeollisuuden näkymiä. Marika Säynevirta Elintarviketeollisuusliitto ry
Lihateollisuuden toimialaseminaari..03 Elintarviketeollisuuden näkymiä Marika Säynevirta Elintarviketeollisuusliitto ry Laaja alan yritysten edustus ETL edustaa kaikkiaan noin 600 yritystä Elintarviketeollisuusliiton
Biotuli-kyselytutkimus
Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset
Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin
Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin Johanna Krabbe Ympäristöosaamispalvelut 1.2.2013 Luonnonvarat tyydyttävät välttämättömiä tarpeita Luonnonvarat tyydyttävät hyvinvoinnin
Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
RAKENNUSTEN ENERGIATALOUS
RAKENNUSTEN ENERGIATALOUS RIL-Elinkaarijaosto ja Talonrakennusjaosto ja LIVI Yhteisseminaari 28 1 Teollisen vallankumouksen aallot Helsingin Sanomat 26. 2. 28 2 Energian loppukäyttö sektoreittain Suomessa