Henkilöstöpäällikön terveiset 3 Tullin henkilöstöstrategia ja -politiikka 4 Tiivistelmä vuoden 2009 luvuista 4. Henkilöstön määrä ja rakenne 5

Transkriptio

1 Tullin henkilöstötilinpäätös 2009

2 SISÄLLYSLUETTELO Henkilöstöpäällikön terveiset 3 Tullin henkilöstöstrategia ja -politiikka 4 Tiivistelmä vuoden 2009 luvuista 4 Henkilöstön määrä ja rakenne 5 Henkilöstön määrä 5 Henkilöstön ikä ja sukupuoli 5 Palvelussuhteiden luonne 6 Vaihtuvuus 6 Osaaminen 7 Henkilöstön koulutusrakenne 7 Henkilöstökoulutuksen tunnuslukuja 7 Ammatillisessa peruskoulutuksessa kehittämisen vuosi 8 Tullin henkilöstön jatko-, täydennys- ja ajankohtaiskoulutus 8 Tullialan ammattitutkinnon perusteet valmistuivat 9 Asiakaskoulutus vuonna Kansainvälinen koulutusyhteistyö 10 Työhyvinvointi 11 Sairauspoissaolot ja työtapaturmat 11 Työkyky 11 Kuntoutus 12 Työtyytyväisyys 12 Kuntoutus 12 Työsuojelu 13 Työhyvinvointiverkosto 13 Virkistystoiminta 13 Lomatukisäätiötoiminta 14 Yhteenvetotaulukko tullilaisia kuvaavista luvuista 14 Keskivertotullilainen 15 2 Tullin henkilöstötilinpäätös 2009

3 Sopeuttamisen vuosi Vuosi 2009 oli muutosten ja sopeuttamisen vuosi. Valtionhallinnon ja Tullin kehittämishankkeet tuottavuus- ja alueellistamisvelvoitteineen vaikuttivat merkittävästi koko kertomusvuoden toimintaan. Tuleviin muutoksiin valmistautuminen alkoi jo vuoden 2008 aikana, mutta silloin ei vielä tiedetty kuinka suuria säästöjä henkilöstöresursseissa oli tehtävä jo vuoden 2009 aikana. Vuoden aikana tapahtui paljon. Henkilöstöä jouduttiin vähentämään ja siinä turvauduttiin luonnolliseen poistumaan. Poistuvan henkilöstön tilalle ei voitu palkata uutta. Toimipaikkaverkostoa supistettiin. Vuoden 2009 kuluessa asiakaspalvelu lakkasi yhdeksässä toimipaikassa. Toimintoja alueellistettiin pääkaupunkiseudun ulkopuolelle yhteensä 34 henkilötyövuoden verran. Kertomusvuoden aikana muutettiin Tullihallituksen organisaatiota. Muutoksella sovitettiin toiminta vastaamaan paremmin tullilaitoksen strategioita ja tehostettiin resurssien käyttöä. Toimintamalleja ja resursseja selvitelleen työryhmän raportti valmistui syyskuussa Raportti sisältää ehdotuksen resurssien jakautumisesta vuoteen 2015 saakka. Vuoden 2008 loppupuolella asetettu Voima-työryhmä koordinoi ja toteutti resurssien vähennyksiä yhdessä tulosyksiköiden kanssa. Työryhmä suunnitteli keinoja henkilöstön osaamisen varmistamiseksi ja jaksamisen tukemiseen sekä ohjeisti toimintaa. Vuoden loppupuolella valmistui myös tullilaitoksen ensimmäinen yhteinen tasa-arvosuunnitelma, jota valmisteltiin yhteistyössä henkilöstön edustajien ja tullipiirien kanssa. Tasa-arvon toteutumista selviteltiin syksyllä 2009 henkilöstökyselyn avulla. Vaikka kova muutostahti tuntuu ruuvin kiristämiseltä, on perimmäinen ajatus kuitenkin tehdä asiat aidosti fiksummin. Haasteellisesta vuodesta selvittiin hyvin, vaikka resurssien alun perin suunniteltua jyrkempi alamäki vaati sopeutumista sekä työyhteisöiltä että esimiehiltä. Eino Hämäläinen Tullin henkilöstötilinpäätös

4 Tullin henkilöstöstrategia ja -politiikka Tiivistelmä vuoden 2009 luvuista Tullin henkilöstöstrategia on koko henkilöstön työväline, jonka avulla toimintaa ohjataan yhteisten periaatteiden ja arvojen mukaisesti. Sen avulla määritetään henkilöstön kehittämisen painopisteet ja varmistetaan yhdenmukaiset menettelytavat läpi koko organisaation. Sen avulla voidaan arvioida myös johtamista sekä vallitsevaa tilaa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tullin strategisena tavoitteena on olla kilpailukykyinen ja haluttu työnantaja. Henkilöstön tulee olla osaavaa, motivoitunutta ja toimintatavoiltaan tavoitteellista ja työnantajan tulee tarjota työntekijöilleen monipuolisia ja kehittäviä työtehtäviä sekä etenemismahdollisuuksia. Voimarat on kyettävä suuntaamaan strategioiden kannalta oleelliseen toimintaan siten, että tehtävät tulevat joka puolella maata hoidetuksi valvonnallisen tarpeen ja palvelujen kysynnän mukaan. Vastuu henkilöstöjohtamisen toimivuudesta, organisaation hyvinvoinnista ja osaamisen oikeasta kohdentamisesta kuuluu johdolle, esimiehille ja henkilöstöhallinnolle. Henkilöstöstrategian toteutumisesta huolehtii koko henkilöstö. Tullin toiminnan tuloksellisuus syntyy jokaisen tullilaisen henkilökohtaisesta työpanoksesta. Sen vuoksi Tullissa kiinnitetään erityisesti huomiota työkyvyn kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä työtyytyväisyyden parantamiseen. Tullissa työkykyä tukevat toimet integroidaan osaksi jokapäiväistä työtä ja johtamista. Siitä vastaavat ensisijaisesti esimiehet yhdessä työterveyshuollon kanssa. Vastuu omasta työkyvystään on myös jokaisella työntekijällä. Vuoden 2009 lopussa tullilaitoksen henkilöstömäärä oli (2008; 2 589). Henkilötyövuosimäärä kertomusvuonna oli (2008; 2 529). Henkilöstöstä edellisen vuoden tapaan miehiä oli noin 54 prosenttia ja naisia 46 prosenttia. Tullilaitoksen henkilöstön keski-ikä on noussut edellisesta vuodesta yhdellä vuodella. Se on nyt 44 vuotta, joka on hieman alhaisempi kuin valtiolla yleensä. Yli 45-vuotiaita oli henkilöstöstä 47 prosenttia. Henkilöstökoulutuksessa oli vuonna 2009 oli koulutettavapäivää. Se on 10,2 koulutuspäivää henkilötyövuotta kohden. Henkilöstön koulutustasoindeksin arvo oli 4,5, joka on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä oli kertomusvuonna päivää. Henkilötyövuotta kohden Henkilö- ja htv- määrät Tullissa vuonna sairauspäiviä oli 14,4 kappaletta. Poissaolo kesti keskimäärin 5,1 päivää. Tapaturmapoissaolopäivien määrä väheni kertomusvuonna päivästä päivään. Tullilaitoksen palkkakustannukset olivat kertomusvuonna 114,6 milj. euroa, joka on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Tehdyn työajan palkat muodostivat noin 72,4 prosenttia palkkakustannuksista. Hlömäärä Indeksi Htv Indeksi , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Henkilömäärä HTV Tullin henkilöstötilinpäätös 2009 Henkilöstön ja HTV-määrän muutos vuosina

5 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä Henkilöstön ikä ja sukupuoli Tullissa työskenteli vuoden 2009 lopussa yhteensä henkilöä eli noin 6 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Todellisia työpanoksia mittaava henkilötyövuosimäärä oli kertomusvuonna Htv laski edellisestä vuodesta 3,5 prosenttia (2008; ja 2007; 2 545). Tullihallituksessa työskenteli kertomusvuoden lopussa Pohjoinen tullipiiri; 238 Läntinen tullipiiri ; 345 Tullilaboratorio ; 74 Tullihallitus ; 431 Ahvenanmaan tullipiiri ; 46 Eteläinen tullipiiri ; 746 Itäinen tullipiiri; 557 Henkilöstömäärän jakautuminen tulosyksiköittäin vuonna Vuosi Miehet %-muutos Naiset %-muutos , , , , , , , , , , , , , ,1 Henkilöstön muutos sukupuolittain vuosina (2008; 442), Tullilaboratoriossa 74 (2008; 75), Eteläisessä tullipiirissä 746 (2008; 815), Itäisessä 557 (2008; 599), Läntisessä 345 (2008; 371), Pohjoisessa 238 (2008; 240) ja Ahvenanmaalla 46 (2008; 47) henkilöä. Henkilöstön määrä on vähenytynyt kaikissa tullipiireissä. Prosentuaalisesti suurin vähennys on ollut Eteläisessä tullipiirissä (-9,2 %). Tulli on edelleen lievästi miesvaltainen työpaikka. Kertomusvuonna talon palveluksessa olevasta henkilöstä oli edellisen vuoden tapaan noin 54 prosenttia miehiä ja 46 prosenttia naisia. Sukupuolijakauma on pysynyt samalla tasolla edellisten vuosien kanssa. Tullilaitoksen henkilöstön keski-ikä nousi yhdellä vuodella edellisestä vuodesta ja on nyt 44 vuotta. Se on sama kuin koko valtion henkilöstön keskimääräinen ikä vuonna Suurin yksittäinen ikäryhmä Tullilaitoksessa oli edellisten vuoden tapaan vuotiaat, joita oli 34 prosenttia henkilöstöstä. Koko valtionhallinnon työntekijöistä on 45-vuotiaita keskimäärin 50 prosenttia ja Tullin henkilöstöstä 47 prosenttia. Tullin henkilöstön ikärakenne on pysynyt valtionhallinnon ikärakenteeseen verrattuna varsin edullisena. Tullin suurin ikäluokka on tällä hetkellä kymmenen vuotta nuorempi kuin koko valtion henkilöstön. Nuorimmissa ikäluokissa ikärakenteet ovat koko valtionhallintoon verrattuna edelleen lähes samanlaiset, keskimmäisten ikäluokkien suhteelliset osuudet ovat tullilaitoksessa selvästi korkeammat ja vanhemmissa ikäluokissa on Tullin henkilöstöä suhteellisesti vähemmän alle yli 60 Henkilömäärät ikäluokittain vuosina Tullin henkilöstötilinpäätös

6 % henkilöstöstä vuotiaat Valtio Tulli Kokoaikaisesti Tullin henkilöstöstä työskenteli v edellisvuosien tapaan noin 94 prosenttia. Koko valtionhallinnossa vastaava luku oli noin 91 prosenttia. Vaihtuvuus Tullilaitoksen henkilöstön ikärakenne valtion keskimääräiseen ikärakenteeseen suhteutettuna. Palvelussuhteiden luonne Lähes kaikki tullilaiset, 96 prosenttia henkilöstöstä, työskentelevät virkasuhteessa. Vakinaisessa palvelussuhteessa työskentelee 94,3 prosenttia henkilöstöstä, mikä on hieman edellisvuotta enemmän. Vuosi Vakinaiset %-osuus Määräaik. %-osuus ,9 % ,1 % ,5 % ,5 % ,8 % ,2 % ,4 % ,6 % ,9 % ,1 % ,9 % 236 9,1 % ,7 % 215 8,3 % ,3 % 138 5,7 % Vakinaiset ja määräaikaiset palvelussuhteet vuosina Luonnollinen poistuma vuoden 2009 aikana oli Tullissa 8,9 %. Kyseinen luku sisältää toisen työnantajan palvelukseen, eläkkeelle siirtyneiden ja kuolleiden määrän. Luku on kasvanut hieman edellisvuodesta, jolloin poistuma oli 7,8 prosenttia. Eläkkeelle siirtyi kertomusvuonna 62 henkilöä, mikä on samaa tasoa edellisen vuoden kanssa (2008: 61 henkilöä). Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli vuoden 2009 aikana 63 vuotta, kun vuonna 2008 se oli 62,4 vuotta. Koko valtionhallinnossa vastaava luku oli 60,8 vuotta. Tullista poistui vuoden 2009 aikana kuusi henkilöä (0,2 %) työkyvyttömyyseläkkeelle, vastaava luku vuonna 2008 oli 17. Työkyvyttömyyseläköityminen aiheuttaa työnantajalle merkittäviä kustannuksia. Keskeistä onkin havaita työkyvyttömyyttä aiheuttavat ongelmat jo niiden varhaisessa syntyvaiheessa, jotta korjaavat toimenpiteet ehditään tekemään ajoissa. Toisen työnantajan palvelukseen siirtyi Tullista kertomusvuoden aikana 157 henkilöä eli 6,1 prosenttia. Vuonna 2008 lähtövaihtuvuus oli 5,4 prosenttia ja 2007 se oli 4 prosenttia. Tullissa pystyttiin kertomusvuonna toteuttamaan varsin hyvin valtionhallinnon yleistä henkilöstöpoliittista tavoitetta ja nostamaan yhä vakinaisen henkilöstön suhteellista osuutta. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus kaikista palvelussuhteista on edelleen pienentynyt ja on enää 5,7 prosenttia kaikista palvelussuhteista. Vastaava luku oli vielä kolme vuotta sitten yli 13 prosenttia. Tullin vakinaisten palvelussuhteiden suhteellinen osuus (94,3 %) on koko valtion budjettitalouden (n. 75 %) keskiarvoa huomattavasti korkeampi. Erosuunta Henkilömäärä Eronnut/työ päättynyt 115 Muu valtion virasto / laitos 24 Kunta, kuntainliitto, seurakunta 2 Yksityinen sektori 16 Eläke 62 Muu syy tai tuntematon syy 7 Kuollut 6 Yhteensä 232 Lähtövaihtuvuus vuonna Tulosuunta Henkilömäärä Toinen valtion virasto 3 Yksityinen sektori 9 Muu tulosuunta 50 Yhteensä 62 Tulovaihtuvuus vuonna Tulovaihtuvuus on pitkälti seurausta lähtövaihtuvuudesta. Vuonna 2009 Tulliin palkattiin 62 henkilöä. Tulovaihtuvuus oli noin 2,4 prosenttia. 6 Tullin henkilöstötilinpäätös 2009

7 Osaaminen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja henkilöstön osaamista on kehitettävä sen mukaisesti. Yksi Tullin henkilöstöstrategisista painopistealueista on osaamisen kehittäminen ja henkilöstökoulutus. Omaa henkilöstöä sekä asiakkaita koulutettiin myös kertomusvuonna aktiivisesti. Henkilöstön kehittäminen on olennainen osa esimiestyötä. Kehittäminen sovelletaan yksikön ja työryhmän tavoitteisiin ja tehtäviin. Osaamista ja ammattitaitoa laajennetaan mm. osallistumalla koulutukseen, vaihtamalla tehtäviä omassa työryhmässä, ryhmien kesken tai tehtäväkiertona. Yksilökohtaisista toimenpiteistä keskustellaan ja ne kirjataan tulos- ja kehityskeskustelussa. Toteutuksessa yksilön tarpeet mukautetaan työ-, muutos- tai muusta ajankohtaisesta tilanteesta johtuviin yksikön ja ryhmän tarpeisiin. Henkilöstökoulutuksen tunnuslukuja Henkilöstön koulutusrakenne Tullilaitoksen henkilöstön koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti asteikolla on 1,5 8. Kun luokituksessa on indeksiarvo 7, ovat kaikki henkilöt suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. Tullilaitoksen koulutustasoindeksi vuonna 2009 oli 4,5. Se on noussut vähitellen 2000-luvulla (2008; 4,4 ja 2007; 4,2). Keskiasteen tai sitä ylemmän tutkinnon suorittaneiden prosentuaalinen osuus Tullin henkilöstöstä kasvoi edelleen ja oli vuonna 2009 noin 90 prosenttia. Koulutustaso naiset 4,7 4,6 4,4 miehet 4,3 4,3 4,1 Yhteensä 4,5 4,4 4,2 Henkilöstökoulutuksen luvut sisältävät sekä tullilaitoksen oman koulutuksen että ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisen. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2009 oli oppimistyöpäivää eli 10,2 päivää htv:ta kohden. Koulutuspanosta verrattaessa edellisiin vuosiin tulee huomata vuonna 2007 tullilaisille annettu toimistoautomaatiojärjestelmän koulutus. koulutuspanostus pv/htv 10,2 8,1 13,9 Henkilöstön koulutuspanostus ,3 Henkilöstön koulutustasoindeksi Tullilaitoksen koulutustasoindeksi on jonkin verran heikompi kuin valtion indeksi, mutta kuitenkin samalla tasolla kuin turvallisuusaloilla yleensä. Voidaan kuitenkin olettaa, että henkilöstön koulutusrakenteen indeksiarvo nousee tullialan ammattitutkinnon käyttöönoton myötä edelleen ja lähenee siten valtionhallinnon keskiarvoa. Tulli Turvallisuusala Valtio Perusaste 9,6 % 5,8 % 4,6 % Keskiaste 39,2 % 43,5 % 27,7 % Alin korkea-aste 25,2 % 28,6 % 20,6 % Alempi korkeakouluaste 11,7 % 8,9 % 9,9 % Ylempi korkeakouluaste 14,2 % 13,3 % 37,2 % Koulutustasoindeksi 4,5 4,5 5,3 Koulutusrakenne Tullissa, turvallisuusalalla ja valtionhallinnossa Tullin henkilöstötilinpäätös

8 Ammatillisessa peruskoulutuksessa kehittämisen vuosi Tullin ammatillisen peruskoulutuksen (APK) monivuotinen kehittämishanke saatiin valmiiksi syksyllä Kesällä 2008 alkanutta ns. K-linjan (operatiivisessa tullityössä toimivat) opetussuunnitelman kehittämistyötä jatkettiin koulutusyksikössä koko vuoden 2009 ajan hyvässä yhteistyössä Tullin asiantuntijoiden kanssa. K-linjan uusi opetussuunnitelma valmistuu keväällä Sähköisiä oppimateriaaleja/työn tukimateriaaleja päivitettiin Tullin asiantuntijoiden ja koulutusyksikön opettajien yhteistyönä. Syksyllä 2008 sähköiset oppimateriaalit julkaistiin koko henkilöstölle hyödynnettäviksi työn tukimateriaaleiksi (ks. Tullin intra -> Oikopolkuja -> Moodle -oppimisympäristöt -> Ammatillinen peruskoulutus, APK). Kesällä 2009 alettiin julkaista samassa osoitteessa K-linjan omaa työtoimintaa kehittäviä lopputöitä kaikkien tullilaisten käyttöön. K-linjalta on nyt valmistunut 133 opiskelijaa ja vuoden 2009 lopussa opintojaan suoritti vielä 135 opiskelijaa. Tullin asiantuntija- ja erityistehtävissä toimivien APK:n E-linjalta valmistui 38 henkilöä vuonna E-linjan opintoja suorittaa parhaillaan 74 henkilöä. Tullin resurssitilanteen johdosta vuonna 2009 käynnistettiin ainoastaan kaksi uutta APK-kurssia. Tuija Jokilehto-Jakonen (vas.) ja Raili Sonninen opiskelivat oman työnsä ohessa puolitoista vuotta JETohjelmassa ja suorittivat ohjelmaan kuuluvan näyttötutkinnon. Tullin henkilöstön jatko-, täydennys- ja ajankohtaiskoulutus Vuoden 2009 aikana järjestettyyn monipuoliseen henkilöstökoulutukseen osallistuttiin lähes koulutettavapäivän verran. Kurssipäiviä oli Ammatillisessa jatkoja täydennyskoulutuksessa painottuivat edellisen vuoden tapaan tullaukseen ja riskienhallintaan liittyvien järjestelmien käyttöönottoon valmistautuminen, rikostorjunnan pitkät koulutusohjelmat ja mm. liikkuvien valvontaryhmien osaamisen vahvistaminen. Ajankohtaiskoulutuksessa painotus oli tarkastuksessa. 8 Tullin henkilöstötilinpäätös 2009

9 Tullin henkilöstö osallistui lisäksi edellisten vuosien tapaan Poliisihallinnon ja PTRkoulutuksiin. Tullin oma 7 lähiopetuspäivän mittainen esimiesvalmennus järjestettiin toukosyyskuussa. Valmennukseen osallistui runsaat 20 uutta esimiestä. Tullille räätälöidyn Johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET) ensimmäinen opiskelijaryhmä sai opintonsa päätökseen vuoden lopussa. Osallistujat esittelivät JETopintojen yhteydessä suunnittelemiaan kehittämishankkeita joulukuussa järjestetyssä loppuseminaarissa Tullikoulussa. Johtamisen erikoisammattitutkinnon tulee kaikkiaan suorittamaan noin 66 henkilöä. Koulutukset toteutetaan oppisopimuskoulutuksena yhteistyössä Aspectum Oy:n kanssa. Tullialan ammattitutkinnon perusteet valmistuivat Asiakkaita Tullin tilastoyksikön järjestämässä Uljas-koulutuksessa. Opetusministeriö virallisti Tullialan ammattitutkinto -nimikkeen suomalaiseen tutkintorakenteeseen Tullialan ammattitutkinnon perusteita rakennettiin Tullissa Opetushallituksen johdolla kesästä 2007 lähtien ja ne luovutettiin Opetushallitukselle marraskuussa Ennen tutkinnon perusteiden julkaisua Opetushallitus pyysi tutkinnon perusteista lausunnot Tullin eri asiakasryhmiltä. Tullialan ammattitutkinnon ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien kirjoittamiseen osallistui yhteensä 65 tullialan ammattilaista ja kaksi Tullin ulkopuolista asiantuntijaa. Tullialan ammattitutkinnon perusteet tulivat Suomen viralliseen koulutusjärjestelmään , ja niitä tullaan uudistamaan Opetushallituksen toimesta noin kolmen vuoden väliajoin. Tullialan ammattitutkinnon perusteet määrittelevät sen, mitä tutkinnon suorittajan tulee osata. Osaaminen osoitetaan käytännön työssä työtä tekemällä. Varsinainen Tullialan ammattitutkinnon toteutuksen suunnittelutyö alettiin syksyllä 2009 ja se valmistuu vuoden 2010 aikana. Kielikoulutus; 489 Tulliammatillinen jatkokoulutus; 566 Ajankohtaiskoulutus; 1480 Tietotekniikan koulutus; 3366 Tulliammatillinen peruskoulutus; Perehdyttäminen; 120 Koulutettavapäivien osuus koulutuslajeittain vuonna Asiakaskoulutus vuonna 2009 Tullin asiakaskoulutuksen koulutuspyyntöjen sekä toteutettujen koulutusten määrä kasvoi edellisestä vuodesta huomattavasti. Tullikoululta käsin järjestettiin vuoden 2009 aikana yhteensä noin Muu koulutus; 563 Täydennyskoulutuksen kurssit; erilaista asiakaskoulutustilaisuutta (projektien ja vuosisuunnitelmien ulkopuolista asiakaskoulutusta). Näihin koulutuksiin osallistui yhteensä noin henkilöä. Tulevat lainsäädännölliset muutokset sekä uudet sähköiset järjestelmät herättivät yritykset tiedustelemaan Tullilta kohdennettua koulutusta. Tullin henkilöstötilinpäätös

10 Asiakkaiden tarpeen pohjalta syntyi myös uusi Tulliasioita syvemmin -kurssi, joka suunniteltiin yhdessä Tullikoulun, Tullihallituksen asiantuntijoiden, Suomen Huolintaliikkeiden liiton sekä huolinta- ja keskusliikkeiden edustajien kanssa vastaamaan ulkomaankaupan piirissä toimivien yritysten tarpeita. Asiakaskoulutuksen keskittäminen Tullikouluun on asiakkailta saadun palautteen perusteella parantanut oppimateriaalien laatua sekä opetuksen saatavuutta. Lisäksi on pystytty tarjoamaan asiantuntijakouluttajille valmiita koulutusmateriaaleja ja -paketteja käytettäviksi eri asiakaskoulutustilaisuuksissa. Asiakaskoulutuksessa on hyödynnetty sekä ammatillisen peruskoulutuksen että erillisten kohdennettujen koulutusten tuntiopetusmateriaaleja ja sähköisiä oppimateriaaleja. Tavoitteena on vuoden 2010 aikana viimeistellä asiakaskoulutuksen toteutusmalli. Tullin vieraina käy usein eri maiden ja maanosien edustajia. He ovat kiinnostuneita Suomen tullin organisaatiosta, työmenetelmistä ja koulutuksesta. Kuvassa Intian tullihallituksen virkamiehiä. Kansainvälinen koulutusyhteistyö Suomen Tulli tekee aktiivisesti yhteistyötä muiden pohjoismaiden kanssa sekä osallistuu sekä EU:n ja Maailman tullijärjestön yhteisiin hankkeisiin. Vuonna 2009 koulutusyksikössä vierailivat muun muassa Norjan Tullin koulutustoiminnan edustajat ja Venäjän tulliakatemian Pietarin yksikön opiskelijaryhmä kahden opettajansa johdolla. Tulli ohjelmaan kuuluvan EU:n tulli- ja verohallintojen yhteisen sähköisen oppimisalustan TACTICin kehitystyötä jatkettiin. Ohjelman koulutusyhteistyössä on julkaistu ensimmäinen prekursoreita koskeva 3D-verkkokoulutuskurssi. Suomen Tullin edustajat olivat mukana useissa verkkokoulutuksen testaustyöryhmissä. WCO:n PICARD-ohjelman tullialan tieteellistä tutkimusta käsittelevä seminaari järjestettiin syyskuussa San Joséssa Costa Ricassa. Suomen tullin koulutusyksikkö oli lisäksi mukana WCO:n johtamiskoulutuksen suunnittelutyöryhmässä, jonka pilottikurssi toteutettiin Etiopiassa lokakuussa Suomen tullin edustajat olivat myös mukana HAUS -kehittämiskeskuksen Twinning-projektissa. Sen sisältönä oli Romanian tullin koulutusjärjestelmän uudistaminen. 10 Tullin henkilöstötilinpäätös 2009

11 Työhyvinvointi 0,8 0,7 66,4 % 69,9 % 0,6 59,0 % Tullissa henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen ymmärretään organisaation menestyksen kannalta merkittäväksi tekijäksi. Työhyvinvointityötä tehdään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti ja työn tuloksia seurataan systemaattisesti. Työhyvinvointia selvitetään sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten, työterveyshuollon menojen, vaihtuvuuden sekä työtyytyväisyyden näkökulmista. Pitkäjänteinen työhyvinvointityö jatkui Tullissa edelleen kertomusvuonna. Arjen esimiestyövalmennukset, jotka ovat esimiesten arkijohtamiseen liittyvien asioiden käsittelemistä, jatkuivat edelleen. Työyhteisön pelisäännöt -valmennustilaisuuksissa käsitellään henkilöstön kanssa työyhteisöasioita, kuten vuorovaikutusta ja ongelmaratkaisua. Vuonna 2009 Valtiokonttori myönsi Tullille euroa MuutosKaiku-projektiin. Projektin tavoitteena on edistää muutoksen hallintaa. Sen pääteema johtamisketjun saumattomuus tuo esiin muutosjohtamisen tarpeen esimiestyössä. Projekti käynnistettiin syksyllä 2009 Porvoossa, johon oli kutsuttu Tullin ylimmät esimiehet. Aloitustilaisuuden teemana oli Uusi työkulttuuri uudessa organisaatiossa. Tilaisuudessa käsiteltiin vuoden 2010-luvun toimintaympäristön muutosta, strategian omaksumista, työkulttuurin muutosta sekä erilaisuuden johtamista. Lisäksi projektiin sisältyviä prosesseja on käynnistetty Tullin eri organisaatioissa ja yksiköissä. Ne ovat käsittäneet esimerkiksi johdon sparrausta tai työnohjausta muutostilanteissa tarpeiden ja tilanteiden mukaan. 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 41,0 % 33,6 % Pitkien ja lyhyiden (1 3 pv) sairauspoissaolojen suhde vuosina ,1 % Yleisimmät sairauslomien syyt vuonna 2009 olivat edellisten vuosien tapaan tuki- ja liikuntaelin sairaudet (31 %), hengityselinten sairaudet (20 %), mielenterveyden häiriöt (15 %) sekä vammat ja myrkytykset (9 %). Neljä yleisintä tautiryhmää kattaa noin 75 prosenttia Terveystalon tilastoimista sairauspoissaoloista. Terveystalon tilastoimat sairauspäivät taas kattavat ainoastaan 41 prosenttia kaikista sairauspäivistä. Normaalin, biologisen sairastuvuuden katsotaan olevan 2 4 prosenttia. Tullissa vuonna 2009 sairauspoissaoloja oli noin 4,4 prosenttia maksimityöajasta, minkä voidaan vielä katsoa pysyvän normaalin sairastuvuuden rajoissa. Jos poissaoloja on vähemmän, on tutkimusten lyhyt pitkä Sairauspoissalot ja työtapaturmat Tullilaisten sairauspoissaolot vähenivät edellisestä vuodesta. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä tullilaitoksessa kertomusvuonna oli päivää, mikä on noin 9 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Poissaolo kesti keskimäärin 5,1 päivää yhtä sairaustapausta kohden. Henkilöä kohti sairauspoissaoloja vuoden aikana kertyi keskimäärin 14,4 päivää ja henkilötyövuotta kohti 16,2 päivää (2008; 17,1, 2007; 15,7, 2006; 16,7 ja 2005: 16,5). Laskelmissa ovat mukana myös ne henkilöt, jotka eivät olleet pois oman sairauden takia päivääkään. Pääosa (70 %) sairauspoissaoloista on 1 3 päivän poissaoloja. Luku on hieman pienempi kuin koko valtionhallinnossa, jossa lyhyiden sairauspoissaolojen osuus oli noin 74 prosenttia. Lyhyiden sairauspoissaolojen suuri osuus tulkitaan usein merkiksi työmotivaation puutteesta ja huonontuneesta työilmapiiristä. Timo Vänttinen oli vuonna 2009 Terveystalon Helsingin Kampin toimipisteen johtava ja Tullin työterveyslääkäri. Tullin henkilöstötilinpäätös

12 mukaan kyse epänormaalista tilanteesta, jossa ihmiset eivät uskalla jäädä kotiin vaan tulevat sairaanakin töihin. Jos luku taas on korkeampi, tilanne on hälyttävä. Esimerkiksi organisaatiomuutokset, epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta madaltavat kynnystä jäädä kotiin. Työtapaturmista johtuneita poissaolopäiviä kirjattiin kertomusvuonna 1 195, (2008, ja 2007; 944). Työtapaturmapoissaolo kesti Tullissa keskimäärin 11,5 työpäivää ja valtiolla keskimäärin 15 pv/tapaus. Henkilötyövuotta kohden tapaturmapoissaoloja oli Tullissa noin 0,3 päivää. Vastaava luku oli edellisenä vuonna oli 0,7 pv/henkilötyövuosi. Sairauksista johtuvia työterveyshuollossa käyntejä kertyi noin neljä jokaista henkilötyövuotta kohden. Määrä on pysynyt edellisen vuoden tasolla ja se on myös samaa taso kuin valtiolla keskimäärin. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset ovat laskeneet viime vuodesta noin 5 %. Kustannukset henkilötyövuotta kohden ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla. Ne olivat nyt noin 480 euroa/htv. Sairauspoissaoloilla on merkittäviä ylimääräisiä sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia työvoimakustannuksiin. Tästä johtuen esimiesten tulee kiinnittää erityistä huomiota toistuviin sairauspoissaolohin ja niiden syyt tulee pyrkiä selvittämään jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sairausajan poissaoloista aiheutuneet palkkakustannukset olivat noin 4,2 milj. euroa. Ne laskivat hieman edellisvuoteen verrattuna. Henkilötyövuotta kohden jaettuna tämä tarkoittaa noin euron kustannuksia vuodessa. Todellisia sairauspoissaolojen kustannuksia laskettaessa tulee palkkauskulujen lisäksi huomioida myös mahdolliset ylityökorvaukset, sijaisen palkkakustannukset, työterveyshuollon kulut sekä tuottavuuden menetyksestä aiheutuneet kustannukset. Mainittujen lukujen suuruuden vuoksi kaikkien toimenpiteiden, joiden avulla pystytään vaikuttamaan sairauspoissaolojen määrää vähentävästi, voidaan katsoa olevan tärkeitä. Etenkin työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävä toiminta nousee entistä merkityksellisempään asemaan. 392 henkilön tiedoista. Työkykykyselyyn oli mahdollista vastata vapaaehtoisesti työterveystarkastuksen yhteydessä. Vastanneista noin 73 prosentilla työkykyindeksi oli erinomainen tai hyvä. Vastaavat luvut vertailukohteina olleilla päätoimialalla oli 88 prosenttia ja koko Terveystalon tutkimusaineistossa 79 prosenttia. Noin 22 prosentilla vastanneista työkykyindeksi oli kohtalainen ja 5 prosentilla huono. Vastaavat luvut koko Medivireen tutkimusjoukossa olivat 17 prosenttia ja 4 prosenttia ja päätoimialalla 11 prosenttia ja 2 prosenttia. Työntekijöiden työkykyisyyden indikattorina voidaan pitää myös niiden osuutta, joilla ei ole ollut lainkaan sairauspoissaoloja vuoden aikana. Kertomusvuoden aikana Tullin palveluksessa olleista henkilöistä heitä oli 24,6 prosenttia, kun koko valtionhallinnossa vastaava luku oli 43 prosenttia. Työkyky Keväisin ja syksyisin järjestetään ulkoilupäivä, jolloin on mahdollista osallistua järjestetyille retkille tai liikuntatapahtumiin. Työkyvyn perustana on toimintakyky. Toimintakykyä voidaan melko luotettavasti tutkia mm. työterveyshuollon suorittamilla työkykyindeksimittauksilla, joissa kuvataan henkilöiden työkykyä karkealla tasolla. Työkykyindeksi koostuu sarjasta kysymyksiä, joissa otetaan huomioon työn ruumiilliset ja henkiset vaatimukset sekä työntekijän terveydentila ja voimavarat. Vuoden 2009 työkykyindeksi muodostuu Kuntoutus Työssäjaksamiseen pyritään vaikuttamaan myös kuntoutuksen avulla. Työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista kuntoutustoimintaa järjestettiin vuosittain laadittavan kuntoutussuunnitelman mukaisesti Kansaneläkelaitoksen järjestämillä 12 Tullin henkilöstötilinpäätös 2009

13 yksilö- ja ryhmäkuntoutuksilla sekä Valtiokonttorin järjestämillä yksilöllisesti toteutettavalla ammatillisilla kuntoutuksilla. Kuntoutustarpeeseen vaikuttavat mm. ikärakennetekijät, työn luonne ja yleensäkin työelämän kuormittavuuden kasvaminen. Kansaneläkelaitoksen kuntoutuslinja myönsi vuodelle 2009 Tullille yhden 10 hengen EsimiesASLAK-kuntoutuskurssin. Kelalta anottujen kuntoutusten lisäksi Tullihallitus varasi erikseen Tullin henkilöstölle ns. ennaltaehkäisevänä kuntoutusmuotona kaksi 10 hengen kuntoremonttikurssia. Kaikki edellä mainitut kurssit järjestettiin Laukaassa, Kuntoutus Peurungassa. Näiden lisäksi tullilaisilla oli mahdollisuus hakea itse yksilöllisiin kuntoutuskursseihin Kelan paikallistoimiston kautta, joille tullilaiset osallistuivat ulkopuolisista organisaatioista tulevien ihmisten kanssa. Kuntoutukseen on vuoden 2009 aikana osallistunut yhteensä 85 henkilöä ja kuntoutuspäiviä kertomusvuonna kertyi yhteensä Työsuojelu Työsuojelu on osa Tullin ja henkilöstön yhteistoimintaa. Jokaisessa isommassa työyksikössä on vaaleilla valittu työsuojeluvaltuutettu, jonka tehtävänä on kehittää työpaikan työsuojelua yhteistyössä työsuojelupäällikön kanssa. Koko tullilaitosta koskevat ja laajakantoiset työsuojelun yhteistoiminta-asiat, työn ja työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä työntekijöiden hyvinvointiin liittyvät asiat käsitellään edustuksellisena yhteistoimintana tullilaitoksen työsuojelun keskustoimikunnassa. Työsuojelun keskustoimikunta koostuu Tullihallituksen, Tulliliitto ry:n, Tullivirkamiesliitto ry:n ja Tullin Akavalainen yhdistys ry:n edustajista. Lisäksi keskustoimikuntaan kuuluvat asiantuntijajäseninä Tullilaitoksen työterveydenhuollosta vastaavan Suomen Terveystalo Oy:n edustaja sekä tullilaitoksen asiantuntijalääkäri. Työsuojelukoulutusta annettiin toimintavuoden aikana esimieskoulutuksen ja vaikeiden asiakastilanteiden hallintakoulutuksen yhteydessä. Tutkimusprojektia torjunta-ainekaasuilla käsiteltyjen kuljetuskonttien tunnistamiseen käytettävän laitteiston hankkimiseksi sekä konttitarkastuksiin liittyvän turvallisuus- ja toimintaohjeiden suunnittelemiseksi jatkettiin vuoden 2009 aikana. Projekti toteutetaan valtiovarainministeriön työsuojelurahaston tuella yhteistyössä Helsingin yliopiston kemian laitoksen kanssa. Työhyvinvointiverkosto Tullilla on aktiivinen Kaiku-kehittäjäverkosto. Kunkin piirin Kaiku-kehittäjä toimii paikallisesti piirissä ilmenneiden asioiden ja ilmiöiden parissa edistääkseen henkilöstön jaksamista sekä organisaation ja työyhteisöjen toimivuutta arjen työssä. Työ on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, ja perustuu yhteistyöhön. Ratkaisut tehdään räätälöidysti ja rakentavasti. Kaiku-kehittäjien hyvin tehty työ kantaa hedelmää siinä mielessä, että Tulli on nyt laitoksena valmiimpi ottamaan voimakkaita muutoksia vastaan. Työhyvinvoinnin sisäistä koulutusta jatkettiin myös vuonna Työyhteisön vuorovaikutus- ja pelisääntövalmennuksissa syvennyttiin työyhteisö- ja yksilötason kysymyksiin sekä yksittäisen työyhteisön jäsenen osuuteen työilmapiirin synnyssä. Normaalin esimieskoulutuksen lisäksi järjestettiin arjen esimiestyövalmennusta. Niissä keskityttiin esimiesten jaksamiseen ja esimiestyössä tulleiden tilanteiden käsittelemiseen. Virkistystoiminta Tullissa tuetaan monin eri tavoin henkilöstön liikunnallisia harrastuksia ja muuta vapaa-ajan toimintaa urheilukerho- ja lomatukisäätiötoiminnan kautta. Tullilaitoksen Urheilukerho ja 19 jäsenkerhoa ohjaavat Tullin henkilöstöä liikkumaan ja urheilemaan vapaa-aikanaan. Paikallisten urheilukerhojen alaisuudessa on mahdollisuus harrastaa monia eri liikuntamuotoja, lisäksi kerhot järjestävät liikuntailtapäiviä, retkiä sekä Tullin mestaruuskilpailuja. Tutkija Heimo Kanerva Helsingin yliopiston Kemian laitokselta tekemässä konttikaasumittausta. Tullin henkilöstötilinpäätös

14 Tullilaitoksen Urheilukerho on myös osallistunut aktiivisesti European Customs Sports Associationin (ECSA) toimintaan. Vuonna 1992 perustetun järjestön tarkoituksena on lähentää Euroopan tullilaitosten henkilöstöä yhteisten urheilutapaamisten kautta muun muassa tukemalla kansallisten tulliurheilutapahtumien laajentamista kansainvälisiksi kilpailuiksi. Järjestöön kuuluu 22 jäsenmaata. Tullilaitoksen Urheilukerho menestyi kertomusvuoden aikana loistavasti ECSAn Euroopanmestaruuskilpailuissa. Suomen joukkue voitti ylivoimaisella pelillä lentopallon EMkultaa Wienissä järjestetyssä kahdeksan maan turnauksessa ja vei myös yhdeksän mestaruutta Helsingissä Tullin kesäkisojen yhteydessä järjestetyissä uinnin EM-kilpailuissa. Kisoihin osallistui 35 uimaria Suomesta, Puolasta, Belgiasta, Englannista ja Hollannista. Lisäksi osallistuttiin Budapestin maratonin yhteydessä järjestetylle ECSAn tullimaratonille ja Hollannin Nijmegenin neljän päivän marssiin. Tullin 51. talvi- ja kesäkisat järjestettiin tällä kertaa Haminassa ja Helsingissä. Tullin 11. salibandymestaruuskilpailut kamppailtiin tällä kertaa Hämeenlinnan urheilukerhon isännöimänä Hämeenlinnassa. Tullilaitoksen Urheilukerho ja Tullihallitus järjestivät keväällä 2009 työpaikkaliikunnan neuvottelupäivän Eteläisen tullipiirin Rantaauran koulutusluokassa. Neuvottelupäivän pääaiheena kuultiin tällä kertaa terveysluento tupakoinnin ja liikunta-aktiivisuuden heijastumisesta suorituskykyyn, sairauspoissaoloihin ja sydäntautiriskiin. Lomatukisäätiötoiminta Tullilaitoksen lomatukisäätiöllä on vuokrattavana kaksi lomanviettopaikkaa: Degerbyn vanha tulliasema Ahvenanmaalta sekä entinen rajavartioasema Laikosta, Rautjärven kunnasta. Tullilaisilla on myös mahdollisuus vuokrata lomanviettopaikkoja Pohjoismaista sekä Saksasta NTO:n ja Saksan Sozialwerk der Bundesfinanzverwaltungin kanssa tehdyn sopimuksen perusteella Henkilöstön rakenne Henkilömäärä HTV Naisten %-osuus 45,4 45,6 45, Keski-ikä 42,1 42,5 42,6 42, Työsuhteet Virkasuhteisia %-osuus Määrä-aikaisia %-osuus 14,2 13,6 13,1 9,1 8,3 5,7 Henkilöstökustannukset Työvoimakustannukset milj e 98,1 103,2 103,6 107,3 113,5 114,6 Palkkasumma milj e 80,3 83, ,4 92,9 93,9 Henkilöstön tila Poistuma-% hlöstöstä 6,6 6 7,4 6,9 7,8 8,9 Sairauspoissaolot /pv/hlö ei vert.kelp. 14,5 14,6 13,9 16,7 14,4 Henkilöstökoulutus Koulutettavapäiviä Koulutuspanos pv/htv 8,3 5,2 9,0 14,0 8,1 10,2 Yhteenvetotaulukko henkilöstöä kuvaavista luvuista. 14 Tullin henkilöstötilinpäätös 2009

15 Keskivertotullilainen Vuoden 2009 keskivertotullilainen on 44-vuotias tullivalvontatehtävissä toimiva mies. Hänen työkavereistaan naisia on lähes puolet eli 46 prosenttia ja senioreihin eli yli 45-vuotiaisiin lukeutuu jo lähes joka toinen kollega. Hän tekee täyttä työpäivää pysyvässä virkasuhteessa, ja on tehnyt lähes 10 vuotta. Työkaverit eivät ole ympärilläkään juuri vaihtuneet. Suuri osa heistä onkin ollut Tullin palveluksessa vähintään kymmenen vuotta ja joka kolmas jo yli 20 vuotta. Tullin keskiverto omaa keskiasteen koulutuksen. Tullin järjestämään koulutukseen hän osallistuu aktiivisesti, noin 10 päivää vuodesta. Keskiverto käy vuosittain kehityskeskustelut esimiehensä kanssa. Hän tekee töitä tasolla kahdeksan, henkipisteitä hänelle on kertynyt jo yli 20 ja sen päälle lasketaan vielä täysi 10 prosentin kokemusosa. Keskiverto on perusterve ja hänen työkykynsä on arvioitu hyväksi. Sairauden johdosta hän joutui olemaan poissa töistään yli kaksi viikkoa. Useimmiten sairausloman syynä oli jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus tai hengityselinsairaus. Tullilaitoksen vuoden 2009 henkilöstötilinpäätöksen kokosi: Mia Ruusunen Tullihallituksen henkilöstöyksikkö puh: s-posti: Taitto: Soili Pahtaja Tullin henkilöstötilinpäätös

16 Tullin henkilöstötilinpäätös 2009