Juha-Matti Katajajuuri, vanhempi tutkija, hankkeen vast. joht. gsm

Transkriptio

1 Tiedotustilaisuus Säätytalo ELINTARVIKKEIDEN HIILIJALANJÄLKI- LASKENTA JA -MERKINNÄT Climate Communication hanke Juha-Matti Katajajuuri, vanhempi tutkija, hankkeen vast. joht. gsm MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus/kestävä biotalous SBE

2 Climate Communication -hanke Laatuketju, Altia, Fazer Leipomot, HK Ruokatalo, Raisio, SOK, Valio ja ympäristöministeriö mukana hanke osa laajempaa MTT:n Climate Count & Communication -tutkimuskokonaisuutta Hankkeen sisältö: Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät ja niiden vertailu standardikatsaus case-tuotteiden vertailut Kansainvälinen hiilimerkintäkartoitus Kansallisen keskustelun käynnistäminen hiilimerkintöihin liittyen

3 käsitteistä, LCA, hiilijalanjälki, eri ympäristövaikutukset Tuotteen hiilijalanjälki = tuotteen elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt = ilmastovaikutus Elinkaarianalyysi/arviointi tuotteen kokonaisympäristövaikutukset elinkaaren ajalta CO 2, CH 4, N 2 O, CFC, HCFC Ilmastonmuutos (CO2-ekv.) N (aq), P (aq), NH 3, NO x SO 2, NO x, NH 3 NO x, NMVOC, CH 4, CO jne. Rehevöityminen Happamoituminen Alailmakehän otsonin muod. Pienhiukkaset Eko- ja humaanitoksisuus Luonnon monimuotoisuus Luonnonvarojen niukkenem. Ecoindex I Ecoindex II Ecoindex III

4 Hiilijalanjälki noussut keskustelussa yli muiden miksi? Ilmastonmuutos vakava haaste Poliittisesti vahvasti esiin noussut (vrt. Itämeri) Kuluttajille/kansalaisille ymmärrettävä Tietoisuus ympäristöasioista kasvanut jne. Toisaalta hiilijalanjälkien viestinnässä ja laskentamenetelmissä eroavaisuuksia vertailtavuus haasteellista Ruoan merkitys suuri kulutuksen ilmasto- ja muiden ympäristövaikutusten synnyssä viestintätarve! Ilmastovaikutusta aiheuttavat kasvihuonekaasut ovat ainoita globaalisti vertailukelpoisia päästöjä! Muita ympäristövaikutuksia ei tule unohtaa! Mutta paikallisesti tai alueellisesti rehevöittäviä päästöjä tai vesijalanjälkiä ei voida kunnolla vertailla eri alueiden välillä. Esimerkiksi vesijalanjäljen laskennassa ja standardisoinnissa ollaan vasta alkumetreillä

5 Kuluttajien yksi esille nostama asia jo yhä suurempi osuus kuluttajista toivoo elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista kertovia tietoja pakkauksiin ja haluaa niiden avulla vertailla tuotteiden ympäristöystävällisyyttä moni suomalainen olisi valmis toimimaan ympäristön hyväksi omien ruokavalintojen kautta ja haluaisi hiilijalanjälkimerkinnän pakolliseksi tuotteisiin esim. Europeans attitudes towards the issue of sustainable consumption and production -eurobarometri 2009

6 Todellisen yksilöllisen kulutuksen vaikutusten jakaumat kulutusmenoryhmittäin 0 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Lähde: Seppälä et al. 2009, Envimat-hanke Asuminen C04 Elintarvikkeet C01 Autonkäyttö C072 Terveyspalvelut C06 Koulutuspalvelut C10 Sisustus, kodinhoito C05 Ravintolat ja hotellit C11 Sekalaiset tavarat ja palvelut Vaatetus ja jalkineet C03 Ulkoilutavarat C092, C093 Alkoholi ja tupakka C02 Sosiaaliturva (mm. päiväkoti) C124 Matkailumenot ulkomailla P312Y Autohankinnat C071 Virkistys-ja kulttuuripalvelut C094 Vakuutus-ja rahoituspalvelut C125, C126 Junat, bussit, taksit C073 AV-laitteet C091 Lentoliput itse ostetut C0733 Valmismatkat C096 Lehdet, kirjat, paperi C095 Tietoliikenne C08 Laivaliput itse ostetut C0734 Muut kuljetuspalvelut C % 28 % Kasvihuonekaasupäästöt Muut ympäristövaikutukset (ekoindeksi) TMR

7 Todellisen yksilöllisen kulutuksen vaikutusten jakaumat tarveryhmittäin Asuminen Ravinto Vapaa-aika 24 % 39 % Hyvinvointi Vaatetus Koulutus ja työ Muut Kulutuksen raha-arvo Luonnonvarojen käyttö Kasvihuonekaasut Muut ympäristövaikutukset Kotimainen työllisyys Lähde: Seppälä et al. 2009, Envimat-hanke %-osuus

8 Laskentastandardeja.. ISO 14040/4 (elinkaariarviointi, 1997/2006) ISO sarja (ympäristömerkit, , pääosin LCA-lähtöisiä) EPD system PAS 2050 (BSIn julkaisema tuotteiden hiilijalanjälkistandardi, 2008), päivitystyö 2010 aikana ILCD handbook (LCA käytännön työohjeet, 1000 s., vastikään julkaistu, 2010) WRI/WBCSD (tuotteiden hiilijalanjälkilaskentaprotokollat, tavoiteaikataulu 2010 lopulla) Pilotointihankkeita draftin pohjalta meneillään ISO Tuotteiden hiilijalanjälkistandardi ISO pohjautuu ISO LCA (kvantifiointi) ISO pohjautuu EPD (viestintä) Tavoiteaikataulu 2011 European Food SCP Roundtable 2011 Luonteeltaan pääsääntöisesti geneerisiä Erilaisia kansallisia, yritys- ja merkintätason aloitteita/protokollia useita Toistaiseksi ei ole olemassa globaalisti yhteisesti hyväksyttyjä pelisääntöjä laskennalle, mutta standardisointipyrkimykset ovat aktiivisempia kuin koskaan aikaisemmin kv-harmonisointi! harmonisointityöllä ei näillä näkymin pystytä ratkaisemaan ongelmaa kokonaan eivät ota kantaa käytännön tason laskenta- ja menettelyvalintoihin, tietolähteisiin jne. PCR Product category rules piti ratkaista vertailukelpoisuus eri maissa kilpailevia valmistunut/kehitteillä

9 Sekä tuoteryhmien välillä että sisällä hyvin suuria eroja Erot ryhmien sisällä olennaisesti suurempia kuin tämä kuva esittää! Syynä tuotantotapa- ja olosuhde- sekä menetelmälliset erot! Lähde: Katajajuuri, Juha-Matti (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta)

10 1 Kg CO 2 - ekv/kg maitoa 3 2,5 2 Maidon hiilijalanjälkiä kg CO 2 -ekv/kg maitoa (tieteellisistä artikkeleista) lähinnä länsimaista FAO:n 2010 raportin mukaan maidon hiilijalanjälki Afrikassa jopa lähes 8 CO 2 -ekv-kg/kg CO2-ekv. CO2 N2O CH4 1,5 1 0,5 0

11 Ratkaisuna: Foodprint - Tekes-rahoitteinen tutkimuskokonaisuus Päätavoitteena on tuottaa Kansalliset, tieteellisesti perustellut ja käytännössä toimivat harmonisoidut menettelytapa- ja laskentaohjeisto-suositukset Edellisiin pohjautuvia käytännön työkaluja vertailukelpoista, luotettavaa ja helposti päivitettävää ilmasto- ja muuta ympäristökuormitustietoa toimitusketjun kehittämiseksi tuotekohtaisen asiakasinformaation pohjaksi Alatavoitteina on tutkia ja etsiä ratkaisuja siihen, miten lisätä ilmasto- ja muiden ympäristökuormitusten lähdetietojen saatavuutta ja laatua elintarvikeketjun kaikista vaiheista. Julkinen tutkimushanke. Hankekokonaisuuden koordinointi MTT Vastuuhenkilö: Juha-Matti Katajajuuri, MTT

12 Foodprint-hankekokonaisuus koordinoijana MTT Yrityshankkeet Fazer Leipomot t&k-hanke SOK, Inex Partners ja HOK-Elanto t&k-hanke HK Ruokatalo ja LSO t&k-hanke Lisäksi mukana: StoraEnso 1. JALANJÄLKILASKENNAN METODOLOGIA Kansallisen elintarvikkeiden jalanjälkilaskennan yleisten periaatteiden, menetelmien, ohjeiden ja laskentasääntöjen kehittäminen ja yhdenmukaistaminen 2. LÄHDETIEDON KANAVAT Luotettavan, laadukkaan ja päivitettävän lähdetiedon hankinnan kanavat, lähteet, tavat ja organisointi 3. YMPÄRISTÖKUORMITUKSEN LASKENTAMALLIT JA - TYÖKALUT Ympäristökuormituksen arvioinnin menettelyt ja työkalut sekä niiden pilotointi rinnakkaishankkeissa 4. TYÖPAJAT JA TIEDON SIIRTO YRITYKSILLE JA KOKO TOIMIALALLE Erityisesti elintarvikkeiden ympäristökuormituksen viestinnällinen viitekehys

13 Hiilimerkintäkartoitus maailmalla olevista merkinnöistä, esimerkkejä..

14

15 Hiilijalanjälkiluku l. grammamerkintä UK Sitoutuminen myös päästöjen vähentämiseen Carbon Trust ollut mukana 65 CFP-projektissa 3000 tuotantolinjalla Tesco käynnisti, kuitenkin vasta muutamille eri tyyppisille elintarvikkeille Japani Vuoden 2009 alkuun mennessä 49 erilaista merkintäehdotustapaa Merkintöjä ollaan yhdenmukaistamassa Esim. Aeon-kauppaketjulla 10 merkittyä tuotetta kaupoissa, mm. riisi, porkkanat ja sipuli

16 E. Leclerc, ranskalainen kauppaketju Merkintä hintalapussa, kg CO 2 -ekv., aikaisemmin per tuotepakkaus, nyt per kg Ostoskuitissa ostoskorin yhteenlasketut CO 2 -päästöt

17 Hiilijalanjälkiluku l. grammamerkintä Ruotsi Lantmännen; broileri (Kronfågel), kaurahiutaleet (Axa), ja viljatuotteita, laskennoissa mm. aamiais- ja pastatuotteita sekä leipä Max-hampurilaisketju Tuotteiden ja annosten hiilijalanjäljet Suomi (Raisio) Elovena-tuoteperhe (kaurahiutaleet, välipalajuoma, keksit) ja uudempana Torino-tuoteperhe Uusia lanseerauksia tulossa ml. uusi merkintätyyppi

18 Ilmastoselosteita Unibake Climate declaration Prebaked deep frozen rolls, Weight per piece: 50 g Producer: Lantmännen Unibake Denmark A/S, Oensvej 28, DK-8700 Horsens LCA results: Total release of 1.1 kg CO2-equivalents per kg

19 Korean hallituksen hanke Lukuarvo CO 2 ekv./kg, Lisäksi päästövähennyskriteeri tuotteille, joille annetaan Low Carbon Certificate Pakkausmerkintä: Osa ympäristöministeriön kuluttajille kohdistettua ilmasto-ohjelmaa, Green Start

20 Case Innocent drinks

21 Voihan näitä kyseenalaisestikin tulkita Tässä yksi kuvitteellinen esimerkki g CO 2 -ekv/l tuotetta Coca-Cola (3 tölkkiä=1 l) Fruit Smoothie (4 pulloa=1 l)

22 Casino, Ranska, 3-osainen pakkausmerkintä Elokuun lopussa 2009 kauppojen hyllyillä 240 merkittyä tuotetta

23

24 Elinkeino- vai hallintovetoista yksi esimerkki E.Leclerc Casino Ranska ollut aktiivinen mihin kehittymässä

25 Kriteeripohjaisia ilmastomerkkejä Tuoteryhmän hyvä ilmastovalinta Sveitsi, esim. Migros-kauppaketju Itävalta, Hofer-kauppaketju USA, Climate Conscious Rating

26 Hiilineutraalisuus-merkkejä, esim. USA, Hollanti, UK, Espanja, NZ.. Espanjalainen Manchego-juusto: väittää juustoaan hiilineutraaliksi, koska Forlasa tuottaa energiaa uusiutuvista energianlähteistä enemmän kuin kuluttaa Forlasan mainontaa kritisoitu; mainostajien hyvää tiedotuskäytäntöä valvova toimikunta tuomitsi Forlasan vääristelevästä mainonnasta

27 4) Ympäristö-/kestävän kehityksen kriteeripohjaiset merkit ISO 14024; Type I Environmental labelling mukaiset merkit, kriteeripohjaiset, vapaaehtoiset Ruotsissa KRAV ja Svensk Sigill (luomu- ja laatumerkittyjen tuotteiden ilmastokriteerit) Ilmastokriteerit sisällytetään KRAVin luomuvaatimuksiin ja Svensk Sigillin laatusinettiin (sisältää siirtymävaiheen tuottajille) Eri maiden olemassa olevat kansalliset ympäristömerkit (ilmastovaikutukset mukana), esimerkiksi Hollantilainen Milieukeur

28 Hiilimerkintätyöpaja

29 Hiilimerkintätyöpaja Kansainvälinen hiilijalanjälki ja hiilimerkintäkehitys ja -keskustelu erityisesti elintarvikealalla lukuisat suomalaiset yritykset pohtimassa asiaa Climate Communication -hankkeen käynnistäminen keväällä 2009 ja ensimmäinen työpaja alan yritysten ja niiden sidosryhmien kesken Keskustelun ja prosessin käynnistäminen Suomessa mahdollisimman laaja-alaisesti hiili/ympäristömerkinnöistä elintarvikealan laatuketjun kannalta erityyppisten merkintöjen vahvuudet ja heikkoudet pisteyttämällä, argumentoimalla ja keskustelemalla

30 Arvioidut merkintätyypit: 1. Hiilijalanjäljen grammamerkintä g/100g perustuu tuotteen hiilijalanjäljen laskentaan elinkaariarvioinnilla. Ilmoitettu esim. per 100 g tuotetta. 2. Hiilijalanjäljen grammamerkintä g/annoskoko perustuu tuotteen hiilijalanjäljen laskentaan elinkaariarvioinnilla. Ilmoitettu per annoskoko. 3. Kriteeripohjainen 1 - LCA-lukuarvopohjainen ilmastomerkki Perustuu tuotteen hiilijalanjäljen laskentaan elinkaariarvioinnilla, minkä perusteella myönnetään merkki, jos kriteeri(t) täyttyy (esim. tuote saa merkinnän, jos hiilijalanjälki x % pienempi kuin tuoteryhmän tuotteiden hiilijalanjälki keskimäärin). Merkinnässä ei ilmoiteta grammamäärää. 4. Kriteeripohjainen 2 - ei LCA-lukuarvopohjainen ilmastomerkki Kriteerit, jotka täyttämällä merkinnän voi saada, eivät pohjaudu hiilijalanjäljen tarkkaan laskentaan. Sen sijaan merkinnän kriteerit perustuvat valittuihin elinkaaren vaiheisiin, joissa suurimmat päästöt syntyvät.

31 Liikennevalo (5-8) 5. Liikennevalo kaikki elintarvikkeet Perustuu tuotteen hiilijalanjäljen laskentaan elinkaariarvioinnilla. Merkinnässä tuotteen ilmastovaikutukset (per 100g) sijoitetaan väriskaalalle tuotteen hiilijalanjäljen suuruuden perusteella. Väriskaala kattaa kaikki elintarvikkeet eli asteikko on yhteinen kaikille elintarvikkeille. 6. Liikennevalo tuoteryhmän tuotteet Perustuu tuotteen hiilijalanjäljen laskentaan elinkaariarvioinnilla. Merkinnässä tuotteen ilmastovaikutukset (per 100g) sijoitetaan väriskaalalle tuotteen hiilijalanjäljen suuruuden perusteella. Väriskaala kattaa vain tietyn tuoteryhmän (esim. hedelmät, leivät). 7. Liikennevalo + grammamerkintä kaikki elintarvikkeet Perustuu tuotteen hiilijalanjäljen laskentaan elinkaariarvioinnilla. Merkinnässä tuotteen ilmastovaikutukset (per 100g) sijoitetaan väriskaalalle tuotteen hiilijalanjäljen suuruuden perusteella. Väriskaala kattaa kaikki elintarvikkeet eli asteikko on yhteinen kaikille elintarvikkeille. Lisäksi merkinnässä ilmoitetaan tuotteen hiilijalanjälki (per 100g). 8. Liikennevalo + grammamerkintä tuoteryhmän tuotteet Perustuu tuotteen hiilijalanjäljen laskentaan elinkaariarvioinnilla. Merkinnässä tuotteen ilmastovaikutukset (per 100g) sijoitetaan väriskaalalle tuotteen hiilijalanjäljen suuruuden perusteella. Väriskaala kattaa vain tietyn tuoteryhmän (esim. hedelmät, leivät). Lisäksi merkinnässä ilmoitetaan tuotteen hiilijalanjälki (per 100g).

32 Kriteeripohjainen 3 - laajempi ympäristömerkki (9) Merkin saamisen kriteereissä on huomioitu myös muita ympäristönäkökohtia kuin pelkästään kasvihuonekaasupäästöjä, kuten rehevöityminen, happamoituminen ja biodiversiteetti. Kriteerit, joiden perusteella merkki myönnetään, perustuvat valittuihin elinkaaren vaiheisiin, joissa suurimmat päästöt syntyvät, ei välttämättä kattavaan hiilijalanjäljen/ympäristövaikutusten laskentaan. Hiilineutraalimerkki (10) Perustuu tuotteen hiilijalanjäljen laskentaan elinkaariarvioinnilla. Valmistaja minimoi päästöt ja kompensoi jäljelle jäävät päästöt ostamalla päästöoikeuksia tai muilla toimilla.

33 Keskustelun käynnistys oli menestys melkein 50 osallistujaa elintarviketeollisuus kauppa alkutuotanto ja maatalouden panosteollisuus pakkausteollisuus kansalais/kuluttajajärjestöt kuluttaja-aktiivit, blogistit ympäristömerkintäasiantuntijat hallinto (MMM, YM) muut asiantuntijat, tutkimuslaitokset aktiivinen ja innostunut ilmapiiri ja keskustelu seuraavaa työpajaa ja prosessin jatkoa jäätiin odottamaan haasteista huolimatta aika on nyt kypsä keskustella ja edetä asiassa merkinnöille selvää kysyntää osallistujat rupesivat aktiivisesti kehittämään uusia/omia merkintöjä kannatettiin yhtä yhteistä merkkiä mikään taho/osapuoli ei ollut merkintää vastaan

34 Kutakin kymmentä merkkiä arvioitiin neljästä näkökulmasta: hyöty ympäristölle (1 ryhmä) hyöty yritykselle (2 ryhmää) käytännön toteutettavuus (2 ryhmää) kuluttajalle tarkoituksenmukaisuus (2 ryhmää) Tutkimusryhmä kokosi ja summeerasi lukuisia päivän keskusteluja ja argumentteja ja niiden yleisyyttä (ja vastakkaisia kommentteja), sekä katsoi rinnalla annettuja pisteitä alustavat johtopäätökset

35 Poimintoja ja alustavaa yhteenvetoa työpajakeskustelusta ilmasto/ympäristömerkinnät ohjaavat elintarvikeketjuja kehittymään erityisesti merkit joissa kehitystä voi lukuarvoina osoittaa ketjussa tehtyjä parannuksia merkit ohjaavat tuottajia valmistamaan vähemmän kuormittavia tuotteita (vrt. kodinkoneiden energiamerkit) sekä ilmasto- että monikriteeripohjaisilla laajemmilla ympäristömerkeillä vahva kannatus tuoteryhmäkohtaiset vs kaikki elintarvikkeet kattavat merkinnät molemmille selvää kannatusta jakautui eri tahojen mukaan esimerkiksi grammamerkinnän lisääminen väriskaalan oheen auttaisi asiaa laskentojen ja merkintöjen luotettavuus sekä kolmannen tahon varmentaminen nousi useissa puheenvuoroissa vahvasti esiin (vaikka ei ollut itsearvoisesti työpajan kohteena) keinottelun pelko esimerkiksi liikennevalomerkkien väriluokkien sekä kriteerien rajaarvojen kohdalla eniten haasteita nähtiin käytännön toteutuksessa yritysten kannalta (laskenta) varsinkin tarkkaa elinkaariarviointia vaativissa merkeissä ja toisaalta kriteerien asettamisessa kriteerimerkeille

36 Poimintoja ja yhteenvetoa työpajakeskustelusta laajempia ympäristömerkkejä puoltaa se, että samalla saataisiin huomioitua rehevöittävät päästöt haasteena alueellisten (erit. rehevöityminen) ympäristöongelmien käsittely kansainvälistyvillä markkinoilla päästökompensaatiot nostettiin esiin vaikka eivät sovellu hiilimerkin taustalla olevaan laskentaan hiilikompensaatiot nähtiin kuitenkin hyvin tarpeellisina yhteiskunnan näkökulmasta, mutta viestittynä erillään merkistä Itse hiilineutraalisuusmerkki nähtiin jopa anekauppana, viherpesuna kaikista merkeistä eniten miellytti ilmastomerkki, jossa viuhka/väriskaala/liikennevalo + CO 2 -grammamäärät aika kypsä yhteisen merkin lanseeraukseen jatkokehittäminen / seuraava työpaja / kansainvälisen tilanteen seuraaminen

37 Kv-ajankohtaista! Ranskassa oltiin jo tekemässä pakkausten hiili/ympäristömerkintää pakolliseksi ensi vuoden 2011 alusta tiedon tuotanto, epäyhtenäiset laskentaperiaatteet otettaneen noin vuoden aikalisä, pilotteja liikkeelle Virallisista ympäristömerkeistä: Pohjoismainen ympäristömerkki EU:n Kukka-ympäristömerkki työryhmät pohtivat parhaillaan, voisiko elintarvikkeille asettaa tuoteryhmäkohtaiset ympäristökriteeri ilmastovaikutusten ohella muut ympäristövaikutukset vaihtoehtoja tarjolla