Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt.

Transkriptio

1 Jätteestä liikennepolttoaineeksi hankkeen seminaari Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan klo klo Helsinki Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt. Professori Sirpa Kurppa Professori Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tutkimustiimi

2 Tausta-aineisto: ConsEnv Kotitalouksien kulutusvalintojen ympäristövaikutukset ja niistä viestiminen - esimerkkeinä elintarvikkeet ja asuminen Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hanke Maa- ja elintarviketalouden Fazer Leipomot Oy tutkimuskeskus, HK-Ruokatalo Oy MTT Raisio Oyj Kuluttajatutkimuskeskus, KTK Ruokakesko Oy Suomen ympäristökeskus, SYKE Saarioinen Oy Oulun yliopiston i Thuleinstituutti

3 Ruoan merkitys ilmastokuormituksessa 22 erilaisen i lounasaannoksen suhteellinen osuus suomalaisen kuluttajan päivittäisestä ilmastovaikutuksesta. Lihamakaronilaatikko, koti Kinkkukiusaus, koti Broiler kermakastikkeessa, valmis Broilerkiusaus, koti Broilerkastike+tumma oe e ariisi, s, koti Broilerkastike + pasta koti Kirjolohikiusaus, koti Ohrapuuro ja mansikkakeitto, koti Nakit ja muusi, koti Broilerpasta, koti Ohrapuuro, valmis Kasviskiusaus, valmis Kinkkukiusaus, valmis Broilerpasta, valmis Kirjolohikiusaus, valmis Lihamakaronilaatikko, valmis Kasviskiusaus, koti Soijapapupihvit (ovolactoveget)koti Punajuuripihvi, koti Soijapapupihvit (veget)koti Härkäpapupihvit (veget.) koti Päiväkuormitus per kuluttaja Esimerkkilounaiden koostumus: us pääruoka, salaatti, aatt maito/vesi ja leipä, Aterian osien merkitys esitetty jäljempänä % %

4 Aterian eri valmistusvaiheiden merkitys ilmastovaikutusten aiheuttajana Lihamakaronilaatikko, koti Kotitalous Kauppa Ilmastovaikutuksissa metaanilla ja dityppioksidilla on hiilidioksidin ohella paljon merkitystä. Metaani- ja dityppioksipäästöjen p hallinta on hyvin haastavaa. CO2 CH4 N2O Teollisuus Raaka-aineiden alkutuotanto kg CO 2 ekv.

5 sumer & Envir ronment Con Aterian eri valmistusvaiheiden merkitys ilmastovaikutusten aiheuttajana Härkäpapupihvit (veget.), koti Kotitalous Kauppa Teollisuus Raaka-aineiden id alkutuotanto t t Kasvisaterioissa eri tuotantovaiheiden hiilijalanjälkien erot tasaantuvat. 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 Kotitalous Kauppa Teollisuus Raaka-aineiden alkutuotanto CO2 CH4 N2O Kasviskiusaus, koti 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 kg CO 2 ekv. Vegetaristiruuissa ti i metaani häviää melkein kokonaan. Kasviskiusaus, valmisruoka CO2 CH4 N2O kg CO 2 ekv. Valmisruoissa teollisuuden osuus kasvaa ja kotitalouksien pienenee. Kotitalous Kauppa Teollisuus Raaka-aineiden alkutuotanto 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 kg CO 2 ekv. CO2 CH4 N2O

6 Ilmastovaikutusten raaka-ainetausta 14 erilaisen kotilounasannoksen ilmastosvaikutus kg CO 2 -ekv Lihamakaronilaatikko +tomaatti/kurkkusalaatti Kinkkukiusaus ki +tomaatti/kurkkusalaatti tti/k kk tti Broilerikiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti Broilerkastike ja riisi +tomaatti/kurkkusalaatti Broilerkastike ja pasta +tomaatti/kurkkusalaatti Kirjolohikiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti Pääruoka Broileripasta +tomaatti/kurkkusalaatti Salaatti Nakit ja muusi +tomaatti/kurkkusalaatti Ohrapuuro ja marjakeitto, juustovoileipä, porkkana Kasviskiusaus (soijapapu) +kaali/mustaherukka Soijapapupihvit ja muusi +kaali/mustaherukka Leipä Juoma Soijapapupihvit ja muusi (veteen) +kaali/mustaherukka Punajuuripihvit ja ohrasuurimot +kaali/mustaherukka Härkäpapupihvit ja muusi +kaali/mustaherukka

7 Mitä voidaan tehdä varsinaisen ruokajätteen kanssa ei tehdä sitä! Esimerkiksi valmiin ruoka-annoksen 30% jätteeksi joutumisen ympäristövaikutus: Jos noin 2,5 kg ekvivalenttista CO 2 -kuormitustason annos esimerkiksi kinkkukiusaus, sen koko tuotantoketjun ja säilytyksen aiheuttama kuormitus 30 % jätteeksi menevältä osalta on 800 g ekvivalenttista CO 2 ja sekajätteen kaatopaikkapäästö 50 g ekvivalenttista CO 2, siis kokonaispäästö 800g + 50g kompostoinnilla päästään 800g + 25 g:aan ja mädätyksen kautta 800 g 70 g:aan ekvivalenttista CO 2 Jätteen käsittelyn päästöt Suomen ympäristökeskuksen tulosten mukaan

8 ROAN LOPPUTUOTTEEN OSALTA JÄTTEEN TULON ESTÄMINEN ON 10 KERTAA YMPÄRISTÖTEHOKKAAMPAA KUIN RUOKAJÄTTEEN LOPPUKÄSITTELY ELI JÄTTEEN LOPPUKÄSITTELYN AVULLA VOIDAAN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN OSALTA ESTÄÄ 10 % MENETYKSESTÄ, MUTTA JÄTTEEN OIKEA KÄSITTELY ON SILTI TÄRKEÄÄ!

9 Missä hävikki syntyy? Keittiössä ruoan valmistuksen aikana: Vihannes, marja Painon pieneneminen % keskimäärin (käytetty y arvo) Vaihtelu Peruna Porkkana Punajuuri Lanttu Selleri Valkokaali Jäävuorisalaatti Kurkku Sipuli Mansikka, mustaherukka Lähde Sääksjärvi & Reinivuo 2004 Sääksjärvi & Reinivuo Sääksjärvi & Reinivuo Sääksjärvi & Reinivuo Turpeinen Sääksjärvi & Reinivuo Rastas ym Rastas ym Sääksjärvi & Reinivuo Turpeinen 1975

10 Missä hävikki syntyy? Teollisten prosessien yhteydessä: Pienin arvo Suurin arvo Mallinnuksessa käytetty arvo Juuresten varastointi Hävikkiprosentti, peruna Hävikkiprosentti, muut juurekset Juuresten kuoriminen Hävikkiprosentti, peruna Hävikkiprosentti, muut juurekset Juuresten varastointi ja kuoriminen yhteensä Sähkönkulutus, kaikki juurekset yleensä, kwh/kg 0,4 0,5 0,4 Juuresten pilkkominen i Hävikkiprosentti, kaikki juurekset yleensä Muiden kasvisten varastointi Hävikkiprosentti, kaalit ,5 Hävikkiprosentti, sipuli Muiden kasvisten pilkkominen Hävikkiprosentti, salaatit Hävikkiprosentti, kaalit ,5 Hävikkiprosentti, sipuli Hävikkiprosentti, kurkku

11 Esimerkkinä juures Juuresraaka-aine 100% Varastointilajittelun jälkeen, jos hävikki 15 % Varastoinnin jälkeen, jos hävikki 25 % Kuorimisen jälkeen, jos hävikki 25 % Pilkkomisen jälkeen, jos hävikki 10 % Syötynä, jos 30% jätetään jää lautaselle tai jää jääkaappiin pilaantumaan Perusraaka-aine josta ruoan valmistuksen taustalla Perusraaka-aine Perusraaka-aine ruoan ruoan valmistuksen valmistuksen taustallat taustalla Lajittelu Lajittelu 85% 1 63,75% Perusraaka-aine ruoan valmistuksen taustalla Lajittelu 47,81% 43,03 % 30,12 % Varastointi Varastointi Kuoriminen Kuoriminen Perusraaka-aine ruoan valmistuksen taustalla Lajittelu Pilkkominen Varastointi Perusraaka-aineesta syöntiin Varastointi Pilkkominen Lajittelu Kuoriminen Syömättä jätetty

12 Missä hävikki syntyy? Lihan prosessoinnissa: Teurasprosentit: nauta 45-55, sika broileri-kalkkuna n. 70% Elimet (ei ihmiselle) 2-6%, rasvat 1-4 %, veri 3%, nahka 5-6 %, sorkat - karvat - höyhenet 3-11 %, suolisto 6-6%, jätteet ja 2-11% Nauta: luuton liha 50%, luullinen 25 %, muu 25% Sika: luuton liha 25%, luullinen 50 %, muu 15 % Broileri: fileet 33 % koivet 30 % siivet 37 % Ilmastovaikutuksen allokointi taloudellisin perustein kalleimmille osille iso kuorma

13 Ruoan elinkaaren varrella on tehtävä asioita! Raaka-aineeseen liittyvä saanto tuotannon suunnittelu ja ensimmäisen vaiheen raaka-aineen käsittely jätteen = sivuvirran i hyväksikäyttö mahd. biokaasutus Maatilakohtainen life cycle management LCM Varastointihävikin estäminen hygienia lämpötila, kosteus, tuuletus, t varastokaasut t logistiikan aikainen olosuhteiden säätäminen varastohävikin biokaasutus

14 Ruoan elinkaaren varrella on tehtävä lisää asioita! Säästävä materiaalin käsittely esim. kuoriminen poistettavan massan mahdollisimman tehokas hyödyntäminen ensisijaisesti materiaalina toissijaisesti energian tuotantoon Leikkaus- pilkkomissivuvirran mahdollisimman tehokas hyödyntäminen materiaalina

15 Ruoan elinkaaren varrellakin on ymmärrettävä järjestelmäkokonaisuus! j Kokonaissysteemin optimointi hävikki yhdessä vaiheessa voi toiseen vaiheeseen kohdistuvan ylivoimaisen hyödyntämissuunnittelun ansiosta olla järjestelmän optimointia esimerkkinä järjestelmän energiaomavaraisuus tavoitteena nollajäte + hiilineutraali

16 Consumer & Envir ronment Kiitokseni! i! Puh: