Elinkaariarviointi kestävän tuotannon ja kulutuksen palveluksessa Ruokateollisuus elämyksillä energiaa , Espoo

Transkriptio

1 Elinkaariarviointi kestävän tuotannon ja kulutuksen palveluksessa Ruokateollisuus elämyksillä energiaa , Espoo Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö MTT, Vastuullinen ruokaketju k hyvinvoiva i kuluttaja

2 Laadukas ruoka, puhdas ympäristö hyvinvoiva ihminen y lähtien Luonnonvarakeskus L k k Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

3 Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun kestävyyttä, vastuullisuutta ja resurssitehokkuutta sekä miten edistetään kuluttajien kestäviä kulutusvalintoja sekä hyvinvointia? Keskeiset tutkimusteemat/tavoitteet Ruokaketjun vastuullisuuden ja kestävyyden edistäminen Ruokaketjun ja elintarvikkeiden jalanjälkien pienentäminen Ruokaketjun resurssitehokkuuden kehittäminen Vastuullisempien kulutusvalintojen mahdollistaminen Kansanterveyden parantaminen

4 Todellisen yksilöllisen kulutuksen ympäristövaikutusten jakaumat au at tarveryhmittäin ttä Asuminen Ravinto Vapaaaika Hyvinvointi 24 % 39 % Alkutuotanto Teollisuus Kauppa Ravintolat Ostosmatkat Ruoan valm. ja säilytys Vaatetus Koulutus ja työ Muut Ilmastovaikutus Muut ympäristövaikutukset % Lähde: Seppälä et al. 2009, 2011

5 Planetary boundaries. (Rockström et al ) 5

6 Elinkaari- ja ketjuajattelu ruoan tuotannon ja kulutuksen vastuullisuudessa, esim. jalanjälkien ja niiden pienentämisessä Hyvä mittari: Tavoitteellinen, mitattava, mahdollisuus parantaa Olennainen, avoin ja läpinäkyvä Sidosryhmä- ja ketjulähtöinen toiminnan ja ketjun kehittäminen, ohjaaminen ja johtaminen, optimointi tietoa vastuullisten tuotevalintojen ja viestinnän pohjaksi Jätehuolto Kuluttaja Kauppa Kuljetus Energiantuotanto t t Elintarviketeollisuus Kotieläintuotanto Pakkausteollisuusketju Panosteollisuus Viljely Rehuteollisuus Lähde: MTT, Katajajuuri et al. 2008

7 Ympäristön ja yhteiskunnan kestävyyden ongelmat ovat todellisia Vastuullisuus on yritysten keino edistää kestävyyttä kehittämällä ja johtamalla systemaattisesti vastuullisuutta yritykset voivat luona tästä merkittävän kilpailutekijän! Ympäristö Toiminta yrityksen y ja tuotteen aiheuttamien => ympäristövaikutusten vähentämiseksi Tuoteturvallisuus Ravitsemus Työhyvinvointi Eläinten hyvinvointi => => Toiminta tuoteturvallisuuden sekä raaka-aineiden jäljitettävyyden edistämiseksi Ravitsemuksellisten asioiden huomioiminen tuotekehityksessä sekä ravitsemustiedon informoiminen kuluttajille => Suomalaisen ruokaketjun toimijoiden vastuullinen toiminta työsuhteissa sekä työhyvinvoinnin kehittämisessä Tuotantoeläinten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen => Paikallisuus Talous => => Yritysten vuorovaikutus vaikutus alueensa toimijoiden kanssa sekä tavoite edistää paikallista hyvinvointia Yritysten t kokonaisvaltainen k i vastuullisuus sekä omasta yritystoiminnastaan että oman toiminnan vaikutuksesta sidosryhmien toimintaan Lähde: Forsman-Hugg, S., ym Elintarvikeketjun vastuullisuus. Kuvaus vuorovaikutteisen sisällön rakentamisen prosessista. Maa- ja elintarviketalous 140. MTT.

8 Käsitys ympäristöasioiden hallinnasta ja yritysvastuusta muuttunut Vanha: Reagoiva yritysvastuu Kustannuksia Uusi: Ennakoiva Investointi ti yritysvastuu tulevaisuuteen OMAN TUOTANNON YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAAN TYYTYMINEN EI ENÄÄ TÄTÄ PÄIVÄÄ! KOKO KETJU!!! Mukaillen, Kuisma 2011

9 Primäärienergiatarve - Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju MJ prim määriener rgiaa/ kg tuo otetta Uusiutumaton Uusiutuva Lähde: Katajajuuri et al. 2014, Int. Journal of Sust. Development

10 Ilmastonmuutos - Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju kg CO 2-ek kv./1000 kg tuotetta N2O CH4 CO2 Pellon prosessit ja typpihapon valm. Lannankäsittelyn khk-päästöt Lähde: Katajajuuri et al. 2014, Int. Journal of Sust. Development 3,6 kg CO 2 -ekv/kg tuotetta

11 Happamoituminen - Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju kg AE-ek kv./1000 kg tuotett ta NH3 SO2 NOx NH 3 -haihdunta lannasta Lähde: Katajajuuri et al. 2008/ Foodchain-hanke

12 Broilerketjun keskeiset ympäristövaikutuksiin vaikuttavat tekijät Rehunkulutus ja -tuotanto Broilerikasvattamon energiankulutus Lanta, ammoniakkiym.,päästöt Vähittäiskaupan sähkönkulutus Ketjun kokonaistehokkuus Ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksia: Viljojen satotason nosto Panosten käytön optimointi Viljelymenetelmien kehittäminen Ravinnehuuhtoumien vähentäminen Ruokinnan kehittäminen Tilan oma vs. tehdasrehu Uudet valkuaislähteet Lanta-viljapoolin perustaminen Vaihto kotimaiseen polttoaineeseen (hake, pelletti) Lämmön talteenotto Ammoniakkipäästöjen vähentämiskeinot Lannan hyötykäyttö- vaihtoehdot Sähkön toimittajan vaihto (ekoenergiaan) Läpivirtauksen tehostaminen Umpinaisten kylmä- altaiden käyttöönotto Lintutiheyden muutosten vaikutukset Rodun jalostaminen Broileriketjun ekotehokkuuden kehittäminen (skenaariot)

13 Emmental-juustotonnin ilmastonmuutosvaikutus kg CO2- -ekv k märehdintä CH4 N2O CO2 1 kg juustoa vastaa 60 km henkilöautolla ajoa (2003) Ref: Foodchain-hanke, Katajajuuri et al. 2007, Voutilainen 2003

14 Kesäpöytä Juustokermaperunat-gratiinin kotitaloudessa valmistettua annosta (a 750 g) kohden: rehevöityminen eläinperäiset kastikeraaka-aineet NH3 NOx N (aq) P (aq) kg P O43--ekv Lannoitteidenn Jakelulogistiikka Kauppaa Kypsennys ja säilytys tuotanto Muiden tuotantopanostenn tuotanto Perunan viljely Kuljetus tehtaallee Kastikeraaka- aineiden tuotantoo Jalostuss Pakkausten valmistus Ref: Foodchain-hanke, Katajajuuri et al. 2005, Voutilainen 2003

15 Juustokermaperunat-gratiinin ilmastonmuutosvaikutus (100 annosta, 2 henkilöä) CO 2 -eqv v. [kg] Kaupan pakasteallas uuni N2O CH4 CO Ref: Foodchain-hanke, Katajajuuri et al. 2005, Voutilainen 2003

16 Lähde: Katajajuuri et al. 2014, Int. Journal of Sust. Development

17 Vertailuja muihin tutkimuksiin tomaatti, kg CO 2 -ekv/t Suomi vanha Suomi Espanja Britannia Hollanti min max Tanska Ruotsi Ref: MTT/Yrjänäinen et al

18 hiilijalanjälki Energiatehokkuuden Maaperän parantaminen pilaantuminen (torjunta-aineet, suolaantuminen) YMPÄRISTÖ Veden riittävyys ja pohjavesien pilaantuminen TALOUDEL- LINEN VASTUU Kotimainen työllisyys Otetaanpas tomaattimaaottelu TUOTE- TURVALLISUUS ELINTARVIKEKETJUN VASTUULLISUUS Paikallis/aluetalous Torjunta-ainejäämät RAVITSEMUS PAIKALLISUUS Maku ELÄINTEN HYVINVOINTI TYÖHYVIN- VOINTI Työntekijöiden työ- ja asuinolot sekä työhyvinvointi

19 Miten ala vastannut haasteeseen: Suomalaisten kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskuri Omat välisivunsa eri tuotantovaiheille Perustiedot, sähkö, lämpö, taimet, kasvualusta, lannoitteet, kuljetukset, pakkaukset, jätteet Tietojen syötön mahdollistaminen mahdollisimman monena eri yksikkönä (esim. energia: paino, tilavuus, tuotettu energia) tai laskurissa mukana muunnostaulukot Tuloksena kokonaisilmastovaikutus hiilidioksidiekvivalentteina sekä tuotantovaiheiden ilmastovaikutukset erikseen Yrityksen koko tuotannolle Toiminnallista yksikköä kohden Erillinen laskuri sähkön- ja lämmönkulutuksen mallintamiseen Saadut kulutustiedot voi siirtää tästä varsinaiseen laskuriin Julkaistu Kauppapuutarhaliiton p ja SLC:n toimesta MTT laatinut tutkimushankkeen yhtenä tuotoksena vastaavia laskureita tarvittaisiin kaikille ruokaketjun aloille, kehitystä on tapahtunut, mutta ovat huomattavasti haastavampia naudanlihan tuotannolle ollaan laatimassa tutkijakäyttöön 1. työkalua seur. tavoite kehittää tuottajille/toimijoille, rahoituksen hakeminen meneillään

20 Merkittävimmät elintarvikkeiden ilmastovaikutukseen vaikuttavat tekijät lannoituksen aiheuttamat viljelymaiden typpioksiduulipäästöt peltojen kalkituksen aiheuttama maaperän hiilidioksidipäästöt lannoitteiden valmistuksen päästöt hiilen vapautuminen maaperästä viljelyyn l liittyvät maankäytön muutoksista t aiheutuvat t päästöt rehunkulutus eläintuotannossa lannankäsittelyn metaani- ja typpioksiduulipäästöt märehtijöiden ruoansulatuksen metaanipäästöt maatalouden ja elintarvikkeiden e jalostuksen se energiankulutuse utus elintarvikkeiden jalostuksen raaka-aineen käytön hyötysuhde kaupan kylmäketjut raaka-aine- ja ruokahävikki ruokaketjun kaikissa vaiheissa ruoan valmistus ja kylmäsäilytys Lähde: mtt.fi/climatecommunication Mikä on hiilijalanjälki?

21 Elintarvikkeiden ilmastovaikutukset vaihtelevat paljon dieettien ilmastoystävällisyys yy ei tästä pääteltävissä Sekä tuoteryhmien välillä että sisällä hyvin suuria eroja!syynä tuotantotapa- ja olosuhde- sekä ilmastovaikutuksen laskennan menetelmälliset erot! Ref: Katajajuuri, In: Government Foresight Report on Long-term Climate and Energy Policy: Towards a Low-carbon Finland. Prime Minister s Office Publications 30/2009 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

22 Taustaa: menetelmät kehittyneet, elintarvikkeille vertailukelpoiset hiilijalanjäljet j j integrointi parannuskehitykseen ruokaketjussa Foodprint-hankkeessa kehitettiin kansainvälisestikin ainutlaatuinen ilmastovaikutusten laskentasuositus (julkaistu 11/2012) Tulos Kaikille elintarvikeryhmille soveltuva, yhdenmukainen laskentamenetelmä on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Kattaa koko elintarviketuotantoketjun kaikki ilmastotekijät. Perustuu elinkaariarvioinnin kansainvälisiin standardeihin. Hyödyt Yritykset tunnistavat tuotantoketjussa kohdat, joissa päästöjä pitäisi vähentää. Vastuulliset valinnat helpottuvat. Laskentamalli voi parantaa suomalaisen ruoan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla,,joilla ympäristöasioiden merkitys kasvaa koko ajan. Palaute Kuluttajille luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa tuotteiden hiilijalanjäljestä. SOK Parantaa merkittävästi mahdollisuuksia kehittää koko elintarvikealan vastuullisuutta. HK Ruokatalo Toimiva työkalu vastuullisille edelläkävijäyrityksille. Stora Enso 24 MTT Agrifood Research Finland

23

24 Organic vs. Conventional production MTT/SIK research work for Nordic Swan labelling Scientific work has not been able to prove that organic production would perform better than the conventional one with regard to traditional impact categories (climate, eutrophication, acidification, ozone depletion) Some results are disadvantageous and other advantageous for organic production and large differences between studies Usually organic performs better per ha, but it is not clear whether this also holds true for yield BUT eco toxicity and often biodiversity in favour of organic production Rehevöityminen conv org Wheat (UK 2006) Wheat (CAN 2007) Ilmastonmuutos 900 conv org Wheat (UK 2006) Wheat (CAN 2007)

25 Kaupassa / ravintolassa kuluttajanäkökulma Läpinäkyvyys / viestintä 25

26 Fazer 2011 Potwell 9/2011 Kesko/Pirkka 10/2011? 26

27 Ylivoimaisesti eniten käytetty ympäristömerkintä- tyyppi elintarvikkeissa on hiilimerkintä

28 Climate Communication II -hanke ( ) Hankkeen tavoitteet Määrittää elintarvikealan tahtotila ilmastoviestinnälle; useita työpajoja viime vuosina alan kesken Alan viestintäsuositus julkaistiin jatko 2014 lopulla Taustaksi selvitetty kuluttajien käsityksiä elintarvikkeiden ilmastovaikutuksiin ja hiilimerkintöihin liittyen muutama poiminta seuraavissa toteutettu laaja kuluttajatutkimus: Ryhmäkeskustelut (33 osallistujaa) Kuluttajakyselypaneeli (1010 vastaajaa) Fasilitoitu nettiryhmäkeskustelu (n. 100 osallistujaa tehtävineen

29 Ilmastoviestintä ruokapakkauksissa Suomessa Raisio 2011 Fazer 2011 Potwell 9/2011 Kesko/Pirkka 10/2011 Arvid Nordquist 2012 Raisio 2011 Saarioinen 2011 Hunajayhtymä 2011 Arvid Nordquist 2012 Ref: Hartikainen et al. 2013

30 Kuinka paljon seuraavat kriteerit vaikuttavat elintarvikevalintoihisi? 5: erittäin paljon : ei lainkaan Maku/nautinto Monen kuluttajatutkimuksen pohjalta kuluttajia eniten Laatu kiinnostavat Hinta vastuullisuuskysymykset: Turvallisuus Tuoteturvallisuus, terveell. Kotimaisuus Ympäristö Eläinten hyvinvointi i Terveellisyys Luomu Tuttu tuotemerkki/tuote Helppous Lähellä tuotettu Ympäristöystävällisyys Lisäaineiden (e-koodien) välttämien Eettisyys Keveys Luomu Vähähiilihydraattisuus (va astausprose entti 100%) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

31 Mistä elintarvikkeiden ympäristökuorma aiheutuu? Avoin kysymys (vastausprosentti 73 %)

32 Millä edellytyksillä tieto tuotteiden hiilijalanjäljistä vaikuttaisi ostopäätökseesi? Avoin kysymys Oltava selkeä valintatilanne eri hiilijalanjälkien välillä Mikäli hinta/laatu ok Asiasta tiedotettava Korkean jalanjäljen tuotteet jäisi ostamatta Merkintä pakkauksessa Muu Kotimaisuus/alkuperä merkitsee EOS Ei ostaisi pitkälle jalostettuja tuotteita Ei vaikuttaisi millään (vastausprosentti 73%) 0 % 10 % 20 % 30 %

33 Kuluttajatutkimusten yhteenveto Lähes 40 % kuluttajista ilmaisee ruoan ympäristöystävällisyyden vaikuttavan erittäin tai melko paljon omiin elintarvikevalintoihin Ruoka on ympäristökysymys, mutta sitä ei mielletä tärkeimmäksi äk i oman ympäristökuorman synnyttäjäksi Kuluttajilla on tietoaukkoja: Ruoan ympäristökuorma mielletään erityisesti ruoan kuljetusten ja pakkausmateriaalin kautta Hiilijalanjälki-termiä l jälki iä ei ymmärretä täysin Viestintä elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista nähdään positiivisena asiana ja viestinnälle on tilausta Kuluttajat haluavat vertailutietoa elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista tuoteryhmän sisällä - myös tuoteryhmien väliselle vertailutiedolle on kysyntää Hiilimerkki pakkauksessa saa ylivoimaisesti laajimman kannatuksen viestintäkanavana Eroja syntyy erityisesti halutun informaation määrässä ja kuinka helpossa ja nopeassa muodossa merkin tarjoama informaatio on

34 Miten tästä eteenpäin? Etenemissuunnitelma elintarvikkeiden ilmastoviestintään Climate Communication 3 -hanke (2014-)

35 KULTU-kokeiluhanke Ilmastovalinta-aterian kriteerit 1. Ilmastovaikutuskriteerit Ilmastovalinta: Vähintään 15 % pienempi kuin keskimääräisellä lounaalla Parempi Ilmastovalinta: Vähintään 30 % pienempi p kuin keskimääräisellä lounaalla Kaksitasoinen, jotta sekasyöjille voidaan tarjota vähäpäästöisimpiä liharuokia ja samaan aikaan konseptin säilyttää uskottavuutensa Ei haluttu, että valinnat jäävät pienen ryhmän jutuksi, mutta päästövähennysten haluttiin silti olevan merkittäviä. Raja-arvo arvo määriteltiin pääruualle, lisäkkeelle, salaatille ja keitto- ja salaattiaterioihin kuuluvalle ylimääräiselle leipäpalalle, koska muut aterian osa (yksi leipäpala ja maito/piimä) vakioita 2. Ravitsemus STM Kalakannat WWF Kalaopas Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 11/6/

36 Ilmastovaikutusvaihtelut ateriatasolla suuria Case Ilmastolounas ( ) Tausta: >100 lounasaterian ilmastovaikutukset arvioitu 2014 alkuvuodesta Proteiinin ja energian määrää ei vakioitu, mutta annoskoot eri annostyypeille Ravitsemussuosituksen (2012) mukaiset Tulokset: 5-kertaiset vaihtelut pienimmän ja suurimman kuormituksen välillä 20-kertaiset kuormitusvaihtelut pääruoissa 4-kertaiset kuormitusvaihtelut salaateissa Keskimääräinen osuus aterian kokonaiskuormituksesta: Pääruoka 45% Salaatti 30% Maito 20% Leipä 10% Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

37 Mihin Ilmastovalintaa tarvitaan? Ruuan ilmastovaikutukset syntyvät alkutuotannossa, suurimmaksi osaksi biologisista prosesseista Merkittävät päästövähennykset alkutuotannossa esimerkiksi teknologisilla ratkaisuilla eivät mahdollisia Ilmastovaikutuksia t k i voidaan vähentää tehokkaasti ti muuttamalla kulutustottumuksia, erityisesti raaka-ainevalintoja Kuluttajat t eivät ole saaneet tarpeeksi tietoa t ilmasto- ja ympäristövaikutuksista 1. Tietoaukot ja väärät luulot 2. Vain harva tietää, että raaka-ainevalinnoilla on suurin merkitys elintarvikkeen ympäristö- ja ilmastokuormaan 3. Monet kuluttajat eivät tiedä mitä ilmastoystävällinen ja terveellinen syöminen käytännössä tarkoittaa Ilmastovalinta-ateria kertoo esimerkin kautta miten arjessa voi noudattaa ilmastoystävällistä ruokavaliota Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 11/6/

38 Esimerkkejä arvioitujen lounaiden ilmastovaikutuksista Seitiä purjosipulikastikeella Kasvispihvit Tofua pinaattikastikkeessa Kasviskeittoa Kasvispastaa Broileria tomaattikastikeella Bolognesepastaa 1 Purjo-perunasosekeittoa Kotijuustosalaattia Sienirisotto Uunilohta Broilerin rintaleike 1 Kaalilaatikko Porsaanleike osaa e Broilerin rintaleike 2 Härkäpataa Kreikkalainen salaatti Lihakeittoa Bolognesepastaa 2 Pääruoka Salaatti Maito Leipä 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 kgco2-ekv./lounas Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 11/6/

39 Esimerkkiaterioiden ilmastovaikutusten suuruusluokkia Seitiä purjosipulikastikeella Kasviskeittoa Kasvispastaa Bolognesepastaa Purjo-perunasosekeittoa Kotijuustosalaattia t tti Uunilohta Broilerin i rintaleike ik Porsaanleike Lihakeittoa Pääruoka Salaatti Maito Leipä kgco2-ekv./annos Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 11/6/

40 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 11/6/

41 Ruoan ilmasto/ympäristövaikutukset merkittävät Neljännes kulutuksen ilmastovaikutusta ja jopa 40% kulutuksen muista ympäristövaikutuksista aiheutuu ruoan tuotannosta ja kulutuksesta k t Merkittävät, n % vähennykset ilmastovaikutuksessa näyttävät mahdollisilta (Ilmastopaneelin selvitys 2014, Roininen et al.) Ruoan kulutuksen osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on 10-40% vaihdellen esimerkiksi muiden kulutustottumuksien, asumisen, liikkumisen ja ruokavalion mukaan Ympäristövaikutuksia ei voida merkittävästi vähentää teknologisin ratkaisuin, kuten esimerkiksi liikenteessä tai asumisessa kuluttajien raaka-aine/ruokavalinnoilla isoin päästövähennyspotentiaali TIETO / TARJONTA / VIESTINTÄ Alkutuotannon biologisista prosesseista tulevat vaikutukset määräävät elintarvikkeen ilmastovaikutuksen suuruusluokan Alkutuotannon osuus yleensä 50-80% Teollisen jalostuksen, pakkausten tuotannon, jätehuollon ja kuljetusten ilmastovaikutukset ovat usein pienet. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

42 Pakkaukset kestävyys/vastuullisuuskysymyksenä

43 Case Kokolihaleikkeleen tuotehävikin ja pakkausten valmistuksen ja jätehuollon ilmastovaikutukset (ilman tuotetta) -> kotitalouksien hävikillä suurin osuus ilmastovaikutuksista Kotitalouksien hävikki, jätehuolto Pakkauksen valmistus Pakkaus, jätehuolto Kotitalouksien hävikki Tärkeintä on ettei ruokahävikkiä synny! 0 kgco2-ekv/t lopputuotetta Ref: FutupackEKO-hanke, Silvenius et al. 2011

44 Materiaalitehokkuus: Ruokahävikki ja sen ennaltaehkäiseminen ja vähentäminen FOODSPILL 1 ja 2 -hankkeet ( ): ensimmäinen arvio ruokahävikin määrästä koko Suomalaisessa elintarvikeketjussa KURU ( ) 2013) ruokahävikki pääkaupunkiseudun ki kotitalouksissa k i Stawastic (Eurostatin tilaus MTT:ltä, /2014): (Suomen osalta) selvitetään ruokaa sisältävän jätteen määrää Suomessa koko ruokaketjussa ja kartoitetaan t mahdollisuuksia i tilastoida t id ruokajätettä ttä jatkossa Lisäksi mm. pakkauksiin ja ruokahävikin suhteeseen liittyvä Tekes-rahoitteinen Ecopaf-hanke ( ) FUSIONS/Pohjoismaisia ruokahävikkihankkeita ( ): kartoitetaan kansainvälisesti yhtenäisiä määritelmiä ja tutkimusmenetelmiä ruokahävikkiselvityksiin (julkaistua tietoa jo saatavilla näistä) Alkutuotanto Teollisuus Kauppa Ravitsemuspalvelut Kotitaloudet MTT Agrifood Research Finland

45 Calculated avoidable food waste in Finnish food chain (exl. primary production): million kg per year = ca % of the consumed food Food industry million kg Households million kg Retail million kg Restaurants and catering million kg Ref: Foodspill, Katajajuuri OECD meeting, June 2013

46 Results on household food waste from different studies kg g/cap/year Food waste research globally still in its beginnings Research method has an effect on the results: waste composition analysis, literature studies and statistical data, food waste diary studies Samples in some studies too small or unrepresentative for reliable extrapolation The results are non comparable with each other Ref: Foodspill, Katajajuuri OECD meeting, June 2013

47 Eteneminen resurssitehokkuudessa laajaa tutkimusta valmisteltu lt yhteistyöyritysten t it t kanssa (MMM, YM, Tekes, Life+, EAKR) Ennaltaehkäisy Vähentäminen Uusiokäyttö Kierrätys Muu hyödyntäminen Loppusijoitus Jätehierarkia taustalla tarkastelussa: Ruokaketjussa ensisijaisesti pyritään siihen, että ihmisravinnoksi tarkoitettu tuote/raaka-aine aine päätyy ihmisravinnoksi Jäte on viimeisin vaihtoehto tosin osa jätteestäkin saatetaan hyödyntää jälleen ja sen tarkastelu on myös järkevää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

48 tietoa ja keskustelua vastuullisesta ruoasta Kansalaisille, yrityksille, tiedontuottajille t tt ja tiedon välittäjille tarkoitettu verkkopalvelu. Tutkittuun tietoon perustuva julkaisukanava ruokaketjun toimijoille. Artikkelit, näkökulmat, kilpailut ja keskustelut. Myöhemmin myös kuluttajatutkimukset. Uusinta tietoa vastuullisesta kuluttamisesta ja liiketoiminnasta sekä niitä tukevista politiikkatoimenpiteistä. Vastuuverkko.fi -portaali avataan Tavoitteet: edistää kuluttajien tietoisuutta ruoantuotannon ja -kuluttamisen vastuullisuudesta ja tukea vastuullisia ruokavalintoja. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

49 Vastuullisen ruoantuotannon ja -kulutuksen sekä ravitsevan ruoan asiantuntija Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus