Turvesuo pohjoinen 17. kaupunginosa, Laajalahti Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (Muodostuu uusi kortteli 17060) Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 1 (17) Asianumero 4390/503/2004 Toimielinkäsittely KSL Aluenumero Turvesuo pohjoinen 17. kaupunginosa, Laajalahti Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (Muodostuu uusi kortteli 17060) Asemakaavan muutos Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä ja tarkistettua, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen laatimaa asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue on noin 6,7 hehtaarin suuruinen alue ja sijaitsee Laajalahdessa, sinimäentien ja Turunväylän välissä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Espoon kaupunginhallitus on tehnyt suunnitteluvarauksen Skanska Etelä-Suomi Oy:lle. Varauksen saajan tuli selvittää mahdollisuutta toteuttaa tilaa vievän, asumiseen ja vapaa-aikaan liittyvien kaupan palvelujen keskuksen sijoittamisesta alueelle. Kaupunginhallitus on jatkanut varausta eri aikoina siten, että viimeksi tehdyn varauspäätöksen mukaan varaus on voimassa saakka. Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskus on jättänyt asemakaavan muutoshakemuksen. Hankkeesta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksissa 2004 ja

2 Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh PL 43, ESPOON KAUPUNKI Faksi Ali Karjalainen etunimi.sukunimi@espoo.fi

3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TIIVISTELMÄ ALUEEN NYKYTILA ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ SUUNNITTELUN VAIHEET LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUTILANNE Seutukaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta SELVITYS ALUEESTA Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Erityispiirteet ja suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET KAUPUNGIN JA SEUDUN YLEISET TAVOITTEET ALUEEN TOIMINTOJA, MITOITUSTA JA YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVAT TAVOITTEET ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS YLEISPERUSTELU JA -KUVAUS MAANOMISTUS MITOITUS KAAVAN MUKAINEN RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Maankäyttö Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus KAAVAN MUKAISET SUOJELUKOHTEET YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT NIMISTÖ ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET LIIKENTEEN JA TEKNISEN HUOLLON JÄRJESTÄMISEEN VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN YHDYSKUNTATALOUDELLISET VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS RAKENTAMISAIKATAULU TOTEUTTAMIS- JA SOVELTAMISOHJEET LUMENKAATOPAIKKA SUUNNITTELUN VAIHEET SUUNNITTELUN VIREILLETULO SEKÄ SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELU JA ASEMAKAAVARATKAISUN ERI VAIHTOEHDOT KÄSITTELYVAIHEET, VUOROVAIKUTUS JA ESITETYT MIELIPITEET...14

4 LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3 Ote taajama-alueiden seutukaavasta Liite 4 Ote Espoon eteläosien yleiskaavaluonnoksesta Liite 5 Asemakaavan pienennös Liite 6a Havainnekuva 1:1000 Liite 6b Havainnekuva 1:4000 Liite 7 Tontin käyttösuunnitelmaluonnos Liite 8 Maaperäkartta Liite 9 Ympäristövaikutusselvitys Liite 10 Maaperän pilaantuneisuustutkimus Liite 11 Erikoiskaupan keskittymän kaupalliset ympäristövaikutukset Liite 12 Kiertoliittymän tilavaraussuunnitelma Sinimäentien ja Turvesuon liittymään Liite 13 Laajalahden Retail Parkin edellyttämät ensimmäisen vaiheen minimikaistajärjestelyt sinimäentiellä

5 5 (17) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Asemakaavan sisältö 1.3 Suunnittelun vaiheet 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Seutukaava Alue sijaitsee Laajalahdessa. Alue rajautuu etelässä Sinimäentiehen, lännessä ja pohjoisessa Suosaarenniityn lähivirkistysalueeseen ja idässä Turveradantien katuvaraukseen. alue on kooltaan n. 6,7 ha. Alue toimii tällä hetkellä pääasiassa teknisen keskuksen lumenkaatopaikkana. Asemakaavassa alueelle esitetään kahden ns. retail park -tyyppisen tilaa vievän kaupan liikerakennuksen rakentamista. Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskus on jättänyt päivätyn asemakaava muutoshakemuksen. asemakaavaluonnoksen valmistelu on ollut suunnitteluvarauksen saaneen yrityksen edustaman konsulttitoimiston ja kaupunkisuunnittelukeskuksen yhteistyötä. Espoo on kuulunut Helsingin seutukaavaliittoon, joka alkaen on muuttunut Uudenmaan liitoksi. Maakuntakaava on valmisteilla. Seutukaavojen tilanne on seuraava: Maa- ja metsätalousalueet, virkistysalueet ja suojelualueet käsittävä seutukaava (I) Seutukaava I:n muutos Suojelualueet, virkistysalueet ja maa- ja metsätalousalueet käsittävä seutukaava (II) Jätehuollon alueet käsittävä seutukaava (III) Arvokkaat harjumaisemat käsittävä seutukaava Energiahuollon seutukaava Taajama-alueet ja liikenneväylät ja - alueet käsittävä seutukaava Ministeriö vahvistanut Lainvoimainen Ministeriö vahvistanut Lainvoimainen Ministeriö vahvistanut eräin poikkeuksin Lainvoimainen Ministeriö vahvistanut Lainvoimainen Ministeriö vahvistanut Lainvoimainen Ministeriö vahvistanut Lainvoimainen Ministeriö vahvistanut eräin poikkeuksin Lainvoimainen eräin poikkeuksin Yleiskaava Parhaillaan vahvistettavana olevassa maakuntakaavasta alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi eli asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavaksi rakentamisalueeksi. Suunnittelualueen länsipuolella on tärkeä pohjois-eteläsuuntainen viheryhteys. Ote taajama-alueiden seutukaavasta on liitteenä 2 Espoon eteläosien yleiskaava Tekeillä olevan Espoon eteläosien yleiskaavan luonnoksen mukaan alue on uutta työpaikka-aluetta. Alue varataan ensisijaisesti yksityisille palveluille, hallinnolle ja liiketoiminnalle. Ote Espoon eteläosien yleiskaavaluonnoksesta on liitteenä 4.

6 6 (17) Asemakaava Voimassa olevassa vahvistetussa Turvesuo pohjoinen, asemakaavassa alue on urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta. alueella on rakennusoikeutta 7000 k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi kerrosta. Asemakaavan laatimisvaiheessa alueelle kaavailtiin golf-lisälyöntikeskusta Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen (5 ). Valtuusto määräsi (5 ) maankäyttö- ja rakennuslain 202 :n nojalla hyväksytyn rakennusjärjestyksen tulemaan voimaan lukien ennen kuin päätös on saanut lainvoiman Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa Muut suunnitelmat ja päätökset Kaupunginhallitus on kokouksessaan jatkanut suunnitteluvarausta Skanska Talonrakennus Oy:lle (entinen Skanska Etelä-Suomi Oy) siten, että varaus o voimassa saakka. Suunnitteluvarauksen aikana tutkitaan, onko alueelle mahdollista toteuttaa tilaa vievän kaupan suuryksikkö Pohjakartta Pohjakartta 1:1000 mittakaavassa on Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Alue on suuruudeltaan noin 6,7 hehtaaria ja on pääosin käytössä teknisen keskuksen lumenkaatopaikkana. Kaava-alueen eteläpuolella on Sinimäentie. Länsipuolella sijaitsee Suosaarenniityn puistoalue, jonka takana teollisuus- ja varastorakennusten kortteli Pohjoispuolella on Suosaarenniityn puistoalue, jonka pohjoispuolella on Turunväylä. Turunväylän keskilinjaan on etäisyyttä asemakaavamuutosalueen pohjoisreunasta noin 300 metriä. Alueen itäpuolella on osittain varaus Turveradantielle ja osittain Suosaarenniityn puistoaluetta, jonka itäpuolella on Uuraantien pientaloalue, joiden lähimmistä rakennuksista etäisyyttä asemakaavamuutosalueeseen on noin 150 metriä Maanomistus Alue on Espoon kaupungin omistuksessa Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue on rakentamatonta aluetta ja toimii talvisin teknisen keskuksen lumenkaatopaikkana. Aluetta ympäröi länsi- ja pohjoispuolella viheralue sekä itäpuolella asemakaavan mukainen katualue. Kaavamuutosalueesta noin 80 metrin etäisyydellä länteen on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaava-alueella ei ole asukkaita eikä työpaikkoja.

7 7 (17) Yhdyskuntarakenne Alue sijoittuu osaksi sinimäen teollisuusaluetta Sinimäentien varressa. Liikenne Ajoneuvoliikenne Kaava-alueen eteläpuolella kulkeva Sinimäentie-Turvesuontie toimii itälänsisuuntaisena kokoojakatuna, joka yhdistää Laajalahden asuinalueen Mankkaalle ja nihtisiltaan. Sinimäentien-Turvesuontien liikennemäärä kaava-alueen kohdalla oli arkena keskimäärin noin ajon/vrk. Kevyt liikenne Sinimäentien-Turvesuontien eteläreunassa on kevyen liikenteen väylä. Suosaarenniityn puistoalueella kulkee ulkoilureitti. Julkinen liikenne Sinimäentie-Turvesuontiellä kulkevat linjat 22 (Sinimäki-Leppävaara-Hämevaara), 206 (Helsinki-Karamalmi), 206A (Helsinki-Nihtisilta-Vitikka-Kilo-Karamalmi) ja 212 K (Helsinki-Kauniainen). Kaikki linjat kulkevat vain arkisin. Yhteensä vuoroja on 63 vuorokaudessa. Palvelut Lähin kaupallisten palvelujen alue sijoittuu kaava-alueesta noin 800 metriä länteen, jossa toimii mm. suuri elintarvikekauppa pienine oheismyymälöineen. Suurempi julkisten ja kaupallisten palveluiden keskittymä sijaitsee Leppävaarassa, noin 3,5 km:n etäisyydellä alueelta. Yhdyskuntatekninen huolto Alueen eteläosan poikki kulkee 20 kv:n voimalinja. Sinimäentiellä on vesi- ja viemäriverkosto sekä kaukolämpö Luonnonolosuhteet Maisemakuva Suunnittelualue sijoittuu avoimeen maisematilaan, jota rajaavat asemakaavamuutosalueen ulkopuolelle jäävät metsäiset mäet. Topografia Alueen maastomuodot ovat hyvin vähäisiä. Maanpinta on tasolla noin metriä. Viereisten mäkien laet nousevat noin metrin korkeuteen merenpinnasta. Maaperä Suunnittelualue on pääosin tasaista kenttää, jolle on talvisin läjitetty lunta. alueen maaperä on sekalaita täyttömaata ja paikoitellen peltomaata ja savea. Maaperäkartta on liitteenä 8. Kasvillisuus Asemakaavamuutosalue on pääosin avointa läjityskenttää eikä sillä ole erityistä kasvillisuutta. Vesiolot Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Maaperätutkimusten yhteydessä havaittiin orsi-/pohjavettä 1,6-3,3 metrin syvyydellä maanpinnasta. alueen länsi- ja pohjoisreunalla kulkee oja, joka laskee etelään.

8 8 (17) Erityispiirteet ja suojelukohteet Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee kaksi arvokasta luontokohdetta: Suosaarenkallion lehtomäki sekä Muolaansuo. Alueen läheisyydessä on lisäksi Suomen ainut tunnettu turvetorvijäkäläesiintymä. Suosaarenkallion lehtomäki Suosaarenkallion lehtomäki sijaitsee lähimmillään noin 80 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta luoteeseen. Suosaarenkallio on kallioinen mäki, jota ympäröi tiheähkö lehtomainen kuusikko. Mäen pohjoispuolella kasvaa useita isoja metsälehmuksia sekä pensaskerroksessa pähkinäpensaita, vaahteraa ja kuusamaa. Kenttäkerroksen lajeihin kuuluu mm. valko- ja sinivuokko, kielo ja kevätlinnunherne. suojeltavia tai uhanalaisia lajeja alueelta ei ole löydetty. Suojeluarvoltaan 3,3 ha:n suuruinen Suosaarenkallio on määritelty paikallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Muolaansuo Muolaansuo on 2,2 ha:n suuruinen luonnontilaisena säilynyt suoalue metrin päässä suunnittelualueelta kaakkoon. Muolaansuo on pääkaupunkiseudulla ainutlaatuinen aapasuomainen neva, joka on suojeluarvoltaan maakunnallisesti arvokas suojelukohde. Lisäksi alueen kasvilajisto on arvokas. Avoimen nevan kasvilajistoon kuuluu useita harvinaisia lajeja kuten pääkaupunkiseudulla uhanalainen pikkukihokki. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on SL -merkinnällä osoitettu luonnonsuojelualueeksi. Turvetorvijäkäläesiintymä Suunnittelualueen läheisyydessä on löytynyt luonnonsuojelulain 47 1 momentin ja luonnonsuojeluasetuksen 22 mukainen erityisesti suojeltava laji, turvetorvijäkälä (Cladonia incrasata). Lajin säilymisen kannalta tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Uudenmaan ympäristökeskuksen mukaan rakennuksien, rakennelmien, teiden ja polkujen rakentaminen, ojittaminen tai muu alueen vesitalouden muuttaminen, maa-aineisten otto tai maa- tai kallioperän vahingoittaminen saattavat haitata lajin esiintymispaikan säilymistä alueella. Turvetorvijäkäläesiintymä on löydetty vuonna 1979 ja se on Suomen ainoa tiedossa oleva esiintymä. Se sijaitsee suunnittelualueen lounaispuolella Sinimäentien eteläpuolella. Paikka on Mankkaan vanhaa turvesuota ja lajia esiintyy vanhojen turveleikkausten pystysuorilla pinnoilla. Suurin löydetty laikku on noin 10 x 30 cm. Uudenmaan ympäristökeskus valmistelee turvetorvijäkälän suojelua koskevaa päätöstä. Rajausesitys on laajuudeltaan 1,9 ha. Vuonna 1979 löytynyt esiintymän osa on suojeltu luonnonsuojelulain mukaisena luonnonmuistomerkkinä kaupunginvaltuuston päätöksellä Ympäristön häiriötekijät Nykyisillä liikennemäärillä sinimäentien melutaso on 66 db(a), mikä ylittää Valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaisen asumiseen käytettävien alueiden ohjearvon (55 db(a)). Turunväylän liikennemelu jää alueella vähäisemmäksi etäisyydestä ja topografiasta johtuen. Alueen ilmanlaatuun vaikuttavat tällä hetkellä eniten tieliikenteen päästöt. Pohjoispuolella n. 400 metrin etäisyydellä on Turunväylä (KVL 65300), noin 1,5 km:n päässä idässä on Kehä I (KVL n ) ja alueen eteläpuolitse kulkee Turvesuontie-Sinimäentie (KVL ). Ilmanlaadun voidaan arvioida olevan nykytilassa tyydyttävä. Esimerkiksi typpidioksidin pitoisuustaso on noin 50 % ohjearvotasosta. Ilmanlaatu kuitenkin heikkenee lähestyttäessä pääväyliä. Kaava-aluetta lähellä olevalla Uuraantien varrella ilmanlaadun voidaan arvioida olevan nykytilassa myös tyydyttävä.

9 9 (17) 3 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Maakuntakaava Parhaillaan vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi eli asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavaksi rakentamisalueeksi. suunnittelualueen länsipuolella on tärkeä pohjoiseteläsuuntainen viheryhteys. Yleiskaava Tekeillä olevan Espoon eteläosien yleiskaavan luonnoksen mukaan alue on uutta työpaikka-aluetta (TP). Alue varataan ensisijaisesti yksityisille palveluille, hallinnolle ja liiketoiminnalle. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Alueen toimintaa koskeva tavoite on maakuntakaavan: (taajamatoimintojen alue) ja yleiskaavaluonnoksen mukainen: työpaikka-alue (TP). Alueen rakennusoikeus on mitoitettu siten, että rakennukset tulevat mittakaavallisesti osaksi Sinimäen teollisuus- ja varastoaluetta ja että rakennukset muodostavat toiminnallisesti järkevän kokonaisuuden. Pienempi rakennus on sijoitettu risteysalueen tuntumaan kaupunkikuvallisista syistä, jolloin asiakaspaikoituskenttä jää rakennusten väliin. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavanmuutosalueelle on suunniteltu Retail Park -tyyppistä tilaa vievän kaupan korttelia, jossa kaksi rakennusta sijoittuu korttelin itä- ja länsireunalle ja niiden väliin jää paikoitusalue. 4.2 Maanomistus Alue on Espoon kaupungin omistuksessa. 4.3 Mitoitus Alueen kokonaispinta-ala on noin m2. Alue on kokonaisuudessaan liikerakennusten korttelialuetta (KL). Rakennusoikeus on k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Alueen tehokkuusluku on e=0,38. Käytettäessä laskentaperusteena 1 työpaikka / 100 k-m2, tulee alueelle noin 255 työpaikkaa. Alueelle ei tule asukkaita. 4.4 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialue Liikerakennusten korttelialue (KL 17060) Korttelissa on kaksi retail park -tyyppistä myymälää varten varattua rakennusalaa. Suurempi rakennusala (20000 kem2) sijaitsee korttelin länsireunan suuntaisesti. Sen huoltotoiminnot järjestetään länsipuolelta ja osin pohjois ja/tai eteläpäädyistä. Suuremmalle rakennusalalle on alustavasti kaavailtu neljästä kuuteen myymälää. Myymälät ovat ns. tilaa vievän kaupan liikkeitä eli rautakauppa-, puutarha- tai kodinkoneliikkeitä sekä näitä tukevia paleluita. Alueelle tutkitaan myös polttoaineen jakeluaseman ja siihen liittyvän pienen (alle 400 m2) elintarvikemyymälän sijoittamista. Korttelin pohjoisosaan on alustavasti kaavailtu rautakaupan noutopiha katoksineen. Pienempi rakennusala (5500 kem2) sijoittuu korttelin kaak-

10 10 (17) koiskulmaan. Pienemmälle rakennusalalle on alustavasti suunniteltu yksi myymälä, joka on puutarhamyymälä. Pienemmän rakennuksen huoltopiha on sen pohjoispäädyssä ja sen eteläpuolella voi olla ns. viherpiha. Korttelin kerrosala on kem2. Korttelialueelle saa lisäksi rakentaa kylmiä katoksia ja myymälätoiminnan vaatimia rakenteita. Asemakaavamääräysten mukaan alueelle on rakennettava 1 autopaikka / 50 k-m2. Alustavien suunnitelmien mukaan asiakkaille tarkoitetut autopaikat sijaitsevat rakennusten välissä korttelialueen keskiosassa. niitä on yhteensä noin 535 ap. Korttelialueen länsireunalla on lisäksi henkilökunnan paikoitukseen tarkoitettuja autopaikkoja, joita on noin 70 ap. Katualue Kaavamuutoksella on 600 m2 muutettu korttelialuetta sinimäentiehen katualueeksi Liikenne Tie- ja katuverkko Kaava-alueen liikenne liittyy tulevan Sinimäentien kautta muuhun Espoon liikenneverkkoon. Kaava-alueen liikenneverkko saa kaavamuutoksen jälkeen kaksi uutta liittymää sinimäentielle. Retail Parkin asiakas- ja huoltoliittymät. Uusi asiakasliittymä sijaitsee noin 150 metriä länteen nykyisestä turveradantien liittymästä ja uusi huoltoliittymä tästä edelleen noin 200 metrin päässä (= n. 350 metriä Turveradantien liittymästä). Ympäristövaikutusselvityksen mukaan Retail Parkin toteuttaminen lisää liikennettä noin 4400 ajoneuvolla vuorokaudessa. Tällä hetkellä sinimäentien liikenne on noin ajon./vrk eli Retail Parkin toteuduttua liikennemäärä olisi noin ajon./vrk. Retail Parkin asiakasliittymä vaatii toimiakseen liityntäkaistat. Turveradantien jatkon toteuttaminen Retail Parkin itäpuolelta Turunväylälle muuttaisi alueen liikenneolosuhteita selvästi sekä lisäisi liikennettä. Liikennejärjestelyihin liittyen on laadittu päivätty selvitys: Kiertoliittymän tilavaraussuunnitelma sinimäentien ja Turvesuontien liittymään. Selvitys kokonaisuudessaan on selostuksen liitteenä 12. Edelleen on laadittu päivätty selvitys: Laajalahden Retail Parkin edellyttämät ensimmäisen vaiheen minimikaistajärjestelyt Sinimäentiellä. Selvitys on selostuksen liitteenä 13. Joukkoliikenne Sinimäentielle olisi tarkoituksen mukaista rakentaa uusi linja-autopysäkkipari, jotka sijaitsisivat sinimäentiellä aivan kaava-alueen vieressä. Pysäkit palvelisivat myös sinimäentien eteläpuolista maankäyttöä. Kevyt liikenne Kevyen liikenteen reittien rakentamista molemmin puolin Sinimäentietä tulisi harkita. Pysäköinti Liikerakennusten autopaikkojen tarve on määritelty kaupunkisuunnittelulautakunnan vuonna 1998 hyväksymien Espoossa käytettävien ohjeellisten autopaikkamääräysten mukaan.

11 11 (17) Autopaikkoja on rakennettava vähintään: KL-kortteleissa: 1 ap / 50 kem 2. Asemakaavassa ehdotettu kerrosala johtaa 510 autopaikan vaatimukseen. Havainnekuvassa autopaikkoja on esitetty noin 535 paikkaa asiakaspysäköintiä varten korttelin keskiosaan ja noin 70 autopaikkaa henkilökunnan pysäköintiä varten korttelin länsireunassa huoltopihan yhteydessä. Yhteensä autopaikkoja tulisi noin 605 paikkaa, mikä o noin 95 enemmän kuin asemakaavan minimivaatimus Palvelut Alue tarjoaa tilaa vievän kaupan palveluita ympäröivälle asutukselle hyvien liikenneyhteyksien varressa. Retail Park -tyyppiseen myymäläkonseptiin sopivimpia myymälätyyppejä ovat rautakauppa-, puutarha- ja kodinkonemyymälät sekä muut näitä tukevat palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Alue liitetään kaupungin vesijohto- ja viemäriverkostoon. alueen eteläosan poikki kulkeva 20 kv:n voimalinja jouduttaneen kaapeloimaan Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alueen rakennettavuus on heikko. alue on pääosin yli 10 metrin syvyisellä savikolla, jonka päällä on täyttömaata vaihteleva määrä. Alueella havaittiin voimakkaasti ja lievästi pilaantunutta maa-ainesta sekä jätetäyttöä. Maaperä on osassa aluetta voimakkaasti PCB-yhdisteillä pilaantunutta sekä osassa lievästi pilaantunutta metalleilla, PCB-yhdisteillä ja fluoranteenilla. Alueelta otettiin maaperänäytteitä 15 koekuopasta. Koekuoppien määrä on riittävä alustavaan maaperän pilaantuneisuuden selvittämiseen, mutta ei riittävä tarkempaan pilaantuneiden alueiden laajuuden sekä pilaantuneen maan ja jätetäytön määrien arviointiin. Täytön laadun selvittäminen vaatii lisätutkimuksia täyttöalueella, jotka on syytä tehdä ennen kunnostustoimenpiteiden käynnistämistä. Koska alueella todettiin pilaantunutta maa-ainesta, on alueen kunnostustarve ilmeinen. Kunnostamissuunnitelman laatimisen yhteydessä joudutaan vielä tekemään tarkempia tutkimuksia maa-aineiden pilaantumisesta. Vuosina kaatopaikalle on tuotu yhdyskuntajätteen lisäksi runsaasti rakennusjätettä ja ylijäämämaita. Kaatopaikalle on jätevesilietettä, öljynerotuskaivojen lietettä sekä ongelmajätteitä kuten liuotin-, öljy-, raskasmetalli- ja lääkejätteitä. Alueelle on todennäköisesti tuotu mm. graafisen, kemia-, sähkö-, lääke- ja pintakäsittelyteollisuuden jätteitä. Kaatopaikkatoiminta lopetettiin vuosina ja alue maisemoitiin kevyesti maa-aineksilla ja rakennusjätteillä Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaava-alueen rakentamaton lumenkaatopaikkakäytössä ollut avoin kenttä muuttuu asemakaavan myötä rakennetuksi korttelialueeksi. 4.5 Kaavan mukaiset suojelukohteet Kaava-alueella ei ole suojelukohteita. 4.6 Ympäristön häiriötekijät Liikenne ja melu Nykyisillä Sinimäentien liikennemäärillä lähtömelutaso on 66 db(a). Liikennemäärän muutos (+4400 ajon./vrk nostaa lähtömelutasoja noin 1,5 db(a), mikä ei muuta melualueiden laajuutta merkittävästi. Tämän takia yksittäisten kohteiden melusuojaus ei ole välttämätöntä. Turunväylän liikennemelu on etäisyydestä ja topografiasta johtuen vähäisempää. Liikennemelu ei oleellisesti häiritse Retail Park - tyyppistä toimintaa.

12 12 (17) Ilmanlaatu Retail Parkin toteutuminen tuo alueelle lisäliikennettä n ajoneuvoa/vrk, joka kuitenkin ensi vaiheessa käyttää nykyisiä liikenneväyliä. Tämä lisäys ei oleellisesti muut ilmanlaatutilannetta alueella. 4.7 Nimistö Kaava-alueelle ei muodostu uutta nimistön tarvetta. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Ramboll Finland Oy on laatinut Skanska Etelä-Suomi Oy:n tilaamana ja kaupunkisuunnittelukeskuksen valvonnassa Turvesuo pohjoisen asemakaavaluonnokseen liittyvän ympäristövaikutusselvityksen, joka on päivätty Ympäristövaikutusselvitys on selostuksen liitteenä 8 ja Maaperän pilaantuneisuustutkimus on selostuksen liitteenä 9. Asemakaavaluonnosta on suunniteltu rinnan ympäristövaikutusselvityksen kanssa ja luonnoksessa on voitu huomioida selvityksessä esiin tulleet seikat ympäristön ja kaupunkikuvan suhteen. 5.1 Vaikutukset kaupunkirakenteeseen Kaavan toteuttaminen on Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen ja se eheyttää kaupunkirakennetta. Turunväylän ja Turvesuontien-Sinimäentien välisellä alueella on nykyisin useita liikerakennuksia, jotka toimivat myös melunsuojina Turunväylän suuntaan. Retail Park liittyy luontevasti olevaan Sinimäen kaupunkirakenteeseen ja on kytkettävissä nykyiseen infrastruktuuriin. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Retail Parkin rakentaminen lisää liikennettä Sinimäentiellä- Turvesuontiellä n ajoneuvolla vuorokaudessa. Liikennesimuloinnin tulosten perusteella voidaan todeta, että Retail Parkin asiakasliittymä toimisi todennäköisesti tyydyttävästi nykyisillä liikennemäärillä ilman valo-ohjausta. Kun malliin lisätään arvioitu Retail Parkin aiheuttama liikennemäärän lisäys, asiakasliittymän toimivuus heikkenee huomattavasti. Tällöin jonojen pituudet ja ajoneuvokohtaiset viiveet kasvavat pysäköintialueelta lähtevälle liikenteelle todella suuriksi. Lisäksi Sinimäentieltä pysäköintialueelle kääntyminen muodostuu erittäin vaikeaksi, jos liikennemäärät kasvavat arvioidulla 4400 ajoneuvolla vuorokaudessa. Suurempi muutos alueen liikenteeseen (erityisesti liikennemääriin ja niiden jakaumaan) tulee toteutuessaan olemaan Turveradantien jatkeella. Uusi yhteys lisännee liikennettä koko tarkastelualueella. Turveradantien jatkon toteuttaminen vaatinee Sinimäentien-Turvesuontien ja Turveradantien risteykseen joko valo-ohjauksen tai kiertoliittymän. Kasvava liikenne heikentää erityisesti kevyen liikenteen turvallisuutta. Joukkoliikenteen palvelutaso parantunee nykyisestä alueen (sekä Retail Parkin että Turveradantien ja Turvesuontien varsien) rakentamisen myötä. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Alue on nykyisellään autiota kenttää, joka rajautuu etelässä Sinimäentiehen ja muilta osin metsään sekä avoimeen maisematilaan. Kaavan toteuttaminen selkeyttää jäsentymättömän aukean alueen ilmettä ja poistaa alueellisen kokoojakadun, Sinimäentien-Turvesuontien maisemasta epäsiistin ja visuaalisesti hallitsevan tyhjän kentän. Kaupunkikuva eheytyy.

13 13 (17) Retail Parkin asemakaavan toteuttaminen ei käytettävissä olevien tietojen mukaan vaikuta turvetorvijäkälän esiintymispaikkaan tai Muolaansuon tai Suosaarenkallion lehtomäen suojeluarvoihin. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin Retail Park tarjoaa Kaakkois-Espoon ja Länsi-Helsingin noin asukkaalle tilaa vievän kaupan palveluita, joita nyt haetaan pääasiassa Kehä III:n varresta tai esim. Suomenojalta. Retail Parkin liikenteellinen sijainti on hyvä ja se paranee entisestään, jos turveradantietä jatketaan Sinimäentieltä pohjoiseen. Lisääntyvä liikenne voi vähäisissä määrin vähentää suunnittelualueen koillispuolisen asuinalueen asuinviihtyvyyttä. Toisaalta alueella on nykyisinkin asutusta häiritsevää lumenkaatopaikan kuorma-autoliikennettä, joka Retail Parkin myötä joko poistuu kokonaan tai vähenee. Nykytilanteessa lumenkaatopaikalle tuleva raskas liikenne sekä alueen jäsentymätön ja epäesteettinen ilme voi pienentää Suosaarenkallion itäpuolisten alueiden mielekkyyttä virkistyskäyttöön. Retail Parkin toteutuessa tilanne voi tältä osin jopa parantua nykyiseen verrattuna. Ympäröivien alueiden ilmanlaatuun tai melutasoon ei Retail Parkin toteuttaminen oleellisesti vaikuta. 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaupunkirakenteen kannalta on edullista toteuttaa Retail Park Sinimäen teollisuusja varastoalueeseen liittyvänä toimintona. Alue voidaan liittää alueella olevaan vesijohto- ja kaukolämpöverkkoon. Olemassa olevaan viemäriverkkoon liittyminen tulee selvittää erikseen, koska olemassa olevan putkiston välityskyky saattaa olla jo nyt äärirajoillaan. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Rakentamisaikataulu sovitaan tarkemmin kaavamuutoksen vahvistuttua. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Saastuneen maan puhdistamisesta on laadittava erillinen suunnitelma ennen puhdistustyön käynnistämistä ja maat on puhdistettava ennen uutta rakentamista. 6.3 Lumenkaatopaikka Rakentaminen alueelle edellyttää uuden lumenkaatopaikan perustamista. Korvaavia lumenkaatopaikkoja selvitellään ja Turveradantien katualuevaraukset ovat tarkastelun kohteena sekä Suomenojan alue. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo sekä sitä koskevat päätökset Vireilletulo Skanska Talonrakennus Oy (entinen Skanska Etelä-Suomi Oy) on jättänyt tonttivarauksen jatkamisanomuksen kaupunginhallitukselle. Espoon kaupunginhallitus on jatkanut suunnitteluvarausta saakka. Päätöksen mukaan varauksen saajan tulee selvittää, onko ko. alueelle mahdollista toteuttaa tilaa vievän kaupan yksikkö. Hanke on lähinnä asumiseen ja vapaa-aikaan liittyvien kaupan palvelujen keskus, jossa olisi mm. puutarha-, rauta-, sisustus- ja kodinkoneliikkeitä. Tavoitteellinen koko tulisi olla noin k-m2.

14 14 (17) Sopimukset Asemakaavan muutoksen vahvistamisen jälkeen tullaan laatimaan Espoon kaupungin ja toteuttajan välinen sopimus hankkeen toteuttamisesta ja alueen hallintaoikeuden luovuttamisesta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Hankkeesta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Alueen kaavaluonnoksen laatimisesta on vastannut työryhmä, johon ovat kuulunut: aluearkkitehti Olli Pitkänen, kaupunkisuunnittelukeskus, asemakaavayksikkö asemakaavateknikko Ali Karjalainen, kaupunkisuunnittelukeskus, asemakaavayksikkö suunnitteluinsinööri Matti Peltola, kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö markkinointijohtaja Risto Linnankoski, Skanska Etelä-Suomi Oy projektipäällikkö Jari Toikka, Skanska Etelä-Suomi Oy arkkitehti Petri Rouhiainen, Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy arkkitehti Pekka Vehniäinen, Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Ympäristövaikutusselvitys on laadittu Ramboll Finland Oy:ssä, jossa laatimiseen ovat osallistuneet: FM Jari Mannila (projektipäällikkö, vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan) FM Janne Rautio (luonnonolot) DI Jukka-Pekka Pitkänen (liikenteelliset vaikutukset) DI Kaisa Ronkainen (melu) FM Jari Hosiokangas (ilmanlaatu) Kirsi Pitkäranta (maaperä) Osmo Koski (maaperä) Maisema-arkkitehti Marja-Leena Miettinen, kaupunkisuunnittelukeskus, asemakaavayksikkö, osallistunut ympäristövaikutusselvityksen tarkastukseen. Erikoiskaupan keskittymän kaupalliset ympäristövaikutukset -selvityksen on laatinut Entrecon Oy (päivätty ), joka on selostuksen liitteenä 11. Liikennesuunnitteluun liittyen on Ramboll Oy laatinut päivätyn selvityksen Kiertoliittymän tilavaraussuunnitelma Sinimäentien ja Turvesuontien liittymään ja päivätyn selvityksen Laajalahden Retail Parkin edellyttämät ensimmäisen vaiheen minimikaistajärjestelyt Sinimäentielle. Selvitykset ovat selostuksen liitteenä 12 ja Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy MRA 30 :n mukaisesti nähtäville mielipiteen esittämistä varten Turvesuo pohjoinen, alue , päivätyn asemakaavan muutosluonnoksen, piir.nro 6154

15 15 (17) Nähtävillä MRA 30 2 pyytää asemakaavan muutosluonnoksesta seuraavat lausunnot: Tapiolan alueneuvottelukunta, E.ON Finland, Elisa Oyj, Uudenmaan ympäristökeskus ja YTV sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä 3 ilmoittaa Skanska Talonrakennus Oy:lle, että kaupunki tulee MRA 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskuluja kolmannen maksuluokan mukaisen palkkion 3500 euroa ja kustannukset kuulutuksen julkaisemisesta sanomalehdissä 1600 eli yhteensä 5100 euroa. Laatimiskuluista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3 laskutetaan heti ja loput kustannukset asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen 4 edellyttää, että maaperän pilaantuneisuustutkimuksen tulokset toimitetaan tiedoksi Espoon kaupungin ympäristökeskukselle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle. Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi kirjallista mielipidettä. Mielipiteissä mm. epäiltiin alueelle syntyvän liikenneongelmia. Yhteys Turunväylälle tulisi samassa yhteydessä toteuttaa ja aluetta ei tulisi suunnitella pieninä palasina vaan tulisi laatia kokonaisselvityksiä. Kaavamuutoksesta pyydettiin lausunnot ja kannanotot seuraavilta: Tapiolan alueneuvottelukunta, E.ON Finland, Elisa Oyj / Verkot/alueelliset palvelut, Uudenmaan ympäristökeskus, YTV, Espoon Vesi, kiinteistöpalvelukeskus, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, rakennusvalvontakeskus, tekninen keskus ja ympäristökeskus. Lausuntojen johdosta on kaavakarttaan tehty seuraavat tarkistukset: - pykälä viisi on muutettu kuulumaan: Puhdistettava / kunnostettava maa-alue. Pilaantunut maaperä on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. - lisätty pykälä kuusi: Alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotilat tulee sijoittaa kiinteistöihin. Tilat saa rakentaa asemakaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi ja - lisätty pykälä seitsemän: Alueen rakentaminen ei saa vaikuttaa Sinimäentien eteläpuolella olevan suojelualueen pohja- ja orsivesiolosuhteisiin. Laaditun tilavaraussuunnitelman; Sinimäentie - Turvesuontien kiertoliittymän tilavaraus, perusteella on Sinimäentien katualuetta levitetty pohjoiseen muuttamalla vähäisessä määrin korttelialuetta katualueeksi Päivätty raportti Erikoiskaupan keskittymän kaupalliset ympäristövaikutukset, Entrecon Oy Päivätty raportti Kiertoliittymän tilavaraussuunnitelma sinimäentien ja Turvesuontien liittymää, Ramboll Oy Päivätty raportti Laajalahden Retail Parkin edellyttämät ensimmäisen vaiheen minimikaistajärjestelyt Sinimäentiellä, Ramboll Oy Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Turvesuo pohjoisen asemakaavan muutosluonnoksesta, alue

16 16 (17) hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville Turvesuo pohjoisen, alue , päivätyn ja muutetun asemakaavan muutosehdotuksen, piir.nro Lisäksi lautakunta päätti, että kaupunkisuunnittelulautakunta kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa valmistelemaan selvityksen, minne eri puolille Espoota voidaan perustaa lumenkaatopaikat ja mitä toimenpiteitä niiden käyttöönotto edellyttää Nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi kirjallista muistutusta. Muistutuksisa tuotiin esille samoja asioita, kuin luonnosvaiheen huomautuksissakin. Esitettiin, että alueelle kokonaissuunnittelu ja koordinointi puuttuu ja alueelle syntyy liikenneongelmia. Yhteys Turunväylälle tulisi samassa yhteydessä toteuttaa. Nähtävilläolon jälkeen ei kaavakarttaan ole tehty tarkistuksia.

17 17 (17) ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Asemakaavayksikkö Ali Karjalainen Asemakaavateknikko Kristiina Peltomaa Asemakaavapäällikkö