Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Transkriptio

1 Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous

2 Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun kestävyyttä, vastuullisuutta ja resurssitehokkuutta sekä miten edistetään kuluttajien kestäviä kulutusvalintoja sekä hyvinvointia? Keskeiset tutkimusteemat/tavoitteet Ruokaketjun vastuullisuuden ja kestävyyden edistäminen Ruokaketjun ja elintarvikkeiden jalanjälkien pienentäminen Ruokaketjun resurssitehokkuuden kehittäminen Vastuullisempien kulutusvalintojen mahdollistaminen Kansanterveyden parantaminen

3 Todellisen yksilöllisen kulutuksen ympäristövaikutusten jakaumat tarveryhmittäin Asuminen Ravinto Vapaaaika Hyvinvointi 24 % 39 % Alkutuotanto Teollisuus Kauppa Ravintolat Ostosmatkat Ruoan valm. ja säilytys Vaatetus Koulutus ja työ Muut Ilmastovaikutus Muut ympäristövaikutukset % Lähde: Seppälä et al. 2009, 2011

4 Särkituotteen ympäristövaikutukset Tutkittu ilmastovaikutusta ja rehevöittäviä päästöjä Tutkimus tehty elinkaariarviointimenetelmällä Kalastuksen polttoaineenkulutustiedot saatu kalastajalta Kalastus moottorikelkalla lähellä rantaa Jalostus uusiutuvalla sähköllä ominaiskulutusluvut saatu yrittäjältä Ruoan valmistus perustui tietoihin paistolämpötilasta, paistoajasta ja tuotemääristä sekä energiankulutustietoihin, joita saatiin uunin valmistajan Kuljetukset perustuivat todellisiin kuljetusmatkoihin Verrokkituotteina norjalainen lohi, uunisei ja tonnikala

5 Ilmastovaikutus Särkijalosteen tuotantoketjun ilmastovaikutus oli 0,72 kgco 2 - ekv/kg. Kalastuksen osuus oli 36 %, logistiikan 46 %, jalostuksen 3 %, pakkausten 6 % ja valmistuksen 9 % Logistiikan osuus suuri johtuen pienestä eräkoosta kuljetusmatka sinänsä oli lyhyt

6 Särkijalosteen tuotantoketjun ilmastovaikutus, kgco2-ekv/kg

7 Prosessoinnin sähkön alkuperän vaikutus tuloksiin, kgco 2 -ekv/kg

8 Ilmastovaikutuksen vertailu tonnikala, sei, norjalainen kasvatettu lohi vs särki kgco 2 - ekv/kg 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Särki Sei Tonnikala Norjalainen lohi

9 Särkituotteen ja tonnikalan erot - ilmastovaikutus Ero on särkituotteen hyväksi moninkertainen suhteessa Norjassa kasvatettuun loheen ja tonnikalaan ja myös seihin kaksinkertainen. Särkituotteen ja tonnikalan ilmastovaikutuksen ero syntyy sekä kalastuksesta että prosessoinnista Särkituotteen kalastus kuluttaa vähän polttoainetta, koska kalastus on lähellä rantaa Prosessoinnin ilmastovaikutus on särjellä pieni koska käytettävä sähköenergia on uusiutuvaa energiaa tonnikalan prosessoinnissa säilöntä vaatii energiaa Sein prosessointienergia oletettu myös uusiutuvaksi Norjalaisen lohen osalta ilmastovaikutuksen nosti suureksi pitkä rehun tuotantoketju Ruoan valmistuksessa ei oletettu olevan eroja

10 Rehevöittävän vaikutuksen vertailu tonnikala vs särki gpo 4 -ekv/kg Särki Sei Tonnikala Norjalainen lohi

11 Särkituotteen ja tonnikalan erot rehevöittävät päästöt Särkituotteen ja tonnikalan ja sein rehevöittävän vaikutuksen ero syntyy erosta toimintaympäristössä Särkituotteen kalastus poistaa järvestä ravinteita. Ekosysteemi on herkkä rehevöitymiselle, siksi tämä negatiivinen ravinnekuormitus. Myös tonnikalan ja sein kalastus poistaa ravinteita vesistössä. Valtameriympäristössä vaikutus on kuitenkin niin pieni, että se on jätetty tässä huomioimatta tässä tutkimuksessa. Norjalaisen lohen kasvatuksessa syntyy ravinnepäästöjä, mutta niiden merkitys valtameriympäristössä on todennäköisesti pienehkö. Kuvassa kaikki särjen sisältämät ravinteet arvioitu leville käyttökelpoiseksi. Näin, koska ravinteet ovat alkujaan peräisin samoista levistä, jotka näin ollen todennäköisesti pystyvät niitä myös hyödyntämään. Käyttökelpoisuus on todennäköisesti jonkin verran alle 100 %, mutta koska sisäistä kuormitusta ei ole huomioitu, saattaa arvio olla hyvin lähellä ravinteiden poistuman todellista vaikutusta.

12 Särkikalojen pyynnin mahdollisuudet ravinteiden poistossa Tässä tutkimuksessa kalastajan saalistavoite oli 5-10 tonnia vuodessa 20 tonnin kokonaissaalis särkeä poistaisi kg fosforia Tämä vastaisi 10 päivän kuormitusta Jyväskylän jätevedenpuhdistamolta Tällöin 20 särkikalastajaa voisi poistaa fosforia vuodessa 100 päivän kuormitusta vastaavan määrän Jyväskylän jätevedenpuhdistamolta

13 Kysymyksiä?

14 Kysymyksiä? Kiitokset!