VILLA WILHELMSBERG ASEMAKAAVAN SELOSTUS 444 PORVOO KAUPUNGINOSA 12 KORTTELI 269 OMAKOTIRAKENNUSTEN KORTTELIALUE, PUISTO- JA KATUALUEITA Asemakaavan käsittelyvaiheet Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 10.12.2009 310 Asemakaavan hyväksyminen: Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 4.3.2010
1 PERUSTIEDOT 1.1 Alueen määrittely ja sijainti Suunnittelualue kattaa nykyisen Villa Wilhelmsbergin vuokramääräalan, sen viereiset tervaleppämetsiköt ja noin 200 metriä pitkän pätkän Tarkkistentien tiealuetta. Alue on kooltaan noin 2 ha. Se sijaitsee kaupungin keskustasta 2,7 km kaakkoon, sairaalan vieressä ja meren rannalla, Ruskiksen luonnonsuojelualueeseen työntyvällä pienellä niemellä. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Villa Wilhelmsberg on kaava-alueella sijaitsevan huvilan nimi. Kaavoitus on käynnistetty vuokramääräalalle rakennuksen omistajan pyynnöstä kaupunginhallituksen päätöksellä 12.2.2007 59. Kun hyväksytyn asemakaavan perusteella muodostettu tontti on rekisteröity, tehdään tontista uusi vuokrasopimus, joka sisältää yleisten tontinluovutusehtojen mukaisen osto-oikeuden. 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat 1. Sijaintikartta 2. Havainnekuva 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Yhteenveto kuulemisen järjestämisestä 1.4 Luettelo taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Selvitys Villa Wilhelmsbergin alueen maankäytön muutoksista Selvitys rakennuksista ja pihapuistosta Ruskiksen luonnonsuojelualueen rauhoituspäätös Porvoonjokisuisto-Stensböle Natura 2000 alue yleissuunnitelma 1999 (Uudenmaan ympäristö keskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 144) Porvoon kaupungin historia III:2, Anneli Mäkelä-Alitalo Senaatinkarttalla vuodelta1878 näkyy Pellingintien varteen rakennetut huvilat puistoineen sekä muu rannikon asutus. Villa Wilhelmsberg on oikeassa alanurkassa ja Wallgrenien huvila kuvan keskellä. 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Huvilakulttuuria 1800-luvulla Nykyisen huvilan ja sivurakennusten rakentamisvuodet eivät ole tiedossa. Ville Wallgren kertoo kirjoituksessaan vuonna 1 / 11
1939 Borgå Bladetissa, että rouva Less aikoi vuonna 1874 rakentaa huvilan lähelle konsuli Wilhelm Åbergin Villa Wilhelmsbergiä. Wallgrenien oma huvilapaikka vuodesta 1858 lähtien sijaitsi myös Pellingintien varrella tästä noin 800 metriä kaupunkiin päin. Vanhemmissa kartoissa on merkintöjä viljelystä huvilan puiston alavalla osalla ja nykyisellä tiealueella. Taiteilijapariskunta Louis Sparre ja Eva Mannerheim-Sparre ostivat huvilan vuonna1897. Huvila oli silloin ensiluokkainen hirsirakennus, jossa oli kahdeksan huonetta ja torni. Runsaan kahden hehtaarin tontilla oli leivintupa, puuvaja ja jääkellari sekä puutarha marjapensaineen ja kirsikkapuineen. Taiteilijat nimittivät huvilaa Orrelaksi. He suunnittelivat sinne myös ateljeeta, mutta sitä ei koskaan toteutettu. Valokuvassa päärakennus vuonna 2009. Piirros KA Gulin 1800-luvun lopulta Rakennukset Nykyinen huvilarakennus muistuttaa hahmoltaan huvilasta 1800-luvun lopulla tehtyä piirrosta, vain torni puuttuu ja sen paikalla on veranta, jonka päällä on parveke. Huvilasta ei ole tehty asemakaavatyötä varten rakennushistoriallista selvitystä. Huvilarakennus on kaupunkikuvallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokas. Se saattaa olla osittain alkuperäinen. Pehtorin tupa lännestä päin 2009. Alueella on myös nykyisin pehtorin tuvaksi nimetty hirsirakennus, autotalli-varasto, saunarakennus sekä osittain romahtanut jääkellari. Pehtorin tupa näyttää sijoittuvan samalle paikalle kuin vuosien 1833 ja 1878 kartoissa näkyy rakennus. Nykyinen rakennus on laajempi ja siinä on selvästi uudempia osia kuten kuisti maisemaikkunoineen. Julkisivulaudoitus on uusittu 2000-luvulla. Rakennuksen lattiakorko on noin +3 mpy. 2 / 11
Pehtorin tupa sekä autotallin pääty idästä päin. Sauna on rakennettu vanhoille perustuksille. Autotalli-varastorakennus on myös useammassa vaiheessa rakennettu. Sauna on rakennettu vanhan saunarakennuksen kivijalalle vuonna 2003 arkkitehti Anneli Naukkarisen piirustusten mukaan. Päärakennus ja ulkorakennukset muodostavat yhdessä hienon kokonaisuuden, mutta sivurakennuksilla ei sellaisia suojeluarvoja ole, että ne tulisi säilyttää nykyisessä asussaan. Puutarha Huvilan puutarhassa on säilynyt harvinaisia kasvullisia piirteitä 1800-luvun puutarhakulttuurista kuten terassia reunustava lehmuksista leikattu lehväseinämä, kallion männyt ja vanhoja jalopuita. Etelärinteessä on säilynyt muutama hedelmäpuu viitteinä hyötypuutarhan osuudesta. Nykyisin tätä puutarhamaista pihaaluetta hoidetaan nurmikkona siten, että vanhasta pihapuistosta jääneet merkit maaston pinnassa säilyvät. Näin ovat mm. vanhojen puutarhakäytävien paikat yhä näkyvissä. Lehväseinämän lehmukset leikataan edelleen vuosittain. 1900- luvun puolessa välissä muotiin tulleet suurikasvuiset poppelit ovat huonokuntoisia ja hallitsevia. Tontilta raivatuista kivistä on rakennettu kiviaidat, sisäänkäynnin edustaan ajoluiska muureineen ja puolipyöreä terassimuuri. Kiviaidat, kivetyt terassit ja portaat sekä terassienmuurit ovat hyvin säilyneitä ja merkittäviä puutarharakenteita. Huvilan ranta ja kallio ovat olleet osa puutarhaa. Kalliolla oli kivikkopuutarha kalliokasveineen, portaat alas rantaan ja meren rannassa, kallion alapuolella oli laudoitettu polku. 3 / 11
Puutarhasta on levinnyt kulttuurikasveja viereisiin tervaleppäluhtiin. Karttojen perusteella on syytä olettaa, että puronotko on ollut osa puutarhaa, ja tervalepikko on kasvanut vasta puutarhan villiintyessä 1900-luvulla. Myös merenranta oli rakennettu 1800-luvun lopulla puutarhaksi. Kallion kohdalla puutarhasta on ollut yhteys rantaan kivettyjä portaita pitkin. Portaat ovat taidokkaasti yhdistetty kiviaitaan ja kallion luontaisiin terasseihin. Kallionkoloissa kasvaa sekä kulttuuriperäisiä että luontaisia kivikkokasveja, jotka ovat peittymässä vesakkoon. Kallion kiertävistä pitkospuista on säilynyt jäänteitä. Niiden perusteella ei voi arvioida rakenteen ikää. Rannassa on laiturin maapenger säilynyt, mutta yhteyttä mereen ei enää ole, sillä tiheä ruovikko ympäröi huvilan niemen. Rinteessä ja maapenkereessä kasvaa vesakkoa ja huonokuntoisia koivuja, jotka peittävät huvilan näkyvyyttä kaukomaisemassa. Kalliorinne, ranta ja tervaleppäluhdat eivät ole vuokraaluetta. Ruskis ja Natura 2000 -alue Villa Wilhelmberg sijaitsee niemellä, joka työntyy Ruskiksen luonnonsuojelualueeseen. Porvoon kaupunki hoitaa Ruskiksen luonnonsuojelualuetta laiduntamalla siellä karjaa. Rannan tuntumaan on rakennettu pitkospuut ja lintutorni. Ruskiksen ruovikkoalue on merkittävä sekä kaupunkiluonnon monimuotoisuuden, että kaupunkilaisten luontosuhteen muodostumisen ja virkistäytymisen kannalta. Rantaa pitkin kulkevalle viheryhteydelle muodostaa maastollisen esteen Villa Wilhelmsbergin kohdalla jyrkkä rantakallio. Kaavallisena esteenä rannan puoleiselle reitille ovat Tarkkisen kylän puolella omarantaiset tontit. Viheryhteys olisi kuitenkin mahdollista toteuttaa pitkospuina, kuten muuallakin Ruskiksen rannassa. Kartassa Natura 2000 alue on merkitty viivoituksella. Ruskisken rajaus on luonnonsuojelualueen perustamispäätöksessä määritelty kulkemaan rantaviivaan. Rajan tarkka linja määritetään tässä asemakaavassa. Sairaalan puolella oli öljyvahinko 2007 Sairaalalla tapahtuneessa öljyvahingossa jäi happilinjan alle kunnostuksen jälkeen noin 10 m3 öljyllä pilaantunutta maa-ainesta. Kaksi sadevesi- ja salaojalinjoista johtaa sairaalalta Tarkkistentien ali ja purkautuu Ruskiksen rantaan. Näihin sade- ja salaojavesien purkupaikkoihin asennettiin öljynerottimet öljyjäämien keräämiseksi. Toinen erottimista sijaitsee kaava-alueella ojapainanteen alkupäässä ja toinen tervalepikossa noin 50 metriä kaava-alueesta pohjoiseen. Erottimista sadevesi on johdettu edelleen Ruskikselle laskeviin ojapainanteisiin. Alueen tiet ja kunnallistekniikka Tarkkistentie on tielaitoksen maantie no 155. Villa Wilhelmsbergiltä on tonttiliittymä siihen suoraan. Alueella on kunnallistekniikka valmiina. Tulvavaara-alue Ruskiksen ranta on tulvavaara-aluetta korkeuskäyrän +3 mpy alapuolella. Pehtorin tupa ja autotalli/varasto on rakennettu tontin alavalle osalle, joka on tulvavaara-aluetta. 4 / 11
2.2. Maanomistustilanne Kaupunki omistaa vuokramääräalan sekä Ruskiksen luonnonsuojelualueen. Lea ja Timo Salovaara omistavat rakennukset ja vuokraoikeuden. Tielaitos omistaa Tarkkistentien tiealueen. 2.3 Suunnittelutilanne Alueella ei ole asemakaavaa. Keskeisten alueiden osayleiskaavassa huvila on pientalovaltaisella asuntoalueella, jolla ympäristö säilytetään (AP/s). Sitä kiertää hyvin kapea viheralue (VL). Meren rantaa seuraava virkistysyhteytenä toimii Tarkkistentien varren pyörätie tässä kohdassa ja Tarkkisen kylässä, missä ranta on yksityistä. Rantakaista ja ruovikoitunut lahti, Ruskis, ovat luonnonsuojelualuetta (SL) ja Natura 2000-aluetta. Luonnonsuojelualueen raja on päätöksessä määritelty sanallisesti kulkemaan rantaviivaa pitkin ja siten, ettei se estä Tarkkisten tien kehittämistä. Rajaus tarkentuu tässä asemakaavatyössä Villa Wilhelmsbergin kohdalla. Ote yleiskaavasta, nuoli osoittaa Villa Wilhelmsbergiä. 2.4 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Tulva-vaara ja alin sallittu lattiakorko Tontin alava osa on tulvavaara-aluetta. Sen vuoksi kaavamääräykseksi on kirjattu asuinrakennuksille alin lattiakorko + 3,1. Vanhaa asuinrakennusta korjattaessa sallitaan tästä poikkeaminen. Pehtorin tuvan nykyistä lattiakorkoa ei ole mitattu, mutta se on arviolta noin +3 mpy. Kaavamääräys siis antaa mahdollisuuden korottaa rakennuksen sokkelia, jos se kunnostetaan asunnoksi, tai pitää se nykyisellään. Aluen erityispiirteiden tunnistaminen Kaavassa on selvitetty kulttuuriperintöön ja luontoon liittyvät erityispiirteet. Vaihtoehtoisten ratkaisujen avulla on tutkittu maankäytön ja alueiden tulevan hoidon vaikutuksia kulttuuriperinnön säilyttämiseen sekä luonnonoloihin ja luonnonperinnön säilymiseen. 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistämistä koskeva päätös Kaavoitus on käynnistetty vuokramääräalalle rakennuksen omistajan pyynnöstä kaupunginhallituksen päätöksellä 12.2.2007 59. Omistaja on päätöksen jälkeen vaihtunut, mutta uusi omistaja on sitoutunut maksamaan kaavoituksesta aiheutuvat kulut. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Asukkaat ja naapurit Kaavatyö aloitettiin lähettämällä asukkaille ja naapureille kysely heidän toiveistaan alueen kehittämisen suhteen. Kyselyyn ei saatu yhtään vastausta. 5 / 11
Luonnosvaiheen jälkeen tarkennettiin kysymystä, mikä huvilamiljöössä on alkuperäistä ja arvokaista. Huvilan omistajat, jotka ovat myös nykyiset asukkaat, tuntevat miljöön yksityiskohtaisesti. He katsoivat että vanhaa ja mahdollisesti alkuperäistä ovat rakennukset, ulkoportaikon edessä oleva tasanne, joka on reunustettu kivimuurilla ja keväisin muotoon leikattavilla lehmuksilla (14 kpl), suihkulähde, W-kirjaimella varustettu taottu rautaportti pylväineen, valaisinpylväät (6 kpl), kivimuuri tontin ympärillä, muurilta alas rantaan menevät kiviportaat sekä puusto ja tontin läpi virtaava puro kosteikkoineen. Tuuliviiriksi kunnostettu takorautainen orava saattaa olla Orrelan tunnus. Näiden säilyttämiseen kiinnitetään asemakaavassa huomiota. Viranomaisneuvottelua ei järjestetty Viranomaisyhteistyön tarpeellisuutta pohdittiin Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa 24.2.09. Neuvottelussa todettiin, että viranomaisneuvotteluja ja lausuntomenettelyä ei tarvita, koska rakennuksen suojelussa ei ole ristiriitoja. Viranomaisyhteistyö luonnon ja miljöön suojelukysymyksissä Työn aluksi järjestettiin neuvottelu rakennuksen ympäristöä koskevista suojelukysymyksistä sen vuoksi, että suunnittelualue rajautuu Natura 2000-alueeseen ja sen rannat ovat kulttuurihistoriallisesti arvokasta huvilapuutarhaa. Mukana olivat Uudenmaan ympäristökeskuksen luonnonsuojeluryhmästä ylitarkastaja Ilpo Huolman ja Porvoon museon rakennustutkija Henrik Wager sekä kaupungin ympäristönsuojelun tarkastaja. Keskustelussa syvennyttiin kulttuuriperinnön suojelun ja luonnon suojelun tavoitteisiin Ruskiksen ja vanhan huvilapuutarhan rajapinnalla. Keskustelussa tuotiin esille seuraavat mm. seikat: Puutarhajätettä ei saa viedä luonnonsuojelualueen tai puiston puolelle, koska se tukahduttaa arvokasta pohjakasvillisuutta. Tontti ei enää ole rantatontti siinä mielessä, että siitä saisi yhteyden avoveteen. Mitään veneväyliä ei saa kaivaa. Ruovikkoa ei saa omatoimisesti poistaa luonnonsuojelualueen puolella. Vanhat kiviaidat saa kunnostaa, mutta niihin ei saa rakentaa uusia osia tai korotuksia. Kallion ja kiviaidan välisellä osuudella on vanha rakennettu ranta ja poistetun laiturin vanha maapenger. Tämä alue on parasta hoitaa avoimina ja poistaa puusto ja pensasto, jotka voivat kasvaessaan ja kaatuessaan rikkoa rakenteita. Rantakallion alla olleet pitkospuut voidaan kunnostaa. Vanhojen rakenteiden jäänteitä ei saa poistaa ellei niitä korvata vastaavilla uusilla. Kaupunki huolehtii öljyvahingon jäljistä ojapainanteessa Jos kaupunki haluaa järjestää kulun rantaa pitkin, keskustellaan UYK:en kanssa pitkospuiden sijoittamisesta pajukon ja ruovikon puolelle, jotta tervalepikkoon ei tarvitse sijoittaa rakenteita. Luonnonsuojelualueen puolella tehtävät rakentamis- ja hoitotoimenpiteet edellyttävät suunnitelmaa, jonka hyväksyy UYK. Tiealueen raja merkitään kaavaan normaalin käytännön mukaan. 6 / 11
Luonnosvaiheen jälkeen tarkennettiin kysymystä huvilamiljöön alkuperäisistä ja arvokkaista tekijöistä. Luonnonsuojelun tarkastaja katsoi arvotekijöiksi vanhat lehtipuut ja sijainnin osana arvokasta luonnonympäristöä. Ympäristönsuojelun tarkastaja korosti tervalepikoiden arvoa rantakasvillisuuden osana. Suunnitteluvaiheen kuuleminen: (MRL 62, MRA 30 ) Kaavaluonnos ja muu suunnittelumateriaali olivat esillä 19.8-18.9.2009 kaupunkisuunnitteluosastolla. Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta tiedotettiin kirjeellä kaava-alueen maanomistajille/-haltijoille sekä naapurimaanomistajille/-haltijoille, lisäksi kuulutus oli kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä Vartissa, Uusimaassa ja Borgåbladetissa. Osallisille varattiin mahdollisuus esittää kirjallisia mielipiteitä. Kaavaluonnoksesta jätettiin yksi mielipide. Alustavat lausunnot pyydettiin viranomaistahoilta, jotka on lueteltu liitteen 3 kohdassa 6 osalliset. Kaavaluonnoksesta kysyttiin mielipide myös Uudenmaan ympäristökeskuksen luonnonsuojelun ylitarkastaja Ilpo Huolmanilta, eikä hänellä ollut siitä huomauttamista. Virallinen kuuleminen: (MRL 65, MRL 27 ) Kaavaehdotus ja muut kaava-asiakirjat olivat virallisesti esillä 13.1-29.1.2010. Kaupunkisuunnitteluosastolla. Osallisille varattiin mahdollisuus esittää muistutuksia. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta tiedotettiin kirjeellä kaava-alueen maanomistajille ja naapurimaanomistajille/-haltijoille, joiden kotikunta on toisella paikkakunnalla. Kuulutus oli kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä Vartissa, Uusimaassa ja Borgåbladetissa. Viralliset lausunnot: (MRA 27 ) Viralliset lausunnot pyydettiin ympäristönsuojelulautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta, terveydensuojelujaostosta, Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja Porvoon museolta. Lausunnon antajilla ei ollut huomautettavaa. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Luonnonsuojelualueen suojelu on tapahtunut luonnonsuojelulain nojalla, ja kaupunki toteuttaa sitä mm. Ruskiksen laiduntamisella. Raja on määrätty rantaviivaan. Rantaviiva on huvilan kohdalla vetäytynyt vain vähän 1800-luvulla rakennetusta laiturin perustasta ja rantapenkereestä. Huvila sijaitsee samalla kiinteistöllä kuin suojelualue. Asemakaavan tavoitteena on erillisen tontin muodostaminen huvilalle ja arvokkaan rakennuksen sekä sen entisen pihapuiston suojelu maankäyttö- ja rakennuslain keinoin. Toisena tavoitteena on määritellä luonnonsuojelualueen, viheralueiden ja korttelialueen väliset rajat siten, että miljöön suojelu ja sen edellyttämä hoito ovat järjestettävissä tarkoituksenmukaisesti. Huvilarakennus on maisemallisesti merkittävä Ruskiksen rannalla ja maamerkki saavuttaessa mereltä Porvooseen, joten kaavoitusvaiheessa selviteltiin myös mahdollisuuksia rannan maisemanhoitoon. Kolmantena tavoitteena oli tutkia yleiskaavaan merkityn rannan viheralueen muodostaminen niin, että tervaleppäluhdat säilytetään ja rantaan voidaan rakentaa kävelyreitti. 7 / 11
3.5 Kaavatyössä tutkitut vaihtoehdot Luonnonsuojelun kannalta on tärkeää, että Ruskiksen luonnonsuojelualueen ruovikkoa voidaan hoitaa kokonaisuutena. Virkistystä ja luontoretkeilyä palvelevanrantareitin kannalta on suotavaa muodostaa yhtenäinen puistokaista rantaan. Huvilamiljöön puutarhaan sisältyvän kulttuuriperinnön suojelun kannalta on tärkeää, että huvilapuutarha voidaan hoitaa kokonaisuutena ja sen hoidosta vastaa omistaja. Nykyinen vuokra-alueen rajaus on johtanut siihen, että puutarhaan kuulunut rantakallio ja sen alusta ovat jääneet hoidotta. Ne ovat pusikoituneet niin, että huvila on osittain peittynyt näkymästä merelle ja herkkä kalliokasvillisuus ja vanhat käkkärämännyt on tukahtumassa. Lisäksi kalliopuutarhan kautta kulkeneiden vanhojen portaiden puuosat ovat hävinneet ja vuokra-alueen puolelle on rakennettu uudet, mittakaavaltaan raskaat portaat. Kulttuuriperinnön suojelun kannalta tutkittiin seuraavia vaihtoehtoja: 1) puisto ympäröi nykyistä vuokratonttia, 2) Osittain omarantainen huvilatontti ja 3) alkuperäinen huvilatontti. Puronvarren tervalepikko on öljyvahingon vuoksi kaikissa vaihtoehdoissa merkitty puistoksi, vaikka se on ollut osa huvilapuutarhaa. 1) puisto ympäröi nykyistä vuokra-aluetta Tässä vaihtoehdossa entinen kalliopuutarha jää hoidotta. Kaupungin olisi vaikea päästä hoitamaan myös rannan rakennetusta penkereestä vesakkoa ja koivikkoa. Kallion alapuolelle voisi rakentaa viheralueelle pitkospuut tai sorapolun. Rannassa olisi mahdollista esitellä luontopolun opastaululla mm. merenrantojen huvilakulttuuria ja Sparren aikaa Villa Wilhelmsbergissä tai Porvoonjoen suun sedimentöitymisen nopeutta Sikosaaren pengertien rakentamisen jälkeen. 2) Osittain omarantainen huvilatontti Tässä vaihtoehdossa kalliopuutarha liitetään taas osaksi huvilatonttia. Huvilan omistaja voi hoitaa sitä ja kunnostaa portaat ja kallion kiertäneet pitkospuut. Rakennetusta huvilan rannan penkereestä voidaan poistaa vesakkoa ilman suunnitelmaa ja lupaa UYK:esta. Tervalepikot ovat kokonaisuudessaan merkitty viheralueiksi. Niiden puustoa pääsee hoitamaan Tarkkistentieltä käsin, mutta varsinkin eteläkärjessä se on vaikeaa. Viheryhteys tulisi toteuttaa luonnonsuojelualueella pitkospuina kuten muuallakin Ruskiksen rannalla. Entisen laiturin kohdalla polun täytyisi kiertää pehmeikön kautta laiturin perustus. 8 / 11
3) Alkuperäinen huvilatontti, ojapainanne puistoa Tässä vaihtoehdossa huvilatontti vastaa lähes alkuperäistä huvilatonttia. Se on hyvin mahdollista hoitaa kokonaisuutena ja siellä olleet rakenteet voitaisiin kunnostaa ja palauttaa. Rantareitti olisi toteutettavissa luonnonsuojelualueen puolella pitkospuin. Asemakaavaluonnoksena esitettiin vaihtoehto 1, mutta myös muut vaihtoehdot olivat nähtävillä. Vaihtoehdoista ei saatu mielipiteitä lausunnonantajilta. 3.6 Asukkaiden mielipiteet ja niiden huomioonottaminen kaavoituksessa Naapureilta ei saatu mielipiteitä. Huvilanomistaja kannatti luonnosvaiheessa vaihtoehtoa 2, mutta hyväksyi myös vaihtoehdon, jossa puisto kiertää tonttia. Kaavaehdotukseen rajattiin hänen esityksensä mukaan saunan edusta ja entinen kalliopuutarha tonttiin mukaan. Rantaan muodostettiin vain kapea jatkuva puistoyhteys, joka kiertää tontin. 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS Aluevaraukset Natura 2000 -alueen ja luonnonsuojelualueen raja määritettiin alkuperäisen suojelupäätöksen mukaan kulkemaan Ruskiksen rantaviivaa pitkin. Kaava-alueen raja seuraa rantaviivaa ja siten myös luonnonsuojelualueen rajaa. Luonnonsuojelualuetta ei otettu asemakaavaan mukaan, vaan kaavassa on ainoastaan viher-, katu- ja korttelialueita. Korttelialueet, miljöön ja rakennusten sekä rakenteiden suojelu Huvilatontista muodostettiin lähes alkuperäisen huvilapuutarhan mukainen erillispientalojen korttelialue AO/s-1. Tonttiin kuuluu nykyisen vuokra-alueen lisäksi rantakallio ja vanha pengerretty ranta-alue saunan edustalla. Tämä rajaus tekee mahdolliseksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaan huvilapuutarhan hoitamisen ja sen säilyneiden piirteiden ylläpidon. Myös merimaisemassa huvilan alkuperäinen hallitseva asema voidaan palauttaa, koska omistajalla on mahdollisuus poistaa kalliolle ja rakennetulle rantapenkereelle kasvanut vesakko sekä huonokuntoinen koivupuusto. Entisen rantalaiturin perusta sekä pieni osa pengerrettyä rantaa on puistoaluetta. Kaavaan on kirjattu määräys, joka koskee sekä puisto- että korttelialuetta: Arvokas huvilaympäristön luonne ja kiinteät rakennelmat, kuten kiviaita ja kiviportaat sekä laiturirakenteet tulee säilyttää. Puutarhaa ja puistoa tulee hoitaa siten, että sen kulttuurihistorialliset arvot ja luonne eivät vaarannu. Puiston ja puutarhan rakenteiden uudisrakentaminen ja kunnostus tulee sopeuttaa mittasuhteiltaan ja tyyliltään ja materiaaleiltaan säilyneisiin puutarharakenteisiin. Hävinneitä puistorakenteita saa palauttaa. 9 / 11
Viheralueet Päärakennuksen sr-merkintää tukee määräys: Rakennusten korjaustöissä tulee käyttää alkuperäisen kaltaisia materiaaleja. Tämä koskee myös sivurakennuksia. Tervaleppäluhdat on merkitty maisemallisesti arvokkaiksi puisto- ja puutarhaalueeksi, joka liittyy kulttuurihistoriallisesti merkittävään huvilaympäristöön VP-s1. Kasvillisuuden käsittelyssä ja uudistamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota vanhan kulttuurilajiston ja tervaleppien säilymiseen. Huvilatontin entisen rantapenkereen ja laiturin kohdalla viheralue on merkitty hyvin kapeaksi, 4-10 m, mutta siihen on mahdollista joskus toteuttaa ulkoilupolku, joka jatkuu pitkospuina. Tervalepikoiden edessä viheralueyhteys tulisi toteuttaa pitkospuina luonnonsuojelualueen puolella ruovikoissa. Se edellyttää suunnitelmaa, jonka hyväksyy UYK. Liikenne-, katu- ja pysäköintialueet Tarkkistentie on merkitty katualueeksi, vaikka se on nykyisin tielaitoksen maatie no 1552. Tiepiiri edellytti lausunnossaan tien merkitsemistä katualueeksi. Tienpidosta sovitaan, ja hoitovastuu siirtyy Porvoon kaupungille todennäköisesti silloin kun Saaristotie valmistuu. 4.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset Natura 2000-alueeseen ja luonnonympäristöön Kaava säilyttää nykyisen tilanteen. Maisemanhoito huvilatontilla ei vaikuta haitallisesti Natura 2000- alueeseen eikä Ruskiksen linnustoon kuten esimerkiksi siellä pesivään naurulokkiyhdyskuntaan. Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Kaava tukee kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan huvilan sekä sen puutarhan säilymistä. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen Kaava säilyttää nykyisen tilanteen. Saastunut maaperä Sairaalan öljyvahingon vuoksi on öljynerotuskaivo ja Ruskikseen laskeva oja merkitty viheralueeksi. Tarvittaessa siellä voidaan puhdistaa maata tai tehostaa suodattuvan veden puhdistumista. 4.4 Ympäristön häiriötekijä, tiemelu Kaava säilyttää nykyisen tilanteen rakentamisen suhteen. Saaristotien rakentaminen tulee aikanaan vähentämään Tarkkistentien raskasta liikennettä ja melua merkittävästi. Melumääräyksiä rakennusten sisätilojen suhteen ei ole tarpeen kirjata asemakaavaan, koska uudisrakennuksia ei tule ja vanhat rakennukset sijoittuvat 55 dba:n melualueen reunalle. Laajalla asuintontilla on riittävästi melulta suojaisia ulkotiloja. 10 / 11
5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alue on jo rakennettu. Asemakaava edellyttää huvilarakennuksen ja miljöön säilyttämistä. Porvoossa 27.11.2009, 17.2.2010 Eero Löytönen Kaupunkisuunnittelupäällikkö Anne Rihtniemi-Rauh Kaavoittaja 11 / 11
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liite 3 444 Villa Wilhelmsberg PORVOO KAUPUNGINOSA 12 kortteli 269 omakotirakennusten korttelialue, puisto- ja liikennealueita Nro 444 ASEMAKAAVA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue kattaa nykyisen Villa Wilhelmsbergin vuokramääräalan ja sen viereisen Tarkkistentien tiealueen. Se sijaitsee kaupungin keskustasta 2,7 km kaakkoon, sairaalan vieressä ja meren rannalla, Ruskiksen luonnonsuojelualueeseen työntyvällä pienellä niemellä. 2. Hankkeen taustaa 3. Suunnittelun tavoite 4. Lähtötiedot (kaavatilanne, nykytilanne, rakentaminen, maaperä yms.) Kaavoitus on käynnistetty vuokramääräalalle rakennuksen omistajan pyynnöstä kaupunginhallituksen päätöksellä 12.2.2007 59. Hakija/rakennuksen omistaja maksaa kaavoituksesta aiheutuvat kustannukset. Kun hyväksytyn asemakaavan perusteella muodostettu tontti on rekisteröity, tehdään tontista uusi vuokrasopimus, joka sisältää yleisten tontinluovutusehtojen mukaisen osto-oikeuden. Alueen suunnittelu sisältyy kaupunkisuunnitteluosaston vuoden 2008-2009 työohjelmaan. Suunnittelun käynnistymisestä on informoitu naapureita kirjeellä 9.12.2008. Tavoitteena on arvokkaan rakennuksen suojelu maankäyttö- ja rakennuslain keinoin sekä tontin muodostaminen. Kaavatyössä tutkitaan tontin rajautuminen Ruskiksen luonnonsuojelualueeseen ja Tarkkistentien tiealueeseen sekä sairaalan rinteen sadevesien kuivatuksen kannalta merkittävään ojapainanteeseen. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä huvilarakennus on maisemallisesti merkittävä maamerkki Ruskiksen rannalla, joten kaavassa tutkitaan myös mahdollisuuksia maisemanhoitoon. Alueen koko on noin 2 hehtaaria. Keskeisten alueiden osayleiskaava Rakennus sijaitsee pientalovaltaisella asuntoalueella, jolla ympäristö säilytetään (AP/s). Sitä kiertää hyvin kapea viheralue (VL). Meren rantaa seuraava virkistysyhteytenä toimii tässä kohdassa ja ja Tarkkisen kylässätarkkistentien varren pyörätie. Rantakaista ja ruovikoitunut lahti, Ruskis, ovat luonnonsuojelualuetta (SL) janatura 2000-aluetta. Ruskiksen luonnonsuojelualueen suojelupäätös Porvoonjoen suistossa sijaitseva Ruskiksen luonnonsuojelualue perustettiin 25.6.1945 Uudenmaan lääninhallituksen päätöksellä. Samalla suojelualueelle annettiin rauhoitusmääräykset, joita tarkennettiin Uudenmaan lääninhallituksen 14.3.1966 päätöksellä. Lintulahdet Life projektin myötä Ruskikselle on tullut uusia hoitomuotoja ja toimintoja, joiden takia määräysten muuttaminen oli tarpeen. Määräyksiä muutettiin 30.3.2007 ( UUS-2007-L-253-251 Päätös LUO 260). Nyt aluetta saadaan hoitaa ja siellä saadaan laiduntaa karjaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymän hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Myös alueella 1 / 5
olevia viemäreitä ja vesijohtoja ja niihin liittyviä rakenteita saadaan tarvittaessa kunnostaa ja huoltaa. Kunnostus- ja huoltotoimenpiteistä on ennen niihin ryhtymistä ilmoitettava aluetta valvoville viranomaisille. Alueella on kielletty kaikenlainen toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden tai eläimistön säilymiseen. Suojelualueella on kielletty liikkuminen 1.4.-31.8. välisenä aikana lukuun ottamatta alueen lintutorneja ja niille johtavia lankkupolkuja, joilla liikkuminen on myös tällöin sallittua. Luonnonsuojelualueen raja on epätarkka ja se tarkistetaan asemakaavatyössä. Asemakaavat Alueella ei ole asemakaavaa. Maanomistustilanne Kaupunki omistaa vuokramääräalan sekä Ruskiksen luonnonsuojelualueen ja Tielaitos Tarkkistentien tiealueen. Rakennuksen ja vuokraoikeuden omistavat Lea ja Timo Salovaara. Asukaskyselyn yhteenveto Kyselyyn ei saatu vastauksia. Alueen historia Sairaalan kohdalla on loivassa rinteessä ollut pieniä peltoja ja niittyjä 1700- ja 1800- luvun alkupuolen kartoissa. Kaupungin tilusten kartassa 1870-luvulta on Villa Wilhelmsbergin kohdalle merkitty huvila ja puutarha. Huvila puistoineen on merkitty myös senaatinkarttaan vuonna 1878. Rakennettu ympäristö Nykyisen huvilan ja sivurakennusten rakentamisvuodet eivät ole tiedossa. Anneli Mäkelä-Alitalon mukaan. (Porvoon kaupungin historia III:2) pankinjohtaja Niklas Gulin myi Tarkkisten Wilhelmsbergin huvilansa taiteilija Louis Sparrelle ja Eva Mannerheim-Sparrelle vuonna1897. Huvila oli silloin ensiluokkainen hirsirakennus, jossa oli kahdeksan huonetta ja torni. Runsaan kahden hehtaarin tontilla oli leivintupa, puuvaja ja jääkellari sekä puutarha marjapensaineen ja kirsikkapuineen. Taiteilijat nimittivät huvilaa Orrelaksi. He suunnittelivat sinne myös ateljeeta, mutta sitä ei koskaan toteutettu. Nykyinen huvilarakennus muistuttaa massaltaan huvilasta 1800- luvun lopulla tehtyä piirrosta, vain torni puuttuu ja päätyyn on lisätty veranta, jonka päällä on parveke. Alueella on nykyisin myös pehtoorin tuvaksi nimetty hirsirakennus, autotalli-varasto, saunarakennus, vaja sekä osittain romahtanut jääkellari. Pehtoorin tupa näyttää sijoittuvan samalle paikalle kuin leivintupa 1800- luvun lopun kartassa, mutta nykyinen rakennus on laajempi. Saunarakennus on uusittu vuonna 2003. Viherympäristö Porvoon kaupunki hoitaa Ruskiksen luonnonsuojelualuetta laiduntamalla siellä karjaa. Rannan tuntumaan on rakennettu pitkospuut ja lintutorni. Alue on merkittävä sekä kaupunkiluonnon monimuotoisuuden että kaupunkilaisten luontosuhteen muodostumisen ja virkistäytymisen kannalta. Huvilatontin rantavyöhyke on rakennettu 1800-luvun lopulla puu- 2 / 5
tarhaksi. Laiturin maapenger on säilynyt paikallaan. Kallion kiertävistä pitkospuista on säilynyt jäänteitä. Niiden perusteella ei voi arvioida rakenteen ikää. Kallion kohdalla puutarhasta on ollut yhteys rantaan kivettyjä portaita pitkin. Portaat on taidokkaasti rakennettu yhdistettynä kiviaitaan ja kallion luontaisiin terasseihin. Puutarhasta on levinnyt kulttuurikasveja lähistölle. Rantaa pitkin kulkevalle viheryhteydelle muodostaa maastollisen esteen tontilla sijaitseva jyrkkä rantakallio ja kaavallisena esteenä ovat seuraavat omarantaiset tontit. Viheryhteys on kuitenkin mahdollista toteuttaa pitkospuina, kuten muuallakin Ruskiksen rannassa. Alueen tiet Tarkkistentie on tielaitoksen maantie no 155. Villa Wilhelmsbergiltä on tonttiliittymä siihen suoraan. Kunnallistekniikka Alueella on kunnallistekniikka valmiina. Pysäköinti: Asukkaiden pysäköinti mahtuu hyvin tontille. Alueen ongelmakohdat: Sairaalan puolella oli öljyvahinko 2007 Porvoon aluesairaalan alueella tapahtui öljyvahinko 18.2.2007. Pilaantunutta maa-ainesta poistettiin öljyntorjuntatyönä vuoden 2007 aikana yhteensä 1700 tonnia. Sairaalan happilinjan alle jäi kunnostuksen jälkeen noin 10 m3 öljyllä pilaantunutta maaainesta. Kunnostuksesta on laadittu 10.4.2008 päivätty loppuraportti. Sadevesi- ja salaojaviemäreihin joutunut öljy aiheutti hajuhaittaa huolto- ja polirakennuksen kellaritiloissa. Osa sadevesi- ja salaojalinjoista johti Tarkkistentien reunaan purkautuen lopulta tien ali Ruskiksen rantaan. Kahteen sade- ja salaojavesien purkupaikkaan asennettiin öljynerottimet ÖE1 ja ÖE2 öljyjäämien keräämiseksi. Toinen erottimista sijaitsee kaava-alueella ojapainanteen alkupäässä (ÖE1) ja toinen tervalepikossa (ÖE2) noin 50 metriä kaava-alueesta pohjoiseen. Erottimista sadevesi on johdettu edelleen Ruskikselle laskeviin ojapainanteisiin. Erottimista vesistöön purkautuvan veden laatua on tutkittu Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen No YS 653/20.5.2008 mukaisesti kolme kertaa vuonna 2008. Uudenmaan ympäristökeskus päättää mahdollisesta jatkotarkkailusta vuoden 2008 tarkkailutuloksista laadittavan yhteenvedon perusteella. Ojapainanne ja öljynerottimia /öljynerotinta ympäröivät alueet on syytä merkitä viheralueeksi, jotta tarkkailua voidaan jatkaa ja voidaan varmistua, ettei Ruskiksen luonnonsuojelualueelle purkaudu enää sairaalan salaoja- tai sadevesiviemärien kautta öljyhiilivetyjä. Merkitsemällä ojapainanne viheralueeksi varmistetaan myös, että kunta maanomistajana voi tarvittaessa kunnostaa kohteen maaperän. 5. Kaavoituksen Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset arvioidaan nykytilanteeseen 3 / 5
keskeisimmät vaikutukset verrattuna. Vaikutuksista ei tehdä erillisiä selvityksiä vaan ne arvioidaan asemakaavan laatimisen yhteydessä osana kaavaprosessia. Seuraavat vaikutukset arvioidaan: - Vaikutukset Natura 2000-alueeseen - Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun ympäristöön - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - Vaikutukset liikenteeseen 6. Osalliset Maanomistaja on kaupunki Rakennuksen omistaja naapurimaanomistajat Muut osalliset: Kaavoituksen kuluessa kuultavat viranomais- ym. tahot: Porvoon museo Uudenmaan ympäristökeskus, luonnonsuojelu, ylitarkastaja Ilpo Huolman alueidenkäyttö, Olli Miettinen Itä-Uudenmaan aluepelastuslaitos Tiepiiri Porvoon kaupungin seuraavat yksiköt: Kiinteistö- ja mittausosasto Katuosasto Rakennusvalvonta Terveyskeskus, terveydensuojelu Ympäristönsuojelu Porvoon Vesi Lautakunnat: Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristönsuojelulautakunta Terveydensuojelujaosto 7. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Viranomaisneuvottelu: - Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa on 28.2.2008 katsottu, että tästä asemakaavasta ei pidetä viranomaisneuvottelua vaan pyydetään lausunto. Lausuntoakin pidettiin tarpeettomana 24.2.2009 ympäristökeskuksen ja kaupungin välisessä kokouksessa. Siinä vaiheessa oli pidetty erillinen neuvottelu luonnonsuojelualueen ja viheralueen tai tontin välisestä rajautumisesta. Suunnitteluvaiheen kuuleminen: (MRL 62, MRA 30 ) - Kaavaluonnos ja muu suunnittelumateriaali ovat esillä kaupunkisuunnitteluosastolla, Rihkamatori B, 3 krs. Osallisille varataan mahdollisuus esittää kirjallisia mielipiteitä. - Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta tiedotetaan kirjeellä kaavaalueen maanomistajille/-haltijoille sekä naapurimaanomistajille/- haltijoille, lisäksi kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä Uusimaassa, Borgåbladetissa ja Vartissa - Alustavat lausunnot ns. virastokierros: Kommentit/alustavat lausunnot viranomaistahoilta. 4 / 5
Neuvottelukierros: Saatujen kommenttien pohjalta järjestetään tarvittaessa neuvotteluja eri tahojen kanssa. Virallinen kuuleminen: (MRL 65, MRA 27 ) - Kaavaehdotus ja muut kaava-asiakirjat ovat virallisesti esillä kaupunkisuunnitteluosastolla, Rihkamatori B, 3 krs. Osallisille varataan mahdollisuus esittää kirjallisia muistutuksia. - Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan kirjeellä, kaavaalueen maanomistajille/-haltijoille ja naapurimaanomistajille/- haltijoille, lisäksi kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä Uusimaassa, Borgåbladetissa ja Vartissa - Viralliset lausunnot: (MRA 28 ) Ympäristönsuojelulautakunta Tekninen lautakunta Terveydensuojelujaosto Itä-Uudenmaan pelastuslaitos tarvittaessa Perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta:(mrl 65 2) - Muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa, toimitetaan kunnan perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta. Ilmoitus kaavan hyväksymisestä (MRL 67 ) - Kirjallinen ilmoitus Uudenmaan ympäristökeskukselle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet. 9. Kaavoitushankkeen aikataulu 10. Valmistelusta vastaa Päiväys 3.6.2009 Kaavan lainvoimaisuudesta kuuluttaminen (MRA 93 ) -Ilmoitus kunnan virallisella ilmoitustaululla Asemakaavatyö käynnistyi 2008 joulukuussa. Tavoitteena on, että asemakaava on valmis 2009. Kaavoittaja Anne Rihtniemi-Rauh puh: 520 2742 anne.rihtniemi-rauh@porvoo.fi Kaupunkisuunnitteluosasto PL 23 06101 PORVOO Kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen Suunnitteluavustaja Liisa Laakso puh: 520 2720 liisa.laakso@porvoo.fi Suunnitteluavustaja Gunnevi Nordström puh: 520 2736 gunnevi.nordstrom@porvoo.fi Käyntiosoite: Rihkamatori B, III krs 5 / 5
YHTEENVETO KUULEMISESTA LIITE 4 444 VILLA WILHELMSBERG PORVOO KAUPUNGINOSA 12 kortteli 269 ASEMAKAAVA omakotirakennusten korttelialue, puisto- ja liikennealueita 1. Laatimisvaiheen kuuleminen (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävänä MRA 30 :n mukaisesti kaupunkisuunnitteluosastolla 19.8-18.9.2009 Kuulutukset olivat kaupungin virallisella ilmoitustaululla, Uusimaassa, Vartissa ja Borgåbladetissa. Kaavaluonnoksesta jätettiin yksi mielipide. Alustavat lausunnot, ns. virastokierroksella on pyydetty ja saatu seuraavilta tahoilta. Lausunnon antaja Porvoon museo Henrik Wager Ei huomautettavaa Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Ei huomautettavaa / Tomi Pursiainen Porvoon vesi / K-G Björkell Ei huomautettavaa Tiehallinto Hannu Palmén Kiinteistö- ja mittausosasto/ Siren ja Pöllänen Terveydensuojelu/ Outi Lankia Ei huomautettavaa Ympäristönsuojelu/ Jukka Palmgren Katuosasto Tekninen ja ympäristötoimi/ Ståhlberg Rakennusvalvonta /Blomberg Ei huomautettavaa Porvoon sähköverkko /Nylander Lyhennelmä lausunnosta // kaupunkisuunnitteluosaston vastine Maantie 1552, Tarkkistentie on yhdystie, joka palvelee pääosin paikallista liikennettä. Se on osoitettava asemakaavassa kaduksi.// Tarkkistentie merkitään kaduksi. Kaavassa tulee ottaa huomioon säilytettävinä elementteinä myös puistoalueella (VP- s1) sijaitsevat komeat tervalepikot erityisesti kun ne muodostavat luonnollisen jatkumon Ruskiksen luonnonsuojelualueen ruokoluhdille ja muulle rantakasvillisuudelle. // VP-s1 merkintään lisätään maininta, että myös tervaleppien säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Asemakaava-alueen eteläpuolella olevan tontin nykyinen ajoyhteys on juuri asemakaava-alueen sisällä, joten tulisi harkita liittymän osoittamista nuolella. // Tarkkistentie merkitään kaduksi, joten liittymää ei tarvitse osoittaa. 1 / 2
Porvoon Energia Oy/ Kari Janhunen Porvoon alueverkko OY / Jyrki Havukainen Kaukolämpö / Christer Allen Elisa oyj / Holopainen Sonera / Harry Andersson Pehr Sveholm HUS HUS:silla ei ole huomauttamista kaavasta. Mutta pyydetään kuitenkin huomioimaan että uusi tontti ja sen liikenne ym. ratkaisut eivät saa estää tai hankaloittaa sairaalan toimintaa tai hälytysajonevojen kulkua. // Kulku huvilan tontille pysyy samanlaisena kuin se nyt on, samoin liikennemäärä. Lea ja Timo Salovaara Villa Wilhelmsberg, Tarkkistentie 37 Ehdotamme, että Orrelanpuistoa kavennetaan niin, että kiinteistön viemäröinnin tarkistuskaivo ja haravoitujen lehtien kompostialue jäävät tontin puolelle. Orrelan puistosta johtaisi 2-3 m levyinen yhteys rannan luonnontilaiselle VL-alueelle. Tontin eteläreuna rajoittuisi Ruskis-luonnonsuojelualueeseen. Jos tonttia ei voida ulottaa Ruskiksen rajaan, niin puistoalueeksi muodostettaisiin noin kuuden metrin levyinen viheralue, jolloin tontin raja ei tule kohtuuttoman lähelle saunarakennusta//. Orrelanpuiston aluetta kavennetaan vain vähän koska se on biologisesti arvokas tervaleppäkorpi. Sen pohjakasvillisuus ei kestä suurta määrää lehtien kompostointia. Kiinteistön viemäröinnin tarkistuskaivo rajataan tontin puolelle. Orrelanpuistosta johtaa noin 5 m leveä yhteys rannan luonnontilaiselle VL-alueelle. Tontin ja Ruskiksen väliin tulee noin 5-8 metriä leveä viheralue, johon voidaan toteuttaa yleinen pitkospuu tai polkuyhteys. Näin saunan eteen jää yksityistä tilaa ja entisen huvilapuiston kallioisia osia sekä rantapengertä voidaan jälleen hoitaa pihapuistona. 2. Virallinen kuuleminen (MRA 27 ) Kaava-asiakirjat olivat virallisesti nähtävänä MRA 27 :n mukaisesti kaupunkisuunnitteluosastolla 13.1-29.1.2010. Kaavaehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Kuulutukset olivat paikallisissa lehdissä Uusimaassa, Borgåbladetissa ja Vartissa. Lausunnot on pyydetty ja saatu seuraavilta tahoilta: Lausunnon antaja Tekninenlautakunta Ympäristönsuojelulautakunta Terveydensuojelujaosto Itä-Uudenmaan pelastuslaitos / Tomi Pursiainen Porvoon museo Lyhennelmä lausunnosta // kaupunkisuunnitteluosaston vastine Ei huomautettavaa. Ei huomautettavaa. Ei huomautettavaa. Ei huomautettavaa. Ei huomautettavaa. 2 / 2