Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Transkriptio

1 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee Vantaan kaupungin 23. kaupunginosaa, Kivistö, tonttia sekä osaa yleistä aluetta Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kivistön kaupunginosassa Vanhan Nurmijärventien varrella. 1.2 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Asemakaavan muutos nro , Kivistö. Asemakaavan muutoksella on tarkoitus laajentaa olemassa olevaa asuinpientaloalueen tonttia osalla nykyisen asemakaavan mukaisesta puistoa. 1

2 Asemakaavan muutos nro , SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 Asemakaavan muutos... 1 Kaava-alueen sijainti KAAVAN NIMI JA TARKOITUS TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 Luonnonympäristö... 3 Rakennettu ympäristö... 4 Liikenne... 4 Tekninen huolto... 4 Maanomistus Suunnittelutilanne... 4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 4 Maakuntakaava... 4 Marja-Vantaan osayleiskaava... 4 Voimassa oleva asemakaava... 5 Rakennusjärjestys... 5 Tonttijako- ja kiinteistörekisteri... 5 Pohjakartta... 5 Rakennuskiellot ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Osallistuminen ja vuorovaikutus... 5 Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne... 6 Korttelialueet Kaavan vaikutukset... 7 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöön... 7 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 7 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 7 Vaikutukset liikenteeseen ASEMAKAAVAN TOTEUTUS KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET

3 Asemakaavan muutos nro , TIIVISTELMÄ Tontin omistajat ja Vantaan kaupungin Yrityspalvelut hakivat asemakaavan muuttamista Suunnittelualueella on voimassa asemakaava nro , jossa alue on asuinpientalojen korttelialuetta AP-2 sekä puistoa VP. Asuinpientalojen korttelialueen tonttitehokkuusluku e on 0,15. Asemakaavamuutoshakemuksessa on esitetty asuinpientalojen korttelialueen tontin laajentamista noin 330 m 2 :n osalla tonttiin rajautuvasta puistosta. Asemakaavan muutoksella voimassa olevaa asemakaavaa muutetaan siten, että puistosta VP 332 m 2 :n suuruisen osan käyttötarkoitus muutetaan asuinpientalojen korttelialueeksi AP. Tonttijaolla ja tonttijaon muutoksella puiston osa liitetään uudelleen muodostettavaan tonttiin. Tontin käyttötarkoitus ja tehokkuusluku eivät muutu nykyisestä. Tontin uudeksi numeroksi tulee Sen pinta-ala on 2172 m 2 ja rakennusoikeus 326 k-m 2. 3 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue sijaitsee Kivistön kaupunginosassa osoitteessa Vanhan Nurmijärventie Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Asuinpientalojen korttelin tonttiin rajautuva puisto on enimmäkseen luonnonmukaista lehtipuumetsää. Alueella ei ole inventoitu arvokkaita luontokohteita eikä suojeltavia eläimiä tai kasveja. Puistossa sijaitsee avo-oja. 3

4 3.2 Suunnittelutilanne Asemakaavan muutos nro , Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen tontilla sijaitsee vuonna 1963 valmistunut 120 k- m2:n suuruinen omakotitalo. Kaavamuutosalue rajautuu rakennettuun Vanhaa Nurmijärventiehen, joka on historiallista tieosuutta Vanha Kaarelantie Vanha Nurmijärventie, joka on vanha rakennuskulttuurikohde ja kuuluu suojeluluokkaan A. Liikenne Suunnittelualueen kohdalla Vanhan Nurmijärventien liikennemäärän arvioidaan olevan iltahuipputunnin aikana noin 200 ajoneuvoa. Tekninen huolto Suunnittelualue kuuluu vesijohto- ja viemäriverkkojen piiriin. Tonttiliittymä on Kiilletien puolella. Maanomistus Suunnittelualue koostuu yksityisessä maanomistuksessa olevasta tontista ja osasta Vantaan kaupungin omistamaa puistoa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on määritellyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Hanke ei ole ristiriidassa tavoitteiden kanssa. Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Hanke on maakuntakaavan mukainen. Marja-Vantaan osayleiskaava Kaupunginvaltuuston hyväksymässä osayleiskaavassa alue on pientaloaluetta A3, jolle saa rakentaa ensisijaisesti pientaloja. Alueella voidaan sallia asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Hanke on osayleiskaavan mukainen. 4

5 Asemakaavan muutos nro , Voimassa oleva asemakaava Kaavamuutosalueella on voimassa asemakaava nro (YM ), jossa alue on asuinpientalojen korttelialuetta (AP-2) sekä puistoa (VP). Asuinpientalojen korttelialueen tehokkuusluku on 0,15. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on 2. Kuhunkin rakennukseen saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa. Rakennuksia voi liittää toisiinsa kevyin rakennelmin. Asuntoa kohti saa rakentaa taloustilaa suurimman sallitun kerrosalan lisäksi enintään 30 m 2. Rakennusjärjestys Vantaan rakennusjärjestys, Kv Tonttijako- ja kiinteistörekisteri Suunnittelualue on merkitty kiinteistörekisteriin tonttina ja yleisenä alueena Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284 / 1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Tontin omistajat ja Vantaan kaupungin Yrityspalvelut hakivat asemakaavan muuttamista talvella Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja postitettiin osallisille Vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa Mielipiteet pyydettiin mennessä. Osallisia olivat: - hakijat - naapurit - kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukasym. yhdistykset - kaupungin viranomaiset - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - kunnan jäsenet ja ne, jotka katsoivat olevansa osallisia. Kivistön aluetoimikunta käsitteli kaavamuutosta kokouksessaan Aluetoimikunnalle ei ollut huomautettavaa. 5

6 Asemakaavan muutos nro , Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Kirjeitse ja sähköpostitse saatiin kaksi mielipidettä. Museovirastolta ja Vantaan kaupunginmuseolla ei ollut huomautettavaa kaavamuutoksesta. 4.2 Asemakaavan tavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin ei ollut kaavatyön edetessä tarpeen tehdä tarkistuksia. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on laajentaa tonttia siihen liitettävällä noin 330 m 2 :n osalla puistoa. Tontin tehokkuusluku 0,15 pysyy samana. Vertailu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Asemakaava on tavoitteiden mukainen. Vertailu maakuntakaavaan ja osayleiskaavaan Hanke on maakuntakaavan ja osayleiskaavan mukainen. Vertailu voimassa olevaan asemakaavaan Voimassa olevan asemakaavan puistoa muuttuu asuinpienrakennusten korttelialueeksi. Vanhan Nurmijärventien osuudella oleva liittymäkielto laajenee tonttiin liitettävälle osalle. 4.3 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Asemakaavaratkaisu perustuu hakijan esittämään ratkaisuun ja maanomistajien ja kaavoittajien välisiin neuvotteluihin. Muunlaisia ratkaisuja ei ole mahdollista toteuttaa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Korttelialueet Asemakaava-alueen pinta-ala on 2171 m 2. Tonttijaon muutoksella tontin uudeksi numeroksi tulee AP Asuinpientalojen korttelialue Kuhunkin rakennukseen saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa. Rakennuksia voi liittää toisiinsa kevyin rakennelmin. Asuntoa kohti saa rakentaa taloustilaa suurimman sallitun kerrosalan lisäksi enintään 30 neliömetriä. Alueelle saa sijoittaa sellaisia toimisto- ja niihin verrattavia työtiloja, jotka eivät häiritse asumista, yhteensä enintään 20 % tontin rakennusoikeudesta. Autopaikkojen vähimmäismäärät: Asunnot 1,5 autopaikkaa/asunto Toimistot 1 autopaikka/50 k-m 2 6

7 5.2 Kaavan vaikutukset Asemakaavan muutos nro , Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöön Tonttiin liitettävä osa puistoa on tontin ja kadun välisenä alueena ollut jo ennestään tontin omistajan hoitamaa aluetta. Kaavamuutoksella ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja ympäristöön. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Tontin pinta-alan kasvaessa myös tehokkuusluvun mukainen rakennusoikeus lisääntyy ollen silloin 326 k-m 2. Ennen kaavamuutosta tontilla on ollut rakennusoikeutta jäljellä 156 k-m 2, kaavamuutoksen jälkeen sitä on jäljellä 226 k-m 2. Rakennusoikeus mahdollistaa toisen omakotitalon rakentamisen tontille. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnontilaista metsäaluetta muuttuu korttelialueeksi. Tonttiin liitettävä osa puistoa on tuonut virkistysarvoa lähinnä kaavamuutoksen hakijoille, jotka ovat myös puiston osaa hoitaneet. Kaavamuutoksella ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön. Puistossa sijaitsevan avo-ojan siirtäminen on tontin omistajan kustannuksella mahdollista tonttiin liitettävällä osalla. Siirtäminen on tehtävä yhteistyössä Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskuksen kanssa. Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia liikenteeseen. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentaminen voidaan toteuttaa heti, kun asemakaava on tullut voimaan. 7 KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatimiseen ovat osallistuneet: kaavoitusinsinööri Kai Zukale, kaavoituspäällikkö Lea Varpanen, suunnitteluavustaja Vuokko Rova, Vantaa VANTAAN KAUPUNKI Marja-Vantaa-projekti Lea Varpanen kaavoituspäällikkö Kai Zukale kaavoitusinsinööri 7

8 Asemakaavan muutos nro ,

9 Asemakaavan muutos nro ,

10 Asemakaavan muutos nro ,

11 Asemakaavan muutos nro ,

12 Asemakaavan muutos nro ,