Tervanpolttajantie Asemakaavan muutos 42. kaupunginosa, Saunalahti Kortteli 42112

Transkriptio

1 1 (10) Asianumero 5297/ /2017 Aluenumero Tervanpolttajantie Asemakaavan muutos 42. kaupunginosa, Saunalahti Kortteli Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä toukokuuta 2019 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kattilalaaksossa osoitteessa Tervanpolttajantie 4 ja 6. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallisille lähetetyllä päivätyllä kuulemiskirjeellä. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Tekniikantie 15 puh Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Aila Harmaajärvi etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaisa Lahti (liikenne)

2 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavan mukainen luonnonympäristö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 9 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, lisätään hyväksymisvaiheessa Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen.

3 3 (10) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Alue sijaitsee Kattilalaakson pientaloalueella Tervanpolttajantien varrella. Alueeseen kuuluu kaksi kiinteistöä osoitteissa Tervanpolttajantie 4 ja 6. Kiinteistöillä sijaitsee kaksi erillispientaloa sekä autotallirakennus. Muu osa kiinteistöistä on rakentamatonta. Alueen lähiympäristö on pääosin asemakaavan mukaan rakentunutta pientaloaluetta. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksella kiinteistöjen rakennusalojen rajoja muutetaan sekä asuntojen lukumäärän jakautumista muutetaan, jolloin mahdollistetaan maanomistajien toivoma tonttijako. Tonttijako laaditaan asemakaavan muutoksen yhteydessä. Asemakaavan muutoksella alue jaetaan kolmeen tonttiin, joille kullekin saa rakentaa kaksi asuntoa. Asuntojen lukumäärä tai rakennusoikeuden määrä ei muutu kaavamuutoksella. Myöskään rakennusalan ulkorajat eivät muutu, eikä kaavassa osoitettuja istutettavia alueenosia muuteta. 1.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaavan muutosta on hakenut muutosalueen maanomistaja- MRA 30 :n mukainen kuuleminen on järjestetty osallisille lähetetyllä kuulemiskirjeellä. Kuulemisaikana ei saatu yhtäkään mielipidettä suunnitelmasta. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Vireillä oleva: Uusimaa-kaava 2050 kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla. Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava korvaa nyt voimassa olevat Uudenmaan ja entisen Itä-Uudenmaan alueen maakuntakaavat. Uusimaa-kaavan luonnos oli julkisesti nähtävillä Voimassa olevassa maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi.

4 4 (10) Yleiskaava Kuva: Ote voimassa olevasta maakuntakaavayhdistelmästä (4/2019). Lähde: Uudenmaan liiton karttapalvelu. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on asuntoaluetta (A). Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Kuva: Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta (4/2019). Espoon kaupunki.

5 5 (10) Asemakaava Alueella on voimassa Kattilalaakso I-III -asemakaava (hyv ), jossa alu on osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP) Rakennusjärjestys Tonttijako Kuva: Ote voimassa olevasta asemakaavasta (4/2019). Espoon kaupunki. Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Alueella on voimassa oleva tonttijako. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tonttijakoa muutetaan. Asemakaavan muutokseen sisältyy sitova tonttijako Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Alue sijaitsee Lounais-Espoossa Kattilalaakson pientaloalueella Tervanpolttajantien varrella. Alueeseen kuuluu kaksi kiinteistöä osoitteissa Tervanpolttajantie 4 ja 6. Alueen lähiympäristö on pääosin asemakaavan mukaan rakentunutta pientaloaluetta. Alue on yksityisessä omistuksessa. Maankäyttö Suunnittelualueeseen kuuluvat kiinteistöt ovat rakentuneet osin asemakaavan mukaisesti. Alueella on kaksi pientaloa sekä autotallirakennus. Muu osa kiinteistöistä on rakentamatonta. Liikenne Ajoneuvoliikenne Tervanpolttajantie on päättyvä pientaloalueen tonttikatu, jonka liikennemäärät ovat vähäiset. Ajorata on kapea, joka hidastaa ajonopeuksia. Tervanpolttajantie liittyy Kattilalaaksonkadulle, joka on katuluokitukseltaan alueellinen kokoojakatu. Kattilalaaksonkadun liikennemäärät ovat noin 2000 ajoneuvoa arkivuorokautena Tervanpolttajankadun kohdalla.

6 6 (10) Kuva: Alueen liittyminen ajoneuvoliikenteen tavoiteverkkoon Kevytliikenne Kattilalaaksonkadulla kulkee pyöräilyn pääreitti. Tervanpolttajantiellä ei ole jalkakäytäviä kadun vähäisen liikenteen takia.

7 7 (10) Kuva: Alueen liittyminen jalankulun ja pyöräilyn tavoiteverkkoon Julkinen liikenne Kattilalaaksontiellä kulkee bussilinjat 158 (Matinkylä-Kiviruukki), sekä 542 (Soukka-Jorvi). Lähimmät pysäkit ovat alle 300 metrin etäisyydellä Luonnonolosuhteet Suunnittelualueen länsiosassa on luonnontilassa säilytettävää tontin osaa, jolla sijaitsee metsäistä kallioaluetta.

8 8 (10) Suojelukohteet Alueella ei ole suojelukohteita. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa maanomistajien toivoma tonttijako. Lähtökohtana on ollut jakaa alue niin, että ns. jakolinja voi kulkea itä-länsisuuntaisesti olemassa olevien pientalojen puolivälistä Tervanpolttajantielle. Teknisesti toimiva ja maanomistajien tavoitteet täyttävää tonttijakoehdotusta on valmisteltu Espoon kaupunkimittauksessa ja kaupunkisuunnittelukeskuksessa syksystä 2017 alkaen. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Nyt tehtävä asemakaavan muutos ja siihen sisältyvä tonttijako mahdollistavat maanomistajien omistusten jakamisen tasapuolisesti sekä tonttien rakentamisen toimivalla tavalla. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 5600 m². Kokonaiskerrosala on noin k-m². Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus ei muutu. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Korttelialueet Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta alueen käyttötarkoitukseen tai rakentamisen määrään. Kaavamuutosalue on kokonaisuudessaan erillispientalojen korttelialuetta (AP). Suurin sallittu kerrosluku on ½II, ja rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.20 mukaan. Asuntojen lukumäärää on rajoitettu siten, että jokaiselle kaavan mukaiselle tontille saa sijoittaa korkeintaan kaksi asuntoa. Kaavan yhteydessä on laadittu sitova tonttijako. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta alueen liikenneoloihin Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alueen maaperä on luonnontilassa säilytettävän alueen osalta kalliota, ja muilta osin moreenia. Tervanpolttajantien puolella moreenin päällä on silttiä ja savea alle 3m. Rakennettavuudeltaan alue on normaalisti rakennettavaa tai vaikeasti rakennettavaa rinnemaastoa. Alueella ei ole pilaantuneita maita Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaava-alueeseen ei kuulu varsinaista luonnonympäristöä lukuun ottamatta luonnonmukaisena säilytettävää tontin osaa, jolla sijaitsee metsäistä kalliota. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutoksella ja tonttijaon muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Vaikutukset ovat lähinnä maanomistajien omaisuuden järjestelyyn liittyviä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan mukainen rakentaminen voi alkaa siinä vaiheessa, kun kaava on saanut lainvoiman. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET

9 9 (10) 7.1 Suunnittelua koskevat päätökset Sopimukset Asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutosten vaikutusten ollessa vähäisiä voidaan MRL 63.2 :n mukaisesti jättää osallistumis- ja arviointisuunnitelma laatimatta. MRA 30 :n mukainen kuuleminen järjestettiin osallisille lähetetyllä päivätyllä kuulemiskirjeellä. Osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmista mennessä. 7.3 Suunnittelu 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Aila Harmaajärvi. Kaavan valmistelussa on ollut mukana suunnitteluinsinööri Kaisa Lahti (liikenne). Ajankohta Käsittelytieto Kaupunkisuunnittelujohtaja (vireilletulo) MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelujohtaja (kaavaehdotus)

10 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Aila Harmaajärvi Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja