VILHONVUORENKADUN JATKE

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO 2014:12xxx VILHONVUORENKADUN JATKE 10. SÖRNÄINEN, KALASATAMA KATUALUE OSA KORTTELIA 252 SATAMA- JA KATUALUE ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN NRO 12xxx SELOSTUS

2

3 LUONNOS ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOKSEN SELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO xxxxx PÄIVÄTTY Asemakaava koskee: Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) osaa korttelista10649 ja katualuetta Asemakaavan muutos koskee: Osaa korttelista 252 ja satama- sekä katualuetta (muodostuvat uudet korttelit ja 10650) Kaavan nimi: Vilhonvuorenkadun jatke Hankenumero: 0942_4 HEL Laatija: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto Vireilletulosta ilmoittaminen: Kaupunkisuunnittelulautakunta: Nähtävilläolo (MRL 65 ): Kaupunkisuunnittelulautakunta /-virasto: Hyväksyminen: kaupunginvaltuusto Alueen sijainti: Alue sijaitsee itäisessä kantakaupungissa, Suvilahden entisen voimalaitosalueen eteläpuolella. Etäisyys keskustaan on noin 2 km.

4 i LUONNOS LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Seurantalomake Sijaintikartta Ilmakuva Asemakaavan muutoksen pienennös Havainnekuva Ote maakuntakaavasta Ote 2. vaihemaakuntakaavasta Ote Yleikaava 2002:sta Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaava Ote voimassa olevasta asemakaavasta Liikennesuunnitelmaluonnos Meluselvitys LUETTELO MUUSTA KAAVAA KOSKEVASTA MATERIAALISTA Sörnäisten tunnelin johtosiirtoselvitykset, Sito Oy Helsingin Energia, Hanasaaren energiahuoltoalue, Suuronnettomuusvaarojen arviointi, Pöyry Industry Oy, 2009 Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, Hanasaaren B- voimalaitoksen turvallisuusriskien kartoitus, Sörnäistenrannan- Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit 15, Täydennetään asemakaavoituksen aikana

5 1 LUONNOS 1 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen sisältö Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Kalasataman katuverkon täydentyminen, kiireellisen Kalasataman jakelusähköaseman toiminnan aloittaminen sekä toimistotalon rakentaminen kaupunkikuvallisesti tärkeään paikkaan Helsingin energian alueelle Sörnäisten rantatien varrelle. Rakennusoikeus on 1500 k-m 2 liike- ja toimitilarakennusten korttelialueella ja 820 k-m 2 energiahuollon korttelialueella. Asemakaavan muutoksen valmistelun vaiheet Kaavoitustyö on käynnistetty Kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä asemakaavan muutosluonnos on pidetty nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossaja kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. x

6 2 LUONNOS 2 LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Asemakaavan muutosehdotusta koskevat seuraavat erityistavoitteet: - Alueiden käytön suunnittelussa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin - Alueiden käytön suunnittelussa pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. - Alueiden käytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. - Alueiden käytössä on varmistuttava, että valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. - Alueiden käytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Tavoitteitten huomioon ottamista selostetaan tarkemmin kohdassa 4. Liikenne sekä Maaperän rakennettavuus ja puhtaus. Ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta sekä yhdyskuntateknisen huollon aluetta. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan. Siinä alue on taajamatoimintojen aluetta. Yleiskaava ja osayleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto , tullut kaava-alueella voimaan ) alue on kerrostalovaltaista aluetta, asuminen/toimitila. Kalasataman osayleiskaavan (Sörnäistenranta-Hermanninranta) nro (tullut voimaan ) mukaan alue on energiahuollon aluet-

7 3 LUONNOS Asemakaavat Rakennusjärjestys Kiinteistörekisteri ta (2.vaihe, uuden rakennettavan voimalaitoksen toiminta-aika) sekä palvelujen ja hallinnon aluetta. Se on myös aluetta, jolla on erityinen yhdyskuntateknisen huollon suunnittelutarve. Nyt laadittu asemakaavan muutosluonnos on osayleiskaavan vastainen siltä osin, että Vilhonvuorenkadun jatkeen toteutuksen kakkosvaihe rakentuu energiahuollon alueelle. Kyseinen katualueen osa voidaan toteuttaa viimeistään voimalaitostoimintojen poistuttua osa-alueelta. Suurimmassa osassa aluetta on voimassa asemakaava nro 3635 (vahvistettu ). Kaavan mukaan alue on tehdaskorttelia (TK). Pieni osa alueesta on asemakaavoittamatonta. Helsingin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty Alue on merkitty Helsingin kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin. Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Maanomistus Suvilahden vanhalle teollisuusympäristölle on laadittu Suvilahden julkisten alueiden yleissuunnitelma ( ). Kalasataman jakelusähköasema on osa Kalasataman alueelle rakennettavaa sähköverkkoa. Sähköasema sai rakennusluvan ja se tullaan toteuttamaan Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on laatinut pohjakartan, joka on tarkistettu x.x Alue on Helsingin kaupungin omistuksessa. Helsingin Energia hallinnoi aluetta. Nykyisen alueen yleiskuvaus

8 4 LUONNOS Alue sijaitsee kantakaupungin itärannalla, Suvilahden voimalaitoksen RKY-alueen eteläpuolella. Lännessä alue rajautuu Sörnäisten rantatiehen ja idässä Parrulaituriin. Etelässä aluetta rajaavat Parrukatu sekä Hanasaaren voimalaitos. Vilhonvuorenkadun jatkeen, sähköaseman ja tulevan toimitilarakennuksen tieltä puretaan joitakin rakennuksia: Voimalaitoksen toimistorakennus (Parrukatu 2, rakv.1959), ABC-Deli/Huoltoasemarakennus, ja Helsingin Energian varastorakennus (Parrukatu 4, rakv. 1979). Myös joitakin pienempiä rakennelmia, kuten katoksia ja aitoja tullaan purkamaan. Palvelut Suojelukohteet Alueen palvelut ovat rakentumassa Kalasataman muun rakentamisen myötä. Kalasataman metroasema ja sen ympärille rakentuva monipuolisten palvelujen Kalasataman keskus ovat asemakaava-alueen välittömässä läheisyydessä. Suvilahden entisen voimalaitoksen alueelle ollaan kehittämässä julkisten kulttuuripalvelujen keskittymää. Kaava-alueella ei ole suojelukohteita. Kaava-alue sijaitsee Suvilahden sekä Sörnäisten valtakunnallisesti merkittävien rakennetujen kulttuuriympäristöjen välittömässä läheisyydessä (RKY 2009; Suvilahden voimalaitosalue sekä Osuusliikkeiden ja teollisuuden Sörnäinen). Helsingin kaupungin rakennuttama ensimmäinen kunnallinen sähkö- ja kaasulaitosalue Suvilahdessa on suomalaisen teollisuusarkkitehtuurin merkkiteos. Rakennukset ovat teräsbetonirakenteiden ja niihin perustuvan arkkitehtuurin edelläkävijöitä maassamme. Suvilahden entisen voimalaitosalueen rakennukset on esitetty suojeltaviksi Kalasataman osayleiskaavassa nro Suvilahden yhtenäinen arkkitehtuuri heijastelee 1900-luvun alun saksalaisia ja wieniläisiä virtauksia. Kokonaisuuden on suunnitellut arkkitehti Selim A. Lindqvist yhteistyössä betonirakenteisiin erikoistuneen insinööri Jalmar Castrénin kanssa. Alueen myöhemmät rakennukset kuten voimalan laajennus sekä ruokala- ja sosiaalitilat 1930-luvulta ovat kaupunginarkkitehti Gunnar Taucherin ja konttorin laajennus 1950-luvulla Lauri Pajamiehen käsialaa. Helsingin Sörnäisissä sijaitsevat Elannon ja Osuustukkukaupan (OTK) monumentaaliset punatiiliset hallintorakennukset ja niihin liittyvät elintarviketeollisuuden tuotantolaitokset kuvastavat osuusliikkeiden ase-

9 5 LUONNOS maa ja toimintaa 1900-luvulla. Vahva symbolimerkitys on erityisesti Hämeentien varressa kaupunkikuvallisina kiintopisteinä toimivilla hallintorakennuksilla. Sörnäisten rantaan ulottuvat teollisuuskorttelit ovat tärkeitä elintarviketuotantoa ja vähittäismyyntiä varten rakennettuja teollisuushistoriallisia ympäristöjä. Alueella on säilynyt rakennuksia sen varhaisesta, jo 1800-luvulla alkaneesta teollistumisesta. Suunnittelualueen eteläpuolella on Hanasaaren voimalaitosrakennus (arkkitehti Timo Penttilä,1974), sekä voimalaitoksen tuontatorakennus (arkkitehti Timo Penttilä,1974), jotka on arvioitu arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaiksi (Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutukset rakennettuun ympäristööninventointi, KSV 2005). Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Maaperä, kallioperä, pohjavesi sekä niiden pilaantuminen Ympäristöhäiriöt Kaava-alue sijaitsee täyttömaalla. Aluetta on täytetty mereen luvulta alkaen sekalaisilla täyttömailla. Täyttömaa sisältää kiviaineksen lisäksi mm. koksia, hiiltä ja puuta. Täyttömaakerroksen paksuus alueella vaihtelee noin 3-7 metriin. Täyttömaakerroksen alapuolella on savea noin 1-7 metriä. Savikerroksen alapuolella on silttiä, hiekkaa ja moreenia. Kallionpinta on todettu Sörnäisten rantatien tuntumassa kaava-alueen länsiosalla noin tasolla ja Parrulaiturin tuntumassa, kaava-alueen itäosalla noin tasolla Pohjavedenpinnan taso on ollut havaintovälillä GW ja orsivesi tasolla GWo Pohjavedenpinta noudattelee viipeellä merenpinnan vaihteluita. Kaava-alueen pohjoispuolella on puupaaluperusteisia rakennuksia. Orsi- ja pohjaveden pintaa ei saa pysyvästi alentaa. Olemassa oleville rakennuksille ja rakenteille ei saa aiheutua haittaa työnaikaisesta pohjavedenalennuksesta. Alueen maaperä on ollut teollisuustoimintojen piiriissä pitkään. Lähialueita on todettu maaperän pilantuneisuutta. Pilaantuneen maa-aineksen esiityminen alueella on mahdollista.

10 6 LUONNOS Alueella on Helsingin Energian toimintaa. Alle 150 metrin etäisyydellä kaavaluonnoksessa esitetystä toimitilakorttelista on Hanasaaren B- voimalaitos, joka on käyttämiensä kemikaalien määrän ja laadun perusteella luokiteltu nk. Seveso-laitokseksi, jolle määrätty konsultointivyöhyke on 0,5 kilometria. Konsultointivyöhykkeellä tapahtuvaan maankäytön suunnitteluun on sovellettava erityistä lausuntomenettelyä. Alle 100 metrien etäisyydellä toimii Hanasaaren huippulämpökeskus. Voimalaitoksen pääpolttoaine on kivihiili, jota varastoidaan Hanasaaren kärjessä sijaitsevassa avovarastossa. Varapolttoaineena on raskas polttoöljy, jota toistaiseksi käyttää polttoaineenaan myös huippulämpökeskus. Raskasta polttoöljyä varastoidaan kahdessa 7500 m3 varastosäiliössä voimalaitosalueella lähimmillään alle 200 metrin etäisyydellä toimitilakorttelista. Kiviihiili ja polttoöljy tuodaan laivoilla voimalaitoksen satamaan. Voimalaitoksella on tarkoitus lähitulevaisuudessa alkaa polttaa pellettiä kivihiilen joukossa. Pelletin osuus polttoaine-energiasta on pienpoltossa noin 5-10 %. Pelletti varastoidaan voimalaitoksen viereen rakennettavissa varastosiiloissa. Pelletti on tarkoitus tuoda voimalaitokselle rekka-autoilla, joiden päivittäinen määrä on noin 5-7 kuormaa. Voimalaitoksen normaalitoiminnasta aiheutuvia mahdollisia ympäristöhäiriöitä ovat mm. melu ja polttoaineiden käsittelystä aiheutuva pölyäminen. Tavanomaisen toiminnan savukaasut johdetaan ilmaan korkean piipun kautta, joten niiden vaikutus lähialaueiden ilmanlaatuun on pieni. EU.n teollisuupäästödirektiivin mukaisesti Hanasaaressa on vähennettävä savukaasujen sisältämia haittallisia komponetteja. Typenpoiston tehostaminen edellyttää, että voimalaitokselle toteutetaan typenpoistolaitteisto ja siihen tarviittavan kemikaalin varasto vuoden 2015 loppuun mennessä. Käytettävä kemikaali on ureavesi, jota ei olle luokiteltu vaaralliseksi kemikaaliksi. Voimalaitoksiin liittyviä periaatteellisia riskejä ovat mm. tulipalot laitosrakennuksessa tai polttoaineen käsittelyjärjestelmässä, kemikaalien vuodot tai painelaitteeisiin, kuten kattiloihin liittyvät riskit. Helsingin Energian kehitysohjelmassa biopolttoaineen käytön lisäämiseksi, on tarkasteltu uuden Vuosaareen toteutettavan monipolttoainelaitoksen lisäksi toista vaihtoehtoa, jossa biopolttoaineen määrää kasvatettaisiin 40:een % polttoaine-energiasta Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla.tällöin Hanasaareen tuotaisiin lisäpelletti laivoilla ja pelletille toteutettaisiin varastot nykyisen kivihiilivaraston alueelle.

11 7 LUONNOS Energiaratkaisu tuodaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi vuonna Alueelle kohdistuu ympäristöhäiriöitä (melua ja ilmanlaatua heikentäviä päästöjä) ajoneuvoliikenteestä (Sörnäisten rantatie, Itäväylä). TAVOITTEET Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Vilhonvuorenkadun jatkeen rakentaminen osaksi Kalasataman katuverkkoa. Lisäksi mahdollistetaan toimitilarakennuksen rakentaminen Sörnäisten rantatien varteen sekä muodostetaan tontti Kalasataman jakelusähköasemalle. Kalasataman kokoojakaduksi ja eteläosan sisääntulokaduksi rakennettava Vilhonvuorenkadun jatke yhdistää Sörnäisten rantatien, Koksikadun ja Parrulaiturin.

12 8 LUONNOS 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on laatia asemakaava, joka mahdollistaa uuden toimitilarakennuksen rakentamisen Sörnäisten rantatielle. Toimitilarakennuksella täydennetään alueen kaupunkikuvaa sekä rajataan katualue selkeämmin siten, että Suvilahden RKY-alueen rakennukset huomioidaan. Sörnäisten rantatien toisen reunan rajaavat pääosin kuusikerroksiset toimisto- ja pienteollisuuskorttelit. Kaava-alueeseen kuuluu myös Vilhonvuorenkadun jatke, joka jatkaa kantakaupungin olemassa olevaa vanhaa katulinjaa Kalasatamaan. Se avaa kulku- ja näkymäakselin Sörnäisten Kurvista aina merelle asti. Uudella katuosuudella osoitetaan varaus raitiovaunuliikenteelle. Lisäksi asemakaavaan sisällytetään Kalasataman jakelusähköasema. Sähköasema palvelee Kalasataman uutta rakennetta. Sähköasemalle on myönnetty rakennuslupa ja se valmistuu alueelle vuonna Asemakaavassa sähköasemalle osoitetaan tontti. Muutosalueen pinta-ala on 2,16 ha. Liike- ja toimitilarakennusten korttelialue (K) Energiahuollon alue Rakennusoikeutta on k-m 2 + xxx k-m 2, joista jälkimmäinen osuus saadaan rakentaa jos tontille tulee sähkölaitos. Tontille on rakennettava katutasoon vähintään 100 k-m 2 liiketilaa. Liiketilan saa rakentaa kaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi. Tontille saa rakentaa korkeintaan kuusikerroksisen toimistorakennuksen.rakennuksen julkisivun tulee olla paikalla muurattua punatiiltä, eikä pohjakerroksen julkisivu saa antaa umpinaista vaikutelmaa. Suvilahden voimalaitoksen RKY-alueen läheisyydessä suunnitelmissa tulee noudattaa Suvilahden julkisten rakennusten yleissuunnitelmaa ( ).

13 9 LUONNOS Rakentamisen tulee olla samassa koordinaatistossa Suvilahden vanhojen rakennusten kanssa ja uusien rakennusten massoittelussa tulee ottaa huomioon Suvilahden rakennusten hillitty mittakaava sekä niiden muodostama kaupunkikuvallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Uuden rakentamisen tulee säilyttää vanhan sähkölaitoksen asema dominoivana elementtinä Sörnäisten rantatien katunäkymässä ja mahdollistaa Suvilahden uuden pääsisäänkäynnin riittävät tilavaraukset. Mikäli rakentamiseen ryhdytään ennen Vilhonvuorenkadun jatkeen toteutumista, tulee rakennusten sijoittelussa ottaa huomioon Suvilahden huolto- ja pelastusreittien säilyminen nykyiseltä Parrukadulta. Liikenne Vilhonvuorenkadun jatke on merkittävä osa Kalasataman katuverkkoa. Kalasataman kokoojakaduksi ja eteläosan sisääntulokaduksi rakennettava katuosuus yhdistää Sörnäisten rantatien, Koksikadun ja Parrulaiturin. Vilhonvuorenkadun jatke on myös joukkoliikenteen yhteys Sörnäisten rantatieltä Kalasataman metroasemalle. Kadulla varaudutaan sekä linja-autoliikenteeseen että myöhemmin raitioliikenteeseen. Pyöräilyn pääreitistön osana toimivalle katuosuudelle rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet tai pyöräkaistat. Alueen pysäköinti toteutetaan toimistorakennuksen alle rakennettavana maanalaisena pysäköintinä. Autopaikkojen määrät ovat Pysäköintipaikat on määritelty kaupunkisuunnittelulautakunnan vuonna 2012 hyväksymän laskentaohjeen mukaan. Ohjeen määrittelyssä on otettu huomioon lautakunnan antama jatkosuunnitteluohje. K-korttelialueella tontille tulee rakentaa vähintään 1/280 ap ja enintään 1/220 ap toimistokerrosalaa maanalaisiin pysäköintitiloihin. Tontille sijoitettavan pyöräpysäköinnin määrä on vähintään 1pp/90 m 2 toimistokerrosalaa. Liiketilat Asemakaavassa on merkintä kr, joka osoittaa rakennusalan osan, johon on rakennettava kerrosalan osoittavan luvun verran liiketilaa, joka on varustettava rasvanerottelukaivolla ja katon ylimmän tason yläpuolelle johdettavalla ilmastointihormilla. Liiketilaa on 100 k-m 2, ja sen saa rakentaa kaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi.

14 10 LUONNOS Esteettömyys Asemakaava-alue on esteettömyyden kannalta normaalia aluetta. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnitellaan ja täydennetään asemakaavoituksen aikana. Maaperän rakennettavuus, pohjarakentaminen ja pilaantuneisuuden kunnostaminen Alue on rakennettavuudeltaan vaativa paksujen sekalaisten täyttöjen, täyttöjen alla olevan savikerroksen ja olemassa olevien rakenteiden takia. Ympäristöhäiriöt Rakennukset perustetaan tukipaaluilla. Kadut ja kunnallistekniikka perustetaan pääosin maanvaraisesti, mahdollisesti tarvittaessa käytetään kevennystä. Tiedot maaperän pilaantuneisuudesta ja kunnostustarpeesta täydennetään asemakaavoituksen aikana. Liikennemelu (tekn.tal toimisto täydentää) Ilmanlaatu, tieliikenne (tekn.tal toimisto täydentää) Voimalaitoksen melu (tekn.tal toimisto täydentää) Onnettomuusriskit Voimalaitoksen riskejä ja vaikutuksia on selvitetty aiemmin Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavoituksen aikana sekä lähialueiden, etenkin Hanasaaren kärjen asemakaavoituksen aikana. Toiminnanharjoittaja Helsingin Energia on lisäksi selvittänyt alueelle päätettyjen ja suunniteltujen muutosten vaikutuksia. Osayleiskaavoituksen yhteydessä Tukes on lausunnoissaan (4388/36/2004, 599/36/2006) esittänyt suojaetäisyyksiä, jotka ovat olleet lähtökohtina voimalaitoksen lähialueiden maankäytön suunnittelussa. Tukes on todennut, että voimalaitoksen ja siihen kuulumattoman toiminnan, kuten asuin-, liike- ja toimistorakennusten välille tulee jäädä noin 200 metrin suojaetäisyys. Lisäksi raskaan polttoöljyn varaston

15 11 LUONNOS Pelastusturvallisuus Nimistö ympäristö 250 metrin etäisyydeltä tulee voida tyhjentää ihmisistä kahden tunnin kuluessa. Asemakaavaluonnoksessa esitetty toimitilakorttelialue on osin lähempänä voimalaitosta, kuin lausunnoissa on esitetty. Alue kuuluu myös vyöhykeeseen, joka olisi lausunnon mukaan evakuioitava, mikäli nykyisellä raskaan poltoöljyn varastolla syttyisi palo. Asemakaavoituksen aikana selvitetään edellytykset totetttaa kaavan mukainen toimitilarakentaminen. Oleellista on myös rakennuksen käyttötarkoitus. Asemakaavoituksen aikana tutkitaan edellytykset sijotttaa rakennukseen myös muuta, kuin Helsingin Energian omaa toimintaa. Asemakaavoituksen aikana tarkastellaan ja päivitetään energiahuoltoalueen nykyiset ja tiedossa olevat toiminnot, vaikutukset ja vaikutusalueet. Pelastusturvallisuus tarkastellaan asemakaavoituksen aikana ja täydennetään kaavaehdotukseen ottaen huomioon potentiaaliset riskit ja kulkureitit ja liikenteellinen tilanne. Uusi katulinjaus jatkaa Sörnäisten Kurvista alkavaa Vilhonvuorenkatua ja jatkuu siten luontevasti saman nimisenä ja juoksevin numeroin Kalasataman alueelle.

16 12 LUONNOS 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Satamatoiminnoilta vapautuneiden alueiden rakentuminen vahvistaa kantakaupungin ja ydinkeskustan asemaa alue- ja yhdyskuntarakenteessa. Itäisen kantakaupungin ranta-alue ja kaava-alue sen osana rakentuu ydinkeskustan ja Arabianrannan väliin liittäen koko uuden rantarakenteen keskustan reunaan. Kaava-alueen rakentaminen on täydennysrakentamista, jossa yhdyskuntarakenne tulee asettumaan olemassa olevan rakenteen ja liikenneverkkojen välittömään läheisyyteen. Hyvät liikenneyhteydet ja erittäin keskeinen sijainti tekevät alueen houkuttelevaksi monipuoliselle väestörakenteelle. Lisäksi metroaseman läheisyys tarjoaa hyvät mahdollisuudet erityisasumiselle. Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan Vilhonvuorenkadun jatkeen rakentaminen on osa Helsingin merellisen olemuksen muutosprosessia. Toimistotalon rakentaminen Sörnäisten rantatien itäreunaan täydentää alueen kaupunkirakennetta ja rajaa selkeämmin katualuetta. Kalasataman yhtenä kantavana suunnitteluperiaatteena on yhdistää olemassa oleva rakenne uuden rakenteen läpi merenrantaan ja maisemaan jatkamalla olemassa olevia katulinjoja uudessa rakenteessa. Vilhonvuorenkatu on yksi jatkettavista kaduista. Asemakaava mahdollistaa Kurvin liittämisen visuaalisesti Parrulaituriin, Sompasaarenkanavaan ja maisemaan, joka päättyy Mustikkamaalle. Vilhonvuorenkatu on yksi keskeisimmistä tämän suunnitteluperiaatteen katulinjauksista. Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Alueen liikenteellinen sijainti on hyvä. Sen vieressä sijaitsee metroasema, josta johdetaan myös linja-auto- ja raitiovaunuliikennettä keskustan ja Pasilan suuntaan. Vilhonvuorenkatua jatketaan Kalasataman alueelle ja samalla Kalasataman eteläosa liitetään kantakaupungin katuverkkoon. Katu muodostaa toisen sisääntuloyhteyden Sörnäistenniemelle ja muille Kalasataman eteläisille alueille. Joukkoliikenteen vaihtomahdollisuudet paranevat, kun Kalasataman keskuksesta muodostuu merkittävä itäisen kantakaupungin joukkolii-

17 13 LUONNOS kenteen solmukohta. Nykyisiä linja-autolinjoja voidaan liikennöidä Sörnäisten rantatieltä Vilhonvuorenkadun jatkeen kautta Hermannin rantatielle sijoittuville metroaseman vaihtopysäkkeille ja edelleen pohjoiseen. Vilhonvuorenkadun jatkeen kautta on mahdollista laajentaa raitiotieverkostoa Kalasataman keskuksesta Hakaniemen ja keskustan suuntaan. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset 6 SUUNNITTELUN VAIHEET Täydennetään suunnittelun edettyä asemakaavoituksen aikana. Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos (päivätty ). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä asemakaavan luonnosta ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa

18 14 LUONNOS 7 KÄSITTELYVAIHEET Asemakaavan muutosehdotus esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle x.x.20xx ja se päätti... Helsingissä xx.xx.2014 Olavi Veltheim

19 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 091 Helsinki Täyttämispvm Kaavan nimi VILHONVUORENKADUN JATKE, 10. kaupunginosa Sörnäinen, katualue, osa korttelia 252, satama- ja katualue Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,1577 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,0889 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,0688 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 2, , ,73 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 0, , ,25 0, T yhteensä -2,0422 V yhteensä R yhteensä L yhteensä 1, ,5 1,5151 E yhteensä 0,1547 7, ,53 0, S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

20 Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

21 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 2, , ,73 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 0, , ,25 0, K 0, , ,25 0, T yhteensä -2,0422 TK -2,0422 V yhteensä R yhteensä L yhteensä 1, ,5 1,5151 Kadut 1, ,0 1,3921 Katuauk./torit 0,1382 9,0 0,1382 LS -0,0152 E yhteensä 0,1547 7, ,53 0, EN 0, , ,53 0, S yhteensä M yhteensä W yhteensä

22

23

24

25

26

27 Ote maakuntakaavasta Liite selostukseen nro 12xxx Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavaosasto / Itäranta-projekti

28 Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta Liite selostukseen nro 12xxx Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavaosasto / Itäranta-projekti

29 Merkinnät Taajamatoimintojen alue Tiivistettävä alue Taajamatoimintojen tai työpaikka-alueiden reservialue Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue Raideliikenteeseen tukeutuva asemanseudun kehittämisalue Kylä Palvelujen alue Keskustatoimintojen alue, valtakunnan keskus Keskustatoimintojen alue, seutukeskus Keskustatoimintojen alue Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö Työpaikka-alue Teollisuusalue Virkistysalue Viheryhteystarve Luonnonsuojelualue Puolustusvoimien alue Puolustusvoimien alue, jonka toissijainen käyttötarkoitus on virkistys-, matkailu- ja/tai koulutustoiminta Moottoriväylä Valtatie / Kantatie Seututie Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta Liite selostukseen nro 12xxx Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavaosasto / Itäranta-projekti

30 Yhdystie Eritasoliittymä Päärata Yhdysrata Liikennetunneli Liikennetunnelin ohjeellinen linjaus Liikenneväylän katkoviivamerkintä osoittaa vaihtoehtoisen ratkaisun tai ohjeellisen linjauksen Liikenteen yhteystarve Joukkoliikenteen vaihtopaikka Liityntäpysäköintipaikka Pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli Ulkoilureitti 400 kv voimajohto 110 kv voimajohto 110 kv voimajohdon ohjeellinen linjaus Estlink 1 Estlink kv voimajohdon tai merkittävän merikaapelin yhteystarve Energiahuollon alue Siirtoviemäri Siirtoviemärin ohjeellinen linjaus Maakaasun runkoputki Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta Liite selostukseen nro 12xxx Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavaosasto / Itäranta-projekti

31 Lentomelualue M (LAeq 7-22 yli 55 db ) Puolustusvoimien melualue (LAeq 7-22 yli 55 db) Natura 2000 verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue Kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde, valtakunnallisesti merkittävä (RKY 2009) Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma Kunnan raja Maakuntakaava-alueen raja Merkintöihin liittyy määräyksiä ja suosituksia Luonnos nähtävillä Maakuntahallitus Ehdotus nähtävillä Ehdotus uudelleen nähtävillä Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto OUTI MÄKELÄ Maakuntahallituksen puheenjohtaja OSSI SAVOLAINEN Maakuntajohtaja Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta Liite selostukseen nro 12xxx Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavaosasto / Itäranta-projekti

32 Ote Yleiskaava 2002:sta Liite selostukseen nro 12xxx Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavaosasto / Itäranta-projekti

33 Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaava Liite selostukseen nro 12xxx Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavaosasto / Itäranta-projekti

34 Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaava Liite selostukseen nro 12xxx Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavaosasto / Itäranta-projekti

35