Espoontori, muutos 40. kaupunginosa, Espoon keskus Osa korttelia ja liikennealuetta Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 1 (8) Asianumero 3516/ /2011 Aluenumero Espoontori, muutos 40. kaupunginosa, Espoon keskus Osa korttelia ja liikennealuetta Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 7. päivänä marraskuuta 2011 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Espoon keskuksessa, radan eteläpuolella osoitteessa Asemakuja 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu erillisellä sanomalehtikuulutuksella Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Heidi Valkealaakso etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Suunnittelu Mitoitus Muutoksen sisältö LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta Selvitys alueesta Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Käsittelyvaiheet... 7 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutoksen kaavakartta ja selostus liitteineen.

3 3 (8) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Suunnittelu 1.3 Mitoitus Alueella sijaitsee kaavan mukaisesti liike- ja toimistotiloja. Lisäksi suunnittelualueella sijaitsee kaavamääräysten mukaisesti autopaikkoja. Ympäröivälle alueelle on toteutunut kaavan mukaisesti asuin-, toimisto- ja liiketiloja. Asemakaavan muutoksen hakijana on Kiinteistö Oy Espoontori, joka omistaa tontin 11 sekä Kiinteistö Oy Espoon Asemakuja 2, joka omistaa tontin 12. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty kohdassa 7.2 esitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Alueen pinta-ala on m². Muutosalueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä k-m², joka vastaa tehokkuutta n. e = Muutoksen myötä rakennusoikeus ei tule muuttumaan. 1.4 Muutoksen sisältö Asemakaavan muutoksella siirretään rakennusalan rajaa vastaamaan hakijoiden sopiman määräalan luovutuksen mukaista uutta omistusrajaa. Rakennusoikeus ei kasva asemakaavan muutoksella. Myöskään kaavamääräykset eivät muutu asemakaavan muutoksella. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Suunnittelualueella on voimassa Espoontori -niminen asemakaava, joka on hyväksytty ja vahvistettu kaupunginvaltuustossa Kaavassa kortteli on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-1) ja rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä k-m². Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - liike- ja myymälätilat: 1 ap/ 50 k-m² - toimistotilat: 1 ap/ 75 k-m² - kokous-, ravintola-, huvi-, viihde- ja kulttuuritarkoituksia sekä sosiaalista toimintaa palvelevien tilojen osalta rakennettavaksi vaadittavan autopaikkamäärän päättää rakennustarkastusviranomainen rakennuslupahakemuksen yhteydessä annetun selvityksen perusteella, kuitenkin vähintään 1 ap/ 150 k-m² - toritoiminnot: 3 autopaikkaa Kaava-alueeseen kuuluu lisäksi pieni osa LA-1 aluetta korttelin koillispuolella. LA-1 alue on otettu mukaan asemakaavamuutokseen, koska osa korttelin ulokkeen rakennusalasta ulottuu kyseiselle LA-1 alueelle Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen (5. ). Valtuusto määräsi (5. ) maankäyttö- ja rakennuslain 202. :n nojalla, että hyväksytty rakennusjärjestys tuli voimaan lukien ennen kuin päätös siitä on saanut lainvoiman.

4 4 (8) Tonttijako Tonttijako on hyväksytty Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on laadittu Espoon kaupungin vektorimuotoiselle fgs-pohjakartalle. 2.2 Selvitys alueesta Maanomistus Suunnittelualueen tontin 11 omistaa Kiinteistö Oy Espoontori ja tontin 12 omistaa Kiinteistö Oy Espoon Asemakuja 2. LA-1 alueen omistaa Espoon kaupunki Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue ja sen lähiympäristö ovat toteutuneet kaavan mukaisesti liikeja toimistorakennusten (K) sekä asuinkerrostalojen (AK) korttelialueiksi. Liikenne Ajoneuvoliikenne Siltakatu on alueen pääkatu. Asemakuja on alueen kokoojakatu. Kevytliikenne Siltakadulla ja Asemakujalla on kevyenliikenteen väylä. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Paikoitus on järjestetty omille tonteille sekä suunnittelualueen vieressä sijaitsevalle autopaikkojen korttelialueelle (LPA (40183)). Julkinen liikenne Alue on hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Siltakadulla sijaitsee Espoon sisäisen liikenteen sekä Helsinkiin suuntautuvan liikenteen bussipysäkit. Suunnittelualueesta noin 300 metrin päässä sijaitsee Espoon asema, josta junat liikennöivät sekä Helsingin että Turun suuntaan. Palvelut Luonnonolosuhteet Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen lähipalvelut ovat todella hyvät. Suunnittelualueella sijaitsee kauppakeskus Espoontori, jossa sijaitsee mm. kauppa, parturi, pankki ja posti. Suunnittelualueen vastapäisellä korttelilla sijaitsee kauppakeskus Entresse, jossa sijaitsee mm. kauppa, kirjasto ja parturi. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka. Alueen pohjavesipinta on lähellä maanpintaa. Pohjaveden pinnan korkeusasema on aina selvitettävä pohjatutkimusten yhteydessä. Koska pohjaveden aleneminen voi aiheuttaa ympäristössä painumavaurioita, edellyttää vallitsevan pohjavesipinnan alapuolelle ulottuva rakentaminen pohjaveden hallintaselvityksen laatimista, joka tulee esittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Ennen rakentamista on selvitettävä, onko korttelialueen aiempi toiminta aiheuttanut maaperän pilaantumista, josta voi koitua ympäristösuojelulain (86/2000) :ssä mainittuja seurauksia tai velvoitteita. Tarvittaessa maaperä on puhdistettava rakentamiseen sopivaksi.

5 5 (8) 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Asemakaavan muutoshakemus on saapunut Hakijan tavoitteena on rakennusoikeuden uudelleen järjestely vastaamaan hakijoiden sopiman määräalan luovutuksen mukaista uutta omistusrajaa. Tontilta 12 tontille 11 siirtyvä kerrosala on määrältään 1200 k-m². Asemakaavan muutos koskee ainoastaan nykyisen rakennusoikeuden järjestelyä uudelleen. Kaavamääräykset ja korttelin sallittu kokonaiskerrosala eivät muutu asemakaavan muutoksen myötä. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on muuttaa voimassa olevan kaavan mukaisen rakennusoikeuden rajaa vastaamaan hakijoiden sopiman määräalan luovutuksen mukaista uutta omistusrajaa. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on m². Kokonaiskerrosala on k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta n. e = 0, Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö 4.4 Ympäristön häiriötekijät 4.5 Nimistö Rakennusalan rajoja siirretään ja rakennusoikeutta muutetaan vastaamaan hakijoiden sopiman määräalan luovutuksen mukaista uutta omistusrajaa. Korttelin sallittu kokonaiskerrosala ei muutu asemakaavamuutoksen myötä. Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ympäristön häiriötekijöihin. Kaavamuutoksen mukainen rakentaminen saattaa aiheuttaa rakentamisaikaista melua, pölyä sekä tilapäistä lisäliikennettä. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta alueen nimistöön. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutoksella ei muuteta alueen käyttötarkoitusta eikä lisätä rakennusoikeutta, jolloin sillä ei ole merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Kaavamuutoksella ei oleteta olevan vaikutuksia liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen on mahdollista, kun kaava on saanut lainvoiman. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille saapuneella asemakaavan muutoshakemuksella. Lisäksi asiasta on ilmoitettu erillisellä sanomalehtikuulutuksella Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaselostuksen kohdassa 5 Asemakaavaratkaisun vaikutukset, on arvioitu hankkeen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan.

6 6 (8) Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja kiinteistönomistajat, maanomistajat, yritykset, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta kuullaan kirjeellä osallisia. Valmisteluaineistosta pyydetään tarvittaessa toimialojen kannanotot. Osallisilla on määräaikaan mennessä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kirjallisesti. Valmisteluaineistosta saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Valmisteluaineistoon voi käydä tutustumassa Avoin Espoo kaavoituksen sivuilla ( Asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus osallisille. Nähtävilläoloaikana on mahdollisuus jättää muistutus määräaikaan mennessä. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot asiantuntijaviranomaisilta. Ehdotuksesta muistutuksen antaneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto. Mikäli allekirjoittaneita on useita, toimitetaan kannanotto ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Mikäli asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtäville asettamisessa noudatetaan edellä (MRA 27 ) esitettyä menettelyä. Kaupunkisuunnittelulautakunta siirtää kaavanmuutoksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, mikäli kaupunginhallitus päättää kaavan toteuttamiseen liittyen maankäyttösopimuksen hyväksymisestä. Muussa tapauksessa kaavamuutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Hyväksymispäätöksen jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä ja lähetetään muistutusten vastineet. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Sopimukset Asemakaavasta käydään tarvittavat sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. 7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä hakijan konsultin, Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy:n, kanssa. Asemakaavan muutos on laadittu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Heidi Valkealaakso. Asemakaavan muutoksen hakijalta tullaan perimään kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemän päätöksen mukainen korvaus muutoksen laatimisesta. Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan I ja kuulutusluokkaan I. 7.4 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 mukaisesti.

7 7 (8) 7.5 Käsittelyvaiheet Ajankohta Käsittelytieto Hakemus saapunut Vireilletulokuulutus Kp Nähtävillä MRA 30

8 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Heidi Valkealaakso asemakaavainsinööri Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö