Matinlaakso 23. kaupunginosa, Matinkylä Osa korttelia 23033, katu-, urheilu- ja virkistysalueet Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 1 (8) Asianumero 1469/ /2014 Aluenumero Matinlaakso 23. kaupunginosa, Matinkylä Osa korttelia 23033, katu-, urheilu- ja virkistysalueet Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen, joka koskee 22. päivänä syyskuuta 2014 päivättyä, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Matinkylässä Matinkadun ja Matinkartanontien risteyksessä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Sanna Seppänen, puh Faksi etunimi.m.sukunimi@espoo.fi

2 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Maaperän rakennettavuus Kaavan mukainen luonnonympäristö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 7 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen

3 3 (8) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus 1.3 Suunnittelun vaiheet Matinkadun ja Matinkartanontien risteys on toteutettu eriarvoisena risteyksenä. Syksyllä 2013 keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä oli Matinkartanontiellä ja Matinkadulla Risteyksen luoteispuolella sijaitsee Matinkylän terveysasema, jonka tontille nykyinen katu on osittain rakennettu. Matinkartanontien itäpuoli on urheilupuistoa, jossa sijaitsee muun muassa kaksi jäähallia ja kioskirakennuksia. Matinkartanontien katualuetta laajennetaan Matinkylän urheilupuistoon, jolloin puistossa olevat kioskit ja muutama urheilupuiston pysäköintipaikka jää rakentamisen alle. Katualetta laajennetaan myös kortteliin sen verran, että olemassa oleva kevyen liikenteen väylä jää katualueen puolelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilletulon yhteydessä osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteitään Määräaikaan mennessä ei ollut tullut yhtään mielipidettä. Espoon kaupungin tekninen keskus teettää samanaikaisesti risteysalueesta katusuunnitelmaa. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Vireillä olevat: Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan ja se on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnistynyt. Kaavan tavoitteena on tukea kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellamaalla. Se täydentää ja tarkistaa jo voimassa olevia maakuntakaavoja. Suunnittelualue on Uudenmaan maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen pohjoispuolelle on merkitty seutuliikenteen ratayhteys. (Kuva 1).

4 4 (8) Yleiskaava Kuva 1: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (ei mittakaavassa) Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa Matinkatu ja Matinkartanontie, Länsiväylän ja Matinkadun välillä, on merkitty yksiajorataiseksi päätieksi, pääkaduksi tai alueelliseksi kokoojakaduksi. Matinkadun pohjois- ja itäpuoli on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) ja etelässä on asuntoaluetta (A). Suunnittelualueen pohjois- ja itäpuolella kulkee viheryhteys Piispansillalta Matinlahteen. (Kuva 2) Asemakaava Kuva 2: Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta (ei mittakaavassa) Alueella on voimassa Matinlaakson (lainvoimainen ) ja Matinkartanonristin (lainvoimainen ) asemakaavat sekä Matinkylän keskus I A asemakaavan muutokset (lainvoimainen , muutoksen muutos lainvoimainen ). Asemakaavassa suunnittelualue on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), katualuetta sekä urheilu- ja virkistyspalvelualuetta (VU, U).

5 5 (8) Rakennusjärjestys Tonttijako Muut suunnitelmat ja päätökset Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Korttelin tonttijako on rekisteröity Katu- ja urheilualueet ovat yleistä aluetta. Teknisen keskuksen katu- ja viherpalvelut teettää kiertoliittymästä katusuunnitelmaa (kuva 3) Pohjakartta 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Kuva 3: Ote Matinkadun Matinkartanontien kiertoliittymän katusuunnitelmasta. Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Matinkadun ja Matinkartanontien risteys on toteutettu eriarvoisena risteyksenä. Risteyksen luoteispuolella sijaitsee Matinkylän terveysasema, jonka tontille osa kevyen liikenteen väylästä on rakennettu. Matinkartanontien itäpuoli on urheilupuistoa, josta osa on mukana suunnittelualueessa. Asemakaavan muutosalueen omistaa Espoon kaupunki. Maankäyttö Korttelissa sijaitsee Matinkylän terveysasema, päiväkoti ja Matinkartano. Matinkadun eteläpuolella alkaa 1970-luvulla rakennettu asuinalue. Urheilupuistossa on kaksi jäähallia sekä kaksi pientä kioskirakennusta. Pieni osa jäähallien paikoitusalueesta liitetään katualueeseen. Liikenne Ajoneuvoliikenne Matinkatu toimii alueen kokoojakatuna. Matinkartanontietä pitkin pääsee pohjoisessa Länsiväylälle ja kehä II:lle. Etelässä Matinkartanontie jatkuu Matinlah-

6 6 (8) Luonnonolosuhteet den koululle muuttuen Aapelinkaduksi. Syksyllä 2013 keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä oli Matinkartanontiellä ja Matinkadulla Matinkartanontieltä on liittymä urheilupuiston pysäköintialueelle. Kevytliikenne Matinkadun molemmilla puolin on asfaltoidut kevyen liikenteen väylät. Matinkartanontien varressa kevyen liikenteen väylä kulkee vain kadun länsipuolella. Ulkoilureitti kulkee Matinniityn läpi yhtyen sekä Matinkatuun että Matinkartanontiehen. Reitti jatkuu urheilupuiston pohjoisosan kautta etelään Matinlahdenrantaan. Yhdyskuntatekninen huolto Matinkadun alla kulkevat sekä vesijohto että jäte- ja sadevesiputket. Matinkartanontien ali ja Matinkylän urheilupuiston pohjoisosan läpi virtaa lounais-koillissuunnassa oja, joka tuo vesiä Matinkylän keskustan alueelta. Ojan ympärillä kasvaa koivuvaltainen metsä. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin tavoitteet 3.2 Osallisten tavoitteet Tavoitteena on rakentaa toimivampi ja turvallisempi risteysalue sekä parantaa Matinkartanontien kevyen liikenteen toimivuutta. Asukasmielipiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilletulon yhteydessä osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteitään Määräaikaan mennessä ei ollut tullut yhtään mielipidettä. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus Tavoitteena on mahdollistaa kiertoliittymän rakentaminen Matinkartanontien ja Matinkadun risteykseen sekä parantaa kevyen liikenteen yhteyksiä Matinkartanontien varressa. Matinkartanontien katualuetta laajennetaan Matinkylän urheilupuistoon, jolloin puistossa olevat kioskit ja muutama urheilupuiston pysäköintipaikka jää rakentamisen alle. Katualetta laajennetaan myös kortteliin sen verran, että olemassa oleva kevyen liikenteen väylä jää katualueen puolelle. Korttelin rakennusoikeus ei muutu, koska rakennusoikeus on osoitettu kerrosalaneliömetreinä. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 4538 m². 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Maaperän rakennettavuus Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaavamuutoksella laajennetaan katualuetta siten, että Matinkartanontien ja Matinkadun risteykseen on mahdollista rakentaa kiertoliittymä ja kevyen liikenteen väylä Matinkartanontien itäpuolelle. Urheilupuiston pysäköintialueen kohdalla on vaikeasti rakennettavaa syvää pehmeikköä, mutta muuten alue on normaalisti rakennettavaa. Matinkartanontien alla olevan ojan putkea joudutaan pidentämään ja muutama koivu kaatamaan. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutos mahdollistaa turvallisemman ja toimivamman risteysalueen rakentamisen sekä parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden reitistöä.

7 7 (8) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Teknisen keskuksen tavoitteena on ajoittaa kiertoliittymän rakentaminen vuosille SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa Espoon kaupungin tekninen keskus on hakenut asemakaavan muutosta saapuneella anomuksella. Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Osalliset ovat voineet vireilletulon yhteydessä jättää MRA 30 :n mukaisesti mielipiteitä Yhtään mielipidettä ei ollut jätetty määräaikaan mennessä. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä Espoon kaupungin teknisen keskuksen kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Sanna Seppänen, maisemaarkkitehti Aino Aspiala ja liikennesuunnitteluyksiköstä suunnitteluinsinööri Ross Snell. Ajankohta Käsittelytieto Asemakaavan muutoshakemus saapui kp Vireilletulokuulutus Nähtävillä MRL 30 :n mukaan Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti

8 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Sanna Seppänen Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö