MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA"

Teemu Korhonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain rajautuu luonnon asettamien rajojen perusteella - keskustaa ilmentää eräänlainen hajanaisuus ja jäsentymättömyys - täydennysrakentaminen - kaupalliset palvelut - asuminen keskustamaista Ollinmäen teollisuusalueen osayleiskaava 2025 Keskustan osayleiskaava 2025 ASUMISEN 1-VYÖHYKE - keskustan välittömässä läheisyydessä nykyisen asuinrakenteen täydennyksenä ja jatkumona - rakennukset väljemmin kuin keskustassa - viheralueet ja reitit - Aatosvainion uusi lämpölaitos ASUMISEN 2-VYÖHYKKEET - reuna-alueet, reservit ASUMISEN 3-VYÖHYKKEET TEOLLISUUS / TILAA VIEVÄ KAUPPA PYHÄJOKI - vt8:n läheisyyden hyödyntäninen MATKAILUN KEHITTÄMISVYÖHYKKEET ERITYISALUEET - esim. hautausmaa, museo, ampumarata, suojavyöhykkeet - jatkuu vihervyöhykkeenä aina Matinsaareen asti RESERVIALUE - käyttötarkoitus määrittämätön OSAYLEISKAAVAN RAJA YDINVOIMALAITOKSEN SUOJAVYÖHYKE

Ollinmäen teollisuusalueen osayleiskaava 2025 Keskustan osayleiskaava 2025 ASUMISEN 1-VYÖHYKE - keskustan välittömässä läheisyydessä nykyisen asuinrakenteen täydennyksenä ja jatkumona - rakennukset

2 PYHÄJOEN KUNTA päivitetty Pyhäjoen keskustan osayleiskaava PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN KESKUSTA Hallinto, kauppa, palvelut ja asuminen Pyhäjoen keskustan rajat ovat melko selkeät ja osaltaan Pyhäjoen vesistöjen määrittelemät. Kuntakeskus sijaitsee Pohjoishaaran molemmin puolin ja etelästä rakennettu taajama rajautuu Pyhäjoen Etelähaaraan. Valtatie 8 muodostaa keskustaajamalle luonnollisen rajan idän suuntaan. Valmisteillä olevassa osayleiskaavassa Pyhäjoen keskustan merkitystä on tarkoitus korostaa kunnan hallinnollisena ja kaupallisena keskuksena. Tavoitteena on säilyttää alueella nykyisin olevat palvelut sekä lisätä erityisesti kaupallisia palveluja vastaamaan tulevaa kysyntää. Hallinnolliset ja kaupalliset palvelut eivät poissulje keskustaajaman kehittämistä asuinalueena. Asumista ja uusien asuintalojen rakentamista lisätään myös keskusta-alueella. Asuntorakentamisen kannalta keskeisintä aluetta on Vanhatien varrella vanhan urheilukentän alue ja kirkon läheisyydessä sijaitsevat rakentamattomina säilyneet tontit. Alueen potentiaaliset mahdollisuudet tarkastellaan asemakaavoituksen yhteydessä. Suunnittelun kannalta tärkeitä tavoitteita ovat täydennysrakentamisen sopeuttaminen olemassa olevaan rakennuskantaan, joka edustaa rakennustyyleiltään useita ajanjaksoja. Joitakin rakennuksia alueelta voidaan tarvittaessa purkaa uuden tieltä taajamakuvan ja toiminnallisuuden parantamiseksi. Vanhatie loivine kaarteineen ja tien varteen rakennettuine taloineen on kuitenkin kylämäisenä raittina keskustaajaman pääväylä, jonka ilmettä ei tulisi muuttaa liian voimakkaalla rakennuskannan uudistamisella. Keskustan avaintekijät: - Virastotien, Kuntatien ja Vanhatien hallintokeskus ja kaupallisten palvelujen keskittymä alueen vahvistaminen myös jatkosuunnittelussa - Kirkon seutu Vanha hautausmaa täydennysrakentamisessa huomioitava tiettyjen näkymälinjojen säilyminen kirkon suuntaan - Pyhäjoen Pohjois- ja Etelähaaran välisellä alueella terveyskeskus, koulukeskus, vapaa-aikatalo ja nuorisotila sekä keskusurheilukenttä toiminnallisesti tärkeä osa keskustaa - Vanhatien museosilta keskustan etelärajalla - kevyen liikenteen yhteydet keskusta-alueen sisällä ja yhteyksien jatkuvuus viheralueiden kautta keskustan ulkopuolisille asuin- ja työpaikka-alueille 1

Pyhäjoen vesistöjen määrittelemät. Kuntakeskus sijaitsee Pohjoishaaran molemmin puolin ja etelästä rakennettu taajama rajautuu Pyhäjoen Etelähaaraan.

3 ASUMISEN 1-VYÖHYKE Asuminen, viher- ja virkistysalueet, joenvarsialueet Lähivuosien asuinrakentaminen keskittyy tälle niin kutsutulle asumisen 1-vyöhykkeelle, joka kiertää kauttaaltaan Pyhäjoen keskustaa. Etelästä alue ulottuu Etelähaaran ylitse jonkin verran Etelänkylän puolelle. Rakentamista voidaan toteuttaa tietyillä alueilla täydennysrakentamisen periaatteilla. Täydennysrakentamisessa voidaan helposti hyödyntää olemassa olevaa kunnallistekniikkaa, kun rakentaminen kohdistuu jo olemassa olevan asuinrakenteen läheisyyteen. Rakentamisessa tulee kuitenkin ottaa huomioon jo olemassa oleva yhdyskuntarakenne. Asemakaavoituksen piiriin tällaisista kohteista on jo sisällytetty mm. Koskipuiston alue. Uudisrakentamista kohdistetaan myös uusien asuinalueiden jatkumona jo olemassa olevaan asuinrakenteeseen. Asemakaavoituksella on käynnistetty jo Hourukoskenpuiston ja Aatosvainion alueiden suunnittelu. Keskustan pohjoispuolella Alavainion seutua voidaan tulevina vuosia kehittää sekä täydennys- että uudisrakentamiselle sopivana kohteena. Muita vyöhykkeelle sijoittuvia kohteita ovat mm. Tiironsuvannon alue, mistä Etelähourun pohjoisja eteläranta sijoittuvat tälle vyöhykkeelle. Lännempänä Pohjois- ja Etelähaaran välisistä alueista asumispainotteiseen suuntaan kehitetään Konikankaan, Karin ja Lipinsaaren alueita. Osalla rantojen läheisyydessä sijaitsevista alueista tulee yksityiskohtaisemman kaavoituksen yhteydessä huomioida alueille laaditut Pyhäjoen tulvakartoitukset. Asumisen 1-vyöhykkeen avaintekijät - Pyhäjoen keskustan läheisyys - olemassa oleva yhdyskuntarakenne - kevyen liikenteen yhteydet - vesistöjen läheisyys ja ranta-alueiden hyödyntäminen osana viherverkkoa (mm. Tiirosta Tervoon hanke) ASUMISEN 2-VYÖHYKE Väljä asuminen, vihervyöhykkeet, Pyhäjoen suistoalue Asumistarkoitukseen pidemmällä aikavälillä osoitettu 2-vyöhyke sijoittuu asumisen 1-vyöhykkeen länsi ja itäpuolelle. Länsiosassa sijaitseva vyöhyke ulottuu pohjoisesta Mäntyrannasta Etelänkylän alueelle Patterinkankaalle. Itäosassa sijaitseva vyöhyke on jatkumoa Hourunkosken alueelta etelän suuntaan Tiironsuvannon alueelle. Tontit voivat näillä alueilla on väljemmin sijoiteltuja ja koolta suurempia kuin asumisen 1-vyöhykkeellä. Rantavyöhykkeille rakennettavia pientaloja voidaan sijoittaa Hevoskarin ja Lipinsaaren alueille sekä mahdollisesti myös Matinsaareen. Myös asumisen 2-vyöhykkeellä tulee yksityiskohtaisemman kaavoituksen yhteydessä huomioida alueille laaditut Pyhäjoen tulvakartoitukset. Asumisen 2-vyöhykkeen avaintekijät 2

Täydennysrakentamisessa voidaan helposti hyödyntää olemassa olevaa kunnallistekniikkaa, kun rakentaminen kohdistuu jo olemassa olevan asuinrakenteen läheisyyteen.

4 - jokisuiston ja meren läheisyys - kunnallistekniikan rakentaminen (sijoittuu osittain nykyisellään vyöhykkeen lähialueille) - Pyhäjoen keskusta kohtuullisen lähellä - kevyen liikenteen yhteyksien kehittäminen ASUMISEN 3-VYÖHYKE Asumisen reunavyöhykkeet Uloimmaksi Pyhäjoen taajamaa kiertäviä vyöhykkeitä sijoittuu asumisen 3-vyöhykkeeksi luettavat alueet. Lännessä tämä ulottuu Eteläkylästä valtatie 8 itäpuolelta pohjoiseen Tervon ja Matinsaaren alueille. Itäosan vastaava vyöhyke sijoittuu Jokiahteen ja Tolpankankaan alueille joenmutkan pohjoispuolelle. Kaavoitus käynnistetään tarvittaessa. TEOLLISUUSALUEET Teollisuusalueet, tilaa vievän kaupan alueet Pyhäjoen laajin teollisuusaluevaraus sijoittuu kuntakeskuksen pohjoispuolella valtatie 8:n varteen Ollinmäen alueelle. Toinen merkittävä aluevaraus sijoittuu Etelänkylään valtatie 8:n itäpuolelle. Ollinmäkeen on tarkoitus sijoittaa teollisuustontteja sekä toimitiloja tilaa vievän kaupan tarpeita varten. Alueella mahdollistetaan myös rakentamista palveleva kaupallinen toiminta ja tilapäinen asuminen. Alueen suunnittelu on käynnistynyt syksyllä 2011 Ollinmäen osayleiskaavan laadinnalla. Etelänkylässä on jo entuudestaan jonkin verran teollista toimintaa, joten alueelle on mielekästä tarvittaessa kaavoittaa lisää teollisuus ja työpaikka-alueita tai tontteja tilaa vievän kaupan tarpeita varten. Teollisuusalueiden avaintekijät - valtatie 8 läheisyys ja sen hyödyntämismahdollisuudet - isojen teollisuustonttien keskittämismahdollisuus erityisesti Ollinmäessä MATKAILUN KEHITTÄMISVYÖHYKKEET Matkailutoimintojen kehittämistä varten varatut alueet Pyhäjoen leirintäalue, mikä on myös Pyhäjoen päämatkailukohde, sijaitsee Kielosaaressa. Tulevaisuudessa Matinsaaren aluetta voidaan myös kehittää matkailupainotteisten toimintojen alueena. 3

Lännessä tämä ulottuu Eteläkylästä valtatie 8 itäpuolelta pohjoiseen Tervon ja Matinsaaren alueille. Itäosan vastaava vyöhyke sijoittuu Jokiahteen ja Tolpankankaan alueille joenmutkan pohjoispuolelle.

5 ERITYISALUEET Erityistoimintojen vuoksi suunnittelussa huomioitava alue Annalan kotiseutumuseo, hautausmaa ja ampumarata-alue on strategisessa suunnittelussa huomioitu erityistoiminnot -aluevarausmerkinnällä. Kaikki kolme kohdetta sijaitsevat toisiinsa nähden melko lähekkäin ja vaativat ympärilleen tietyn kaltaisen suoja-alueen. Suoja-alueen turvin pyritään takaamaan se, että erityyppiset maankäyttömuodot eivät sijoittuisi tosiinsa nähden liian lähekkäin ja aiheuttaisi ristiriitaisuuksia maankäytön aluevarausten kesken. RESERVIALUEET Käyttötarkoitus määrittelemätön Maankäyttösuunnitelmaan on osoitettu kaksi aluevarausta, joiden käyttötarkoitus on toistaiseksi määrittelemätön. Kyse on reservialueista, joiden kaavoittaminen käynnistetään tarpeen vaatiessa esimerkiksi teollisuus- ja työpaikkatoimintojen sijoittamista varten tai alueet voidaan osoittaa myös asuinrakentamiskäyttöön. Reservialueet sijaitsevat Etelähaaran eteläpuolella ja pohjoisempana valtatie 8:n itäpuolella rajautuen pohjoisessa Parhalahteen ja idässä Järvisuon alueella. Karttaan on merkitty mustalla viivarajauksella Pyhäjoen kunnan keskustan osayleiskaava 2025 rajaus sekä Ollinmäen osayleiskaavan rajaus ja pistekatkoviivalla kartan pohjoisosaan tulevan Hanhikiven ydinvoimalaitoksen 5 km:n suojavyöhyke. 4

Suoja-alueen turvin pyritään takaamaan se, että erityyppiset maankäyttömuodot eivät sijoittuisi tosiinsa nähden liian lähekkäin ja aiheuttaisi ristiriitaisuuksia maankäytön aluevarausten kesken.

Samankaltaiset tiedostot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle