1. Johdanto. 2. Henkilöstörakenne Henkilöstön määrä. 2 S i v u

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Johdanto. 2. Henkilöstörakenne. 2.1. Henkilöstön määrä. 2 S i v u"

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Henkilöstörakenne Henkilöstön määrä Henkilöstön sukupuolirakenne Henkilöstön ikärakenne Palvelussuhteen luonne Henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstön uusiutuminen Henkilöstön työhyvinvointi Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot tunnusluvut ja kaaviot Sairauspoissaolojen syyt Työtapaturmat Työkyky Kuntoutus Naisten ja miesten samapalkkaisuus Virkistystoiminta Henkilöstön kehittäminen Työvoimakustannukset ja palkkaus Työvoimakustannukset Palkkaus Työajan käyttö Matkustus Tiivistelmä... 18

3 1. Johdanto Tullin henkilöstötilinpäätös tarjoaa tietoa henkilöstön määrästä, rakenteesta ja uusiutumisesta. Lisäksi käsitellään työhyvinvointia, henkilöstön kehittämistä, työvoimakustannuksia ja palkkausta. Tarkasteluvuosi on 2013, mutta tiettyjen tunnuslukujen kehittymistä kuvataan myös pidemmältä ajanjaksolta. Tiedot perustuvat Tahti-henkilötietojärjestelmään, henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan Primajärjestelmään, valtion raportointipalvelu Netra-järjestelmään sekä koulutuksen ja työterveyshuollon raportteihin. 2. Henkilöstörakenne 2.1. Henkilöstön määrä Tullissa työskenteli vuoden 2013 lopussa yhteensä henkilöä eli hieman edellistä vuotta vähemmän. Todellisia työpanoksia mittaava henkilötyövuosimäärä* ) oli joka on sama kuin vuonna Tahtihenkilötietojärjestelmän mukainen henkilötyövuosimäärä oli 2 274,6 ja se sisältää myös sellaiset työsuhteet, joissa Tulli ei ole ollut palkanmaksajana, muun muassa harjoittelijat. Edelliseen vuoteen verrattuna vähennystä on tapahtunut 5,9 henkilötyövuotta. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Tullin henkilöstömäärä on laskenut huomattavasti, mikä johtuu mm. valtion tuottavuusohjelman mukaisesta vähennysvelvoitteesta. Vuodesta 2008 vähennystä on tullut 270 henkilöä (-257,8 htv). Kaavio 1. Henkilöstön määrä ja henkilötyövuosimäärä Tullissa *) Henkilötyövuodella tarkoitetaan säännöllistä normaalia vuosityöaikaa, johon ei lasketa ylitöitä eikä muuta normaalin työajan ylittävää työaikaa. Palkallinen ja osapalkkainen sairausaika eivät pienennä henkilötyövuotta. Kokoaikaisen henkilön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi. 2 S i v u

4 2.2. Henkilöstön sukupuolirakenne Vuonna 2013 naisten osuus Tullin henkilöstöstä oli 46,2 prosenttia ja miesten osuus 53,8 prosenttia. Sukupuolijakauma on pysynyt vuodesta 2008 lähtien samalla tasolla ja se vastaa suuruusluokaltaan valtion tilannetta yleisesti. Asiantuntijatehtävissä toimivista naisia oli 48,6 prosenttia (valtionhallinto 51,3 %). Naisten osuus asiantuntijatehtävissä on viime vuosina säilynyt ennallaan. Esimies- ja johtotehtävissä naisten osuus henkilöstöstä oli Tullissa selvästi korkeampi kuin valtionhallinnossa. Esimiestehtävissä toimivista naisia oli 47,5 prosenttia (valtionhallinto 26,7 %) ja johtotehtävissä toimivista 45,5 prosenttia (valtionhallinto 34,2 %). Huomattavin muutos Tullin henkilöstön sukupuolirakenteessa on tapahtunut esimiestehtävien osalta. Vuodesta 2008 naisten osuus esimiehistä on noussut 16,4 prosenttiyksikköä. Kaavio 2. Sukupuolten osuudet Tullin johdosta, esimiehistä ja asiantuntijoista vuosina Vertailu valtionhallintoon vuonna S i v u

5 2.3. Henkilöstön ikärakenne Tullin henkilöstön keski-ikä nousi hieman edellisestä vuodesta ja oli 46,2 vuotta (valtionhallinto 46,1 vuotta). Naisten keski-ikä oli 46,5 vuotta ja miesten 46 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on noussut tasaisesti vuodesta 2008, jolloin se oli 43,5 vuotta. Kaavio 3. Henkilömäärät ikäluokittain Tullin henkilöstöstä suurimmat ikäryhmät muodostivat vuotiaat, joita oli henkilöstöstä 34,5 prosenttia sekä vuotiaat, joita oli 30,9 prosenttia. Vähintään 45-vuotiaita oli Tullin henkilöstöstä 55,7 prosenttia (valtionhallinto 56,6 %). Vuonna 2013 oli 60-vuotiaita ja sitä vanhempia työntekijöitä 8,1 prosenttia henkilöstöstä (valtionhallinto 10,6 %). Kaavio 4. Tullin henkilöstön ikärakenne valtion keskimääräiseen ikärakenteeseen suhteutettuna 4 S i v u

6 2.4. Palvelussuhteen luonne Vuonna 2013 pääosa henkilöstöstä, 95,1 prosenttia, työskenteli virkasuhteessa. Valtionhallinnossa virkasuhteessa työskentelevien osuus oli 87,3 prosenttia. Määräaikaisessa palvelussuhteessa Tullissa työskenteli 5,3 prosenttia henkilöstöstä (valtionhallinto 13,6 %), kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 4,9 % (valtionhallinto 13,7 %). Osa-aikaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä oli 6,6 prosenttia (valtionhallinto 6,0 %). Vähennystä edelliseen vuoteen 0,3 prosenttiyksikköä. Osa-aikatyötä tekevistä on naisia 75,3 prosenttia (valtionhallinto 60,4 %). Naisilla osa-aikaisuuden korostumista selittävät esim. lasten hoitoon liittyvät työaikajärjestelyt ja osa-aikaeläkkeen yleisempi käyttö. Kaavio 5. Osa-aikaisten henkilöiden prosenttiosuus henkilöstöstä Tullissa ja valtionhallinnossa S i v u

7 2.5. Henkilöstön koulutusrakenne Vuonna 2013 Tullin koulutustasoindeksi oli 4,6* ) (vuonna ,5). Naisten koulutustasoindeksi oli 4,8 ja miesten 4,4. Koko valtion sektorin koulutustasoindeksi oli 5,2 pysyen samana edelliseen vuoteen verrattuna. *) Koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti. Koulutustasoindeksi on keskiarvo henkilöiden koulutusasteesta. Asteikko ilmenee taulukosta 1. Kaavio 6. Tullin ja valtion henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan 2013 Valtionhallinnon yleiseen koulutusrakenteeseen verrattuna Tullin henkilöstössä on suhteessa enemmän perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneita ja toisaalta vähemmän ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutuksen suorittaneita. Vuonna 2013 Tullin henkilöstöstä 28,9 prosenttia oli korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneita (valtionhallinto 44,4 %). Valtionsektorin korkeampi koulutusaste selittyy sillä, että tietyissä virastoissa, kuten ministeriöissä, suuri osa henkilöstöstä on korkeakoulututkinnon suorittaneita. Taulukko 1. Koulutusrakenne Tullissa ja valtionhallinnossa 2013 Koulutusrakenne Tulli Valtio 1-2 Perusaste 9,06 % 4,44 % 3 Keskiaste 37,82 % 27,33 % 5 Alin korkea-aste 24,02 % 22,97 % 6 Alempi korkeakouluaste 14,88 % 13,34 % 7 Ylempi korkeakouluaste 13,54 % 26,63 % 8 Tutkijakoulutusaste 0,47 % 4,45 % Koulutusaste tuntematon 0,22 % 0,84 % 6 S i v u

8 3. Henkilöstön uusiutuminen Henkilöstön poistuma oli vuonna 2013 Tullissa 5,88 prosenttiyksikköä (2012: 6,09 %). Luvussa ovat mukana toisen työnantajan palvelukseen, eläkkeelle siirtyneet sekä kuolleet henkilöt. Eläkkeelle siirtymiset ovat pysyneet ennallaan; vuonna 2013 eläkkeelle Tullista jäi 45 henkilöä, kun vuoden 2012 vertailuluku oli 46 henkilöä. Keskimääräinen eläköitymisikä vuonna 2013 oli 63 vuotta. Vuoden 2013 aikana Tullin palvelukseen uutena henkilönä tuli 66 henkilöä, mikä on 2,8 prosenttia vuoden 2013 lopun henkilöstöstä. Taulukko 2. Tullin lähtövaihtuvuus Poistuneet Eronnut/työ päättynyt Muu valtion virasto / laitos Kunta, kuntainliitto, seurakunta 2 4 Yksityinen sektori 8 4 Eläke Muu syy tai tuntematon syy 7 6 Kuollut 5 4 Yhteensä *) Tiedot perustuvat Prima-palkanlaskentajärjestelmään. Vuoden 2012 henkilöstötilinpäätöksessä lähtövaihtuvuus on ilmoitettu virheellisesti 5,0 prosentiksi. 7 S i v u

9 4. Henkilöstön työhyvinvointi Hyvä fyysinen kunto ja henkinen vireys ovat merkittäviä terveyttä ja työkykyä tukevia tekijöitä. Myös työssä viihtyminen ja ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet ovat tärkeitä työssä jaksamisen elementtejä. Työsuojelun, johtamismenetelmien ja ammatinhallinnan vahvistamisen avulla sekä tarvittaessa työjärjestelyin huolehditaan hyvästä työilmapiiristä. Työterveyshuollon ja kuntoutuksen keinoin pyritään tarpeen mukaan vahvistamaan työkyvyn säilymistä koko työuran ajan. Vuoden 2011 alusta käyttöön otettua varhaisen välittämisen toimintamallia jalkautettiin edelleenkin esimiehille ja henkilöstölle. Varhainen välittäminen on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhdessä sopima toimintamalli, jolla edistetään työkykyä uhkaavien ongelmien tunnistamista ja niihin tarttumista mahdollisimman varhain. Mallia toteutetaan puheeksi otto -keskustelun avulla. Tulli on muutenkin syventänyt paikallista yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. On pidetty paikallisia yhteistyöpalavereita eri paikkakunnilla, joihin on osallistunut paikallinen työterveyshuolto, Tullin esimiehet ja henkilöstöhallinnon edustus. Yhteistyön syventämisestä ja kohdennetuista tukitoimista on saatu hyviä kokemuksia. Tullin sairauspoissaoloja seurataan kuukausittain yksikkökohtaisilla raporteilla. Henkilöstöhallinto tarttuu sairauspoissaoloihin liittyviin ilmiöihin yhteistyössä esimiesten ja työterveyshuollon kanssa. Osatyökykyisten työllistymistä tuetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa mietittävin keinoin. Nuijamaalla toteutettiin Valtiokonttorin rahoittama Valoa Idästä niminen työhyvinvoinnin- ja toiminnankehityshanke, Kaiku-hanke. Hankkeen suunnittelu alkoi joulukuussa Toiminnan tavoitteena oli työyhteisön parempi toimivuus, avoin ja viihtyisä työyhteisö, keskeneräisyyden ja erilaisuuden hyväksyminen sekä sairauslomien vähentyminen. Yhteenvetotilaisuudessa (helmikuu 2014) on todettu positiivisia muutoksia; töiden suunnitelmallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota kuten myös parempaan ergonomiaan. Tämän johdosta hyvä työilmapiiri ja eri ryhmien välinen yhteistyö on parantunut samalla vähentäen sairauspoissaoloja. Kaiku-hanke jatkuu yhä ja sovittujen asioiden etenemistä seurataan säännöllisesti. Tullin työhyvinvointia mitataan säännöllisesti Työterveyslaitoksen Parempi työyhteisö tutkimuksen avulla. Tutkimus toteutettiin vuonna 2013 ja edelliseen vuonna 2010 tapahtuneeseen tutkimukseen verrattuna työhyvinvointi oli kehittynyt positiiviseen suuntaan. Kuva 1. Kaiku-hankkeiden teemapäivä Helsingissä S i v u

10 4.1. Sairauspoissaolot Vuonna 2013 Tullin henkilöstölle kertyi Tahti-järjestelmän *) mukaan sairauspoissaoloja 11,9 työpäivää/htv, mikä on 0,5 työpäivää/htv eli 4,2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Koko valtionhallinnon sairauspoissaolojen määrä oli 9,0 työpäivää/htv (vuosi ,3 tp/htv). Yksi sairauspoissaolo Tullissa kesti edellisen vuoden tapaan keskimäärin 4,4 työpäivää. Sairaustapauksien lukumäärä oli kappaletta vuonna 2013 (vuosi 2012, 6375 kpl). Tämä oli 3,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna Kaikista sairaustapauksista lyhyitä, 1 3 sairauspäivän sairauspoissaoloja oli 76,8 prosenttia (valtionhallinto 76,1 %). Laskua Tullissa edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,5 prosenttiyksikköä. Kaikista sairauspoissaolopäivistä 1-3 päivän sairauspoissaolopäivien osuus oli 31,2 prosenttia. Kasvua edelliseen vuoteen 7,3 prosenttiyksikköä. Tämä on selitettävissä pitkien sairauslomapäivien vähentymisellä. Ilman sairauspoissaoloja vuonna 2013 oli 27,6 prosenttia koko henkilöstöstä (valtionhallinto 39,4 %). Vuonna 2013 sairauspoissaolojen vuoksi Tulli menetti 107,8 henkilötyövuotta, minkä hinta työvoimakustannuksina oli noin 5,6 milj. euroa **). Jos sairauspoissaolojen määrää pystyttäisiin vähentämään nykyisestä 11,9 työpäivästä/htv 9,0 työpäivään/htv (valtionhallinnon keskiarvo 2013), niin Tulli saisi käyttöön lisää 26,3 henkilötyövuotta. Työterveyspalvelujen kustannukset nettona vuonna 2013 olivat 372,20 euroa/htv (valtionhallinto 438,20 eur/htv). Nousua vuoteen 2012 on tapahtunut Tullissa 4,5 euroa/htv. *) Tahti-järjestelmässä sairauslomat lasketaan viiden työpäivän mittaisen työviikon mukaisesti, Tahti-järjestelmä ei huomioi edellisen vuoden aikaisia tapahtumia. **) Tullin henkilötyövuoden hinta (työvoimakustannukset eur/htv) vuonna 2013 oli euroa. Työvoimakustannusten määritelmä ks. kappale 6.1 Työvoimakustannukset. 9 S i v u

11 4.1.1 Sairauspoissaolot tunnusluvut ja kaaviot Taulukko 3. Sairauspoissaoloihin liittyviä tunnuslukuja Tullissa ja valtionhallinnossa 2013 Sairauspoissaolot Valtio 2013 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 12,60 12,20 12,40 12,70 12,40 11,90 9,00 Sairauspoissaolojen pituus, työpäivää/tapaus 4,40 4,10 4,10 4,40 4,40 4,40 4,60 Sairaustapauksien lukumäärä Ei tietoa Ei tietoa sairauspäivän tapausten osuus kaikista tapauksista 73,40 % 76,70 % 76,90 % 75,40 % 77,30 % 76,80 % 76,10 % Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän %-osuus 29,50 24,60 23,60 32,60 25,50 27,60 39,40 Sairauksista johtuvat Työterveyshuollossa käynnit, lkm/htv Ei tietoa 4,00 3,90 4,00 4,00 3,90 4,10 Kaavio 7. Sairauspäivien keston jakautuma Tullissa sekä Valtionhallinnossa 10 S i v u

12 4.2. Sairauspoissaolojen syyt Yleisimmät sairauslomien syyt vuonna 2013 olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (24 %), infektiot (16 %) ja mielenterveyden häiriöt (14 %). Tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä on laskenut edellisestä vuodesta kaksi prosenttiyksikköä ja infektioiden määrä noussut kolme prosenttiyksikköä. Mielenterveyden häiriöiden määrä on pysynyt samana. Kolme yleisintä tautiryhmää kattaa 54 prosenttia Terveystalon tilastoimista sairauspoissaoloista. Huomioitavaa on, että muiden tarkemmin erittelemättömien sairauslomien määrä on noussut kahdeksan prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Terveystalon tilastoimat sairauspäivät kattavat 77 prosenttia kaikista sairauspäivistä. Sairauksista johtuvia työterveyshuollossa käyntejä kertyi 3,9 kappaletta jokaista henkilötyövuotta kohden. Määrä on pysynyt samalla tasolla vuodesta 2009 alkaen ja on samaa suuruusluokkaa kuin valtiolla keskimäärin. Kaavio 8. Sairauspoissaolojen syyt Tullissa vuosina 2012 ja 2013 sekä Julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen toimialalla vuonna 2013 *Kaaviossa kohdat Yritys tarkoittaa Tullia ja Toimiala Julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen toimialaa. Terveystalon tilasto. 11 S i v u

13 4.3. Työtapaturmat Tullin henkilöstölle kertyi vuonna 2013 Tahti-järjestelmän mukaan työtapaturmasta aiheutuneita poissaoloja 0,8 työpäivää/henkilötyövuosi. Tapaturmapoissaolot lisääntyivät 0,3 tp/htv vuodesta 2012 ja olivat myös aiempaa pidempiä. Yksi työtapaturmapoissaolo kesti keskimäärin 22,9 työpäivää (2012: 16,6 tpv). Taulukko 4. Työtapaturmapoissaoloihin liittyviä tunnuslukuja Tullissa ja valtionhallinnossa 2013 Tapaturmat Valtio 2013 Tapaturmapoissaolot, työpäivää/htv 0,5 0,3 0,7 0,7 0,5 0,8 0,4 Tapaturmapoissaolojen pituus, työpäivää/tapaus 19, ,7 20,2 16,6 22,9 13, Työkyky Työkyvyn perustana on toimintakyky. Toimintakykyä voidaan melko luotettavasti tutkia työterveyshuollon suorittamilla työkykyindeksimittauksilla, joissa kuvataan henkilöiden työkykyä karkealla tasolla. Työkykyindeksi koostuu sarjasta kysymyksiä, joissa otetaan huomioon työn ruumiilliset ja henkiset vaatimukset sekä työntekijän terveydentila ja voimavarat. Vuoden 2013 työkykyindeksi muodostui 171 henkilön tiedoista. Työkykykyselyyn oli mahdollista vastata vapaaehtoisesti työterveystarkastuksen yhteydessä. Vastanneista 79 prosentin työkykyindeksi oli erinomainen tai hyvä (Terveystalo 82 %). Vastanneista 16 prosentilla työkykyindeksi oli kohtalainen (Terveystalo 14 %) ja viidellä prosentilla huono (Terveystalo 4 %). Tullin jakauma vastaa suuruusluokaltaan Terveystalon muiden asiakkaiden jakaumaa. Tullissa pyritään tarttumaan työkykyongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Henkilöstön terveydentilasta johtuviin ongelmiin mietitään ratkaisukeinoja yhteistyössä työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa työkykyneuvottelussa, johon osallistuvat asianosainen henkilö, esimies ja henkilöstöhallinnon edustaja. Keinoina työkyvyn tukemiseksi ovat muun muassa työkuormituksen tilapäinen keventäminen erilaisin työjärjestelyiin, osittaiset virkavapaat, osasairauspäivärahan käyttäminen, työkokeilut, KELA:n yksilöperusteiset kuntoutukset sekä muut kuntoutusmuodot Kuntoutus Kansaneläkelaitoksen kuntoutuslinja myönsi vuonna 2013 Tullille yhden 10 hengen EsimiesASLAK- ja 6 8 hengen TYK-kuntoutuskurssin. Kelalta anottujen kuntoutusten lisäksi järjestettiin Tullin henkilöstölle ns. ennaltaehkäisevänä kuntoutusmuotona kaksi 10 hengen kuntoremonttikurssia. Kaikki edellä mainitut kurssit järjestettiin Laukaalla, Kuntoutus Peurungassa lukuun ottamatta ASLAKia, joka järjestettiin Siuntion Hyvinvointi-keskuksessa. Näiden lisäksi tullilaisilla oli mahdollisuus hakea itse yksilöllisiin kuntoutuskursseihin Kelan paikallistoimiston kautta. Nämä kurssit suoritettiin yhdessä Tullin ulkopuolisista organisaatioista tulevien ihmisten kanssa. Kuntoutukseen osallistui vuoden 2013 aikana 88 henkilöä ja kuntoutuspäiviä kertyi yhteensä S i v u

14 4.6. Naisten ja miesten samapalkkaisuus Henkilöstön työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työyhteisön toiminta koetaan tasa-arvoiseksi. Olennainen osa tasa-arvoa on samapalkkaisuus, naisille ja miehille maksetaan sama palkka samanarvoisesta työstä samalla työnantajalla. Tullin samapalkkaisuusindeksi vuonna 2013 oli 94,8 prosenttia, miesten saama palkka oli siis 5,5 prosenttia korkeampi kuin naisten saama palkka. Vaativuustasoilla naisten palkka on lähes yhtä suuri tai hieman suurempi kuin miesten palkka. Alhaisin samapalkkaisuusindeksi on vaativuustasoilla 11 ja 12 (alle 88 prosenttia). Muilla vaativuustasoilla indeksi vaihtelee prosentin välillä. Osa em. palkkaeroista voidaan selittää perustelluilla palkkauksellisilla erillä esimerkiksi sillä, että miehet toimivat enemmän kyseisillä vaativuustasoilla jaksotyössä, jolloin kokonaispalkkaa kasvattavat haittalisät, joita maksetaan ilta- ja viikonlopputyöstä sekä sellaisissa tehtävissä, joissa haitallisista työolosuhteista maksetaan olosuhdelisää. Kaavio 9. Tullin samapalkkaisuusindeksi 1-12/2013 (Tahti) 4.7. Virkistystoiminta Tulli tukee henkilöstön työhyvinvointia osaltaan edesauttavia tekijöitä, kuten liikuntaharrastuksia, virkistystä ja vapaa-ajan toimintaa Tullilaitoksen urheilukerhon, paikalliskerhojen sekä Tullin Lomatukisäätiön toiminnan kautta. Tullilaitoksen Urheilukerho ry jäsenyhdistyksineen kannustaa toiminnallaan Tullin henkilöstöä liikkumaan ja urheilemaan vapaa-aikanaan. Urheilukerho järjestää Tullin tuella erilaisia kuntokilpailuja ja -tempauksia sekä retkiä ja liikuntailtapäiviä sekä Tullin mestaruuskilpailuja. Tullilaitoksen 55. talvikisat järjestettiin Lappeenrannassa ja kesäkisat Vaasassa. Urheilu on Tullissa hyvin suosittua, ja mestaruuskisoihin osallistuu vuosittain urheilijaa. Myös European Customs Sports Association`in (ECSA) järjestämiin kansainvälisiin kilpailuihin ja tapahtumiin on Suomesta osallistuttu aktiivisesti. Tullissa toimii Tullihallituksen ja viiden henkilöstöjärjestön yhteinen Tullilaitoksen Lomatukisäätiö. Säätiö on vuokrannut henkilöstön lomanviettoa varten Degerbyn tulliaseman Ahvenanmaalta ja entisen rajavartioaseman Laikosta, Rautjärven kunnasta. Säätiön tilat tarjoavat edullisen vaihtoehdon lomailulle. Myös henkilöstöjärjestöillä ja muutamalla urheilukerhon jäsenyhdistyksellä on lomamökkejä ja -osakkeita, joita jäsenistö voi vuokrata edullisesti. 13 S i v u

15 5. Henkilöstön kehittäminen Tullialan peruskoulutusta (TPK) suoritti vuonna 2013 yhteensä 53 Tullin operatiivisissa tehtävissä toimivaa opiskelijaa. Tullialan peruskoulutuksen opiskelijat suorittavat peruskoulutuksen yhteydessä myös Tullialan ammattitutkinnon, joka on virallinen II-asteen ammatillinen näyttötutkinto. Ensimmäinen TPKopiskelijaryhmä valmistuu syksyllä Tullialan ammattitutkinnon järjestäjänä toimii Tullin kanssa yhteistyösopimuksen tehnyt Kouvolan seudun ammattiopisto, KSAO Aikuisopisto, joka ostaa Tullin koulutukselta tutkintoon valmistavan koulutuksen. Tullialan peruskoulutuksen asiantuntijoille ja erityistehtävissä toimiville henkilöille tarkoitettua TPK:n E-linjaa suoritti 11 Tullin asiantuntijaa. Ammatillisessa jatko- ja täydennyskoulutusohjelmassa toteutettiin vuonna 2013 kaikkiaan 530 koulutustapahtumaa. Ohjelmassa painottuivat valvonnan ja rikostorjunnan pitkät koulutusohjelmat. Ajankohtaiskoulutuksien painotus oli tarkastuksen, valvonnan, verotuksen ja nimikkeistön alueilla. Tullin sisäiseen, uusille esimiehille suunnattuun valmennukseen osallistui vuoden aikana 53 henkilöä. Tämän lisäksi yksittäiset esimiehet opiskelivat mm. HAUS/JOKO-, Johtamisen erikoisammattitutkinto- ja muilla esimieskursseilla Tullin ulkopuolella. Kansainvälinen tullikoulutukseen liittyvä yhteistyö painottui EU-, Venäjä- ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Suomen tullin ja Pietarin tulliakatemian koulutusyhteistyön puitteissa järjestettiin kaksi yhteistyökokousta, toinen syyskuussa Pietarissa Venäjän Tulliakatemiassa ja toinen marraskuussa Suomessa Tullikoululla. Euroopan tullien koulutusyhteistyössä merkittävää oli yhteisen osaamiskartan valmistuminen (EU Customs Competency Framework). Osaamiskartan kansalliseen toteuttamiseen liittyvä seminaari järjestettiin lokakuussa Wienissä. Tavoitteena on harmonisoida tullihallintojen toimintaa kehittämällä henkilöstön osaamista yhteisessä viitekehyksessä. Yhteisten työprofiilien ja standardien avulla jäsenhallinnot pystyvät nykyistä paremmin tarkastelemaan oman osaamisensa nykytilaa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tulevaisuudessa yhteiset koulutusohjelmat tulevat osaltaan tarjoamaan konkreettista tukea henkilöstön osaamistason kehittämiseen. Suomen tullin Tullialan peruskoulutuksen opetussuunnitelma on ollut yhtenä EU:n osaamiskarttahankkeen pohjatyökaluna. Vuonna 2013 Tullin henkilöstöstä 80 prosenttia osallistui henkilöstökoulutukseen. Henkilöstökoulutus sisältää sekä Tullin oman koulutuksen että ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisen. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2013 oli oppimispäivää eli 6,5 päivää henkilötyövuotta kohden (valtionhallinto 4,5 työpäivää/htv). Koulutuksen pituus koulutettua kohti oli 8,1 työpäivää (valtionhallinto 4,9 työpäivää/koulutettu). Tullin koulutuksen suuri määrä johtuu omasta ammatillisesta peruskoulutuksesta ja kattavasta jatko- ja täydennyskoulutuksesta. Kaavio 10. Henkilöstökoulutuksen koulutuspanostus Tullissa ja Valtionhallinnossa S i v u

16 Tullin asiakasyhteistyöhön liittyvien projektien ja vuosisuunnitelmien sisältämien koulutustilaisuuksien lisäksi Tullin koulutukselta tilattiin vuoden 2013 aikana yhteensä 62 asiakaskoulutustilaisuutta. Näihin osallistui yhteensä 1981 henkilöä. Lisäksi Tullin asiakkaille suunnatussa Tullialan ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa oli 31 tutkinnon suorittajaa. 6. Työvoimakustannukset ja palkkaus 6.1. Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset sisältävät tehdyn työajan palkat, välilliset palkat ja sosiaaliturvamaksut. Vuonna 2013 tullilaitoksen työvoimakustannukset olivat Tahti-järjestelmän mukaan 118,5 miljoonaa euroa (vuosi 2012: 116,0 milj. euroa), joista varsinaisten palkkojen osuus oli 82,7 prosenttia eli noin 98 miljoonaa euroa (vuosi 2012: 96,0 milj. euroa). Varsinaiset palkat sisältävät tehdyn työajan palkat ja välilliset palkat. Välilliset palkkakustannukset olivat kertomusvuonna 24,9 miljoonaa euroa (vuosi 2012: 24,6 milj. euroa). Välilliset palkkakustannukset sisältävät muun muassa vuosiloma-ajan palkat, sairausajan palkat, koulutusajan palkat ja perhevapaiden palkat. Perhevapaisiin sisältyvät äitiys- ja isyysvapaat, vanhempainvapaat, hoitovapaat sekä sairaan lapsen hoito. Sosiaaliturvakulut ovat 15,9 prosenttia työvoimakustannuksista. Työvoimakustannukset nousivat noin 2,1 prosenttia vuodesta Vuonna 2013 Tullin henkilötyövuoden hinta eli työvoimakustannukset euroa/htv oli euroa (valtionhallinto ,40 eur/htv). Henkilötyövuoden hinta on noussut 2,4 prosenttia vuodesta Kaavio 11. Henkilöstön työvoimakustannukset Tullissa S i v u

17 6.2. Palkkaus Tullin palkkausjärjestelmä (VPJ) muodostuu tehtävän vaativuuteen, henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja ammatinhallintaan sekä kokemukseen perustuvista palkanosista. Edellisten lisäksi voidaan maksaa olosuhdelisää ja muita palkanlisiä ja lisäpalkkioita, kuten kielitaitolisää. Palkkausjärjestelmässä on 18 vaativuustasoa. Kokemusosa on enintään 10 prosenttia vaativuusosasta. Henkilökohtainen osa on enintään 34 prosenttia. Olosuhdelisä on enintään neljä prosenttia vaativuustason perustasosta. Olosuhdelisää maksetaan sellaisista fyysisen tai psyykkisen työympäristön haitoista, joita ei ole otettu huomioon palkan muissa määräytymisperusteissa ja joita ei voida poistaa työsuojelutoimenpitein. Henkilön suoritusarviointi tehdään tulos- ja kehityskeskustelun yhteydessä. Vuonna 2013 noin 92 prosenttia henkilöstöstä kuului uudistetun palkkausjärjestelmän piiriin. Kertomusvuonna 62 prosenttia palkkausjärjestelmään kuuluvista henkilöstöstä työskenteli vaativuustasoilla Yleisimmät vaativuustasot kertomusvuonna olivat 8 ja 9, joihin molempiin kuului noin 15 prosenttia palkkausjärjestelmään kuuluvasta henkilöstöstä Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä työajasta oli Tahti-järjestelmän mukaan 75,9 prosenttia ja koulutuksen, lomien ja muun ei tehdyn työajan osuus 24,1 prosenttia. Vuonna 2013 työpäivien lukumäärä oli 251. Kun vuosityöajasta vähennetään työpäivät, jotka käytettiin vuosilomiin, sairauspoissaoloihin, koulutukseen ja muihin palkallisiin poissaoloihin, niin kokoaikainen henkilö teki Tullissa keskimäärin 190 työpäivää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tehtävään, joka vaatii yhden henkilön säännöllistä työaikaa vastaavan varsinaisiin työtehtäviin käytetyn työpanoksen, tarvittiin 1,32 henkilöä. Koulutukseen käytettiin säännöllisestä työajasta 6,5 työpäivää (2,6 %), vuosilomiin 38,7 työpäivää (15,4 %) ja sairauspoissaoloihin 12,3 työpäivää (4,9 %). Rahana korvatun ylityöajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli 0,9 prosenttia. 16 S i v u

18 6.4. Matkustus Tullin matkustusmenot vuonna 2013 olivat 2,6 miljoonaa euroa. Menot nousivat yhden prosentin edellisestä vuodesta. Liikkuvien valvontaryhmien toiminta tapahtuu pääosin tien päällä. Lisäksi matkakustannuksia aiheuttavat muun muassa koulutukset ja erilaiset kokoukset. Päivärahojen osuus matkustusmenoista oli 35 prosenttia. Matkakulujen osuus oli edellisen vuoden tapaan 1,56 prosenttia toimintamenoista (valtionhallinto 2,55 %). Matkakulut henkilötyövuotta kohden olivat 1150,04 euroa, nousua edelliseen vuoteen oli 1,38 prosenttia. Kaavio 12. Matkakustannusten jakautuminen 2013 Kaavio 13. Matkakulut henkilötyövuotta kohden S i v u

19 7. Tiivistelmä Tullissa työskenteli vuoden 2013 lopussa yhteensä henkilöä. Henkilötyövuosimäärä kertomusvuonna oli (2 274,6 htv sis. harjoittelijat yms.). Henkilöstöstä 53,8 prosenttia oli miehiä ja 46,2 prosenttia naisia. Henkilöstön keski-ikä nousi hieman edellisestä vuodesta ollen nyt 46,2 vuotta. Taulukko 5. Yhteenveto Tullin henkilöstötilinpäätöksen tiedoista Yhteenveto Henkilömäärä HTV (Prima) ,13 HTV (Tahti, sis. Harjoittelijat yms) 2532,4 2443,3 2332,2 2286,5 2280,5 2274,6 Keski-ikä 43,5 44, ,5 45,7 46,2 Naisten %-osuus 46,2 46,2 46,5 46,9 46,4 46,2 Virka-suhteisten %-osuus 96, ,6 95,4 95,1 Osa-aikaisten %-osuus 5,9 5,6 6,9 7,7 6,9 6,6 Määräaikaisten %-osuus 8,3 5,7 4,3 3,9 4,9 5,3 Koulutustasoindeksi 4,4 4,5 4,5 4,5 4,5 4,6 Koulutuspanos pv/htv 8 10,6 6,9 6,6 8 6,5 Poistuma % henkilöstöstä 7,8 8,9 6,6 5,5 6,0 5,9 Sairauspoissaolot työpv/htv 12,6 12,2 12,4 12,7 12,4 11,9 Tapaturmapoissaolot, työpv/htv 0,5 0,3 0,7 0,7 0,5 0,8 Työvoimakustannukset milj. eur 115,0 116,3 113,5 113,2 116,0 118,5 Palkkasumma milj. eur 93,2 94,3 92,7 93,2 96,0 98,0 Henkilöstökoulutuksen laajuus oli oppimistyöpäivää eli 6,5 päivää htv:ta kohden. Henkilöstön koulutustasoindeksin arvo oli hieman noussut edellisestä vuodesta ollen nyt 4,6. Sairauspoissaolopäiviä oli kertomusvuonna 11,9 työpäivää henkilötyövuotta kohden, joka oli 4,2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuotena. Poissaolojen määrä sairaustapausta kohden kesti keskimäärin 4,4 työpäivää. Tapaturmapoissaoloja oli 0,8 työpäivää/htv. Tullilaitoksen työvoimakustannukset olivat 118,5 milj. euroa, joista varsinaisten palkkojen osuus oli 98,0 milj. euroa. 62 prosenttia palkkausjärjestelmään kuuluvista henkilöstöstä työskenteli vaativuustasoilla Yleisimmät vaativuustasot olivat taso 8 ja 9, joihin molempiin kuului noin 15 prosenttia palkkausjärjestelmään kuuluvasta henkilöstöstä. 18 S i v u

20 Koostajat: Hallinto Johdon laskentatoimi Pia Pesu Petri Rousu Ville Törmälä

2 (19) Sisältö. Tullin vuoden 2012 henkilöstökertomuksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh. 040 332 5075 pia.pesu@tulli.

2 (19) Sisältö. Tullin vuoden 2012 henkilöstökertomuksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh. 040 332 5075 pia.pesu@tulli. 2 (19) Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstön määrä... 3 2.2. Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne... 4 2.3. Palvelussuhteen luonne... 6 2.4. Henkilöstön koulutusrakenne...

Lisätiedot

Tullin henkilöstötilinpäätös

Tullin henkilöstötilinpäätös Tullin henkilöstötilinpäätös 2014 Sisällysluettelo 1. Henkilöstöjohdon terveiset... 2 2. Johdanto... 3 3. Henkilöstörakenne... 4 3.1. Henkilöstön määrä... 4 3.2. Henkilöstön sukupuolirakenne... 5 3.3.

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

-4,8-2,2-0,9 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 18,3 804, ,0 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

-4,8-2,2-0,9 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 18,3 804, ,0 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä2016 Tarkastelujoukko: 621011 VarastokirjastoViraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Virasto VirastotyyppiYksikköValtio HENKILÖSTÖRESURSSIT

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 72984 4,0 44,8 92,0 245,5 11937,0 72984 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,1-0,9-100,0-5,7-2,1 1,3 66,2-0,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 235 73676 4,0 40,0 77,0 240,0 12048,0 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -4,5-6,5-100,0-8,7-2,8 1,2 114,7-6,5

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Tullilaitoksen vuoden 2011 henkilöstötilinpäätöksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh: 040 332 5075 pia.pesu@tulli.

Tullilaitoksen vuoden 2011 henkilöstötilinpäätöksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh: 040 332 5075 pia.pesu@tulli. Tullin henkilöstötilinpäätös 2011 Tullilaitoksen vuoden 2011 henkilöstötilinpäätöksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh: 040 332 5075 pia.pesu@tulli.fi Taitto: Soili Pahtaja 2

Lisätiedot

Henkilötyövuodet

Henkilötyövuodet 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki 18.4.2006 Laatijat: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2005 1. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2005

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... Pätevyys

Lisätiedot

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa Käyttäjäfoorumi klo13.00-13.30 Markku Kivioja, Valtiokonttori Henkilöstöjohtamisen tarpeet ja valmiudet Kiekun erilaiset roolit henkilöstötiedon

Lisätiedot

Tullin henkilöstötilinpäätös

Tullin henkilöstötilinpäätös Tullin henkilöstötilinpäätös 2016 Sisällysluettelo 1. Henkilöstöjohdon terveiset... 2 2. Johdanto... 3 3. Henkilöstörakenne... 4 3.1. Henkilöstön määrä... 4 3.2. Henkilöstön sukupuolirakenne... 5 3.3.

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Käsitelty johtoryhmässä 8.6.2011 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET... 3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN

Lisätiedot

Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011

Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011 Maaliskuu 212 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö Valtion henkilöstökertomus 211 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Osa-aikaiset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Tapahtui vuonna 2010 3 Tullin henkilöstöstrategia ja -politiikka 4. Henkilöstön määrä ja rakenne 4. Osaaminen 6.

Sisällysluettelo. Tapahtui vuonna 2010 3 Tullin henkilöstöstrategia ja -politiikka 4. Henkilöstön määrä ja rakenne 4. Osaaminen 6. Tullin henkilöstötilinpäätös 2010 Sisällysluettelo Tapahtui vuonna 2010 3 Tullin henkilöstöstrategia ja -politiikka 4 Tiivistelmä vuoden 2010 luvuista 4 Henkilöstön määrä ja rakenne 4 Henkilöstön määrä

Lisätiedot

Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite

Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite Näkökulma Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite 2012-2014 Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso 2012 Toteutuma 31.12.2012

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Henkilöstöpäällikön terveiset 3 Tullin henkilöstöstrategia ja -politiikka 4 Tiivistelmä vuoden 2009 luvuista 4. Henkilöstön määrä ja rakenne 5

Henkilöstöpäällikön terveiset 3 Tullin henkilöstöstrategia ja -politiikka 4 Tiivistelmä vuoden 2009 luvuista 4. Henkilöstön määrä ja rakenne 5 Tullin henkilöstötilinpäätös 2009 SISÄLLYSLUETTELO Henkilöstöpäällikön terveiset 3 Tullin henkilöstöstrategia ja -politiikka 4 Tiivistelmä vuoden 2009 luvuista 4 Henkilöstön määrä ja rakenne 5 Henkilöstön

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Henkilöstötilinpäätös 2013 1/19

Sisällysluettelo. Henkilöstötilinpäätös 2013 1/19 Henkilöstötilinpäätös 2013 1/19 Sisällysluettelo Johdanto... 2 1. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 1.1. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet... 3 1.2. Palvelussuhderakenne... 4 1.3. Sukupuolirakenne...

Lisätiedot

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 004 KÄSITELTY PÄÄJOHTAJAPALAVERISSA 1.6.005 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1. HENKILÖSTÖPANOKSET...3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Henkilöstötilinpäätös 2014 1/21

Sisällysluettelo. Henkilöstötilinpäätös 2014 1/21 Henkilöstötilinpäätös 2014 1/21 Sisällysluettelo Johdanto... 2 1. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 1.1. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet... 3 1.2. Palvelussuhderakenne... 4 1.3. Sukupuolirakenne...

Lisätiedot

ULKOASIAINHALLINNON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖSRAPORTTI

ULKOASIAINHALLINNON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖSRAPORTTI 7.10.2004 ULKOASIAINHALLINNON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖSRAPORTTI 2003 2 Sisällysluettelo: 1. Yleistä henkilöstötilinpäätöksestä valtiolla...3 2. Henkilöstötilinpäätöksestä ulkoasiainhallinnossa...3 3. Ulkoasianhallinnon

Lisätiedot

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET...3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3 1.3 SUKUPUOLIRAKENNE...5

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2010... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Erikoissuunnittelija Ville Handolin 1 Geologian tutkimuskeskus GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa työ-

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TIIVISTELMÄ... 3 3. HENKILÖSTÖPANOKSET... 4 3.1. Henkilöstömäärä... 4 3.2. Henkilöstörakenne... 4 3.2.1.

Lisätiedot

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Valtion henkilöstökertomus 212 Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Elokuu 213 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Sukupuolirakenne... 4 2.3 Ikärakenne...

Lisätiedot

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 VALTION ASUNTORAHASTO 2 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 3. Työajan käyttö ja työvoimakustannukset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan

Lisätiedot

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 VALTION ASUNTORAHASTO 2 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 3. Työajan käyttö ja työvoimakustannukset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2013... 3 2 Henkilöstövoimavarat... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 4 2.3 Palvelussuhteen pituus... 5 2.4 Eläkkeelle siirtyminen...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä... 2 1.2.3

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Valtion henkilöstötilinpäätös 2011

Valtion henkilöstötilinpäätös 2011 Valtion henkilöstötilinpäätös 2011 Toukokuu 2012 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila /VM-julkaisutiimi

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työajan henkilöstökustannusten kaavamainen jako bruttotyöajan, tehdyn työajan ja tehokkaan

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2014... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi SISÄLTÖ. 1 JOHDANTO. 2 TIIVISTELMÄ.. 3 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 4 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 5 1.2.2

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177

Lisätiedot

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET... 3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET... 3 1.3 SUKUPUOLIRAKENNE...

Lisätiedot

Henkilöstöön panostaminen

Henkilöstöön panostaminen Henkilöstöön panostaminen Tavoitteet vuodelle 2014 Kehitetään sisäisiä toimintamalleja tehostamaan parhaiden käytäntöjen ja osaamisen jakamista. Jatketaan työvälineiden ja järjestelmien kehitystyötä tukemaan

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS TASKUTILASTO Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS Valtion työmarkkinalaitos Kesäkuu 2006 3 SISÄLLYS Tiedot ovat marraskuun 2005 viimeiseltä

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2013... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari 16.8.2017 Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Sairaanhoitopiirin virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2011 2016 2011 2012

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2001

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2001 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 21 Henkilöstöraportin tarkoitus Ihmiset ovat palvelutuotantomme keskeisin voimavara. Henkilöstöön liittyvien muutostrendien seuraaminen on taas yksi keskeinen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016

SUOMEN AKATEMIAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SUOMEN AKATEMIAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 Sisällys Johdanto...2 1. Henkilöstön määrä ja rakenne...3 1.1. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet...3 1.2. Palvelussuhderakenne...4 1.3. Sukupuolirakenne...5

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Tukes-päivät 2014 2 (13) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Vaikuttava ja palveleva Tukes... 3 2.1 Henkilöstörakenne... 3 2.2 Ikärakenne... 5 2.3 Vaihtuvuus... 6 3 Asiantunteva

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Henkilöstömenot vuosina 2014-2016 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:

Lisätiedot

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Lähtökohdat Uudistettu tasa-arvolaki (2005) Taustalla EU:n samapalkkaisuus ja tasa-arvodirektiivit naisten

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Sivu 1 (10) Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Taulukkoluettelo Taulukko 1. Virkojen lukumäärä 31.12 vuosina 2003-... 2 Taulukko 2. Henkilöstön lukumäärät virastoryhmittäin vuosina 2003-...

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231

Lisätiedot

Valtion henkilöstökertomus Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Juho-Pekka Jortama. Valtio työnantajana

Valtion henkilöstökertomus Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Juho-Pekka Jortama. Valtio työnantajana Valtion henkilöstökertomus 2014 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Juho-Pekka Jortama Valtio työnantajana Sisältö Johdanto... 3 1 Henkilöstö... 3 1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.2 Sukupuolirakenne...

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 VALTION ASUNTORAHASTO 2 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 3. Työajan käyttö ja työvoimakustannukset

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstötilinpäätös Henkilöstötilinpäätös 2014 x Finanssivalvonnan henkilöstötilinpäätös 2014 Sisällys Johdanto 3 Organisaatiomuutokset 4 Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan yhteistyön kehittäminen 4 Finanssivalvonnan organisaatiouudistus

Lisätiedot

Dnro 57/8.4.2/

Dnro 57/8.4.2/ Henkilöstötilinpäätös 2008 1 1. KATSAUS VUOTEEN 2008...2 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ...6 4. HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE...8 5. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE...10

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Osaamisen ja sivistyksen asialla

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Osaamisen ja sivistyksen asialla HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Osaamisen ja sivistyksen asialla SISÄLTÖ Sivu JOHDANTO TIIVISTELMÄ.. 1 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 2 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 3 1.2.2 Sukupuolijakauma..

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot