1 Kuninkaantammi, osayleiskaa yleiskaava osayleiskaavaluonnoksen selostus Kaupunkisuunnitteluvirasto, yleissuunnitteluosasto Kslk 8.12.2005
2 Teksti ja kuvatoimitus: Pertti Kare Risto Joensuu Tero Santaoja Mari Siivola Elina Tuominen Jari Laaksonen Suvi Tyynilä Eila Saarainen
Sisällys 3 JOHDANT ANTO... 7 KÄSITTELY JA OSALLISTUMINEN TÄHÄN MENNESSÄ... 8 SUUNNITTELUALUE JA SIJAINTI... 9 Suunnittelualueen rajaus... 9 Suunnittelualueen kuvaus... 10 Kaupunkirakenteellinen sijainti... 10 Kuninkaantammen alue kuuluu kolmen kunnan kehittämisvyöhykkeeseen... 12 KAAVATILANNE TILANNE... 13 Seutukaava ja maakuntakaavaehdotus... 13 Yleiskaava 2002... 13 Asemakaavat... 13 Kehä II:n suunnittelutilanne... 14 ALUEEN HISTORIA ORIA... 15 ALUEEN YMPÄRIST ÄRISTÖ JA NYKYTILANNE... 17 Maisema ja kaupunkikuva... 17 Pinnanmuodot, maaperä... 17 Vesialueet ja pohjavedet... 18 Luonto... 18 Ilmasto ja tuulisuus... 18 Maanomistus ja rakennuskanta... 19 Tekninen huolto ja maanalaiset tilat... 19 Kadut ja liikennejärjestelmä... 20 Liikennetiedot... 21 Ympäristön häiriötekijät... 21 Ilmanlaatu... 22 Maaperän pilaantuneisuus... 22 Elinkeinotoiminta, yritykset ja työpaikat... 23 Asuminen... 23 Julkiset ja kaupalliset palvelut... 24 Virkistys... 24 Kaupunkirakenteellinen kokonaisuus... 25 Asuminen... 25 SUUNNITTELUOHJELMA UOHJELMA JA JATK TKOSUUNNIT OSUUNNIT- TELUPERIAA UPERIAATTEET... 25 Työpaikat... 26 Palvelut ja keskus... 26 Joukkoliikenne... 27 Ajoneuvoliikenne ja pysäköinti... 27 Virkistys ja kevyt liikenne... 27 Kaupunkikuva ja julkinen kaupunkitila... 28 Tekninen huolto ja ympäristöhaittojen hoito... 28 Mitoitus... 28 ALUST USTAVAT T MAANKÄYTT YTTÖMALLIT... 29 Maankäyttömalli A1 perustiedot... 29 Maankäyttömalli A1b perustiedot... 29 Maankäyttömalli A2, perustiedot... 30 Maankäyttömalli A3, perustiedot... 30 Maankäyttömalli B, perustiedot... 30 Mallien erot ja yhtäläisyydet... 31 Maankäyttömalleissa tutkittu liikenneratkaisu... 33 Työpaikat... 33 Palvelut ja virkistys... 33 Mitoitus... 34 Alustavien maankäyttömallien käsittely... 34 KUNINKAANTAMMEN AMMEN OSAYLEISKAA YLEISKAAVA LUONNOS... 35 Maankäyttöratkaisu perusteluineen... 35 Kaupalliset ja julkiset palvelut... 38 Asuminen... 38 Työpaikat... 39 Virkistys... 39 Liikenne ja pysäköinti... 40 Ajoneuvoliikenne... 40 Joukkoliikenne... 41 Pysäköinti... 42 Kevyt liikenne... 42 Melu... 43 Yhdyskuntatekninen huolto... 43 Vesijohto... 43 Jätevesiviemäröinti... 43 Sadevesiviemäröinti... 43 Sähkö... 43 Kaukolämpö... 43 Tietoliikenne... 44 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus... 44 Kokonaismitoitus... 44 Vaikutusten arviointi... 45 Osayleiskaava-alueen toteuttaminen ja kustannukset kaupungille... 45 JATK TKO... 47 LIITE 1 LAUSUNNO USUNNOT T JA PALA ALAUTTEET SEKÄ YLEISSUUNNITTELUOSAST UOSASTON ON VAST ASTAUKSET... 49 Vaikutusten arviointia koskevat kannanotot ja niihin vastaukset... 49 Suunniteltua asukasmäärää koskevat kannanotot... 49 Asuntorakentamista koskevat kannanotot... 50 Työpaikkarakentamista koskevat kannanotot... 51 Kehä II:ta ja Hämeenlinnanväylän liittymää koskevat kannanotot... 51 Muuta liikennettä ja pysäköintiä koskevat kannanotot... 52 Virkistystä ja suojelua koskevat kannanotot... 53 Palveluita koskevat kannanotot... 53 Muut kannanotot... 53 6.6.2005 osallistumistilaisuudessa esitettyjä kannanottoja... 54
4 LIITE 2 OSAYLEISKAA YLEISKAAVAL ALUONNOKSEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 56 Vaikutusten arvioinnin lähtökohtia... 56 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen... 57 Lähtökohtia... 57 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 57 Maakuntakaava... 58 Yleiskaava 2002... 58 Kuninkaantammi osana seutua... 58 Kuninkaantammen yhdyskuntarakenteen reunaehtoja... 59 Kuninkaantammi osana seutuliikennettä... 60 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuri- ja rakennettuun ympäristöön... 60 Kaupunkikuva ja rakennettu ympäristö... 60 Maisema ja kulttuuriympäristö... 61 Ihmisten elinolot ja elinympäristö... 62 Väestö/asuminen... 62 Palvelut... 63 Virkistys... 64 Elinkeinot... 65 Vaikutukset liikenteeseen, liikennemääriin ja meluun... 65 Vaihtoehto 1... 65 Vaihtoehto 2... 65 Vaihtoehto 3... 66 Vaihtoehto 4... 66 Vaihtoehto 5... 66 Vaihtoehto 6... 66 Nykyiset liikennemäärät... 66 Joukkoliikenne... 67 Pysäköinti... 67 Kevyt liikenne... 67 Melu... 67 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen... 67 Yhdyskuntatekninen huolto, nykytilanne... 67 Yhdyskuntatekninen huolto, suunnitelma... 68 Vesijohto... 68 Jätevesiviemäröinti... 68 Sadevesiviemäröinti... 68 Sähkö... 69 Kaukolämpö... 69 Tietoliikenne... 69 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen... 69 Vaikukset maa-ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon sekä ympäristön häiriötekijät... 70 Korkeussuhteet ja maaperä... 70 Vesialueet ja pohjavedet... 70 Ympäristön häiriötekijät... 70 Vaikutukset maa- ja kallioperään.... 71 Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen.... 71 Vaikutukset muuhun luonnonympäristöön... 72 Pinnanmuodot... 72 Kasvisto ja eläimistö... 73 Ilmasto ja tuulisuus... 75
Kuninkaantammi kuvattuna pohjoisesta 5
6
JOHDANTO 7 Kuninkaantammen (Hakuninmaan pohjoisosa) osayleiskaavan valmistelu käynnistyi kaupunkisuunnitteluvirastossa loppuvuodesta 2003. Osayleiskaava-alue sijaitsee Hakuninmaan pientaloalueen pohjoispuolella Hämeenlinnanväylän varressa rajautuen Keskuspuistoon ja Vantaan kaupunkiin. Pitkäkosken vedenpuhdistamo kuuluu osayleiskaava-alueeseen. Etelässä osayleiskaava-alueen raja kulkee Hakuninmaan Vakkatien ja Vanhempientien pientaloalueiden vieritse. Osayleiskaava-alueeseen kuuluu Hämeenlinnanväylän länsipuolelta vähäinen alue. Kuninkaantammen alue on Jätkäsaaren, Sompasaaren-Sörnäisten satama- ja teollisuusalueen, Keski-Pasilan, Roihupellon ja Laajasalon öljysatama-alueen ohella Yleiskaava 2002:n mukainen suuri maankäytön muutosalue, jolla vastataan kaupunkirakenteen kehittämisen ohella asuntotarpeen turvaamiseen ja monipuolisten asuin- ja työpaikka-alueiden synnyttämiseen. Kuninkaantammen alueella voidaan toteuttaa laajasti myös kaupunkipientalojen rakentamista. Osayleiskaavan valmistelu on edennyt osayleiskaavaluonnosvaiheeseen. Tarkoituksena on, että kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyn jälkeen luonnos lähetetään lausunnoille ja sen pohjalta järjestetään osallisille osallistumistilaisuus mielipiteidensä esittämiseksi. Luonnoksen, kslk:n käsittelyn, lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta laaditaan vuoden 2006 aikana osayleiskaavaehdotus. Kuninkaantammi etelästä
8 KÄSITTELY JA OSALLISTUMINEN TÄHÄN MENNESSÄ Osayleiskaavatyön käynnistyessä Kuninkaantammen alueella toimiville yrityksille ja viranomaisille pidettiin keskustelutilaisuus kaupunkisuunnitteluvirastossa keskiviikkona 19.11.2003. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 13.5.2004 osayleiskaavan jatkosuunnitteluperiaatteet ja merkitsi suunnitteluohjelman tiedoksi. Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä muuta valmisteluaineistoa oli esillä 1. 30.6.2004: Kannelmäen kirjasto, Klaneettitie 5 Myyrmäen kirjasto, Kilterinraitti 6 Malminkartanon kirjasto, Puustellintie 6 Kaupunkisuunnitteluvirasto, Kansakoulukatu 3, 1. krs Samanaikaisesti osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähettiin alueen kiinteistönomistajille sekä alueella toimiville ja alueeseen rajautuville asukas- ja muille yhdistyksille ja osallisiksi ilmoittautuneille. Suunnitteluohjelman ja jatkosuunnitteluperiaatteiden pohjalta asukkaille järjestettiin osallistumistilaisuus 8.6.2004. Kaupunginhallitus päätti 21.6.2004 määrätä Kuninkaantammen alueen rakennuskieltoon viideksi vuodeksi. Suunnitteluohjelman ja kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymien jatkosuunnitteluperiaatteiden, osallistumisessa saatujen kannanottojen ja jatkosuunnittelun pohjalta valmisteltiin lautakunnan käsiteltäväksi alustavat maankäyttömallit. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 28.4.2005 merkitä Kuninkaantammen suunnittelutilanteen tiedoksi ja että valmistelua jatketaan maankäyttömallien A periaatteiden pohjalta. Maankäyttömallit esiteltiin osallisille Kanneltalossa 6.6.2006 ja tilaisuudessa kerättiin osallisten näkemykset alueen kehittämisestä. Liitteenä 1 on 8.6.2004 osallistumistilaisuudessa saadut kommentit, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut palautteet ja yleissuunnitteluosaston vastaukset niihin ja yhteenveto Kanneltalossa 6.6.2005 esitetyistä kannanotoista.
SUUNNITTELUALUE JA SIJAINTI 9 Suunnittelualueen rajaus Osayleiskaava-alue on osa Kaarelan kaupunginosaa Länsi-Helsingin pohjoisosassa. Osayleiskaava-alue rajautuu koillisessa ja pohjoisessa Vantaan kaupunkiin ja Vantaanjokeen. Idässä ja kaakossa rajana on Keskuspuisto siten, että Pitkäkosken vedenpuhdistamon alue kuuluu osayleiskaavan alueeseen. Etelässä osayleiskaava-alueen raja kulkee Hakuninmaan Vakkatien ja Vanhempientien pientaloalueiden vieritse. Osayleiskaava-alue jatkuu Hämeenlinnanväylän länsipuolelle, jossa se luoteessa rajautuu Vantaaseen. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on 120 hehtaaria. Alueeseen kuuluu osa Keskuspuistoa koillisessa. Keskuspuiston alue säilyy virkistys- ja puistoalueena. Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen rajaus
10 Suunnittelualueen kuvaus Kuninkaantammen alue on tällä hetkellä pääasiassa työpaikka- ja viheraluetta. Osayleiskaava-alueella ja sen ympäristössä on runsaasti virkistysalueita. Tuotanto- ja toimitilarakennukset sijaitsevat metsän ympäröiminä alueen keskiosassa. Keskuspuiston rajalla sijaitsee Pitkäkosken vedenpuhdistamo. Alueella on Kuninkaantammentien varrella asuntokortteleita, jotka ovat Hakuninmaantien risteyksen itäpuolella. Alueelle ajoneuvoliikenne kulkee Hämeenlinnanväylän Kaivokselan liittymästä ja Vaskivuorentien kautta. Alueen liikenteen runkona ovat kokoojakadut Hakuninmaantie ja Kuninkaantammentie, jotka päättyvät alueelle. Osayleiskaava-alueen maapinta-ala on noin 117 ha ja vesialuetta on noin 3 ha. Osayleiskaava-alue 120 ha ja siitä on rakennettua 35,7 ha ja virkistyskäytössä 81,5 ha. Osayleiskaava-alue siitä rakennettua virkistyskäytössä/rakentamaton vesialuetta 120 ha 35,7 ha 81,5 ha 2,8 ha Kaupunkirakenteellinen sijainti Kuninkaantammen osayleiskaava-alue sijoittuu Hämeenlinnanväylän varteen rakentuneelle vyöhykkeelle Keskuspuiston viereen. Suunnittelualue sijaitsee seudullisesti keskeisesti, mutta on Helsingin kaupunkirakenteen kannalta tarkasteltuna syrjässä. Alueelle on hyvät yhteydet etenkin etelästä, lännestä ja pohjoisesta niin henkilöautolla kuin joukkoliikenteellä. Monipuoliset virkistysmahdollisuudet ovat alueen merkittävä vahvuus ja arvostukseen vaikuttava tekijä. Sijainti seudullisen Kuninkaantammen sijainti pääkaupunkiseudulla
viherverkoston lomassa luo myös hyvät mahdollisuudet erilaisille ulkoilu- ja urheiluharrastuksille. Toiminnallisesti suunnittelualue on kytkeytynyt Vantaaseen, josta alueella asuvat ja työskentelevät nykyisin osittain hakevat palvelunsa. Vantaan kaupunki valmistelee parhaillaan uutta yleiskaavaa koko kaupungin alueelle ja Kuninkaantammen osayleiskaavan valmistelun yhteydessä tehdään yhteistyötä Vantaa suunnittelijoiden kanssa rajapinnan maankäytön ja liikenteen järjestämiseksi sekä myös yhteisten palvelujen toteuttamiseksi. Seudullisena aluekeskuksena on Myyrmäki. Suunnittelu-alue on Helsingin kaupunkirakenteesta vielä irrallinen ja hajanaisesti rakennettu. Kuninkaantammen alueella on sijaintinsa puolesta kuitenkin hyvät edellytykset kehittyä vetovoimaiseksi ja omaleimaiseksi asuinalueeksi. Kuninkaantammentien nykyinen asuinalue liittyy löyhästi Vantaan Kaivokselan pientaloalueeseen ja työpaikka-alue Kaivokselan laajaan työpaikka-alueeseen. Suunnittelualue yhdistyy ulkoilureiteillä eteläpuoliseen vanhan Hakuninmaan pientaloalueeseen. Alue rajautuu pohjois- ja eteläosiltaan saumattomasti Keskuspuistoon. 11 Kolmen kunnan yhteinen kehittämisvyöhyke
12 Vain vedenpuhdistuslaitos estää suoran yhteyden Keskuspuistoon. Keskuspuisto jatkuu Vantaalla seudullisena viheralueena. Suunnittelualueen eteläosassa sijaitseva seudullinen viheryhteys liittää Kuninkaantammen Malminkartanon viheralueisiin ja Helsingin läntiseen vihersormeen, Länsipuistoon. Suunnittelualueen länsiosassa Hämeenlinnanväylällä on voimakas jakava vaikutus, tien yli pääsee vain yhdestä kohdasta kevyen liikenteen siltaa pitkin. Hämeenlinnanväylän länsipuoli on selkeästi oma alueensa, jossa pientaloasuminen liittyy Vantaan puolella Kaarenmäen alueeseen. Kulkuyhteytenä on Vanha Kaarelantie. Kuninkaantammen alue kuuluu kolmen kunnan kehittämisvyöhykkeeseen Pääkaupunkiseudun seudullisena yhteistyökohteena on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien rajapinnassa oleva maankäytön kehittämisvyöhyke, joka voidaan toteuttaa kuntien yhteistyönä. Maankäyttövyöhykkeeseen kuuluu Espoon Pajuniityn Uusmäen alueet, jotka rajautuvat Helsingin Konalaan, Helsingin alueella Malminkartanon Honkasuon Hakuninmaan Kuninkaantammen alueet ja Vantaalla Myyrmäen Kaivokselan alueet. Maankäyttövyöhyke liittyy osaltaan Kehä II:n linjaukseen. Pääkaupunkiseudun maankäytön yhteistyöryhmässä on saavutettu yhteisymmärrys Kehä II:n yleissuunnittelun aloittamisesta ja suunnittelutavoitteista. Hämeenlinnanväylä
KAAVATILANNE 13 Seutukaavassa Kuninkaantammi on pääosin taajamatoimintojen aluetta Ote Yleiskaava 2002:sta Seutukaava ja maakuntakaavaehdotus Helsingin seudun vahvistetussa seutukaavassa alue on suurimmaksi osaksi merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Vedenpuhdistamon alue on erityisaluetta. Keskuspuisto, Kuninkaantammenpuisto sekä Hakuninmaan työpaikka- ja asuinalueet erottava viheryhteys on merkitty lähivirkistysalueeksi. Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa (2004) osayleiskaava-alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi ja vedenpuhdistuslaitos on osoitettu ET-merkinnällä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (erityisesti vesihuoltoa palvelevia laitoksia). Alueen halki on merkitty raakavesitunneli sekä 400 kv:n ja 110 kv:n voimalinjat. Kehä II:n linjaus eritasoliittymineen lännestä Hämeenlinnanväylälle on merkitty moottoriväylävarauksena. Osayleiskaava-alueen eteläosaan on piiretty nykyisen työpaikka-alueen ja Hakuninmaan asuinalueen väliin viheryhteystarvemerkintä. Yleiskaava 2002 Kaupunginvaltuuston 26.11.2003 oikeusvaikutteisena hyväksymä Yleiskaava 2002 on tullut voimaan 23.12.2004 (Khn päätös 3.5.2004) Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan seutukaava ja maakuntakaava eivät ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Yleiskaava 2002:ssa Kuninkaantammen alue on rajattu erillisellä suunnittelualuemerkinnällä. Asumiseen suunniteltu alue on merkitty tasaraidoituksella kerrostalo- ja pientaloalueeksi siten, että molempia maankäyttömuotoja on maapinta-alaltaan saman verran. Vedenpuhdistamon käyttöön jäävä alue on osoitettu yleiskaavassa teknisen huollon alueeksi ja Hämeenlinnanväylän varsi työpaikka-alueeksi. Olemassa olevan vanhan Hakuninmaan pientaloalueen ja osayleiskaava-alueen väliin on merkitty virkistysalue. Vanhan Hakuninmaan rintamamiestaloalueet on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Yleiskaavan toteuttamissuunnitelmassa alue on merkitty toteutettavaksi luokissa I ja II. Asemakaavat Alueella on kaksi voimassa olevaa asemakaavaa, joissa maankäyttö on pääasiassa työpaikka-aluetta, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien toimintojen aluetta ja virkistysaluetta. Asemakaavassa asuntorakentamisen tehokkuudeksi on määritelty pientalorakentamiselle tyy-
14 pillinen 0,2 ja vesilaitoksen työsuhdeasuntojen korttelin osalta 0,35. Katsastustien jatko sekä Hakuninmaantien jatko Suvuntienä Perhekunnantielle on merkitty asemakaavassa. Kuninkaantammentien linjaus on merkitty suojelluksi. Kuninkaantammi on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. Hämeenlinnanväylän länsipuolista osayleiskaavan aluetta ei ole asemakaavoitettu. Kehä II:n suunnittelutilanne Kehä II on tutkittu jatkuvaksi Hämeenlinnanväylälle, jossa sillä olisi liittymä. Linjaus kulkee osayleiskaava-alueen länsiosan kautta ja liittymä Hämeenlinnanväylälle sijoittuisi osayleiskaava-alueelle. Tien suunnittelussa on edetty yleissuunnitelmavaiheeseen. Tien ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) valmistui keväällä 2003. Hankkeen alustava kustannusarvio on 260 milj. euroa ja sen toteuttaminen on ajankohtaista aikaisintaan 2010-luvulla. Hankkeen yleissuunnittelu tapahtuu Hämeenlinnanväylälle johtavan vaihtoehdon mukaisena. Yleissuunnitelman on tarkoitus valmistua keväällä 2007. Helsingin kaupunki osallistuu yleissuunnitelman laatimiseen. Kuninkaantammen asemakaavatilanne
ALUEEN HISTORIA 15 Kaarelan kylässä, johon Hakuninmaa kuului, oli asutusta jo kivikaudella. Helsingin seudun vanhin asuinpaikka on löydetty juuri Kaarelasta. Vanhimmat asutukseen liittyvät löydökset alueelta ovat noin 2500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Hakuninmaa on saanut nimensä alueella sijainneesta Håkansdalin ja Håkansåkerin tilan pelloista. 1780-luvulla Kårbölen kylässä eli Kaarelassa oli kuusi maakirjataloa, joista muodostettiin myöhemmin joukko pienempiä tiloja. Huvila- ja kartanoasutus oli 1700-luvun lopulta keskittynyt lähinnä Vantaanjoen sekä Kuninkaantammentien varteen Pitkäkoskelta Haltialaan asti. Kuninkaantammen aluetta halkoo Kuninkaantammentie, joka sai nimensä vuonna 1957 tien varrella kasvavan rauhoitetun tammen mukaan. Tarinan mukaan Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa III olisi istuttanut tammen Suomessa vieraillessaan. Myös alueella oleva puisto on saanut nimensä tien mukaisesti. Kuninkaantammentie, joka on osa vanhaa Viipuri-Turku maantietä, on muinaismuistolailla suojeltu. Malminkartanolla ja Kaarelan kartanolla oli laajat pellot, jotka vielä 1940-luvulla olivat viljelyskäytössä. Alue oli vuoden 1946 alueliitokseen asti puhdasta maaseutua. Helsingin kaupunki osti jo ennen 1920-lukua Kaarelan kartanon maat ja niistä kaavoitettiin myöhemmin Hakuninmaan pientaloalueet. Sotien jälkeen Helsinki oli velvollinen luovuttamaan tonttimaata rintamamiesten ja siirtolaisten asuttamiseksi ja vuonna 1950 kaupunki alkoi jakaa tontteja Hakuninmaalta. Hakuninmaa on ollut myös osa Helsingin vuosien 1915 1917 pohjoista linnoitusketjua. Aivan alueen tuntumassa, Malminkartanon rajalla on lisäksi useita esihistoriallisia muinaisjäännöksiä sekä kaksi entistä rautakaivosta Hakuninmaantien ja Kuninkaantammentien tuntumassa. Hakuninmaalle rakennettiin vuonna 1975 Valtion painatuskeskus, 1973 Helsingin autokatsastuskonttori. Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos on sijainnut Kuninkaantammen alueella 50-luvun lopulta. Pitkäkosken ja Vanhankaupungin välille louhittiin raakavesitunneli ja se valmistui vuonna 1964. Tunnelin kautta siirrettiin puhtaampaa Vantaanjoen vettä Vanhaankaupunkiin. Päijännetunneli valmistui 1982, minkä jälkeen Vantaanjoki on ollut varavesilähde. Aikaisemmin vedenpuhdistusprosessissa käytettiin saostusta, selkeytystä ja hiekkasuodatusta. Saostussakka kerättiin talvella laitosalueen eteläosassa sijaitseviin sakka-altaisiin, jotka tyhjennettiin kesäisin. Sittemmin puhdistusprosessia on täydennetty otsonoinnilla (v.1979) ja aktiivihiilisuodatuksella (v. 1998). Kolmesta saostusaltaasta kaksi on täytetty Helsingin Veden omista työkohteista tulevilla sekalaisilla kaivumailla. Kolmatta allasta on pidetty vuodesta 1983 lähtien saostussakan varasijoituspaikkana. Sitä ei ole tarvittu kuitenkaan kuin yhden kerran 20 vuoden aikana. Kuninkaantammi
16
ALUEEN YMPÄRISTÖ JA NYKYTILANNE 17 Maisema ja kaupunkikuva Kuninkaantammen alue on lähinnä virkistysalueena toimivaa, maastoltaan vaihtelevaa metsää. Alueen keskiosassa sijaitsee useista erikokoisista tuotanto- ja toimitilalaitoksista koostuva työpaikka-alue. Kuninkaantammentien varrella on rakennuskannaltaan vaihteleva pientaloalue. Alueen maastonmuodoista ja metsäisyydestä johtuen vedenpuhdistuslaitoksen aiemmin käyttämien sakka-altaiden ympäristö sekä Hämeenlinnanväylän länsipuolen peltoaukea ovat ainoita mittavimpia avoimia maisemakohtia. Pinnanmuodot, maaperä Maasto on vaihtelevaa. Suurin osa alueesta sijoittuu 20 35 metrin korkeuskäyrien sisälle. Korkeimmat kohdat Hakuninmaantien alun länsipuolisella alueella ovat noin 50 metriä merenpinnan yläpuolella. Avokallioita on lisäksi Hämeenlinnanväylän varressa ja Paperinkeräyksen sekä katsastusaseman välisellä alueella. Alavimmat kohdat sijaitsevat Vantaanjoen laaksossa, jonka korkeusasema on +20. Valtaosa alueesta on kallioista tai karkeiden kivennäismaiden peittämää aluetta, jossa peruskallio sijaitsee lähellä maanpintaa. Alueella on laajoja kallioisia selänteitä ja avokallioalueita. Hämeenlinnanväylän länsipuolella sijaitseva painanne on hienorakeisten maalajien aluetta, jossa savikerroksen paksuus on syvimmillään joitakin metrejä. Sakkaaltaiden seutu on hienorakeisten kivennäismaiden peittämää pehmeikköaluetta, jossa savikerroksen alapinta on yli 10 m syvyydessä maanpinnasta ja kantavat maakerrokset noin 13 m syvyydessä. Pehmeikkö jatkuu altailta luoteen suuntaan, mutta on siellä vain muutamien metrien paksuinen. Kalliot ovat pääasiassa graniittia. Kuninkaantammentien pohjoispuolella on myös gneissejä ja amfiboliittia. Kallioperän rakennettavuus on pääsääntöisesti hyvä. Sakka-altailta luoteeseen johtavaan maastopainanteeseen on tulkittu maastohavaintojen ja geofysikaalisen aineiston perusteella heikkousvyöhyke, jossa kivilaatu on rapautumatonta tai heikosti rapautunutta. Kalliotilojen rakennusmahdollisuudet ovat hyvät. Alueella ei ole kalliojyrkänteitä, joista saisi lyhyen ja loivan ajoyhteyden kalliotiloihin. Ajoyhteyksiä voidaan järjestää helposti rakennuskortteleiden yhteyteen. Kalliokaivantoja voidaan myös käyttää helposti.
18 Vesialueet ja pohjavedet Kuninkaantammen osayleiskaava-alue sijaitsee Mätäjoen ja Vantaajoen valuma-alueilla. Suurin osa sade- ja sulamisvesistä kulkeutuu nykyään Mätäjoen vesistöön. Alueen suunnittelun lähtökohtana pidetään kuivatuksen järjestämistä Vantaanjoen suuntaan mahdollisimman laajasti, jotta haitallisia vaikutuksia tulisi mahdollisimman vähän. Alueen laajin pintavesiallas on sakka-allas, joka on padottu vanhalle pellolle moreenipadolla. Altaaseen ei johdeta vettä vaan se saa kaiken veden ilmasta. Altaasta ei myöskään johdeta vettä pois. Suunnittelualue rajautuu Vantaanjokeen, joka on pääkaupunkiseudun vedenhankinnan varavesilähde. Hienorakeisten maalajien alueella maaperän vedenläpäisevyys on pieni ja pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa. Sakka-altaiden ympäristössä on pohjavesiputkia, joissa pohjaveden pinta on ollut tasolla +28,0 +29,2, kun vedenpinta altaassa oli +31,3 (tammikuu 2003). Näytetutkimusten mukaan sakka-altaista ei ole suotautunut vettä pohjaveteen. Luonto Alue on tällä hetkellä pääosin rehevää sekametsää ja kalliokkojen kohdilla myös kuivaa mäntyvaltaista kangasmetsää. Alueella on runsaasti luonnontilaista metsää. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä on linnustollisesti arvokkaita kohteita. Haltiavuoren alue kuuluu luokkaan I eli arvokkain. Muita linnustollisesti arvokkaita alueita on Håkansbergin laaksossa Hämeenlinnanväylän länsipuolella, Hakuninmaan puistossa suunnittelualueen eteläpuolella, Kuninkaantammenpuistossa ja työpaikkaalueen länsipuolisessa metsikössä. Osayleiskaava-alueella on kolme kasvillisuudeltaan arvokasta kohdetta. Ilmasto ja tuulisuus Hakuninmaan alueen ilmasto noudattelee Helsingin ja koko eteläisen rannikko-alueen ilmastoa. Alue sijaitsee sisämaassa, joten tuuliolosuhteet Acokallioalue Paperinkeräys Oy:n tontin takana
ovat leudommat kuin esimerkiksi rannikolla. Alueen korkeimmat kohdat ovat kuitenkin tuulelle alttiimpia. Lounaistuulet ovat Helsingissä vallitsevia. Kuninkaantammen alue on tällä hetkellä varsin metsäistä ja sillä on vaikutusta alueen pienilmastoon. Alue liittyy pohjoiseen jokilaaksoon ja rakentamisen yhteydessä suojavyöhykkeiden merkitys korostuu. 19 Maanomistus ja rakennuskanta Maanomistajia alueella ovat Helsingin kaupunki, valtio ja yksityiset. Suuri osa kaupungin omistamasta maasta on vuokrattu Helsingin vedelle (Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos). Valtion laaja maaomistus on Kapiteelin ja Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa. Osayleiskaava-alue on reunoiltaan pääosin virkistysalueena toimivaa rakentamatonta metsää. Alueen keskiosassa on eri kokoisista tuotanto- ja toimitilarakennuksista koostuva työpaikka-alue ja sen koillispuolella Keskuspuiston rajan tuntumassa useasta erillisestä rakennuksesta koostuva, aidattu vuonna 1959 käyttöön otettu Pitkäkosken vedenpuhdistamo. Puhdistamoa on sittemmin laajennettu useaan otteeseen. Osayleiskaava-alueella on parisenkymmentä asuinrakennusta, jotka sijaitsevat Kuninkaantammentien varressa Hakuninmaantien risteyksen itäpuolella ja Hämeenlinnanväylän länsipuolisella alueella. Kuninkaantammentien pohjoispuolella, vedenpuhdistamon aluetta vastapäätä, on vesilaitoksen henkilökunnalle rakennettu rivi- ja pienkerrostaloalue. Vedenpuhdistamon alueen pohjoispuolella, aivan Keskuspuiston rajalla, on Pitkäkosken ulkoilumaja. Kuninkaantammenpuistossa on vanha huvila ja varastorakennuksia. Suunnittelualueen länsiosissa Katsastustien jatkeen metsäalueella, Hämeenlinnanväylän tuntumassa, on muusta kaupunkirakenteesta irrallinen omakotitalo. Hämeenlinnanväylän länsipuolelle sijoittuu pientaloja aivan suunnittelualueen rajan tuntumaan. Suurin osa alueen rakennuskannasta on toteutettu 1950-luvulla. Kuninkaantammentien varren rakennukset ovat pääosin 1950-luvulla rakennettuja omakotitaloja. Joitakin laajennuksia ja uudisrakennuksia on myöhemmin toteutettu. Työpaikkakeskittymä on rakennettu osin 1970- luvulla, kuten Editan sekä Suomen autokatsastuksen kiinteistöt. Uudempia toimistorakennuksia edustavat Suomen ympäristökeskuksen laboratorio ja Uudenmaan ympäristökeskuksen tilat. Tekninen huolto ja maanalaiset tilat Alueella sijaitsee pääkaupunkiseudun vesihuollon kannalta tärkeitä vesijohtoja. Vedenpuhdistuslaitokselta lähtee päävesijohtoja etelään, länteen ja pohjoiseen. Johtojen tilantarve on tavanomaista suurempi niiden suuren poikkipinta-alan sekä huolto- ja saavutettavuusvaatimusten takia. Johtojen lähialueita suunniteltaessa tulee myös muistaa, että niiden rikkoutuminen aiheuttaa korkean painetason ja putkeen varastoituneen suuren vesimäärän vuoksi huomattavan tulvan. Kuninkaantammentien varressa sijaitsevien rakennusten jätevesiviemärit johdetaan nykyään Vantaan kaupungin verkostoon. Vedenpuhdistuslaitokselta lähtee paineviemäri etelään Perhekunnantielle. Hakuninmaantien varren kiinteistöt on viemäröity lounaaseen Vakkatien suuntaan. Hämeenlinnantien länsipuolen pehmeikön poikki kulkee jätevesiviemäri.
20 Alueen länsi- ja luoteisosassa sijaitsee 110 kv ilmajohto. Avojohto sijaitsee Hämeenlinnanväylän varressa ja kaupungin rajalla, eikä rajoita hankalasti maankäyttöä. Avojohdon rinnalla on myös 20 kv ilmajohto suunnittelualueen länsiosassa. Perhekunnantieltä johtaa 20 kv ilmajohto vedenpuhdistuslaitoksen alueelle. Alueella sijaitsee jonkin verran 20 kv sähkömaakaapeleita ja tietoliikennemaakaapeleita pääasiassa nykyisten liikenne- ja kulkuväylien kohdalla. Vedenpuhdistuslaitokselle johtaa Perhekunnantieltä kaukolämpöjohto. Hakuninmaantien kaukolämpöjohto on liitetty Vantaan kaupungin verkostoon. Alueen poikki kulkee raakavesitunneli Silvolan ja Vanhankaupungin välillä. Vedenpuhdistamon alla on teknisen huollon ja väestönsuojelun tiloja. Ajoyhteydet kalliotiloihin sijaitsevat Vantaanjoen rannan läheisyydessä ja vedenpuhdistamon laitosrakennusten lounaispuolella. Kadut ja liikennejärjestelmä Alueen sijaitsee liikenteellisesti vilkkaan Hämeenlinnanväylän varrella. Yhteydet pohjois-eteläsuunnassa ovatkin erittäin hyvät. Nykyisin alueen liikenne suuntautuu pääsääntöisesti Kaivokselan eritasoliittymän kautta Hämeenlinnanväylälle. Lähin säteittäinen kehätie on Kehä I noin kolme kilometriä etelään. Kehä III kulkee alueesta noin kolme kilomet- Vantaanjoen vartta Kuninkaantammen läheisyydessä
riä pohjoiseen. Poikittaisliikenne kulkee lähinnä Vantaanlaaksontien kautta Ylästöntielle Pakkalan ja Tammiston suuntaan sekä Vaskivuorentien kautta Myyrmäkeen ja Malminkartanoon. Suunnittelualueen liikenteellisenä runkona toimivat kokoojakadut Hakuninmaantie ja Kuninkaantammentie. Aluetta palvelee nykyisin Helsingin sisäinen bussilinja 47, jonka päätepysäkki on Hakuninmaantien päässä. Bussilla 47 pääsee Hämeenlinnanväylää pitkin keskustaan noin 25 minuutissa. Bussin 43 päätepysäkki sijaitsee alueen eteläreunalla Perhekunnantien päässä ja se tarjoaa yhteyden Kannelmäen asemalle ja Haagan suuntaan. Myyrmäen ja Malminkartanon asemat sijaitsevat noin kahden kilometrin päässä alueelta. Hämeenlinnanväylää kulkevien seutubussien pysäkit sijaitsevat noin 500 metrin päässä alueen keskiosista. Myös Vaskivuorentietä pitkin alueen luoteisnurkkaa hipoen kulkee pari Vantaan sisäistä sekä pari seutubussilinjaa, joilla pääsee Myyrmäen ja Vantaanlaakson suuntiin. 21 Liikennetiedot Hämeenlinnanväylän liikennemäärä on noin 65 000 ajon./vrk ja Perhekunnantien noin 3 000 ajon./vrk. Hakuninmaantien ja Kuninkaantammentien liikennemääristä ei ole laskentatietoa. Kuninkaantammentien itäpäässä sijaitsee myös veden pullottamo. Pientaloalueen lävitse Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen tontille kulkee päivittäin 16 17 raskasta ajoneuvoa sekä noin 30 henkilöautoa. Muut alueen yritykset käyttävät liikennöintiinsä pääosin Hakuninmaantietä. Keskuspuiston virkistysalueelle ja Pitkäkosken ulkoilumajalle suuntautuvaa liikennettä on noin 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ympäristön häiriötekijät Alueen merkittävin melulähde on Hämeenlinnanväylän ajoneuvoliikenne. Ennustetilanteessa vuonna 2025 liikennemäärä voi olla 85 000 ajon./ vrk. Mahdollinen Kehä II:n ja Hämeenlinnanväylän eritasoliittymä sijoittuu suunnittelualueelle. Hämeenlinnanväylän liikenteen humina kuuluu aukeassa maastossa vaimeasti vielä yli 1 km päässä. Äänen erottaa, koska alueella on muuten niin hiljaista. Sakka-altaiden eteläosassa keskiäänitaso on nykyään kesäkaudella noin 40 db(a). Hakuninmaantien liikenne on vähäistä eikä aiheuta tällä hetkellä meluhaittaa, vaikka alueella sijaitsee katsastuskonttori ja sen koeajoradat. Alueen itäpuolella sijaitseva Keskuspuiston pohjoisosa on kaupungin laajin yhtenäinen virkistysalue, joka ei ole liikennemelualueella. Alue ei sijaitse nyt eikä vuoteen 2010 ulottuvissa ennusteissa Helsinki-Vantaan lentoaseman lentomelualueella. Vedenpuhdistuslaitokselle on vähäistä liikennettä. Eniten ääntä aiheuttaa otsonointilaitos, jossa otetaan suuria määriä ilmaa laitoksen sisään. Imuaukon humina kuuluu selvänä noin 0,2 km etelän suuntaan. Rakennukset estävät äänen leviämisen muihin suuntiin. Humina kuuluu häiritsevänä noin 130 m päässä, jolloin keskiäänitaso on noin 50 db(a). Laitos toimii 24 h vuorokaudessa ja uusien asuinalueiden yömelutason enimmäisarvo 45 db estää asuinrakennusten oleskelupihojen sijoittamisen liian lähelle laitosta. Hakuninmaantien varressa sijaitsevien teollisuuskortteleiden pihaalueilla voi olla vähäisessä määrin pilaantuneita maa-aineksia. Niiden
22 määrää tai laajuutta ei kuitenkaan tutkita maastotöillä osayleiskaavavaiheessa, vaan vasta asemakaavavaiheessa. Vedenpuhdistuslaitoksen alueella on täytemaita, jotka ovat peräisin laitosrakennusten kohdalta ja ovat pääasiassa luonnonmaata. Niiden pilaantuneisuutta ei selvitetä, koska maankäyttö ei muutu. Sakka-altaiden patorakenteiden, täytteiden, sakan ja veden pilaantuneisuutta on selvitetty. Patorakenteiden pintaosassa on pilaantuneisuutta, joka on peräisin työkoneiden liikkumisesta kulkuväylillä. Sakka-altaiden täytteissä on todettu pilaantuneisuutta, joka ainakin yhdessä kohdassa on voimakasta öljyisen täytteen takia. Sakka ja vesi ovat puhtaita. Täytteiden pilaantuneisuus otetaan huomioon suunnittelussa. Ilmanlaatu Alueen yleinen ilmanlaatu on hyvä. Vedenpuhdistuslaitoksen toiminta aiheuttaa vähäisiä päästöjä ilmaan. Otsonointilaitoksessa valmistetaan otsonia ilmasta ja pieni osa pääsee takaisin ilmakehään. Vedenpuhdistuslaitoksen lämpövoimalaitos ei ole käytössä vaan laitos on liitetty kaukolämpöverkkoon. Maaperän pilaantuneisuus Hakuninmaantien varressa sijaitsevien teollisuuskortteleiden piha-alueilla voi olla vähäisessä määrin pilaantuneita maa-aineksia. Niiden määrä ja laatu selvitetään asemakaavavaiheessa. Vedenpuhdistuslaitoksen alueelle on läjitetty laitosrakennusten työmailta tulleita kaivumaita, joiden pilaantuneisuutta ei ole tarpeen selvittää, koska maankäyttö ei muutu. Sakka-altaiden patorakenteiden, täytteiden, sakan ja veden pilaantuneisuutta on selvitetty. Patorakenteiden pintaosassa on pilaantuneisuutta, joka ainakin yhdessä kohdassa on voimakasta öljyisen täytteen takia. Sakka ja vesi ovat puhtaita. Helsingin vedenpuhdistuslaitoksen altaat
23 Kuninkaantammen nykyistä työpaikka-aluetta Elinkeinotoiminta, yritykset ja työpaikat Kuninkaantammen osayleiskaava-alue on tällä hetkellä pääasiallisesti työpaikka- ja virkistysaluetta, joka liittyy väljästi Kaivokselan laajaan työpaikkakeskittymään. Alueen elinkeinotoiminta on tilaa vaativaa teollisuus- ja varastotoimintaa sekä esimerkiksi katsastus- ja korjaustoimintaa. Hakuninmaan työpaikka-alue on ollut aiemmin valtion työpaikkakeskittymä, jonka seurauksena alueella toimii edelleen entisiä valtion yhtiöitä ja muita toimijoita. Suomen Autokatsastus Oy:n (nyk. A-katsastus Oy) Helsingin katsastusasema tuli alueelle vuonna 1973. Katsastusaseman yhteydessä toimii myös muita autoalan yrityksiä. Hakuninmaan alueen merkittävimmän työnantajan Editan Oyj:n vuonna 1975 valmistuneissa tuotantotiloissa toimivat nykyisin muun muassa tytäryhtiöt painotalot Edita Prima Oy sekä Edita Kvartto Oy. Lisäksi alueella sijaitsevat Suomen ympäristökeskuksen laboratorio, Uudenmaan ympäristökeskuksen tekninen varikko ja korjaamo sekä Eläinlääkinnällinen rajatarkastusasema, joiden kanssa samassa korttelissa toimii puutavara-alan yritys Leo Koskinen Oy. Paperinkeräyksen lajittelulaitos muutti Hakuninmaalle vuonna 1994. Asuminen Alueella on tällä hetkellä varsin vähän asutusta. Asuntorakentaminen on pääasiassa pientaloja. Kokonaisuudessaan alueella sijaitsee yhteensä noin kolmekymmentä asuinrakennusta. Eniten asuntokortteleita on osayleiskaava-alueen pohjoisosassa, Kuninkaantammentien varressa Hakuninmaantien risteyksen itäpuolella sekä Hämeenlinnanväylän länsipuolella. Asukkaita alueella on vuoden 2002 tietojen mukaan yhteensä noin 100.
24 Julkiset ja kaupalliset palvelut Hakuninmaan työpaikka-alueella ei ole tällä hetkellä omia julkisia tai kaupallisia palveluja. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat Myyrmäessä ja Kaivokselassa sekä Helsingin puolella Kannelmäessä ja Malminkartanossa. Myös Maununnevalla on joitakin palveluita. Kuninkaantammen työpaikka-alueelle liikennöi arkisin työmatka-aikoina bussilinja 47, jonka päätepysäkki sijaitsee alueella. Lähimmät päiväkodit sijaitsevat Hakuninmaan pientaloalueella, Maununnevalla, Kannelmäessä ja Malminkartanossa. Lähimmät koulut sijaitsevat Hakuninmaan länsiosassa, Maununnevalla, Kannelmäessä ja Malminkartanossa. Virkistys Alue sijaitsee seudullisen viherrakenteen solmukohdassa, jossa Keskuspuiston metsämaisemat kohtaavat seudun vanhinta maisemakulttuuria edustavan Vantaanjokilaakson Mätäjokilaakson. Alueen rakentamattomat metsä- ja kallioalueet ovat virkistyskäytössä. Pitkäkoski, Haltiala sekä Paloheinä ulkoilureitistöineen ovat lähellä. Suunnittelualueen kautta kulkee Keskuspuiston läpi Töölönlahdelta Vantaan kaupungin rajalle ja siitä eteenpäin jatkuva ulkoilureitti. Hämeenlinnanväylä katkaisee Keskuspuiston ja Malminkartanon välisen seudullisen viheryhteyden. Väylän yli pääsee vain Kuninkaantammentien jatkeena olevaa kevyen liikenteen siltaa pitkin. Hämeenlinnanväylän estevaikutuksen takia Keskuspuisto ja Kuninkaantammen alue eivät luontevasti liity Helsingin läntiseen vihersormeen ja Malminkartanoon, josta seudulliset viheryhteydet jatkuvat Pikku ja Iso Huopalahdelle, Myyrmäen urheilupuiston kautta Seutulanlaaksoon sekä Konalan teollisuusalueen pohjoispuolitse Espooseen. Alueen pohjoisosassa, Keskuspuiston rajan tuntumassa on Pitkäkosken urheilumaja, jonka piha toimii ulkoilijoiden tauko- ja pysäköintipaikkana, vaikkei itse maja olisikaan auki. Alueen ulkoilureitit jatkuvat luontevasti Vantaanjoen yli Vantaan puolelle. Pitkäkosken urheilumaja
25 SUUNNITTELUOHJELMA JA JATKOSUUNNIT- TELUPERIAATTEET Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 13.5.2004 osayleiskaavan valmistelulle jatkosuunnitteluperiaatteet ja merkitsi tiedoksi osayleiskaavan suunnitteluohjelman (Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2004:7). Jatkosuunnitteluperiaatteet päätöksen mukaan ovat: Kaupunkirakenteellinen kokonaisuus 1. Kuninkaantammesta tulee korkeatasoinen asuin- ja työpaikkakaupunginosa ja se liitetään kiinteästi kaupunkikokonaisuuteen, rakennettuihin alueisiin Helsingissä ja Vantaalla sekä tärkeisiin seudullisiin Keskuspuiston ja Vantaanjokilaakson virkistysalueisiin. 2. Alue tukeutuu joukkoliikenteeseen. Alue kytketään liikenteellisesti suoraan Hämeenlinnanväylälle, jonka kautta alueen yhteydet pääsääntöisesti hoidetaan. 3. Keskuspuiston, Vantaanjokilaakson ja Vantaan puolelle jatkuvien virkistysalueiden muodostuma kokonaisuus on Kuninkaantammen alueen houkuttelevuutta lisäävä tekijä. Alueelle kehitetään seudullisten virkistysyhteyksien solmukohta. Asuminen 4. Kuninkaantammen aluetta tutkitaan 5 000 asukkaan kerrostalo- ja pientaloalueena. Asumisen maa-alasta n. puolet on kerrostaloille ja n. puolet pientaloille. 5. Laadukkaalla asuntorakentamisella ja monipuolisella talosekä asuntotarjonnalla taataan monipuolinen väestörakenne. 6. Keskeisen alueen tiiviissä kortteleissa on sekä kerrostaloasuntoja ja pientaloasuntoja. Kaupunkipientaloina toteutettavilla pientaloalueilla vastataan Helsingin kasvavaan pientaloasuntojen kysyntään ja isompien asuntojen tarpeeseen.
26 Työpaikat 7. Tavoitteena on monipuolinen työpaikkarakenne. Työpaikkatoiminnot sijoittuvat pääosin Hämeenlinnanväylän varteen. 8. Alueen nykyisten keskeisten työpaikkakortteleiden maankäyttö muutetaan. Alueelle sijoitetaan keskus, jossa on päivittäistavarakauppoja ja muita palveluita sekä myös asuintaloja. 9. Alueella toimiville työpaikkatoiminnoille tutkitaan mahdollisuudet sijoittua kehitettäviin työpaikkakortteleihin. Palvelut ja keskus 10. Kuninkaantammen alueesta muodostetaan kaupallisilta ja julkisilta peruspalveluiltaan omavarainen alue. 11. Kuninkaantammen uusilla palveluilla parannetaan myös vanhan Hakuninmaan ja alueen yritysten palveluiden saatavuutta. 12. Mitoitettavia peruspalveluja ovat päiväkodit, peruskoulu, terveyspalvelut, nuorisotilat, kirjasto ja päivittäistavarakauppa. Alueelle voidaan sijoittaa seurakunnan tiloja. 13. Kuninkaantammen keskukseen sijoittuvat kaupalliset palvelut ja osa julkisista palveluista. Keskukseen sijoite taan toimintoja kokoava monitoimitalo. Edita Oy
27 Joukkoliikenne 14. Aluetta palvelevia liityntäbussilinjoja tutkitaan niin, että ne suuntautuvat vaihtoehtoisesti Myyrmäen, Malminkartanon ja Kannelmäen asemille. Keskustaan suuntautuvien matkojen lisäksi nämä linjat tarjoavat yhteydet tärkeimpiin asiointikohteisiin. 15. Osayleiskaavassa tutkitaan sitä, että Perhekunnantien päästä voidaan johtaa bussilinja alueelle. Ajoneuvoliikenne ja pysäköinti 16. Tavoitteena on ajoneuvoliikenteen minimoiminen ja liikenneturvallisuus. 17. Ajoneuvoliikenne alueelle kulkee pääosin Hämeenlinnanväylän uuden liittymän kautta. Yhteyttä etelään vanhan Hakuninmaan pientaloalueelle tutkitaan. 18. Alueella tutkitaan ensisijaisesti keskitettyä maanalaista asukas- ja työpaikkapysäköintiä. Vaihtoehtoisesti tutkitaan pääsääntöisesti korttelikohtaista pysäköintiä täydennettynä kadunvarsipysäköinnillä. Asiointi- ja vieras pysäköinti toteutetaan pääasiassa kadunvarsipysäköintinä. Virkistys ja kevyt liikenne 19. Seudullisen rakenteen tiivistymisen aiheuttama käyttöpaine otetaan huomioon sisäisillä virkistysalueilla.
28 20. Luodaan edellytykset virkistyksen porttikohtien kehittymiselle Vantaanjoen tuntumaan. Vesilaitokselta vapautuva lampi muodostuu virkistyksen kohokohdaksi. 21. Kortteleiden sisäiset viheralueet ovat rakennettuja puistoja. 22. Alueelle toteutetaan tarpeelliset liikuntatilat ja urheilukentät. 23. Kevyen liikenteen sujuvuutta korostetaan. Alueen sisäiset yhteydet sekä yhteydet mm. Keskuspuistoon, Myyrmäkeen, Malminkartanoon ja Kannelmäkeen suunnitellaan houkutteleviksi ja turvallisiksi. Kaupunkikuva ja julkinen kaupunkitila 24. Tavoitteena on urbaani ja moni-ilmeinen kaupunkikuva, jossa kerrostalot, pientalot ja puistot lomittuvat, vaihtelevan korkuiset rakennukset rajaavat ja rytmittävät katutilaa. Alueen korkeimmat rakennukset tulevat kallioselänteelle keskukseen. Keskus suunnitellaan tiiviiksi ja vaihtelevaksi. 25. Aluetta jäsentävät aukiot ja puistot. Rakennukset rajaavat keskeisiä katutiloja ja aukioita. 26. Korttelipihoilla ja alueella laajemminkin tutkitaan mahdollisuuksia säilyttää mahdollisimman laajasti luonnonmaastonmuotoja, luonnon puustoa ja muita luonnonelementtejä. 27. Alueella kiinnitetään huomiota rakennusten kauniiseen sijoittamiseen maastoon ja huoliteltuun pihojen ja yleisten alueiden jäsentelyyn. Tekninen huolto ja ympäristöhaittojen hoito Mitoitus 28. Alue kytketään pääosin olemassa oleviin teknisen huollon verkostoihin. Sakka-altaiden alueella olevat pilaantu neet maa-alueet kunnostetaan. Liikenteen meluhaitat otetaan huomioon ja meluntorjunta suunnitellaan. 29. Alueelle tutkitaan sijoitettavaksi n. 250 000 kem2 asuntorakentamista. Työpaikkakerrosalan määrä täsmentyy osayleiskaavan valmistelun edetessä.
ALUSTAVAT MAANKÄYTTÖMALLIT 29 Yleissuunnitteluosasto valmisteli kaupunkisuunnittelulautakunnan päättämien jatkosuunnitteluperiaatteiden, osallistumisesta saatujen kommenttien ja jatkosuunnittelun perusteella alustavat maankäyttömallit, jotka esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle 21.4.2005. Mallit ovat A1, A1b A2, A3 ja B. Kaikissa malleissa rakentamisen määrä ja jako työpaikkarakentamisen sekä kerros- ja pientalorakentamisen välillä on keskimäärin sama ja perustuu Yleiskaava 2002:een. Maankäyttömalli A1 perustiedot Vaihtoehdossa A1 tiiviimmin rakennetuissa keskeisissä kortteleissa on sekoittunut rakenne; kerros- ja pientalorakentamista sekä työpaikkoja. Palvelut sijaitsevat suurelta osin keskeisellä alueella. Pientalot ovat suurimmaksi osaksi ns. kaupunkipientaloja, lammen ranta on tiukkaan rajattu ja asuinrakentamista on lähellä rantaa kiertävää raittia. Alueen pohjoisosassa Kuninkaantammentien pohjoispuolella ei ole uusia asuinkortteleita, erillispientaloja on vesilaitoksen tontin vieressä. Työpaikka-alueella Editalla on laajentumisvaraa, Paperinkeräykselle on varaus Hämeenlinnanväylän varrella. Asuinkerrostalovaltaiset alueet pintaala 98 110 m2, et=1.10 kerrosalaa n. 110 000 k-m2. Asuinpientalovaltaiset alueet pinta-ala 221 827 m2, et= 0.40 kerrosalaa n. 90 000 k- m2. Maankäyttömalli A1b perustiedot Alueellinen kokoojakatu ja Hakuninmaantie on linjattu kulkemaan lähempänä alueen keskustaa sekä osin asuinkortteleiden sisällä. Muutoin vaihtoehto on lähes samanlainen kuin A1, mutta asuntorakentamista sijoitettu selkeämmin myös työpaikkakortteleiden ympärille Keskustan tiivis ja vaihteleva korttelirakenne ja kävelyverkosto avautuvat osittain myös kokoojakadun Editan puoleiselle alueelle. Työpaikkaalueella Editalla on laajentumisvaraa, Paperinkeräykselle on varaus Hämeenlinnanväylän varrella. Asuinkerrostalovaltaiset alueet pinta-ala 136 580 m2, et=1.10 kerrosalaa n.150 000 k-m2. Asuinpientalovaltaiset alueet pinta-ala 198 860 m2, et= 0.40 kerrosalaa n. 80 000 k-m2.
30 Maankäyttömalli A2, perustiedot Vaihtoehdossa A2 tiiviimmin rakennetuissa keskeisissä kortteleissa on sekoittunut rakenne; kerros- ja pientalorakentamista sekä työpaikkoja. Palvelut sijaitsevat suurelta osin keskeisellä alueella. Pientalot ovat suurimmaksi osaksi kaupunkipientaloja, lammen ranta on tiukkaan rajattu ja asuinrakentamista on lähellä rantaa kiertävää raittia. Alueen pohjoisosassa Kuninkaantammentien pohjoispuolella uutta pientalorakentamista, erillispientaloja on vesilaitoksen tontin vieressä. Työpaikkaalueella Editalla on laajentumisvaraa, Paperinkeräykselle on varaus Hämeenlinnanväylän varrella. Asuinkerrostalovaltaiset alueet pinta-ala n. 98 100 m2, et=1.10 kerrosalaa n.110 000 k-m2. Asuinpientalovaltaiset alueet pinta-ala 243 058 m2, et= 0.40 kerrosalaa n. 97 000 k- m2. Maankäyttömalli A3, perustiedot Vaihtoehdossa A3 tiiviimmin rakennetuissa keskeisissä kortteleissa on sekoittunut rakenne; kerros- ja pientalorakentamista sekä työpaikkoja. Palvelut sijaitsevat suurelta osin keskeisellä alueella. Työpaikka-alue rajautuu Hämeenlinnanväylään, alueen toimitilarakentaminen on sekä toimistoja että kaupallisia tiloja varten. Editan ja uuden työpaikka-alueiden väliin on sijoitettu asumista. Palveluista koulu sijaitsee lähempänä lampea, urheilukentän vieressä. Lammen rannan rakentaminen kevyempää, lammen pohjoisreuna on selkeästi puistoa alueen pohjoisosassa on osoitettu laaja alue pientalorakentamiseen. Asuinkerrostalovaltaiset alueet pinta-ala 98 110 m2, et=1.10 kerrosalaa n.110 000 k-m2. Asuinpientalovaltaiset alueet pinta-ala 287 820 m2, et= 0.40 kerrosalaa n.115 000 k-m2. Maankäyttömalli B, perustiedot Vaihtoehtoa B kuvastaa selkeä ja moderni keskusta, jota jäsentävät kävelykadut ja aukiotilat sekä keskustan ja lammen yhdistävä viher- Konsulttityön illustraatiokuva
31 ja kävelyakseli. Julkiset ja yksityiset palvelut ovat keskustassa mm. monitoimikorttelissa. Palveluista koulu voi sijaita keskustassa tai lähempänä lampea, urheilukentän vieressä. Alueen pohjoisosan pientaloalue laajin, enemmän erillispientaloja. Lammen rannassa asuinrakentamista lähellä rantaa kiertävää raittia. Keskuksen alueella korttelitehokkuus e=1,201,35, pientalovaltaisilla alueilla e= 0,45-0,60 Asuinkerrostalovaltaiset alueet 104 251 m2. Asuinpientalovaltaiset alueet 247 652 m2. Malli B asumisen kokonaiskerrosala on 223 500 k-m2, työpaikkakerrosala 107 000 k-m2 ja palvelut 10 000 k-m2, yhteensä 340 500 k- m2. Mallien erot ja yhtäläisyydet Vaihtoehtoiset ratkaisut liittyvät pientaloalueiden laajuuteen, lammen pohjoisosan virkistys- ja asumiskäyttöön, Hämeenlinnanväylän varren työpaikka-alueen toteutukseen, alueellisen kokoojakadun linjaukseen sekä keskeisen alueen oman luonteen löytämiseen. Kaikissa maan-käyttömalleissa tiiveimmät asuntokorttelit sijoittuvat keskustaan ja sisääntulokatujen varsille ja väljimmät kehämäisesti keskustan ympärille. Keskeiset eroavaisuudet A-mallien osalta ovat työpaikka-alueen, lammen pohjoispuolisen asuntokortteleiden laajuuden, vesilaitoksen länsi-puolisen korttelialueen, Kuninkaantammentien pohjoispuolisten asuinkortteleiden laajuuden käsittelyssä. Lisäksi mallissa A1b on kokoojakatu linjattu erilailla. Maankäyttömallit A 1, A1b, A2 ja A3 käsittävät liki samanlaisen keskustan korttelirakenteen. Mallissa A1b alueen pääkatu on linjattu kulkemaan lähemmäksi keskusta-aluetta, jolloin keskustakortteleiden laajuus ja muoto eroavat hieman malleista A1, A2 ja A3. Vaihtoehdossa A1b kokoojakatu menee osittain asuntokorttelirakenteen sisään. Kaikissa malleissa keskeiseen alueeseen on tiiviiseen rakenteeseen rajattu kävelykatujenverkosto, johon maanalainen pysäköinti liittyy. Kuninkaantammen tulevan asuntoalueen keskeisenä kaupunkikuvallisena tavoitteena on löytää alueelle omanlainen rakennetun ympäris-
32 tön luonne. Yhtenä vaihtoehtona tutkitaan sitä, että Kuninkaantammi toteutettaisiin pääasiassa kivirakentamisena. Paitsi asuin- ja työpaikkarakentamisessa, myös ympäristörakentamisessa käytettäisiin hyväksi erilaisia kivimateriaaleja. A-malleissa keskeisten kortteleiden lähtökohtana on pienimittakaavainen kaupunkitilojen ja reittien verkko. Vaihtoehtojen kaupunkikuvallisina tavoitteina on kehittää Kuninkaantammeen keskiaikaiselle kaupungille ominaista katunäkymien ja kaupunkitilojen monipuolista vaihtelua ja virikkeellistä kaupunkiympäristöä. A maankäyttömalleissa on tavoiteltu mitoitukseltaan pienimittakaavaisia kulkureittejä ja rajattuja aukioita, jotka muodostavat tärkeitä kiinnekohtia kaupunkitilaan. Maankäyttömallissa B on esitetty moderni ja selkeä keskustaratkaisu, jota katulinjat ja pitkät katunäkymät sekä vaihtelevat rakennusmassat korostavat. Mallissa B ei ole esitetty edellä A malleissa mainittujen paikkojen vaihtoehtoista käsittelyä, kuten pientaloalueiden laajuus alueella, lammen ympäristö, Hämeenlinnanväylän varren työpaikka-alue. Paikkojen vaihtoehtoinen käsittely voi sisältyä myös malliin B. Vaihtoehtojen pysäköinti on toteutettu pääosin siten, että maankäyttömalleissa A 1, A1b, A 2 ja A3 keskusta-alueen pysäköinti on hajautetusti maanalaisena ja vaihtoehdossa B keskitetysti maanalaisena. Muutoin asukaspysäköintiä on tutkittu maanpäällisenä ja osin pihakansien alle. Asiointi- ja vieraspysäköinti on toteutettu pääasiassa kadunvarsi-pysäköintinä. Asukaspysäköintipaikkoja alueella tarvitaan noin 2300 ja työpaikkapysäköintiin n. 1700 paikkaa. Keskeisen alueen maanalaisen pysäköinnin järjestämistä tutkitaan jatkossa vuoroittaispysäköintinä, jolloin tarvittava paikkamäärä pienenee. Maankäyttömalleissa tutkittu liikenneratkaisu
Maankäyttömalleissa tutkittu liikenneratkaisu Liikenneverkko on maankäyttömalleissa A1, A2, A3 ja B lähes samanlainen. Vaihtoehdossa A1b alueen keskeinen kokoojakatu on linjattu kulkemaan osin keskusta-alueen ja asuinkortteleiden sisään. Osayleiskaava-alueelle on suora katuyhteys Hämeenlinnanväylälle rakennettavalta liittymältä. Tämä katu yhtyy Hakuninmaantiehen ja siitä edelleen Vantaan puolelle Vantaanlaaksontielle ja Vaskivuorentielle. Osayleiskaava-alueen kokoojakatuna toimii kaarevasti tiiveimmin rakennetut korttelit kiertävä katu, jolta tutkitaan yhteyttä etelään Perhekunnantielle. Alueen tuleva kehittäminen painottuu myös hyviin kevyen liikenteen yhteyksiin. 33 Työpaikat Työpaikka-alueiden laajuus ja sisältö vaihtelevat. Hämeenlinnanväylän varren työpaikka-aluetta on tutkittu niin, että alueelle voi siirtyä Hakuninmaantien itäpuolelta Paperinkeräyksen toiminta ja muutoin työ-paikka-alue kehittyy toimistorakentamisena. Editan toiminnoille varataan tilaa laajentua. Toisena vaihtoehtona tutkitaan työpaikka-alueen rajaamista aivan Hämeenlinnanväylän varteen, jolloin olisi mahdollista toteuttaa näyttävä toimitilakeskittymä ja jossa toimistotilojen ohella voisi olla myös kaupallisia palvelutiloja esimerkiksi erikoistavaroita varten. Tässä tapauksessa Paperinkeräys ei sijoitu alueelle. Autokatsastusta varten on kaikissa vaihtoehdoissa osoitettu uusi, nykyistä aluetta pienempi alue Hämeenlinnanväylän liittymän läheisyyteen. Vesilaitoksen nykyinen alue pienenee eteläiseltä osaltaan Yleiskaava 2002:n mukaisesti. Vesilaitoksen alueen länsiosan rajaus vaihtelee alueelle hahmoteltavan uuden pientalokorttelialueen laajuuden mukaisesti. Muutoin Kuninkaantammen työpaikkatoiminnot sijoittuvat pääosin alueen keskeisiin kortteleihin käsittäen alueen tarvitsemat kaupalliset ja julkiset palvelut. Työpaikka-alueina tutkittujen alueiden kerrosala-arvio on yhteensä noin 100 000 k-m2. Lisäksi palveluille tarvitaan vähintään noin 10 000 k-m2. Tulevaan toimitilakerrosalan määrään vaikuttaa Hämeenlinnanväylän varteen varattavan työpaikka-alueen laajuus ja millaisille toiminnoille se varataan sekä Editan tuleva laajuus. Palvelut ja virkistys Kaikissa malleissa kaupalliset ja julkiset palvelut sijaitsevat pääasiassa keskuksen alueella. Osassa malleista koulu on sijoitettu alueen laidalle virkistysalueen ja lammen läheisyyteen. Kaupallisia palveluja voi sijaita asuintalojen katutason kerroksissa. Keskukseen tutkitaan sijoitettavaksi palveluja kokoava monitoimitalo. Viheralueiden määrä ja sijoittuminen on eri vaihtoehdoissa melko samantyyppinen. Seudullinen viheryhteys alueen eteläosan poikki säilyy Yleiskaava 2002 mukaisesti. Lammesta ja sen ympäristöstä on tarkoitus rakentaa Kuninkaantammen tärkein puistoalue, jonne sijoittuisivat myös tarvittavat kentät ja uimaranta. Asumisen rajaus suhteessa lammen pohjoisosan rantaan vaihtelee.