Sisällysluettelo. Tapahtui vuonna Tullin henkilöstöstrategia ja -politiikka 4. Henkilöstön määrä ja rakenne 4. Osaaminen 6.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo. Tapahtui vuonna 2010 3 Tullin henkilöstöstrategia ja -politiikka 4. Henkilöstön määrä ja rakenne 4. Osaaminen 6."

Transkriptio

1 Tullin henkilöstötilinpäätös 2010

2 Sisällysluettelo Tapahtui vuonna Tullin henkilöstöstrategia ja -politiikka 4 Tiivistelmä vuoden 2010 luvuista 4 Henkilöstön määrä ja rakenne 4 Henkilöstön määrä 4 Henkilöstön ikä ja sukupuoli 5 Palvelussuhteiden luonne 6 Vaihtuvuus 6 Osaaminen 6 Henkilöstön koulutusrakenne 7 Henkilöstökoulutuksen tunnuslukuja 8 Ammatillisen peruskoulutuksen laaja opetussuunnitelma 8 Sähköiset oppimateriaalit 8 Tullialan ammattitutkinto 9 Tullin henkilöstön jatko-, täydennys- ja ajankohtaiskoulutus 9 Radar-projekti 9 Asiakaskoulutus 9 Kansainvälinen koulutusyhteistyö 9 Työhyvinvointi 10 Parempi Työyhteisö -kysely 10 Sairauspoissaolot ja työtapaturmat 10 Työkyky 12 Kuntoutus 12 Työsuojelu 12 Työhyvinvointiverkosto 13 Virkistystoiminta 13 Palkkaus ja työvoimakustannukset 14 Palkkaus 14 Ajankäyttö 14 Työvoimakustannukset 15 Keskivertotullilainen 15 Tullilaitoksen vuoden 2010 henkilöstötilinpäätöksen kokosi: Mia Ruusunen Tullihallituksen henkilöstöyksikkö puh: s-posti: Taitto: Soili Pahtaja 2 Tullin henkilöstötilinpäätös 2010

3 Tapahtui vuonna 2010 Muutokset tullilaitoksessa jatkuivat ja muutosvauhti kiihtyi. Vuonna 2010 ehti tapahtua paljon, vaikka moni uudistus on vielä toteutumattakin. Tuottavuusohjelman ja määrärahaleikkausten vuoksi Tulli joutui yhä sopeuttamaan toimintaansa rajulla tavalla, ja valitettavasti sama tahti jatkuu. Näistä tavoitteista selviytyäkseen Tulli on esimerkillisesti kehittänyt henkilöstöään moniosaajiksi. Tullialan ammattitutkinnon perusteet hyväksyttiin Suomen viralliseen koulutusjärjestelmään Opetushallitus uudistaa tutkinnon perusteita noin kolmen vuoden väliajoin. Tutkinnon toteutusta suunnitellaan parhaillaan. Toimintojen alueellistaminen jatkui ja kertomusvuoden loppuun mennessä, alueellistettuja toimintoja oli yhteensä noin 120 henkilötyövuoden verran. Alueellistettavat tehtävät sijoittuvat Pohjoisen, Läntisen ja Itäisen tullipiirin toimialueille. Kertomusvuonna hallinnossa valmistauduttiin jo uuden Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottoon sekä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusasiakkuuteen. Tullin henkilöstöhallinnon tehtäviä siirtyi Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen hoidettavaksi alkaen. Työhyvinvoinnin tilaa Tullissa tutkittiin vuonna 2010 Työterveyslaitoksen järjestämän Parempi Työyhteisö -kyselyn avulla. Sähköisesti järjestettyyn kyselyyn vastasi henkilöä eli 79 prosenttia tullilaisista. Tuloksia käsitellään totuttuun tapaan työpaikoilla Tullin oman purkumallin mukaisesti. Kertomusvuonna julkaistiin Tullin tasa-arvosuunnitelma, johon on kirjattu selkeät tavoitteet ja toimenpiteet edistämään tasa-arvon toteutumista työpaikalla sekä parantamaan viihtyvyyttä työpaikalla. Tasa-arvon toteutumista selvitettiin henkilöstökyselyn avulla, jonka tulokset raportoitiin tasa-arvosuunnitelmassa. Valtion keskustason virkaehtosopimuksella sovittiin voimaantulleesta samapalkkaerästä, joka on 0,28 prosenttia. Tullilaitoksen sopijaosapuolet saavuttivat neuvottelutuloksen sen kohdentamisesta vaativuustasojen 6, 7, 9, 11 ja 17 perustasoihin sekä vastaavien euromääräisten palkkausten korottamiseen. Maaliskuun alusta tuli voimaan 0,55 prosentin suuruinen yleiskorotus. Lisäksi neuvoteltiin voimaantulleesta 0,43 prosentin suuruisesta virastoerästä, joka hallinnonalan sopimusosapuolten päätöksellä kohdennettiin vaativuustasoille 7 ja korotusten vaihdellessa 0,3 1,1 prosenttiin. Juuri nyt on meneillään Tullin sisäinen organisaatiouudistus. Tämä rakenneuudistus on Tullin itsensä käynnistämä. Se ei ole säästöhanke eikä henkilöstön vähentämishanke. Uudella organisaatiolla tunnustamme jo tosiasiallisesti tapahtuneen muutoksen ja valmistaudumme tulevaisuuden haasteisiin muuttamalla johtamisjärjestelmämme ja toimintatapamme. Tullin henkilöstötilinpäätös

4 Tullin henkilöstöstrategia ja -politiikka Tullin henkilöstöstrategia on koko henkilöstön työväline, jonka avulla toimintaa ohjataan yhteisten periaatteiden ja arvojen mukaisesti. Sen avulla määritetään henkilöstön kehittämisen painopisteet ja varmistetaan yhdenmukaiset menettelytavat läpi koko organisaation. Sen avulla voidaan arvioida myös johtamista sekä vallitsevaa tilaa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tullin strategisena tavoitteena on olla kilpailukykyinen ja haluttu työnantaja. Henkilöstön tulee olla osaavaa, motivoitunutta ja toimintatavoiltaan tavoitteellista, ja työnantajan tulee tarjota työntekijöilleen monipuolisia ja kehittäviä työtehtäviä sekä etenemismahdollisuuksia. Voimavarat on kyettävä suuntaamaan strategioiden kannalta oleelliseen toimintaan siten, että tehtävät tulevat joka puolella maata valvonnallisen tarpeen ja palvelujen kysynnän mukaan hoidetuksi. Vastuu henkilöstöjohtamisen toimivuudesta, organisaation hyvinvoinnista ja osaami- sen oikeasta kohdentumisesta kuuluu johdolle, esimiehille ja henkilöstöhallinnolle. Henkilöstöstrategian toteutumisesta huolehtii kuitenkin koko henkilöstö. Tullin toiminnan tuloksellisuus syntyy jokaisen tullilaisen henkilökohtaisesta työpanoksesta. Sen vuoksi Tullissa kiinnitetään erityisesti huomiota työkyvyn kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä työtyytyväisyyden parantamiseen. Tullissa työkykyä tukevat toimet integroidaan osaksi jokapäiväistä työtä ja johtamista, josta vastaavat ensisijaisesti esimiehet yhdessä työterveyshuollon kanssa, ja jossa vastuu on myös jokaisella työntekijällä itsellään. Tiivistelmä 2010 luvuista Vuoden 2010 lopussa tullilaitoksen henkilöstömäärä oli (2009: 2 437). Henkilötyövuosimäärä kertomusvuonna oli (2009: 2 443). Henkilöstöstä miehiä oli noin 53 prosenttia ja naisia 47 prosenttia. Tullilaitoksen henkilöstön keski-ikä on noussut edellisesta vuodesta hieman ja on nyt 45 vuotta eli yhtä paljon kuin valtiolla yleensä. Yli 45-vuotiaiden osuus henkilöstöstä oli 49 prosenttia. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2010 oli koulutettavapäivää eli 7 koulutuspäivää henkilötyövuotta kohden. Henkilöstön koulutustasoindeksin arvo oli pysynyt edellisvuoden tasolla ollen 4,5. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä oli kertomusvuonna päivää. Sairauspäiviä oli henkilötyövuotta kohden 14,4 kappaletta. Poissaolojen määrä sairaustapausta kohden kesti keskimäärin 4,6 päivää. Tapaturmapoissaolopäivien määrä kasvoi kertomusvuonna päivästä päivään. Tullin palkkakustannukset pienenivät edellisvuodesta, ja olivat noin 111,6 miljoonaa euroa. Niistä varsinaisten palkkojen osuus oli noin 93 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä Tullissa työskenteli vuoden 2010 lopussa yhteensä henkilöä eli noin 3 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Todellisia työpanoksia mittaava henkilötyövuosimäärä oli kertomusvuonna laskien edellisestä vuodesta noin 5 prosenttia. ( 2009: ja 2008: 2 532). Tullihallituksessa työskenteli kertomusvuoden lopussa 415 (2009: 431), Tullilaboratoriossa 69 (2009: 74), Eteläisessä tullipiirissä 712 (2009: 746), Itäisessä 578 (2009: 557), Läntisessä Henkilö- ja htv-määrät Tullissa vuonna Henkilömäärä HTV 4 Tullin henkilöstötilinpäätös 2010

5 Henkilöstön ja htv-määrän muutos Vuosi Hlömäärä Indeksi Htv Indeksi , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 324 (2009: 345), Pohjoisessa 231 (2009: 238) ja Ahvenanmaalla 41 (2009: 46) henkilöä. Henkilöstön määrä on vähentynyt kaikissa muissa tullipiireissä Itäistä tullipiiriä lukuunottamatta. Henkilöstömäärän jakautuminen tulosyksiköittäin vuonna 2010 Pohjoinen tullipiiri; 231 Ahvenanmaan tullipiiri ; 41 Tullilaboratorio ; 69 Eteläinen tullipiiri ; 712 Henkilöstön ikä ja sukupuoli Läntinen tullipiiri ; 324 Tulli on edelleen lievästi miesvaltainen työpaikka. Kertomusvuonna talon palveluksessa olevasta henkilöstä oli 53 prosenttia miehiä ja 47 prosenttia naisia. Sukupuolijakauma on samalla tasolla edellisten vuosien kanssa. Tullilaitoksen henkilöstön keski-ikä nousi hieman edellisestä vuodesta, ja oli nyt 45 vuotta kuten keskimäärin koko valtion henkilöstökin. Suurin yksittäinen ikäryhmä oli edellisten vuosien tapaan vuotiaat, joita oli henkilöstöstä 34 prosenttia. Yli 45-vuotiaita on valtionhallinnon työntekijöistä keskimäärin 55 prosenttia ja Tullin henkilöstöstä 49 prosenttia. Tullin henkilöstön ikärakenne on valtionhallinnon ikärakenteeseen verrattuna varsin edullinen. Tällä hetkellä suurin ikäluokka Tullissa on kymmenen vuotta nuorempi kuin koko valtion henkilöstöllä. Nuorimmissa ikäluokissa ikärakenteet ovat edelleen hyvin samanlaiset, mutta keskimmäisten ikäluokkien suhteelliset osuudet ovat tullilaitoksessa valtionhallintoon verrattuna selvästi korkeam- Henkilöstön muutos sukupuolittain Vuosi Miehet %-muutos Naiset %-muutos , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Henkilömäärät ikäluokittain Tullihallitus ; alle yli Itäinen tullipiiri; Tullin henkilöstötilinpäätös

6 mat. Vanhempiin ikäluokkiin sijoittuu Tullin henkilöstöstä suhteellisesti vähemmän kuin koko valtionhallinnossa. Palvelussuhteiden luonne Lähes kaikki tullilaiset, 96 prosenttia henkilöstöstä, työskentelevät virkasuhteessa. Vakinaisessa palvelussuhteessa työskentelee 96 prosenttia henkilöstöstä, mikä on hieman edellisvuotta enemmän. Tullissa pystyttiin kertomusvuonna toteuttamaan varsin hyvin valtionhallinnon yleistä henkilöstöpoliittista tavoitetta ja nostamaan yhä vakinaisen henkilöstön suhteellista osuutta. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus kaikista palvelussuhteista on edelleen pienentynyt, ja on enää 4,3 prosenttia kaikista palvelussuhteista. Vastaava luku oli vielä vuonna 2006 yli 13 prosenttia. Tullin vakinaisten palvelussuhteiden suhteellinen osuus (n. 96 %) on koko valtion budjettitalouden (n. 76 %) keskiarvoa huomattavasti korkeampi. Tullilaitoksen henkilöstön ikärakenne valtion keskimääräiseen ikärakenteeseen suhteutettuna % henkilöstöstä Ikäluokat Vakinaiset ja määräaikaiset palvelussuhteet Vuosi Vakinaiset %-osuus Määräaik. %-osuus ,9 % ,1 % ,5 % ,5 % ,8 % ,2 % ,4 % ,6 % ,9 % ,1 % ,9 % 236 9,1 % ,7 % 215 8,3 % ,3 % 138 5,7 % ,7 % 102 4,3 % Tullin henkilöstöstä työskenteli 2010 kokoaikaisena noin 93 prosenttia (2009: 94 %). Valtionhallinnossa vastaava luku oli noin 94 prosenttia. Valtio Tulli Vaihtuvuus Lähtövaihtuvuus 2010 Luonnollinen poistuma oli vuoden 2010 aikana Tullissa 6,6 prosenttia. Luku sisältää toisen työnantajan palvelukseen ja eläkkeelle siirtyneiden sekä kuolleiden henkilöiden määrän. Luku on hieman laskenut edellisvuodesta, jolloin poistuma oli 8,9 prosenttia. Eläkkeelle siirtyi kertomusvuonna 49 henkilöä, mikä on edellisvuosia hieman vähemmän. (2009: 62 ja 2008: 61 henkilöä). Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli vuoden 2010 aikana edellisen vuoden tapaan 63 vuotta (2008: 62,4 vuotta.) Koko valtionhallinnossa vastaava luku oli 61,1 vuotta. Tullista poistui vuoden 2010 aikana kuusi henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle. Se on yhtä paljon kuin edellisvuonna. Työkyvyttömyyseläköityminen oli siten 0,2 prosenttia. Työkyvyttömyyseläköityminen aiheuttaa työnantajalle merkittäviä kustannuksia. Keskeistä onkin havaita työkyvyttömyyttä aiheuttavat ongelmat jo niiden varhaisessa syntyvaiheessa, jotta korjaavat toimenpiteet ehditään tehdä ajoissa. Toisen työnantajan palvelukseen Tullista siirtyi kertomusvuoden aikana 100 henkilöä. Lähtövaihtuvuus oli siten Erosuunta Henkilömäärä Eronnut/työ päättynyt 55 Muu valtion virasto / laitos 26 Kunta, kuntainliitto, seurakunta 3 Yksityinen sektori 16 Eläke 49 Muu syy tai tuntematon syy 9 Kuollut 2 Yhteensä Tullin henkilöstötilinpäätös 2010

7 laskenut 4,1 prosenttiin. (2009: 6,1 %, 2008: 5,4 %.) Tulovaihtuvuus on pitkälti seurausta lähtövaihtuvuudesta. Vuonna 2010 Tulliin palkattiin 85 henkilöä jonka mukaan tulovaihtuvuus oli noin 3,5 prosenttia. Tulovaihtuvuus 2010 Tulosuunta Henkilömäärä Toinen valtion virasto 8 Yksityinen sektori 8 Muu tulosuunta 67 Yhteensä 83 Osaaminen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja henkilöstön osaamista on kehitettävä sen mukaisesti. Yksi Tullin henkilöstöstrategisista painopistealueista on osaamisen kehittäminen ja henkilöstökoulutus. Omaa henkilöstöä sekä asiakkaita koulutettiin vuonna 2010 aktiivisesti. Henkilöstön kehittämiseen liittyvät näkökohdat ovat keskeinen osa esimiestyötä. Kehittämistoimenpiteet johdetaan yksikön ja työryhmän tavoitteista ja tehtävistä. Osaamista ja ammattitaitoa laajennetaan muun muassa osallistumalla koulutukseen, vaihtamalla tehtäviä omassa työryhmässä, ryhmien kesken tai tehtäväkiertona eri yksiköissä. Yksilökohtaisista toimenpiteistä keskustellaan ja ne kirjataan tulos- ja kehityskeskustelussa. Toimenpiteiden toteuttamisessa yksilön tarpeet mukautetaan työ-, muutos- tai muusta ajankohtaisesta tilanteesta johtuviin koko yksikön ja ryhmän tarpeisiin. Henkilöstön koulutusrakenne AEO-arvioijille järjestettiin viime syksynä Tullikoululla kurssi yritysturvallisuudesta. Opiskelemassa (vas.) Pirjo Salminen, hänen takanaan Tarja Kokko, takana oikealla Maija Laari-Vento ja edessä Esa Alm. Henkilöstön koulutustasoindeksi Koulutustaso naiset 4,7 4,7 4,6 miehet 4,3 4,3 4,3 Yhteensä 4,5 4,5 4,4 Tullilaitoksen henkilöstön koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti asteikolla 1,5 8, jossa indeksiarvossa 7 kaikki henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. Tullilaitoksen koulutustasoindeksi vuonna 2010 oli edellisen vuoden tapaan 4,5. Koko valtion koulutustasoindeksi oli 5,1. Tullilaitoksen koulutustasoindeksi on valtion indeksiä jonkin verran heikompi, mutta kuitenkin samalla tasolla kuin turvallisuusaloilla yleensä. Henkilöstön koulutusrakenteen indeksiarvon voi olettaa uuden Tullialan ammattitut- kinnon käyttöönoton jälkeen tulevaisuudessa edelleen nousevan ja lähenevän siten valtionhallinnon keskiarvoa. Tullin henkilöstötilinpäätös

8 Henkilöstökoulutuksen tunnuslukuja Henkilöstökoulutus sisältää sekä tullilaitoksen oman koulutuksen että ulkopuolisiin koulutuksiin osallistumisen. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2010 oli koulutettavapäivää eli seitsemän päivää jokaista Tullin htv:ta kohden. Apk:n opetussuunnitelma Koulutusrakenne Tullissa, turvallisuusalalla ja valtionhallinnossa 2010 Tulli Turvallisuusala Valtio Perusaste 9,4 % 5,1 % 4,8 % Keskiaste 39,1 % 43,0 % 29,1 % Alin korkea-aste 25,5 % 27,9 % 25,1 % Alempi korkeakouluaste 12,1 % 9,8 % 11,9 % Ylempi korkeakouluaste 13,9 % 14,2 % 29,1 % Koulutustasoindeksi 4,5 4,5 5,3 Henkilöstön koulutuspanostus Kesällä 2008 alkanut Ammatillisen peruskoulutuksen (Apk) niin sanotun K-linjan (operatiivisessa tullityössä toimivat) opetussuunnitelma, (OPS) saatiin valmiiksi kesällä Opetussuunnitelmaa päivitetään säännöllisin väliajoin. K1/10-kurssilla alettiin hyödyntää henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa (HOPS). Sen avulla opiskelija voi suunnitella ja kohdentaa omaa oppimistaan. Ammatillisen peruskoulutuksen E-linjan uudistaminen aloitettiin syksyllä 2010, ja se on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2011 aikana. E-linja on suunnattu akateemisen loppututkinnon suorittaneille ja erityistehtävissä toimiville. Uudistustyön tavoitteena on kohdentaa tulliasioiden oppiminen entistä paremmin ottamalla huomioon kohderyhmän tarpeet. Sähköisiä oppimateriaaleja ja työn tukimateriaaleja päivitettiin Tullin asiantuntijoiden ja koulutuksen opettajien yhteistyönä. Syksyllä 2008 sähköiset oppimateriaalit julkaistiin Tullin koko henkilöstölle hyödynnettäviksi työn tukimateriaaleina (ks. Tullin intra). Kesällä 2009 alettiin julkaista samassa osoitteessa K-linjan omaa työtoimintaa kehittäviä lopputöitä kaikkien tullilaisten käyttöön. Tällä hetkellä koko organisaation hyödynnettävissä on yli 200 APK:n kehittämisluonteista lopputyötä. Yksi lopputyö kehittämisehdotuksineen on yltänyt jopa Eurookoulutuspanostus pv/htv 7,0 10,2 8,1 pan komissioon ja sieltä edelleen kehitysidean jalostukseen käytäntöön viemistä varten. Kaikkiaan 2,5 vuoden mittaiselta K-linjalta valmistui viime vuonna 63 opiskelijaa. Opintojaan suorittamassa oli vielä 139 opiskelijaa eri vuosilinjoilla. Tullin asiantuntija- ja erityistehtävissä toimivien E- linjalta valmistui 26 henkilöä vuonna E-linjan opintoja suoritti 70 henkilöä. Tullin resurssitilanteen johdosta vuonna 2010 käynnistettiin vain yksi K-linjan ja kaksi E-linjan APK-kurssia, joista toinen oli kohdennettu Tullin puhelinvaihteen henkilöille. Sähköiset oppimateriaalit Sähköisten oppimateriaalien ja työn tukimateriaalien kehittäminen ja päivittäminen Moodle-oppimisympäristössä jatkui vuonna Päivitystä tehtiin yhteistyössä Tullin asiantuntijoiden ja koulutuksen opettajien kanssa. Tullissa on muutamia toimintokohtaisia verkkokursseja, kuten esimerkiksi riskienhallinnan verkkokurssi. Kurssi kehitettiin riskianalyysin kanssa tekemisissä oleville työntekijöille, ja se on osoittautunut erittäin hyödylliseksi ja resursseja säästäväksi. Verk- 8 Tullin henkilöstötilinpäätös 2010

9 kokoulutuksessa tehtiin yhteistyötä myös muiden viranomaisten kanssa. Tullialan ammattitutkinto Opetusministeriö, nykyiseltä nimeltään opetus- ja kulttuuriministeriö, virallisti Tullin esityksestä Tullialan ammattitutkinto -nimikkeen suomalaiseen tutkintorakenteeseen Tullialan ammattitutkinnon perusteita luotiin opetushallituksen johdolla Tullissa kesästä 2007 lähtien syksyyn 2009 saakka. Ennen tutkinnon perusteiden julkaisua opetushallitus pyysi tutkinnon perusteista lausunnot Tullin eri asiakasryhmiltä. Tullialan ammattitutkinnon perusteet astuivat voimaan Suomen viralliseen koulutusjärjestelmään Tullialan ammattitutkinnon julkistamistilaisuus pidettiin Tullikoululla Opetushallitus uudistaa tutkinnon perusteita noin kolmen vuoden väliajoin. Tullialan ammattitutkinnon perusteet määrittelevät, mitä tutkinnon suorittajan tulee osata. Osaaminen osoitetaan käytännön työssä työtä tekemällä. Varsinainen Tullialan ammattitutkinnon toteutuksen suunnittelutyö aloitettiin syksyllä 2009 ja se valmistuu vuoden 2011 aikana. Jatko-, täydennys- ja ajankohtaiskoulutus Tullilaiset osallistuivat vuoden 2010 aikana järjestettyyn monipuoliseen henkilöstökoulutukseen yli koulutettavapäivän verran. Kurssipäivien määrä oli ja kursseja järjestettiin kaikkiaan yli 650. Alueellinen koulutustoiminta täydensi niin sanottua keskitettyä koulutusta ja oli vilkas. Monimuoto- ja verkkovälitteinen opiskelu on asettunut pysyväksi osaamisen varmistamisen ja kehittämisen keinoksi perinteisempien koulutusmuotojen rinnalla. Ammatillisessa jatko- ja täydennyskoulutuksessa painottuivat edellisten vuosien tapaan tullaukseen ja riskienhallintaan liittyvien järjestelmien käyttöönoton varmistaminen sekä rikostorjunnan pitkät koulutusohjelmat. Vuoden aikana vahvistettiin pääperiaatteet Tullin viranomaisajokoulutuksen järjestämiselle. Ajankohtaiskoulutuksen painotus oli tarkastuksen alueella. Tullin henkilöstö osallistui lisäksi edellisten vuosien tapaan Poliisihallinnon järjestämiin koulutuksiin ja PTR-koulutukseen. Tullin oma esimies-, hallinto- ja johtamiskoulutus toteutettiin aiempien vuosien tapaan omana koulutuksena ja tukeutumalla muun muassa HAUSin koulutustarjontaan. Lisäksi järjestettiin muutoksenhallintaan liittyviä Kuinka jaksan muutoksessa -valmennuksia. Radar-projekti Säteilyrajavalvonnan tilasta ja kehittämisestä on tehty Tullissa selvityksiä 1990-luvulla, vuosina 2001 ja Viimeisimpään selvitykseen liittyi myös kehittämissuunnitelma. Selvityksessä kartoitettiin säteilyvalvonnan nykytila ja tehtiin esitys valvonnan kehittämisestä. Vuonna 2009 hankkeelle saatiin määräraha Säteilyturvakeskuksen budjettiin. Hankkeen käytännön toteutusta varten perustettiin Radar-projektiryhmä. Projektiin liittyi sekä laitehankintoja että säteilyvalvontaan liittyvää koulutusta. Radar-projektiryhmä kutsui Tullin koulutuksen yhteistyötahoksi toteuttamaan koulutusten sisältöjä. Koulutus toteutettiin vuonna 2010 osittain Suomessa ja osin Italiassa, Euroopan komission yhteisessä koulutuskeskuksessa (JRC), Isprassa. Suomen tullista Ispraan matkasi opettajansa kanssa 12 opiskelijaa, jotka koulutettiin säteilyvalvonnan käytännön tarkastustehtäviin. Isprassa koulutetut tullilaiset ovat tämän jälkeen toimineet kouluttajina omilla toimipaikoillaan. Radar-projekti jatkuu edelleen. Asiakaskoulutus Tullin asiakasyhteistyöhön liittyvien projektien ja vuosisuunnitelmien sisältämien koulutustilaisuuksien lisäksi Tullin koulutukselta tilattiin vuoden 2010 aikana yhteensä 75 asiakaskoulutustilaisuutta. Niihin osallistui yhteensä noin 950 henkilöä. Eri alojen oppilaitoksilta tulevien koulutuspyyntöjen määrä kasvoi vuonna Julkisuudessa ollut tieto suunnitteilla olevasta Tullialan ammattitutkinnosta on nostanut kiinnostusta Tulliin ja tulliasioihin. Perinteikäs Osaava Tulliselvitys Ammattitaidolla (OTA) -kurssi toteutettiin kymmenennen kerran vuonna OTAkurssin suosio on kasvanut vuosi vuodelta, ja hakijamäärät ovat lisääntyneet. Kurssille hakevat ulkomaankaupan ja logistiikan perustehtävissä toimivien henkilöiden lisäksi myös yritysten lähiesimiehet, oppilaitosten opettajat ja eri valtionhallinnon alan hankintatehtävissä toimivat henkilöt. Tullialan ammattitutkinto korvaa tulevaisuudessa OTAkurssin. Viimeinen nykymuotoinen kurssi käynnistyy Kansainvälinen koulutusyhteistyö Suomen tulli tekee aktiivisesti yhteistyötä muiden pohjoismaiden kanssa ja osallistuu sekä EU:n että Maailman tullijärjestön yhteisiin hankkeisiin. Vuonna 2010 Tullin koulutuksessa vieraili Tulli ohjelmaan liittyen useiden eri maiden tullihallintojen edustajia muun muassa Bulgariasta, Tullin henkilöstötilinpäätös

10 Työhyvinvointi Itävallasta ja Unkarista. Lisäksi kävi pohjoismaisia vieraita Norjasta ja Islannista. Tulli 2013-ohjelmaan kuuluvan TACTIC (Tax and Customs Administrations Training Interactive Campus) -verkkoalustan kehitystyötä jatkettiin ja TACTIC Task Force kokoontui Helsingissä syyskuun lopussa. Vuoden pääteema oli TACTICin kansallisen tason julkaiseminen ja valmistautuminen seuraavaan vaiheeseen TACTICin käytössä kansallisella tasolla. WCO:n PICARD-ohjelman tullialan tieteellistä tutkimusta käsittelevä seminaari järjestettiin marraskuussa Abu Dhabissa. Tullissa henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen ymmärretään organisaation menestyksen kannalta merkittäväksi tekijäksi. Työhyvinvointityötä tehdään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti ja työn tuloksia seurataan systemaattisesti. Työhyvinvointia selvitetään sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten, työterveyshuollon menojen, vaihtuvuuden sekä työtyytyväisyyden näkökulmista. Tullin pitkäjänteinen työhyvinvointityö jatkui edelleen kertomusvuonna. Arjen esimiestyövalmennuksia, jotka ovat esimiesten arkijohtamiseen liittyvien asioiden käsittelemistä, jatkettiin. Työyhteisön pelisäännöt -valmennustilaisuuksissa käsitellään henkilöstön kanssa työyhteisöasioita, kuten vuorovaikutusta ja ongelmaratkaisua. Parempi Työyhteisö -kysely Työhyvinvoinnin tilaa tutkittiin vuonna 2010 Työterveyslaitoksen Parempi Työyhteisö -kyselyn avulla. Koska kysely on uusi, vertaaminen edellisiin vuosiin on mahdollista ainoastaan joidenkin kysymysten kohdalla. Kyselyn mukaan muun muassa työyksiköiden kehittämisaktiivisuus on parantunut edellisistä vuosista, kun taas työyksiköiden toimivuus on heikentynyt. Tehtävien ja tavoitteiden tunteminen on lievästi laskenut, vaikka yhäkin sillä saralla pisteet ovat korkealla. Tuloksissa esiin nousseita vahvuuksia Tullissa on tehtävien ja tavoitteiden tunteminen kaikilla tasoilla, vaikkakin työyksiköittäin vastauksissa on vaihtelua. Tullilaiset kokevat myös voivansa käyttää tietojaan ja taitojaan hyvin hyväkseen työssään, ja työyksikön jäseniltä saadaan tukea ja apua tarvittaessa. Myös lähiesimiestyö on hyvää perustasoa. Tulosten perusteella voidaan havaita useita kehittämiskohteita eli niitä aiheita, joissa erot suomalaisten työyhteisöjen keskiarvoon olivat verrattain suuria, yli 10 prosenttiyksikköä. Näitä ovat esimerkiksi tasapuolinen ja oikeudenmukainen työnjako, työryhmien välinen yhteistyö, luottamus johtoon, kehityskeskusteluiden hyöty ja vaikutusmahdollisuudet päätöksenteossa. Huolestuttavana voidaan pitää kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun kohteena olevien suurta määrää, lähes 242 vastaajaa. Arvio työkyvystä verrattuna elinaikaiseen parhaimpaan on myös laskenut edellisiin kyselyihin verrattaessa. Toisaalta kuitenkin työhyvinvointi on arvioitu jopa paremmaksi kuin valtion työntekijöiden keskuudessa keskimäärin. Nyt arvioitiin ensimmäisen kerran myös työterveyshuollon toimivuutta,ja siitä tullilaiset antoivat omalla työterveyshuollolleen erinomaiset pisteet. Sairauspoissalot ja työtapaturmat Tullilaisten sairauspoissaolot vähenivät edellisestä vuodesta. Sairauspoissaolopäiviä oli tullilaitoksessa kertomusvuonna päivää, mikä on lähes viisi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Poissaolo yhtä sairaustapausta kohden kesti keskimäärin 4,6 päivää. Sairauspoissaoloja kertyi henkilöä kohti vuoden aikana keskimäärin 14,4 päivää, joka on henkilötyövuotta kohti 16,3 päivää (2009: 16,2, 2008:17,1 ja 2007: 13,7). Laskelmissa ovat mukana myös ne henkilöt, jotka eivät olleet pois 10 Tullin henkilöstötilinpäätös 2010

11 päivääkään oman sairautensa takia (23,6 % henkilöstöstä). Pääosa (71 %) sairauspoissaoloista on lyhyitä 1 3 päivän poissaoloja. Luku on hieman matalampi verrattaessa sitä koko valtionhallintoon, jossa lyhyiden sairauspoissaolojen osuus oli noin 76 prosenttia. Lyhyiden sairauspoissaolojen suuri osuus tulkitaan usein merkiksi työmotivaation puutteesta ja heikentyneestä työilmapiiristä. Yleisimmät sairauslomien syyt vuonna 2010 olivat edellisten vuosien tapaan tuki- ja liikuntaelin sairaudet (33 %), infektiot (26 %) sekä mielenterveyden häiriöt (16 %). Kolme yleisintä tautiryhmää kattaa noin 75 prosenttia Terveystalon tilastoimista sairauspoissaoloista. Terveystalon tilastoimat sairauspäivät taas kattavat ainoastaan 38 prosenttia kaikista sairauspäivistä. Tullissa oli vuonna 2010 sairauspoissaoloja noin 5,1 prosenttia maksimityöajasta. Normaalin, biologisen sairastuvuuden katsotaan olevan 2 4 prosenttia. Tutkimusten mukaan poissaolojen ollessa vähemmän, on kyse epänormaalista tilanteesta, jossa ihmiset eivät uskalla jäädä kotiin, vaan tulevat sairaanakin töihin. Toisaalta luvun ollessa korkeampi, tilanne on hälyttävä. Esimerkiksi organisaatiomuutokset, epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta madaltavat kynnystä jäädä kotiin. Työtapaturmien vuoksi aiheutuneita poissaolopäiviä kirjattiin kertomusvuonna (2009: 1 195, 2008: ja 2007: 944). Työtapaturmapoissaolo kesti Tullissa keskimäärin 19,7 työpäivää ja valtiolla keskimäärin 15 pv/tapaus. Tapaturmapoissaoloja Tullissa oli henkilötyövuotta kohden noin 1,0 päivää, vastaava luku edellisenä vuonna oli 0,3 pv/htv. Sairauksista johtuvia työterveyshuollossa käyntejä kertyi noin neljä jokaista henkilötyövuotta kohden. Määrä on pysynyt edellisen vuoden tasolla, ja se on myös samaa tasoa kuin valtiolla keskimäärin. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset ovat kasvaneet vuodesta 2009 yli 9 prosenttia. Ne olivat nyt henkilötyövuotta kohden noin 525 euroa/htv. Sairauspoissaoloilla on merkittäviä ylimääräisiä sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia työvoimakustannuksiin. Tästä johtuen esimiesten tulee kiinnittää erityistä huomiota toistuviin sairauspoissaolohin ja niiden syyt tulee pyrkiä selvittämään jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sairausajan poissaoloista aiheutuneet palkkakustannukset laskivat hieman edellisvuoteen verrattuna. Ne olivat noin 3,9 milj. euroa, eli 5,75 prosenttia tehdyn työajan palkoista. Todellisia sairauspoissaolojen kustannuksia laskettaessa palkkauskulujen lisäksi tulee huomioida myös mahdolliset ylityökorvaukset, sijaisen palkkakustannukset, työterveyshuollon kulut sekä tuottavuuden menetyksestä aiheutuneet kustannukset. Mainittujen lukujen suuruuden vuoksi kaikkien toimenpiteiden, joiden avulla pystytään vähentämään sairauspoissaoloja, ovat tärkeitä. Etenkin työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävä toiminta nousee entistä merkityksellisemmäksi. Pitkien ja lyhyiden (1 3 pv) sairauspoissaolojen suhde ,0 % 70,0 % 66,4 % 69,9 % 70,9 % 60,0 % 59,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 41,0 % 33,6 % 30,1 % 29,1 % lyhyt pitkä 20,0 % 10,0 % 0,0 % Tullin henkilöstötilinpäätös

12 Työkyky Työkyvyn perustana on toimintakyky. Toimintakykyä voidaan melko luotettavasti tutkia muun muassa työterveyshuollon suorittamilla työkykyindeksimittauksilla, joissa kuvataan henkilöiden työkykyä karkealla tasolla. Työkykyindeksi koostuu sarjasta kysymyksiä, joissa otetaan huomioon työn ruumiilliset ja henkiset vaatimukset sekä työntekijän terveydentila ja voimavarat. Vuoden 2010 työkykyindeksi muodostuu 568 henkilön tiedoista. Työkykykyselyyn oli mahdollista vastata vapaaehtoisesti työterveystarkastuksen yhteydessä. Vastanneista 76 prosentin työkykyindeksi oli erinomainen tai hyvä. Vastaava luku vertailukohteena olleella päätoimialalla oli myös 76 prosenttia, ja koko Terveystalon tutkimusaineistossa 82 prosenttia. Vastanneista 19 prosentilla työkykyindeksi oli kohtalainen ja viidellä prosentilla huono. Vastaavat luvut olivat koko Terveystalon tutkimusjoukossa 14 prosenttia ja kolme prosenttia ja päätoimialalla 11 ja viisi prosenttia. Työntekijöiden työkykyisyyden indikaattorina voidaan pitää myös niiden osuutta, joilla ei ole ollut lainkaan sairauspoissaoloja vuoden aikana. Kertomusvuoden aikana Tullin palveluksessa olleista henkilöistä heitä oli 23,6 prosenttia, kun koko valtionhallinnossa vastaava luku oli 35,7 prosenttia. Kuntoutus Työssäjaksamiseen pyritään vaikuttamaan myös kuntoutuksen avulla. Työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista kuntoutustoimintaa järjestettiin vuosittain laadittavan kuntoutussuunnitelman mukaisesti Kansaneläkelaitoksen järjestämillä yksilö- ja ryhmäkuntoutuksilla sekä Valtiokonttorin järjestämillä yksilöllisesti toteutettavalla ammatillisilla kuntoutuksilla. Kuntoutustarpeeseen vaikuttavat muun muassa ikärakennetekijät, työn luonne ja yleensäkin työelämän kuormittavuuden kasvaminen. Kansaneläkelaitoksen kuntoutuslinja myönsi vuodelle 2010 Tullille yhden 10 hengen ASLAK-kuntoutuskurssin. Kelalta anottujen kuntoutusten lisäksi Tullihallitus varasi erikseen Tullin henkilöstölle niin sanottuna ennaltaehkäisevänä kuntoutusmuotona kaksi 10 hengen kuntoremonttikurssia. Kaikki edellä mainitut kurssit järjestettiin Laukaassa, Kuntoutus-Peurungassa. Näiden lisäksi tullilaisilla oli mahdollisuus hakea itse yksilöllisille kuntoutuskursseille Kelan paikallistoimiston kautta. Nämä kurssit toteutettiin yhdessä Tullin ulkopuolisista organisaatioista tulevien ihmisten kanssa. Kuntoutukseen on vuoden 2010 aikana osallistunut yhteensä 82 henkilöä ja kuntoutuspäiviä kertyi yhteensä Työsuojelu Tullin työsuojelusta vastaa työnantaja sekä esimiesorganisaatio työtehtäviensä ja toimivaltuuksiensa mukaan. Työntekijän yleisiin työsuojeluvelvollisuuksiin kuuluvat työnantajan antamien määräyksien ja ohjeiden noudattaminen sekä myötävaikuttaminen työsuojelun toteuttamiseen. Työsuojelu kuuluu myös Tullin ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan. Työnantajan nimeämät työsuojelupäälliköt vastaavat työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan järjestämisestä ja ylläpitämisestä. Henkilöstöä edustavat työsuojeluvaaleissa valitut työsuojeluvaltuutetut, joiden tehtävänä on muun muassa kehittää työpaikan työsuojelua yhteistyössä työsuojelupäälliköiden kanssa. Työsuojeluvaltuutetut kuuluvat myös lakisääteisesti oman toiminta-alueensa yt-toimikuntaan. Koko tullilaitosta koskevat ja laajakantoiset työsuojelun yhteistoiminta-asiat, työn ja työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä työntekijöiden hyvinvointiin liittyvät asiat käsitellään edustuksellisena yhteistoimintana Tullilaitoksen työsuojelun keskustoimikunnassa. Työsuojelun keskustoimikunta koostuu Tullihallituksen, Tulliliitto ry:n, Tullivirkamiesliitto ry:n ja Tullin Akavalainen yhdistys ry:n nimeämistä edustajista. Lisäksi keskustoimikuntaan kuuluvat asiantuntijajäseninä tullilaitoksen työterveydenhuollosta vastaavan Suomen Terveystalo Oy:n edustaja sekä tullilaitoksen asiantuntijalääkäri. Keskustoimikunta käsitteli vuoden 2010 aikana muun muassa Tullin työterveydenhuollon palvelusopimusta ja hyväksyi työterveydenhuollon kustannuspalautushakemuksen sekä työterveydenhuollon ja kuntoutuksen toimintasuunnitelmat. Lisäksi toimikunta perehtyi Tullin kohonneisiin sairauspoissaoloihin, joiden vuoksi käynnistettiin Tullin varhainen välittäminen -projekti ja toimintamalli. Toimikunnassa perehdyttiin myös Tullin työtyytyväisyyskyselytutkimuksen toteuttamissuunnitelmaan sekä siivouspalveluiden asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksiin. Myös virkavaatteet, kengät ja voimankäyttövälineet nousivat kokouksissa säännöllisesti aihelistalle. Tutkimusprojekti torjuntaainekaasuilla käsiteltyjen kuljetuskonttien tunnistamiseen käytettävän laitteiston hankkimiseksi sekä konttitarkastuksiin liittyvän turvallisuus- ja toimintaohjeiden suunnittelemiseksi saatiin päätökseen syksyllä Tutkimustulosten perusteella todettiin, että lastitiloissa tapahtuva tullityö voi aiheuttaa terveysriskejä. Tulli hankkii vuoden 2011 aikana riskien poistamisek- 12 Tullin henkilöstötilinpäätös 2010

13 si kenttäkäyttöön soveltuvia, lastitilojen sisäilmaa havainnoivia mittareita sekä lastitilojen tuulettamiseen soveltuvia laitteita. Tutkimuksen tuloksista on ilmoitettu STM:n työsuojeluosastolle ja Työterveyslaitokselle. Projekti toteutettiin valtiovarainministeriön työsuojelurahaston tuella yhteistyössä Helsingin yliopiston kemian laitoksen kanssa. Työhyvinvointiverkosto Tullilla on aktiivinen Kaikukehittäjäverkosto. Kunkin piirin Kaiku-kehittäjä toimii paikallisesti piirissä ilmenneiden asioiden ja ilmiöiden parissa edistääkseen henkilöstön jaksamista sekä organisaation ja työyhteisöjen toimivuutta arjen työssä. Työ on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä ja perustuu yhteistyöhön. Ratkaisut tehdään räätälöidysti ja rakentavasti. Kaiku-kehittäjien tekemä työ kantaa hedelmää siten, että Tulli on nyt laitoksena valmiimpi ottamaan muutoksia vastaan. Omien sisäisten prosessien lisäksi muutosten hallintaan on haettu ulkopuolista rahoitusta. Kuluneena vuonna jatkettiin kolmivuotista Muutos- Kaiku-hanketta, jota rahoittaa Valtiokonttori Kaiku-rahalla. Hanke tuo esiin muutosjohtamisen tarpeen esimiestyössä, jonka pääteema on johtamisketjun saumattomuus. Perinteisesti Tullissa on jatkettu työhyvinvointiin liittyvää sisäistä koulutusta. Työyhteisön vuorovaikutusja pelisääntövalmennuksissa keskitytään työyhteisö- ja yksilötason kysymyksiin sekä jokaisen työyhteisöjäsenen osuuteen työilmapiirin synnyssä. Normaalin esimieskoulutuksen lisäksi on järjestetty arjen esimiestyövalmennusta, joissa keskityttiin esimiesten jaksamiseen ja heidän arjen työssä kohtaamiin tilanteisiin. Osa työyhteisöllistä jaksamista on huolehtia ympärillä olevista ihmisistä, erityisesti esimiesten alaisistaan. Kuluvana vuonna on suunniteltu ja kehitetty Tullille oma varhaisen välittämisen toimintamalli. Sen ajatuksena on tarttua hyvissä ajoin niihin merkkeihin, jotka ovat nähtävissä arjen työssä kuten käytöksen muuttumiseen ja lisääntyneisiin poissaoloihin. Toimintamalli otetaan käyttöön vuonna Virkistystoiminta Tullihallitus hankkii Tullin henkilöstön liikuntaharrastuksia, virkistystä, vapaa-ajan toimintaa sekä Tullin työhyvinvointia edesauttavia ratkaisuja Tullilaitoksen urheilukerhon, paikalliskerhojen sekä Tullin Lomatukisäätiön vuosittain tarjoamista palveluista. Tullilaitoksen Urheilukerho ja 18 jäsenkerhoa kannustavat toiminnallaan Tullin henkilöstöä liikkumaan ja urheilemaan vapaa-aikanaan. Paikallisten urheilukerhojen alaisuudessa on mahdollisuus harrastaa erilaisia liikuntamuotoja, ja lisäksi kerhot järjestävät liikuntailtapäiviä, retkiä, paikallisia Tullin henkilöstötilinpäätös

14 kilpailutapahtumia sekä Tullilaitoksen mestaruuskilpailuja yhteistyössä Tullilaitoksen Urheilukerhon kanssa. Tullilaitoksen 52. talvikisat järjestettiin Porissa ja kesäkisat Joensuussa. Tullilaitoksen Urheilukerho on osallistunut aktiivisesti European Customs Sports Associationin (ECSA) toimintaan. Vuonna 1992 perustetun järjestön tarkoituksena on lähentää Euroopan tullilaitosten henkilöstöä yhteisten urheilutapaamisten kautta muun muassa tukemalla kansallisten tulliurheilutapahtumien laajentamista kansainvälisiksi kilpailuiksi. Järjestöön kuuluu 22 jäsenmaata. Kertomusvuonna Tullin nais- ja miesjoukkueet osallistuivat hyvällä menestyksellä Englannin Newcastlessa järjestettyihin jalkapallon EMkilpailuihin. Naiset voittivat hopeaa ja miehet pronssia. Lisäksi osallistuttiin Puolassa järjestettyyn pöytätennisturnaukseen, Brysselin puolimaratonille ja Hollannin Nijmegenissä järjestettyyn neljän päivän marssiin. Tullissa toimii Tullihallituksen ja viiden henkilöstöjärjestön yhteinen Tullilaitoksen Lomatukisäätiö. Säätiö on vuokrannut henkilöstön lomanviettoa varten Degerbyn tulliaseman Ahvenanmaalta ja entisen rajavartioaseman Laikosta, Rautjärven kunnasta. Säätiön tilat tarjoavat edullisen vaihtoehdon lomailulle. Myös henkilöstöjärjestöillä ja muutamalla urheilukerhon jäsenyhdistyksellä on lomamökkejä ja -osakkeita, joita jäsenistö voi vuokrata edullisesti. Palkkaus ja työvoimakustannukset Palkkaus Ajankäyttö Tullin palkkausjärjestelmä muodostuu tehtävän vaativuuteen, henkilökohtaiseen suoritukseen ja kokemukseen perustuvista palkanosista. Palkkausjärjestelmässä on 18 vaativuustasoa. Henkilön suoritusarviointi tehdään tulos- ja kehityskeskustelun yhteydessä. Vuonna 2010 noin 82 prosenttia henkilöstöstä kuului uudistetun palkkausjärjestel- män piiriin. Yli puolet henkilöstöstä (51 %) työskentelee vaativuustasoilla Yleisin vaativuustaso kertomusvuonna oli edellisten vuosien tapaan taso 8, jolla oli lähes 18 prosenttia palkkausjärjestelmään kuuluvasta henkilöstöstä. Naisten ja miesten välillä ei ole nähtävissä suuria eroja vaativuustasoryhmiin jakautumisessa. Ajankäyttöä arvioitiin teoreettisen työajan pohjalta. Koko vuoden työpäivien ja vuoden lopun henkilöstömäärän perusteella laskettiin maksimityöaika, jota vähentävät erilaiset palkalliset ja palkattomat vapaat. Jäljelle jäävä aika on työssäoloaikaa, joka vuonna 2010 oli lähes 78,5 prosenttia teoreettisesta työajasta (2009: 78 %, 2008: 79 %, 2007: 77 %, 2006: 79 %). Koontitaulukko vuosien luvuista Henkilöstön rakenne Henkilömäärä HTV Naisten % -osuus 45,4 45,6 45, Keski-ikä 42,1 42,5 42,6 42, Työsuhteet Virkasuhteisia %-osuus Määrä-aikaisia %-osuus 14,2 13,6 13,1 9,1 8,3 5,7 4,3 Henkilöstökustannukset Työvoimakustannukset milj 98,1 103,2 103,6 107,3 113,5 114,6 111,6 Palkkasumma milj 80,3 83, ,4 92,9 93,9 93 Henkilöstön tila Poistuma % hlöstöstä 6,6 6 7,4 6,9 7,8 8,9 6,6 Sairauspoissaolot / pv/hlö ei vert.kelp. 14,5 14,6 13,9 16,7 14,4 14,4 Henkilöstökoulutus Koulutettavapäiviä pv Koulutuspanos pv/htv 8,3 5,2 9,0 14,0 8,1 10,2 7,0 14 Tullin henkilöstötilinpäätös 2010

15 Välillisissä palkkakustannuksissa ei tapahtunut suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Koulutusajan palkkojen suhteellinen osuus laski hieman edellisestä vuodesta. Muiden, kuten muun muassa perhevapaiden, sairauspoissaolojen, kuntoutuksen ja vuosilomien osuus pysyi edellisen vuoden tasolla. Perhevapaisiin sisältyvät äitiys- ja isyysvapaat, vanhempainvapaat, hoitovapaat sekä sairaan lapsen hoito. Työvoimakustannukset Vuonna 2010 tullilaitoksen työvoimakustannukset olivat hieman yli 111,6 miljoonaa euroa, joista varsinaisten palkkojen osuus oli noin 93 miljoonaa euroa. Työvoimakustannukset ovat laskeneet edellisvuodesta 2,6 prosenttia. Välilliset palkat, jotka sisältävät muun muassa loma-ajan palkat, lomarahat, koulutusajan palkat, sairausajan palkat jne., olivat kertomusvuonna 24,7 miljoonaa euroa eli noin 4,6 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Keskivertotullilainen Vuoden 2010 keskivertotullilainen on 45-vuotias tullivalvontatehtävissä toimiva mies. Hänen työkavereistaan naisia on lähes puolet eli 47 prosenttia ja senioreihin eli yli 45-vuotiaisiin lukeutuu jo lähes joka toinen kollega. Hän tekee täyttä työpäivää pysyvässä virkasuhteessa, ja on tehnyt jo noin 10 vuotta. Työkaverit eivät ole ympärilläkään juuri vaihtuneet, ja suuri osa onkin ollut Tullin palveluksessa vähintään kymmenen vuotta ja joka kolmas jopa jo yli 20 vuotta. Tullin keskiverrolla on keskiasteen koulutus. Tullin järjestämään koulutukseen hän osallistuu aktiivisesti, noin seitsemän päivää vuodesta. Keskiverto käy vuosittain kehityskeskustelut esimiehensä kanssa. Hän tekee töitä tasolla kahdeksan, henkipisteitä hänelle on kertynyt jo 22, ja sen päälle lasketaan vielä täysi 10 prosentin kokemusosa. Keskiverto on perusterve, ja hänen työkykynsä on arvioitu hyväksi. Sairauden vuoksi hän joutui olemaan poissa töistään yli kaksi viikkoa. Useimmiten sairausloman syynä oli jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus tai infektiosairaus. Tullin henkilöstötilinpäätös

16 Tullin henkilöstötilinpäätös 2010

Henkilöstöpäällikön terveiset 3 Tullin henkilöstöstrategia ja -politiikka 4 Tiivistelmä vuoden 2009 luvuista 4. Henkilöstön määrä ja rakenne 5

Henkilöstöpäällikön terveiset 3 Tullin henkilöstöstrategia ja -politiikka 4 Tiivistelmä vuoden 2009 luvuista 4. Henkilöstön määrä ja rakenne 5 Tullin henkilöstötilinpäätös 2009 SISÄLLYSLUETTELO Henkilöstöpäällikön terveiset 3 Tullin henkilöstöstrategia ja -politiikka 4 Tiivistelmä vuoden 2009 luvuista 4 Henkilöstön määrä ja rakenne 5 Henkilöstön

Lisätiedot

Tullilaitoksen vuoden 2011 henkilöstötilinpäätöksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh: 040 332 5075 pia.pesu@tulli.

Tullilaitoksen vuoden 2011 henkilöstötilinpäätöksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh: 040 332 5075 pia.pesu@tulli. Tullin henkilöstötilinpäätös 2011 Tullilaitoksen vuoden 2011 henkilöstötilinpäätöksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh: 040 332 5075 pia.pesu@tulli.fi Taitto: Soili Pahtaja 2

Lisätiedot

2 (19) Sisältö. Tullin vuoden 2012 henkilöstökertomuksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh. 040 332 5075 pia.pesu@tulli.

2 (19) Sisältö. Tullin vuoden 2012 henkilöstökertomuksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh. 040 332 5075 pia.pesu@tulli. 2 (19) Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstön määrä... 3 2.2. Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne... 4 2.3. Palvelussuhteen luonne... 6 2.4. Henkilöstön koulutusrakenne...

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Henkilöstörakenne. 2.1. Henkilöstön määrä. 2 S i v u

1. Johdanto. 2. Henkilöstörakenne. 2.1. Henkilöstön määrä. 2 S i v u Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Henkilöstörakenne... 2 2.1. Henkilöstön määrä... 2 2.2. Henkilöstön sukupuolirakenne... 3 2.3. Henkilöstön ikärakenne... 4 2.4. Palvelussuhteen luonne... 5 2.5. Henkilöstön

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... Pätevyys

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Tullin henkilöstötilinpäätös

Tullin henkilöstötilinpäätös Tullin henkilöstötilinpäätös 2014 Sisällysluettelo 1. Henkilöstöjohdon terveiset... 2 2. Johdanto... 3 3. Henkilöstörakenne... 4 3.1. Henkilöstön määrä... 4 3.2. Henkilöstön sukupuolirakenne... 5 3.3.

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2010... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET...3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3 1.3 SUKUPUOLIRAKENNE...5

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 004 KÄSITELTY PÄÄJOHTAJAPALAVERISSA 1.6.005 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1. HENKILÖSTÖPANOKSET...3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2011 Dnro 373/01 00 02/12

Henkilöstötilinpäätös 2011 Dnro 373/01 00 02/12 Henkilöstötilinpäätös 2011 Dnro Dnro 2 (9) Johdanto Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) toisen toimintavuoden henkilöstötilinpäätös 2011 on edellisvuoden tapaan erillinen

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2014... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Yhteistyöllä tuloksiincase

Yhteistyöllä tuloksiincase Yhteistyöllä tuloksiincase Tulli Tuloksilla johtaminen- Performance leadership seminaari 29.10. 2010 29.10.2010 Hannu Lappi 1 Suomen tulli on palvelu- ja lainvalvontaorganisaatio, joka Toiminta-ajatus

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TIIVISTELMÄ... 3 3. HENKILÖSTÖPANOKSET... 4 3.1. Henkilöstömäärä... 4 3.2. Henkilöstörakenne... 4 3.2.1.

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Käsitelty johtoryhmässä 8.6.2011 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET... 3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Rapor'pake*t. Työhyvinvoinnin seuraaminen ja mittaaminen. Henkilöstön tunnusluvut. Tasaarvosuunnitelma. Hälytysraportit

Rapor'pake*t. Työhyvinvoinnin seuraaminen ja mittaaminen. Henkilöstön tunnusluvut. Tasaarvosuunnitelma. Hälytysraportit Rapor'pake*t Rapor'pake*t 4 raporttipakettia työhyvinvoinnin seuraamiseen ja mittaamiseen henkilöstön tunnuslukujen analysoimisen hälytysraportit tukemaan päivittäistä johtamista tasa-arvosuunnitelman

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2013... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2010 2013

Henkilöstöstrategia 2010 2013 Henkilöstöstrategia 2010 2013 1 Henkilöstöstrategia avuksi johtamiseen Henkilöstöstrategia on väline Raision kaupungin henkilöstöpolitiikan kehittämiseen. Se toteuttaa osaltaan kaupungin strategiaa. Henkilöstöstrategia

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Henkilöstötilinpäätös 2013 1/19

Sisällysluettelo. Henkilöstötilinpäätös 2013 1/19 Henkilöstötilinpäätös 2013 1/19 Sisällysluettelo Johdanto... 2 1. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 1.1. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet... 3 1.2. Palvelussuhderakenne... 4 1.3. Sukupuolirakenne...

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Lähtökohdat Uudistettu tasa-arvolaki (2005) Taustalla EU:n samapalkkaisuus ja tasa-arvodirektiivit naisten

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Parempi Työyhteisö - kysely Kuntaliitto Tulosten esittely Heli Kuitunen ja Maarit Vartia Työyhteisöt ja -organisaatiot -osaamiskeskus Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2010

Henkilöstökertomus 2010 2011 Henkilöstökertomus 2010 Henkilöstöosasto Henkilöstökertomus 2010 Liikennevirasto Helsinki 2011 Kannen kuvat: Liikenneviraston kuva-arkisto ISBN 978-952-255-654-7 Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Tehokkaampaa käyttöä. Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen

Tehokkaampaa käyttöä. Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen Tehokkaampaa käyttöä Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen Sisältö Raporttipaketit ja raportointi Mepco Excel Word dokumenttipohjat Henkilötiedot muihin järjestelmiin > Masterdata! Kurssitiedot muihin

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot