Elintarvikkeiden ilmastoviestinnän etenemissuositus ja seuraavat askeleet

Transkriptio

1 Elintarvikkeiden ilmastoviestinnän etenemissuositus ja seuraavat askeleet Climate Communication 2 -hankkeen loppuseminaari , Hotelli Seurahuone Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö, MTT juha-matti.katajajuuri@mtt.fi Hanna Hartikainen, tutkija, MTT hanna.hartikainen@mtt.fi Taneli Roininen, tutkija, MTT taneli.roininen@mtt.fi Hannele Pulkkinen, tutkija, MTT hannele.pulkkinen@mtt.fi Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja

2 Ohjelma Aamukahvit Tausta: Elintarvikkeiden hiilimerkinnät ja ilmastoviestintä Suomessa ja maailmalla Kuluttajatutkimuksien tulosten esittely Etenemissuosituksen esittely Hankeorganisaatioiden puheenvuorot Keskustelu Miten tästä eteenpäin

3 Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien kestäviä kulutusvalintoja sekä hyvinvointia? Keskeiset tutkimusteemat/tavoitteet Ruokaketjun vastuullisuuden edistäminen Ruokaketjun ja elintarvikkeiden jalanjälkien pienentäminen Vastuullisempien kulutusvalintojen mahdollistaminen Kansanterveyden parantaminen

4 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Muut ympäristövaikutukset KHK-päästöt Ilmastovaikutukset Alkutuotanto Teollisuus Kauppa Ravintolat Ostosmatkat Ruoan valmistus ja säilytys Seppälä ym. 2009, 2011

5 Miten ruoan ympäristövaikutuksia voidaan mitata? Tuotelähtöinen näkökulma: elinkaariarviointi Jätehuolto Kuluttaja Kauppa Elintarviketeollisuus Kotieläintuotanto Energiantuotanto Panosteollisuus Viljely Rehuteollisuus Pakkausteollisuusketju Kuljetukset

6 Miksi elinkaariarviointia miksi juuri ilmastovaikutukset keskiössä? Ketjun vaiheiden tuntemus ja niissä syntyvien ympäristövaikutuksien ymmärrys syvenee Auttaa paljastamaan ennalta arvaamattomia ja keskeisiä ympäristövaikutuksia tuoteketjusta Läpinäkyvä, systemaattinen, kokonaisvaltainen tapa Poliittisesti hyväksytty menetelmä Miksi tällä hetkellä juuri hiilimerkintöjä ja -jalanjälki keskiössä: Jostain viestintä(kin) on aloitettava Ilmastovaikutusta aiheuttavat kasvihuonekaasut ovat ainoita globaalisti vertailukelpoisia päästöjä! (muita ympäristövaikutuksia, kuten paikallista rehevöitymistä yms. ei tule unohtaa) Hyvä tieteellinen pohja: Laskentamenetelmien ja -työkalujen kehittyminen, ks. Foodprint laskentasuositus Luotettavan merkintätiedon tuottaminen edellyttää panostusta

7 Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusalueen asiakasesimerkki Elintarvikkeille vertailukelpoiset hiilijalanjäljet Foodprint-hankkeessa kehitettiin ilmastovaikutusten Laskentamenetelmä ( ) Tulos Kaikille elintarvikeryhmille soveltuva, yhdenmukainen laskentamenetelmä on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Kattaa koko elintarviketuotantoketjun kaikki ilmastotekijät. Perustuu elinkaariarvioinnin kansainvälisiin standardeihin. Rahoitus: Tekesin Sapuska-ohjelma Hyödyt Yritykset tunnistavat tuotantoketjussa kohdat, joissa päästöjä pitäisi vähentää. Vastuulliset valinnat helpottuvat. Laskentamalli voi parantaa suomalaisen ruoan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla, joilla ympäristöasioiden merkitys kasvaa koko ajan. Palaute Kuluttajille luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa tuotteiden hiilijalanjäljestä. SOK Parantaa merkittävästi mahdollisuuksia kehittää koko elintarvikealan vastuullisuutta. HK Ruokatalo Toimiva työkalu vastuullisille edelläkävijäyrityksille. Stora Enso Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

8 Elintarvikkeiden hiilijalanjälkiin tyypillisesti eniten vaikuttavia tekijöitä mm. maaperän (lannoitus, lanta, typensidonta yms.) typpioksiduulipäästöt märehtijöiden ruoansulatuksen ja eläinten lannan metaanipäästöt viljelyyn/tuotantoon liittyvät maankäytön muutoksista aiheutuvat päästöt peltojen kalkituksen aiheuttama maaperän hiilidioksidipäästö eläinten rehuna kuluttamien (ja ylipäänsä kaikkien) kasvien viljely lannoitteiden valmistuksen päästöt hiilivaraston muutos maaperässä lannankäsittelyn metaani- ja typpioksiduulipäästöt alkutuotannon ja jalostuksen energiankulutus jalostuksen raaka-aineen käytön hyötysuhde kaupan kylmäketjut raaka-aine- ja ruokahävikki ruokaketjun kaikissa vaiheissa ruoan valmistus ja kylmäsäilytys jne

9 Ylivoimaisesti eniten käytetty ympäristömerkintätyyppi elintarvikkeissa on hiilimerkintä

10 Ilmastoviestintä pakkauksissa Suomessa Suomessa elintarvikkeista voi löytää seuraavanlaisia merkkejä: Raisio 2011 Fazer 2011 Potwell 9/2011 Kesko/Pirkka 10/2011 Arvid Nordquist 2012 Nyt Suomessa seitsemällä yrityksellä on merkintöjä pakkauksissaan: yhteensä yli 40 elintarvikkeessa Raisio 2011 Saarioinen 2011 Hunajayhtymä 2011 Arvid Nordquist 2012

11 Kansainvälisestä tilanteesta EU:n ympäristömerkintää ei olla toistaiseksi laajentamassa ruokaan Pohjoismaisella ympäristömerkinnällä ensimmäisenä kohteena (lausuntokierroksella) leivät (ja leipomot) Ranskassa ympäristölait Grenelle Round Table & I & II, alun perin pakolliset ympäristömerkinnät lähtökohtana (2007-) kuluttajille mahdollisuus tehdä kestäviä valintoja (massat) ruoalle indikaattoreina hiilijalanjälki, veden kulutus, meren rehevöityminen ja vesistöjen ekotoksisuus sekä monimuotoisuus haasteena: pitäisi pystyä viestimään tiiviisti ja yksinkertaisesti yhteistyö komission ja food SCP kanssa ruoan ympäristömerkintäjärjestelmä tulevaisuudessa (?) FOOD SCP - European Food Sustainable Consumption and Production (SCP) Round Table; Communication ohjeet 12/2011: yksi mittari tai multikriteeri; ENVIFOOD protocol pilotit 2013 Euroopan komissio: Sisämarkkinoiden luominen vihreille tuotteille, 4/13 tuotteen ympäristöjalanjäljen (PEF) laskentaohje testausjakso (2013/4-2016) linjaukset tulevista sovellustavoista

12 Yhteenveto 1/2 Pyrittäessä kestävämpään elintarvikkeiden tuotantoon ja kulutukseen suurimmat parannusmahdollisuudet ovat kuluttajien käsissä (edellyttää tietoa ja ymmärrystä); myös muut ohjauskeinot Monentasoista viestintää tarvitaan! Ruokaketjussa rajalliset määrät tehdä päästövähennyksiä (vrt. kulutus ja muut sektorit, esim. asuntojen energiakorjaukset/tehokkuus, vähäpäästöiset autot yms.) Ruuan merkitys ympäristövaikutuksistamme on suuri ja kuluttajilla on mahdollisuus valita ja toimia kuluttajan pitää pystyä tekemään tietoisia valintoja, mutta mikä tapa kertoa kuluttajille? Ruokavalinnat ja valio sekä ruokahävikin vähentäminen

13 Yhteenveto 2/2 Yksilön vaikutusmahdollisuus rajallinen, muttei se ole syy ummistaa silmiä pienistä puroista kasvaa suuri virta Asian vähäpätöiseksi tekeminen ei ole ratkaisu ilmasto/ympäristömerkinnät ohjaavat elintarvikeketjuja kehittymään merkit ohjaavat tuottajia valmistamaan vähemmän kuormittavia tuotteita (vrt. kodinkoneiden energiamerkit) Synergisyys kansainvälisen kehityksen kanssa (suhteellisen hidasta) ja kansallisten valmiuksien rakentaminen

14 Climate Communication 1 ja 2 -hankkeet ( )

15 Climate Communication 1 ja 2 alan yhteinen keskustelufoorumi 2009: Suomesta puuttui alan toimijoiden yhteinen foorumi, joka mahdollistaa keskustelun elintarvikkeiden ilmastoviestinnästä ja hiilijalanjälkimerkeistä muista EU:n maista poiketen Climate Communication 1 hankkeen keskiössä kansallisen keskustelun aloittaminen Selvitykset hiilijalanjälkien laskennasta, vertailukelpoisuudesta ja viestinnästä työn lähtökohtana ja keskustelun pohjana 2011: Tarve jatkaa yhteistä keskustelua + Kuluttajien käsitykset kiinnostavat Climate Communication 2 hanke varmistaa, että tavoitteellinen keskustelu Suomessa jatkuu Kuluttajatutkimuksien tulokset keskustelun ja johtopäätösten pohjaksi

16 Climate Communication 1 ja 2 alan yhteinen keskustelut Hiilimerkintätyöpaja Keskustelua hiilimerkinnöistä tapa herättää keskustelu Tiedon tuotannon haasteet - ratkaisuja Hiilijalanjäljet ja merkinnät -seminaari Keskustelua laskennasta ja hiilimerkinnöistä Vastuullisuuspäivä 2013:n työpajaosuus: Miten alan pitäisi edetä lyhyellä tähtäimellä elintarvikkeiden ilmastoviestinnän ja hiilimerkkien kanssa? Keskustelua etenemisestä lyhyellä aikavälillä Työpaja: Elintarvikkeiden ilmastoviestinnän työpaja Etenemissuunnitelman arviointi Etenemissuunnitelman arviointi ja kehittäminen : Elintarvikkeiden ilmastoviestinnän etenemissuosituksen ja ehdotuksen esittely

17 Climate Communication 2 -hanke ( ) Tavoitteet o Selvittää kuluttajien ajatuksia elintarvikkeiden hiilijalanjälkiin liittyen: laaja nettikysely ja pienryhmäkeskusteluja o Määrittää elintarvikealan tahtotila ilmastoviestinnälle ja laatia sitä vastaava etenemissuunnitelma

18 Miten suhtaudut elintarvikkeiden hiilimerkintöihin yleisesti (ohryn sisällä)? Negatiivisesti Positiivisesti Kierros 6. Kierros 5. Kierros 4. Kierros 3. Kierros 2. Kierros 1. Kierros

19 Miten suhtaudut hiilijalanjälkitiedon hyödyntämiseen osana Negatiivisesti Positiivisesti A: yritysten sisäistä kehitystä B: koko ketjun kehitystä ympäristövaikutusten vähentämiseksi? Koko ketjun kehitys Yritysten sisäinen kehitys Hiilimerkintätyöpaja 2013 Vastuullisuuspäivät 2012 Johtoryhmä Ohry

20 Pidätkö mahdollisena, että hiilijalanjälkilaskenta ja -viestintä parantavat yritysten kilpailukykyä Ei mahdollista Mahdollista Toiminnan kehittymisen kautta Paremman yritysimagon kautta Pienempien päästöjen kautta pienempien päästöjen paremman yritysimagon toiminnan kehittymisen 7. Kierros 6. Kierros 5. Kierros 4. Kierros 3. Kierros 2. Kierros 1. Kierros

21 Mitä mieltä kuluttajat ovat?

22 Kuluttajakysely 2013, MTT Kuluttajakysely Sukupuoli Nainen Mies Ikäryhmät vuotta vuotta vuotta vuotta Asuinlääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu/Lappi Toteuttajat: MTT yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n kanssa Ajankohta: Loppuun asti vastanneet: 1010 Otoksen laatu: edustava Toteutus: nettikysely Värväys: vastaajapaneeli (Taloustutkimus Oy) 0 % 20 % 40 % 60 %

23 Kuluttajakysely 2013, MTT Kuinka suuri vaikutus elintarvikkeen ympäristöystävällisyydellä on kuluttajan elintarvikevalintoihin?

24 (vastausprosentti 100%) Kuluttajakysely 2013, MTT Kuinka paljon seuraavat kriteerit vaikuttavat elintarvikevalintoihisi? 5: erittäin paljon : ei lainkaan Maku/nautinto Laatu Hinta Turvallisuus Kotimaisuus Terveellisyys Tuttu tuotemerkki/tuote Helppous Lähellä tuotettu Ympäristöystävällisyys Lisäaineiden (e-koodien) välttämien Eettisyys Keveys Luomu Vähähiilihydraattisuus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

25 Kuluttajakysely 2013, MTT Vaikuttaako ruoankulutus kuluttajien mielestä heidän ympäristökuormaansa?

26 Kuluttajakysely 2013, MTT Mistä ympäristökuormasi koostuu? Valitse suurin kuormittaja. Auton käyttö Jätteet Asuminen Elintarvikkeet Lentäminen EOS Elektroniikka ja tietoliikenne Julkinen liikenne Vaatteet, jalkineet Muu (vastausprosentti 100%) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 %

27 Kuluttajakysely 2013, MTT Miten kuluttajat määrittelevät ympäristöystävällisen elintarvikkeen?

28 Kuluttajakysely 2013, MTT Mistä elintarvikkeiden ympäristökuorma aiheutuu? Avoin kysymys (vastausprosentti 73 %)

29 Kuluttajakysely 2013, MTT Ymmärtävätkö kuluttajat, mitä hiilijalanjäljellä viestitään?

30 Kuluttajakysely 2013, MTT Mitä mielestäsi tarkoitetaan hiilijalanjäljellä? Avoin kysymys Hiilidioksidipäästöt Energian kulutusta Ympäristökuormitus/ kokonaisvaikutus EOS (vastausprosentti 100%) Kasvihuonekaasu/-päästöjen määrä Luonnonvarojen/fossilisten polttoaineiden käyttö Kuinka paljon nopeuttaa ilmastonmuutosta/ilmastokuorma Saasteiden määrää 7 % 5 % Annettu muu selitys Paljonko on tuotettu jätteitä Kaukana valmistetut tuotteet/kuljetukset 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 %

31 Kuluttajakysely 2013, MTT Mitkä seuraavista asioista liittyvät mielestäsi läheisesti tuotteen hiilijalanjälkeen? Voit valita useita Energiankulutus Kasvihuonekaasupäästöt Lentokuljetukset Ilmastovaikutukset Hiilidioksidi Jätteet Saastuminen Luonnonvarojen hupeneminen Ilmanlaadun huonontuminen Vesivarantojen kuluminen Rehevöityminen Maaperän köyhtyminen Otsonikato Ekologinen jalanjälki Ihmisille/ ympäristölle vaarallisten myrkyt Luonnon monimuotoisuuden väheneminen Happamoituminen Äärisääilmiöt Eläinten sukupuuttoon kuoleminen EOS Muu, mikä (vastausprosentti 100%) 55 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %

32 Kuluttajakysely 2013, MTT Kuluttajille kerrotaan hiilijalanjäljen määritelmä: Kuinka kiinnostavana kuluttajat pitävät tietoa elintarvikkeen ilmastovaikutuksesta?

33 (vastausprosentti 100%) Kuluttajakysely 2013, MTT Jos saisit tietoa elintarvikkeen hiilijalanjäljestä, kuinka paljon uskot tiedon vaikuttavan ostopäätökseesi? 61% 60 % 50 % 48 % 40 % 30 % 29 % 20 % 10 % 13 % 10 % 0 % 4 Paljon 3 Jonkin verran 2 Hieman 1 Ei lainkaan

34 Kuluttajakysely 2013, MTT Millä edellytyksillä tieto tuotteiden hiilijalanjäljistä vaikuttaisi ostopäätökseesi? Avoin kysymys Oltava selkeä valintatilanne eri hiilijalanjälkien välillä Mikäli hinta/laatu ok Asiasta tiedotettava Korkean jalanjäljen tuotteet jäisi ostamatta Muu Kotimaisuus/alkuperä merkitsee EOS Ei ostaisi pitkälle jalostettuja tuotteita Ei vaikuttaisi millään (vastausprosentti 73%) 80 % haluaisi lisää tietoa ruoan Merkintä ilmastovaikutuksista pakkauksessa 0 % 10 % 20 % 30 %

35 Kuluttajakysely 2013, MTT Kuluttajakyselyn yhteenveto Lähes 40 % kuluttajista ilmaisee ruoan ympäristöystävällisyyden vaikuttavan erittäin tai melko paljon omiin elintarvikevalintoihin Ruoka on ympäristökysymys, mutta sitä ei mielletä tärkeimmäksi oman ympäristökuorman synnyttäjäksi Kuluttajilla on tietoaukkoja: Ruoan ympäristökuorma mielletään erityisesti ruoan kuljetusten ja pakkausmateriaalin kautta Hiilijalanjälki-termiä ei ymmärretä täysin Viestintä elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista nähdään positiivisena asiana ja viestinnälle on tilausta

36 Etenemissuositus elintarvikkeiden ilmastoviestintään Tausta

37 Miksi etenemissuositus ja - suunnitelma on laadittu? Ruuan osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on merkittävä ruokavalintojen merkitys suuri Kuluttajat eivät ole saaneet riittävästi tietoa, mutta haluavat ja tarvitsevat sitä Tahtotila etenemiseksi on olemassa, ala haluaa 1) olla kansainvälisesti edelläkävijä 2) yhtenäistää elintarvikkeiden ilmastoviestintää 3) parantaa viestinnän ymmärrettävyyttä ja johdonmukaisuutta 4) kasvattaa kuluttajien tietoisuutta, jotta he voivat käyttää saamaansa tietoa kestävämpien ruokavalointojen tukena ravitsemusta unohtamatta

38 Etenemissuosituksen kehitysprosessi Kuluttajatutkimusten johtopäätökset Ei riittävästi viestitty, tietoaukot merkittäviä Ohjausryhmän keskustelut ja työpajat Halutaan kannustaa viestinnän lisäämiseen, kasvattaa kuluttajien tietoisuutta ja määrittää viestinnälle periaatteet Alan työpajat, erityisesti pidetty tilaisuus Arvioitiin ohjausryhmän ehdotus etenemissuosituksen osaalueiksi Työpajassa saadun palautteen perusteella laadittiin lopullinen suositus

39 25.4. pidetyn työpajan johtopäätökset Tietoa elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista tulee lisätä luo pohjan viestinnälle Kuluttajan tietoisuutta tulee lähteä kasvattamaan nopealla aikataululla Luo pohjan tiedostetulle ympäristövastuulliselle ruoankulutukselle Tarve viestinnän pelisäännöille ja periaatteille Kuluttajan tietoisuuden lisäämiseksi ja viestinnän pelisääntöjen laatimiseksi tarvitaan konkreettisia toimia 39

40 Ennakkovastaukset työpajaan Etenemissuunnitelman osa-alueet Aikataulusuositus Edetään jo vuoden 2013 aikana Luodaan 1-3 vuoden sisällä Luodaan myöhemmin Ei kannattavaa edetä A. Kuluttajan ymmärryksen kasvattaminen 79 % 14 % 7 % 0 % B. Viestintäsuositus - Hyvät käytännöt 21 % 71 % 0 % 7 % C. Suositus hiilimerkistä 21 % 25 % 32 % 21 % D. Monikriteerimerkki 50 % 50 % 40

41 Etenemissuositus elintarvikkeiden ilmastoviestintään

42 Suosituksen sisältö Neljä osa-aluetta: 1. Tiedon tuottaminen ja viestinnän lisääminen 2. Kuluttajan tietoisuuden kasvattaminen 3. Elintarvikkeiden ilmasto- ja ympäristöviestinnän periaatteet 4. Eteneminen: Kuluttajien ymmärryksen kasvattaminen ja alan yhteisten ilmastoviestinnän periaatteiden kehittäminen

43 1. Tiedon tuottaminen ja viestinnän lisääminen Ympäristö- ja ilmastovaikutuksien arvioiminen mahdollistaa yritysten oman toiminnan ja koko ketjun kehittämisen ja luotettavaan tietoon perustuvan viestinnän. Suositellaan tuottamaan lyhyellä aikavälillä laajasti luotettavaa, yhdenmukaista ja vertailukelpoista tietoa eri tuotteiden ilmastovaikutuksista. Suositellaan lisäämään yleistä viestintää elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista

44 2. Kuluttajan tietoisuuden kasvattaminen Tietoisuuden lisääminen luo pohjan ympäristövastuulliselle ruoankulutukselle. Suositellaan, että aiheeseen liittyvää viestintää lisätään, keskittyen mm. kuluttajatutkimuksissa tunnistettuihin tietoaukkoihin. Viestinnän tavoitteena on saada kuluttaja tietoiseksi: 1) ruoan ympäristövaikutusten merkittävyydestä suhteutettuna kokonaiskulutuksen ympäristövaikutuksiin 2) mistä tekijöistä ruoan ympäristövaikutus koostuu 3) mitkä ovat ympäristön kannalta suotuisia ruokavalintoja 4) mitkä ovat ympäristön kannalta suotuisia ruoan kulutukseen liittyviä toimia (mm. hävikin vähentäminen) 5) ruokavaliomuutosten tehokkuudesta oman ilmastokuorman vähentäjänä

45 3. Elintarvikkeiden ilmasto- ja ympäristöviestinnän periaatteet - 1/2 Yhdenmukainen viestintä elintarvikkeiden ympäristöja ilmastovaikutuksista parantaa ruokaketjun ja kuluttajan ymmärrystä aiheesta. Kasvavan ymmärryksen myötä ruokaketju voi kehittää toimintaansa ja kuluttajat voivat tehdä ympäristön kannalta parempia ruokavalintoja

46 3. Elintarvikkeiden ilmasto- ja ympäristöviestinnän periaatteet 2/2 Olennaisuusperiaate Olennaisuus ja vaikuttavuus Viestinnän sisältö Tarpeellisten taustatietojen kertominen Ketjun vaiheiden erittely Parannustoimenpiteet mitä kuluttaja voi osaltaan tehdä Hiilijalanjälkimerkki Jos yritys viestii niin visuaalinen yhtenäisyys & taustalla sama laskentasuositus Termit Hiilijalanjälki = Ilmastovaikutus Ilmastovaikutuksen erottaminen muista ympäristövaikutuksista ja vastuullisuuden eri osa-alueista. Jatko Yhteistä jäsentämistä ja täsmentämistä tarvitaan myös tulevaisuudessa

47 4. Eteneminen: Kuluttajien ymmärryksen kasvattaminen ja pelisääntöjen kehittäminen Kuluttajaviestinnälle tulee laatia kansallisesti yhtenäinen etenemissuunnitelma. Jotta ala etenisi yhdessä ja koordinoidusti, mukaan tarvitaan kaikki kuluttajaviestinnän kannalta tärkeät sidosryhmät

48 Miten tästä eteenpäin? Etenemissuunnitelma elintarvikkeiden ilmastoviestintään Climate Communication

49 Climate Communication 3 - Tavoitteet Kuluttajaviestinnän päätavoitteena on kasvattaa kuluttajien tietoisuutta ruoan ilmastovaikutuksista, ml. korjata kuluttajatutkimuksissa tunnistetut tietoaukot. Sidosryhmäkeskustelun tavoitteena on, että elintarvikeala täsmentää ja hyväksyy elintarvikkeiden ilmastoviestinnän pelisäännöt ja huomioi ne ilmastoviestinnässään

50 Climate Communication 3 - Tarkoitus Pysyvä muutos kuluttajien ruokaan liittyvässä kulutuskäyttäytymisessä vaatii pitkäjänteistä viestintä- ja opetustyötä, aikaa ja toistoja. Hankkeen tehtävä on luoda pohja pitkän aikavälin viestintä- ja opetustyölle luomalla tarkoituksenmukaiset viestintämateriaalit viestinviejien, portinvartijoiden ja median hyödynnettäväksi. Climate Communication 3 hanke aloittaa pitkän aikavälin viestintätyön viestinviejien, portinvartijoiden ja median kautta

51 Climate Communication 3 Kuluttajaviestinnän toteutus Kuluttajaviestintä kanavoidaan Jälleenviestijöiden (ruokapalvelut, koulut, elintarvikeyritykset, kuluttajajärjestöt jne.) Portinvartijoiden (ympäristökasvattajat, opettajat, Martat jne.) Median (uutiset, lehtiartikkelit jne.) kautta viestinnän kohderyhmille (nuoret aikuiset & lapsiperheet) Työkokonaisuuksia ovat: kuluttajaviestien tarkentaminen viestintämateriaalien tuottaminen jälleenviestijöille portinvartijaryhmien kouluttaminen materiaalien levitys mediayhteistyö

52 Climate Communication 3 Viestinnän yhtenäistäminen Tarkennetaan ilmastoviestinnän periaatteet ja pelisäännöt Erityisesti hiilimerkein viestivät elintarvikealan yritykset jatkavat keskustelua laskentatavoiltaan ja ulkonäöltään yhtenäisestä hiilijalanjälkimerkistä