Tullin henkilöstötilinpäätös

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tullin henkilöstötilinpäätös"

Transkriptio

1 Tullin henkilöstötilinpäätös 2014

2 Sisällysluettelo 1. Henkilöstöjohdon terveiset Johdanto Henkilöstörakenne Henkilöstön määrä Henkilöstön sukupuolirakenne Henkilöstön ikärakenne Palvelussuhteen luonne Henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstön uusiutuminen Henkilöstön työhyvinvointi Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot tunnusluvut ja kaaviot Sairauspoissaolojen syyt Työtapaturmat Kuntoutus Naisten ja miesten samapalkkaisuus Virkistystoiminta Henkilöstön kehittäminen Työvoimakustannukset ja palkkaus Työvoimakustannukset Palkkaus Työajan käyttö Matkustus Tiivistelmä... 19

3 1. Henkilöstöjohdon terveiset Tullin henkilöstömäärä supistui kuudetta vuotta peräjälkeen. Vuoden 2008 jälkeen Tullin henkilöstömäärä on vähentynyt yli kolmella sadalla henkilöllä. Tiedossa olevien kehysten mukaan Tullin henkilöstömäärän väheneminen jatkuu tänä vuonna ja myös tulevina vuosina. Tullin määrärahoista 70 % kuluu henkilöstökuluihin. Tullin johdon tavoitteena on, että myös tulevina vuosina riittävät henkilöstöresurssit painopisteiden mukaisissa ydintehtävissä saadaan ylläpidettyä. Vähenevät resurssit myös pakottavat ajattelemaan asioita uudella tavalla ja kehittämään entistä tehokkaampia työnteon malleja. Työhyvinvointiin satsaaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta Tullin yhteiskunnan kannalta tärkeät tehtävät saadaan hoidettua myös jatkossa. Positiivista on muun muassa se, että Tullin sairauspoissaolot henkilöä kohden vähenivät edelleen. Viime vuonna ne olivat alhaisimmillaan viimeiseen seitsemään vuoteen. Suunta on oikea ja henkilöstön työkyvyn paraneminen ja siitä huolehtiminen korostuu tilanteessa, jossa tekijöitä on entistä vähemmän ja työmäärä pysyy ennallaan tai jopa lisääntyy. Yhteisenä tavoitteena on edelleen saada henkilöstön työkykyä parannettua ja sairauspoissaoloja vähennettyä. Tämä tavoite on kirjattu myös Tullin tulostavoitteisiin. Toivottavasti tulevina vuosina tilanne olisi yhtä hyvä kuin valtionhallinnossa keskimäärin ellei jopa parempi. Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä Jokainen meistä on vastuussa omasta työhyvinvoinnista ja päivittäistä työntekoa tai työyhteisöä häiritsevät asiat tulisi pystyä tuomaan rakentavasti ja rohkeasti esille. Tullissa on toimivat mallit asioiden ratkaisemiseksi. Ristiriitojen ratkaiseminen onnistuu paremmin, kun asioihin tartutaan riittävän ajoissa. Esimiesten yhtenä tärkeimpänä tehtävänä on omista työntekijöistä huolehtiminen ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen. Tullin uusissa tiloissa Pasilassa henkilöstöllä on käytössä sähköisesti säädettävät työpöydät, joiden avulla ergonomiaa saadaan parannettua ja sitä kautta ainakin osa tuki- ja liikuntaelinvaivoista ehkäistyksi. Nämä olivat suurin sairastamisen syy viime vuonna. Pasilassa käytettyä toimitilakonseptia on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa myös muualle Suomeen. Työergonomiasta huolehtiminen on myös muissa kuin toimistotehtävissä tarpeen. Vuorotyössä muun muassa tasapuolinen ja oikeudenmukaiseksi koettu työvuorosuunnittelu, jossa toteutuu ennustettavuus, on avainasemassa työssä jaksamisen kannalta. Myös työvälineiden tulee olla kunnossa. Tullin uusien virkavaatteiden koekäyttö on alkanut ja ensi vuoden alussa tullilaisten käytössä on laadukkaat ja toimivat virkavaatteet, jotka eivät enää kalpene muiden virkakuntien vastaaville päinvastoin. Työterveyslaitoksen toteuttaman Tullin työhyvinvointikyselyn purkutilaisuudet ovat käynnissä. Tulokset olivat pääosin parempia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, mutta kehitettävää riittää. Yksiköiden väliset erot tuloksissa olivat huomattavan suuria. Kyselystä ja purkutilaisuuksissa henkilöstöltä saatu palaute on tärkeää saada eteenpäin ja konkreettisiksi käytännön teoiksi työhyvinvoinnin parantamiseksi. Myös seuranta on tärkeää ja sen varmistaminen, että yhteisesti sovitut asiat tulevat osaksi arkea eivätkä jää vain puheiksi. Henkilöstöhallinto tarjoaa apuaan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tullissa on viime vuosina toteutettu Valtiokonttorin Kaiku-rahoituksen avulla mittavia työhyvinvoinnin kehittämishankkeita, joista on saatu hyviä kokemuksia ja tuloksia. Tarkoitus on jatkaa näiden hankkeiden toteuttamista, ja toivottavasti saatuja oppeja osataan jakaa muihinkin työyksiköihin. Henkilöstöhallinto tarjoaa myös sisäisiä valmennuksia liittyen muun muassa työyhteisön toimivuuteen, muutostilanteisiin, esimiestyöhön ja työsuojeluasioihin. Aurinkoista kevättä toivottaen, Juha Madetoja Henkilöstöpäällikkö 2 S ivu

4 2. Johdanto Tullin henkilöstötilinpäätös tarjoaa tietoa henkilöstön määrästä, rakenteesta ja uusiutumisesta. Lisäksi käsitellään työhyvinvointia, henkilöstön kehittämistä, työvoimakustannuksia ja palkkausta. Tarkasteluvuosi on 2014, mutta tiettyjen tunnuslukujen kehittymistä kuvataan myös pidemmältä ajanjaksolta. Tiedot perustuvat Tahti-henkilöstötietojärjestelmään, henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan Prima-järjestelmään 1 9/2014 ja Kieku-järjestelmään 10 12/2014 sekä koulutuksen ja työterveyshuollon raportteihin. Tahti-henkilöstötietojärjestelmään Kieku-järjestelmästä siirtyneissä tiedoissa vuodelta 2014 on ollut virheellisyyksiä, joten Tahdista haetuissa tiedoissa voi olla epätarkkuutta. 3 S ivu

5 3. Henkilöstörakenne 3.1. Henkilöstön määrä Tullissa työskenteli vuoden 2014 lopussa yhteensä henkilöä, joka oli 2,2 % edellistä vuotta vähemmän. Todellisia työpanoksia mittaava henkilötyövuosimäärä* ) oli 2 234, joka oli 1,5 % vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Ylitöiden ja varallaolon määrä oli 18 henkilötyövuotta. Tahti-henkilötietojärjestelmän mukainen henkilötyövuosimäärä oli 2 239,4, ja se sisältää myös sellaiset työsuhteet, joissa Tulli ei ole ollut palkanmaksajana, muun muassa harjoittelijat. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Tullin henkilöstömäärä on laskenut huomattavasti, mikä johtuu mm. valtion tuottavuusohjelman mukaisesta vähennysvelvoitteesta ja niukentuneista määrärahoista. Vuodesta 2008 vähennystä on tullut 320 henkilöä (-293 htv). Kaavio 1. Henkilöstön määrä ja henkilötyövuosimäärä Tullissa ,6 2239, Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa Henkilötyövuosien (HTV) määrä vuoden aikana *) Henkilötyövuodella tarkoitetaan säännöllistä normaalia vuosityöaikaa, johon ei lasketa ylitöitä eikä muuta normaalin työajan ylittävää työaikaa. Palkallinen ja osapalkkainen sairausaika eivät pienennä henkilötyövuotta. Kokoaikaisen henkilön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi. Tullin henkilöstöstä miltei puolet sijoittui toimipaikkaosastolle tullitoimipaikkoihin. 20 % henkilöstöstä sijoittui valvontaosastolle ja saman verran myös ulkomaankauppa- ja verotusosastolle. Tullilaboratorioon sijoittui 3 % ja hallintoon ja esikuntaan sijoittui yhteensä 13 % henkilöstöstä. 4 S ivu

6 Kaavio 2. Henkilöstön jakauma osastoittain Tullissa % 1 % 12 % 20 % 20 % 44 % TOIMIPAIKKAOSASTO VALVONTAOSASTO ULKOMAANKAUPPA- JA VEROTUSOSASTO HALLINTO-OSASTO TULLILABORATORIO PJ + ESIKUNTA + EDUNVALVONTA 3.2. Henkilöstön sukupuolirakenne Vuonna 2014 naisten osuus Tullin henkilöstöstä oli 46,7 % ja miesten osuus 53,3 %. Sukupuolijakauma on pysynyt vuodesta 2008 lähtien samalla tasolla, ja se vastaa suuruusluokaltaan valtion tilannetta yleisesti. Asiantuntijatehtävissä toimivista naisia oli 49,6 % (valtionhallinto: 50,3 %). Naisten osuus asiantuntijatehtävissä on viime vuosina säilynyt ennallaan. Esimies- ja johtotehtävissä naisten osuus henkilöstöstä oli Tullissa selvästi korkeampi kuin valtionhallinnossa. Esimiestehtävissä toimivista naisia oli 50,0 % (valtionhallinto: 27,7 %) ja johtotehtävissä toimivista 50,0 % (valtionhallinto: 34,9 %). Huomattavin muutos Tullin henkilöstön sukupuolirakenteessa on tapahtunut esimiestehtävien osalta. Vuodesta 2008 naisten osuus esimiehistä on noussut 18,9 prosenttiyksikköä. Kaavio 3. Sukupuolten osuudet Tullin johdosta, esimiehistä ja asiantuntijoista vuosina Vertailu valtionhallintoon vuonna Johtotehtävissä toimivista 57,7 % 57,7 % 50,0 % 52,6 % 50,0 % 54,5 % 50,0 % 65,1 % 42,3 % 42,3 % 50,0 % 47,4 % 50,0 % 45,5 % 50,0 % 34,9 % Valtio 2014 Miehet Naiset 5 S ivu

7 Esimiestehtävissä toimivista 68,9 % 70,7 % 62,1 % 61,3 % 59,3 % 52,5 % 50,0 % 72,3 % 31,1 % 29,3 % 37,9 % 38,7 % 40,7 % 47,5 % 50,0 % 27,7 % Valtio 2014 Miehet Naiset Asiantuntijatehtävissä toimivista 49,6 % 50,4 % 49,7 % 49,7 % 50,8 % 51,4 % 50,4 % 49,7 % 50,4 % 49,6 % 50,3 % 50,3 % 49,2 % 48,6 % 49,6 % 50,3 % Valtio 2014 Miehet Naiset 3.3. Henkilöstön ikärakenne Tullin henkilöstön keski-ikä nousi hieman edellisestä vuodesta ja oli 46,8 vuotta (valtionhallinto: 46,3 vuotta). Naisten keski-ikä oli 46,9 ja miesten 46,7 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on noussut tasaisesti vuodesta 2008, jolloin se oli 43,5 vuotta. Kaavio 4. Henkilömäärät ikäluokittain Ikäluoka Vuosi 2014 on keltaisella värillä 6 S ivu

8 Suurin yksittäinen ikäryhmä oli vuotiaat, joita oli henkilöstöstä 34,2 %. Vähintään 45-vuotiaita oli Tullin henkilöstöstä 57,1 % (valtionhallinto: 57,3 %). Vuonna 2014 oli 60-vuotiaita ja sitä vanhempia työntekijöitä 8,7 % henkilöstöstä (valtionhallinto: 11,1 %). Kaavio 5. Tullin henkilöstön ikärakenne valtion keskimääräiseen ikärakenteeseen suhteutettuna Tullin henkilöstön ikärakenne % henkilöstöstä 35,00% 30,00% 25,00% 20,00% 15,00% 10,00% 5,00% 0,00% 0,31% 0,35% 5,82% 5,60% 34,16% 31,55% 17,19% 18,55% 13,66% 15,60% 11,24% 11,15% 0,22% Miehet Naiset Tulli yht. Valtio 40,00% 35,00% 30,00% 25,00% 20,00% 15,00% 10,00% 5,00% 0,00% Ikärak enne 0,31% 3.4. Palvelussuhteen luonne Vuonna 2014 pääosa henkilöstöstä, 96,3 %, työskenteli virkasuhteessa. Valtionhallinnossa virkasuhteessa työskentelevien osuus oli 87,4 %. Määräaikaisessa palvelussuhteessa Tullissa työskenteli 4,8 % henkilöstöstä (valtionhallinto: 12,7 %), kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 5,3 %. Osa-aikaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä oli 5,7 % (valtionhallinto: 5,6 %). Vähennystä edelliseen vuoteen 0,9 prosenttiyksikköä. Osa-aikatyötä tekevistä oli naisia 75,4 % (valtionhallinto: 76,5 %). Naisilla osaaikaisuuden korostumista selittävät esim. lasten hoitoon liittyvät työaikajärjestelyt ja osa-aikaeläkkeen yleisempi käyttö. 7 S ivu

9 Kaavio 6. Osa-aikaisten henkilöiden prosenttiosuus henkilöstöstä Tullissa ja valtionhallinnossa ,00% 9,00% 8,00% 7,00% 6,00% 5,00% 6,60% 6,00% 5,70% 5,60% 4,00% Tulli Valtio 3.5. Henkilöstön koulutusrakenne Vuonna 2014 Tullin koulutustasoindeksi oli edellisen vuoden tapaan 4,6* ). Naisten koulutustasoindeksi oli 4,8 ja miesten 4,5. Koko valtion sektorin koulutustasoindeksi oli 5,3. *) Koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti. Koulutustasoindeksi on keskiarvo henkilöiden koulutusasteesta. Asteikko ilmenee taulukosta 1. Kaavio 7. Tullin ja valtion henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan S ivu

10 Valtionhallinnon yleiseen koulutusrakenteeseen verrattuna Tullin henkilöstössä on suhteessa enemmän keskiasteen tutkinnon suorittaneita ja toisaalta vähemmän ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutuksen suorittaneita. Vuonna 2014 Tullin henkilöstöstä 29,5 % oli korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneita (valtionhallinto: 45,7 %). Valtionsektorin korkeampi koulutusaste selittyy sillä, että tietyissä virastoissa, kuten ministeriöissä, suuri osa henkilöstöstä on korkeakoulututkinnon suorittaneita. Taulukko 1. Koulutusrakenne Tullissa ja valtionhallinnossa 2014 Koulutusrakenne Tulli Valtio 1-2 Perusaste 1,50 % 2,46 % 3 Keskiaste 41,60 % 27,04 % 5 Alin korkea-aste 23,40 % 22,38 % 6 Alempi korkeakouluaste 15,12 % 13,84 % 7 Ylempi korkeakouluaste 13,97 % 27,35 % 8 Tutkijakoulutusaste 0,44 % 4,53 % Koulutusaste tuntematon 3,97 % 2,40 % 4. Henkilöstön uusiutuminen Henkilöstön poistuma oli vuonna 2014 Tullissa 4,83 % (2012: 5,88 %). Luvussa ovat mukana mm. toisen työnantajan palvelukseen ja eläkkeelle siirtyneet sekä kuolleet henkilöt. Eläkkeelle siirtyminen on samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna: vuonna 2014 eläkkeelle jäi 42 henkilöä, kun vuoden 2013 vertailuluku oli 45 henkilöä. Keskimääräinen eläköitymisikä oli 62 vuotta. Vuoden 2014 aikana Tullin palvelukseen uutena henkilönä tuli 28 henkilöä, mikä on 1,2 % vuoden 2014 lopun henkilöstöstä. Taulukko 2. Tullin lähtövaihtuvuus *) Poistuneet Muu valtion virasto / laitos 16 7 Kunta, kuntainliitto, seurakunta 4 0 Yksityinen sektori 4 5 Eläke Kuollut 4 1 Muu/tuntematon syy Yhteensä *) Tiedot perustuvat Prima- ja Kieku-järjestelmiin. 9 S ivu

11 5. Henkilöstön työhyvinvointi Hyvä fyysinen kunto ja henkinen vireys ovat merkittäviä terveyttä ja työkykyä tukevia tekijöitä. Myös työssä viihtyminen, ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet ja työyhteisön toimivuus ovat erittäin tärkeitä työssä jaksamisen elementtejä. Työsuojelun, johtamismenetelmien ja työnhallinnan vahvistamisen avulla sekä tarvittaessa työjärjestelyin huolehditaan hyvästä työilmapiiristä. Työterveyshuollon ja kuntoutuksen keinoin unohtamatta työntekijän omaa aktiivista panosta pyritään tarpeen mukaan vahvistamaan työkyvyn säilymistä koko työuran ajan. Tullin sairauspoissaoloja seurataan kuukausittain yksikkökohtaisilla raporteilla. Henkilöstöhallinto tarttuu sairauspoissaoloihin liittyviin ilmiöihin yhteistyössä esimiesten ja työterveyshuollon kanssa. Osatyökykyisten työllistymistä tuetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa mietittävin keinoin. Vuonna 2014 tulos- ja kehityskeskusteluihin on otettu mukaan 58 vuotta täyttäneiden tai seuraavan viiden vuoden aikana eläköityvien osalta kohta, jossa keskustellaan työssä jaksamisesta ja osaamisen siirtämisestä. Sovitut toimenpiteet kirjataan lomakkeelle. Vuoden 2011 alusta käyttöön otettua varhaisen välittämisen toimintamallia jalkautettiin edelleenkin esimiehille ja henkilöstölle. Varhainen välittäminen on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhdessä sopima toimintamalli, jolla edistetään työkykyä uhkaavien ongelmien tunnistamista ja niihin tarttumista mahdollisimman varhain. Vuonna 2014 Tullilla oli kolme työterveyshuollon palveluntarjoajaa: Vita lääkäriasema Oy pääkaupunkiseudulla, Cityläkarna Ahvenanmaalla ja Terveystalo Oy muualla Suomessa. Tulli on syventänyt paikallista yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. On pidetty paikallisia yhteistyöpalavereita eri paikkakunnilla, joihin on osallistunut paikallinen työterveyshuolto, Tullin esimiehet ja henkilöstöhallinnon edustus. Yhteistyön syventämisestä ja kohdennetuista tukitoimista on saatu hyviä kokemuksia ja sairauspoissaoloja laskettua. Nuijamaalla toteutettiin vuonna 2013 Valoa Idästä -niminen työhyvinvoinnin ja toiminnankehityshanke, jonka seuranta tapahtui vuoden 2014 aikana. Seuranta suoritettiin mm. osallistumalla palavereihin ja haastattelemalla henkilökuntaa ja esimiehiä. Seurantaa jatketaan myös vuonna Vuonna 2014 aloitettiin Stadin Kaiku hanke, jonka tavoitteena on työhyvinvoinnin edistäminen työkäytäntöjä ja toimintatapoja kehittämällä, tukemalla organisaatiouudistusta esimerkiksi toimenkuvien selkeyttämisen kautta sekä saada henkilöstön, esimiesten ja johdon välinen vuorovaikutus avoimeksi ja yhteistyökykyiseksi. Hankkeeseen kuuluu määrittää keväällä 2015 Helsingin tullin kehityskohteet, joiden toteutumista tullaan seuraamaan. Tullissa toteutettiin Työterveyslaitoksen työilmapiirikysely (Tulli selvityskysely) marraskuussa 2014, joka oli hieman lyhennetty versio Tullissa aiemmin teetetyistä Parempi työyhteisö -työilmapiiritutkimuksista. Vastausprosentti kyselyyn oli hyvä 74 %. Tutkimuksen mukaan Tullin toiminta on yleisesti hyvää ja vertailukelpoista muuhun valtionhallintoon. Myös henkilöstöasioissa Tulli on ollut valtionhallinnossa edelläkävijöiden joukossa. Lisäksi asiakaskokemus on hyvin myönteinen. Kehitettävää löytyy kuitenkin johtamisessa ja esimiestyössä. Henkilöstö odottaa muun muassa enemmän tasapuolisuutta töiden jaossa, alaisten kuuntelemista, palautetta ja kannustamista esimiehiltä, vastuunottamista sekä asioihin puuttumista tarvittaessa Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen *) lukumäärä vuonna 2014 oli työpäivää, mikä oli 4,6 % edellisvuotta vähemmän. Tullilainen oli sairauden takia pois töistä siis keskimäärin 11,4 työpäivää viime vuoden aikana. Koko valtionhallinnon sairauspoissaolojen määrä oli 8,9 työpäivää/htv. Yksi sairauspoissaolo Tullissa kesti keskimäärin 4,20 työpäivää. Sairaustapauksien lukumäärä oli (vuosi 2013: 6171). Tämä oli 2,8 % vähemmän kuin vuonna Lyhyiden 1 3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista oli 78,4 % nousten hieman edellisen vuoden arvosta (valtionhallinto: 76,2 %). Kaikista sairauspoissaolopäivistä 1-3 päivän sairauspoissaolopäivien osuus oli 33,1 % % (2013: 31,2 %). Ilman sairauspoissaoloja vuonna 2014 oli 22,1 % koko henkilöstöstä (valtionhallinto: 37,9 %). Luku on merkit- 10 S ivu

12 tävästi, noin 20 %, laskenut edellisestä vuodesta, ja on alhaisimmillaan kuuteen edelliseen vuoteen verrattuna, mikä on hieman huolestuttavaa. Vuonna 2014 sairauspoissaolojen vuoksi Tulli menetti 101,5 henkilötyövuotta, minkä hinta työvoimakustannuksina oli noin 5,4 milj. euroa **). Jos sairauspoissaolojen määrää pystyttäisiin vähentämään nykyisestä 11,4 työpäivästä/htv 9,0 työpäivään/htv, niin Tulli saisi käyttöönsä 21,4 henkilötyövuotta lisää. Työterveyspalvelujen kustannukset nettona vuonna 2014 olivat 386,90 euroa/htv (valtionhallinto: 452,10 eur/htv). Nousua vuoteen 2014 on tapahtunut Tullissa 14,70 euroa/htv, mutta valtionhallinnon keskiarvoon verrattuna kustannukset ovat edelleenkin alhaisemmalla tasolla. Tullissa on käytössä varhaisen välittämisen malli, jonka tavoitteena on edistää henkilöstön työkykyä ja terveyttä, ylläpitää hyvää työilmapiiriä sekä vähentää turhia työstä johtuvia sairauspoissaoloja. Toimintamalli otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa. Varhaisen välittämisen toimintamallista annetaan pyydettäessä koulutusta henkilöstöhallinnon toimesta. Sairauspoissaolojen määrä on yksi työhyvinvoinnin mittari. Poissaolojen vähentämiseen voidaan vaikuttaa muun muassa töiden järjestelyillä, ergonomia-asioista huolehtimalla, ristiriitoihin puuttumalla ja hyvällä esimiestyöllä. Sairauspoissaolojen vähentyminen vaikuttaa osaltaan taas siihen, että työt jakautuvat työyhteisössä tasaisemmin, ja työstä aiheutuva kuormitus vähenee. *) Sairauslomat lasketaan viiden työpäivän mittaisen työviikon mukaisesti eikä edellisen vuoden aikaisia tapahtumia huomioida. **) Tullin henkilötyövuoden hinta (työvoimakustannukset eur/htv) vuonna 2014 oli ,20 euroa. Työvoimakustannusten määritelmä ks. kappale 7.1 Työvoimakustannukset Sairauspoissaolot tunnusluvut ja kaaviot Taulukko 3. Sairauspoissaoloihin liittyviä tunnuslukuja Tullissa ja valtionhallinnossa S ivu

13 Kaavio 8. Sairaustapauksien pituuksien jakautuma Tullissa sekä valtionhallinnossa 40,0 % Sairaustapauksien pituuksien jakauma Tullissa 35,0 % 30,0 % 25,0 % 31,3 % 25,7 % 20,0 % 15,0 % 18,2 % 16,8 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 6,2 % 0,72% 0,73% 0,35% Yli 130 päivää Sairaustapauksien pituuksien jakautuma valtiolla 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 34,3 % 25,8 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 16,1 % 16,7 % 6,2 % 0,40% 0,33% 0,16% Yli 130 päivää 5.2. Sairauspoissaolojen syyt Yleisimmät sairauslomien syyt vuonna 2014 olivat Terveystalon ja Vitan tilastojen mukaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet (35 %), infektiot (18 %) ja mielenterveyden häiriöt (14 %). Tuki- ja liikunta-elinsairauksien määrä on noussut edellisestä vuodesta 11 prosenttiyksikköä ja infektioiden määrä on noussut kaksi prosenttiyksikköä. Mielenterveyden häiriöiden määrä on pysynyt samana. Kolme yleisintä tautiryhmää kattaa 66 % Terveystalon ja Vitan tilastoimista sairauspoissaoloista. Huomioitavaa on, että muiden tarkemmin erittelemättömien sairauslomien määrä on laskenut 14 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Terveystalon ja Vitan tilastoimat sairauspäivät kattavat 78 % kaikista sairauspäivistä. Sairauksista johtuvia työterveyshuollossa käyntejä kertyi 3,5 kappaletta jokaista henkilötyövuotta kohden (2013: 3,9 kpl/htv), joka on huomattavasti alle valtionhallinnon keskiarvon (4,2 käyntiä/htv). 12 S ivu

14 Tullissa pyritään tarttumaan työkykyongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Henkilöstön terveydentilasta johtuviin ongelmiin mietitään ratkaisukeinoja yhteistyössä työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa työkykyneuvottelussa, johon osallistuvat asianosainen henkilö, esimies ja henkilöstö-hallinnon edustaja. Keinoina työkyvyn tukemiseksi ovat muun muassa työkuormituksen tilapäinen keventäminen erilaisin työjärjestelyiin, osittaiset virkavapaat, osasairauspäivärahan käyttäminen, työkokeilut, KELAn yksilöperusteiset kuntoutukset sekä muut kuntoutusmuodot. Kaavio 9. Terveystalon ja Vitan tilastoimien sairauspoissaolojen syyt Mielenterveyden häiriöt 2% 13% 19% 14% 18% Hengityselinten sairaudet Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Tapaturmat ja vammat 35 % Verenkierto- ja aineenvaihduntasairaudet Muut diagnoosit 5.3. Työtapaturmat Tullin henkilöstölle kertyi vuonna 2014 työtapaturmasta aiheutuneita poissaoloja 0,5 työpäivää/htv. Tapaturmapoissaolot vähenivät 0,3 työpäivää/htv vuodesta 2013 ja olivat myös aiempaa lyhyempiä. Yksi työtapaturmapoissaolo kesti keskimäärin 12,6 työpäivää. Taulukko 4. Työtapaturmapoissaoloihin liittyviä tunnuslukuja Tullissa ja valtionhallinnossa Kuntoutus Kuntoutuksessa pilotoitiin vuonna 2014 voimavarojen kohdistamista prosessimaiseen, lyhytkestoiseen ja mieluummin alueelliseen kuntoutukseen. Kohteet valitaan erilaisten tunnuslukujen, kuten ilmapiirimittausten ja sairauspoissaolojen perusteella. Erityisesti työterveyshuollon roolia hakijoiden valinnassa on lisätty, jotta saadaan tarpeen mukaista kuntoutusta. Uudistuksilla pyritään siihen, että Tullin työntekijöiden olisi helpompi osallistua kuntoutuksiin. Kansaneläkelaitoksen kuntoutuslinja myönsi vuonna 2014 Tullille yhden lyhytmuotoisen ASLAK-kuntoutuksen, joka järjestettiin Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä. Lisäksi Tullin henkilöstölle järjestettiin ns. ennaltaehkäisevänä kuntoutusmuotona yksi 10 hengen kuntoremonttikurssi Kuntoutus Peurungassa. Tämä 13 S ivu

15 painottui osittain henkiseen hyvinvointiin. Lappeenrannan kylpylässä järjestettiin pilottina 10 henkilölle alueellinen kuntoutuskurssi (kuntoremonttikurssi), johon paikalliset työterveyslääkärit nimesivät henkilöitä tarpeen mukaiseen kuntoutukseen. Kurssi oli suunniteltu prosessimaiseksi, 1 2 päivän mittaiseksi kerrallaan. Näiden lisäksi tullilaisilla oli mahdollisuus hakea itse yksilöllisiin kuntoutuskursseihin Kelan paikallistoimiston kautta. Nämä kurssit suoritettiin yhdessä Tullin ulkopuolisista organisaatioista tulevien ihmisten kanssa. Kuntoutukseen osallistui vuoden 2014 aikana 59 henkilöä, ja kuntoutuspäiviä kertyi yhteensä Naisten ja miesten samapalkkaisuus Henkilöstön työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työyhteisön toiminta koetaan tasa-arvoiseksi. Olennainen osa tasa-arvoa on samapalkkaisuus, naisille ja miehille maksetaan sama palkka samanarvoisesta työstä samalla työnantajalla. Tullin samapalkkaisuusindeksi vuonna 2014 oli 92,8 % (2013: 94,8 %), miesten saama palkka oli siis 7,8 % korkeampi kuin naisten saama palkka. Vaativuustasoilla 7 sekä naisten palkka on lähes yhtä suuri tai sama kuin miesten palkka. Alhaisin samapalkkaisuusindeksi on vaativuustasolla 11 (85,9 %). Osa edellä mainituista palkkaeroista voidaan selittää perustelluilla palkkauksellisilla erillä, esimerkiksi sillä, että miehet toimivat enemmän kyseisillä vaativuustasoilla jaksotyössä, jolloin kokonaispalkkaa kasvattavat haittalisät, joita maksetaan ilta- ja viikonlopputyöstä sekä sellaisissa tehtävissä, joissa haitallisista työolosuhteista maksetaan olosuhdelisää. Kaavio 10. Tullin samapalkkaisuusindeksi 1-12/2014 (Tahti) 98,5 % 93,0 % 89,2 % 92,5 % 92,3 % 99,5 % 98,9 % 99,4 % 100,0 % 99,7 % 98,5 % 85,9 % 87,2 % 88,3 % Naisten samapalkkaisuusaste Tavoitetaso palkkataso 5.6. Virkistystoiminta Tulli hankkii palveluina henkilöstön työhyvinvointia osaltaan edesauttavia tekijöitä, kuten liikuntaharrastuksia, virkistystä ja vapaa-ajan toimintaa Tullin Urheilukerho ry:n, sen alaisten jäsenyhdistysten sekä Tullin Lomatukisäätiön toiminnan kautta. Tullin Urheilukerho ry ja 17 paikallista jäsenyhdistystä kannustavat vapaaehtoistoiminnallaan Tullin henkilöstöä omaehtoiseen liikuntaan. Jäsenyhdistykset järjestävät lajikohtaisten jaostotoimintojensa ohella vuosittain erilaisia kuntokilpailuja ja -tempauksia, liikuntailtapäiviä sekä Tullin talvi- ja kesämestaruuskilpailuja. Liikunta- ja urheilutapahtumat ovat Tullissa hyvin suosittuja, esimerkiksi mestaruuskisoihin osallistuu vuosittain lähes 400 tullilaista. Tullin 56. talvikisat järjestettiin Vantaalla ja kesäkisat Eckerössä. Ei-kilpailulliset lajit, kuten laturetkihiihto ja maastovaellus, kuuluivat kisojen suosituimpiin lajeihin. Myös European Customs Sports Association`in (ECSA) järjestämiin kansainvälisiin kilpailuihin ja tapahtumiin on Suomesta osallistuttu aktiivisesti. 14 S ivu

16 Tullissa toimii viiden eri henkilöstöjärjestön ja Tullin muodostama Tullilaitoksen Lomatukisäätiö. Säätiö on vuokrannut henkilöstön lomanviettoa varten Degerbyn entisen tulliaseman Ahvenanmaalta sekä entisen rajavartioaseman Laikosta, Rautjärven kunnasta. Säätiön tilat tarjoavat edullisen vaihtoehdon lomailulle. Myös henkilöstöjärjestöillä ja muutamalla urheilukerhon paikallisella jäsenyhdistyksellä on lomamökkejä ja -osakkeita, joita jäsenistö voi vuokrata edullisesti. 6. Henkilöstön kehittäminen Tullialan peruskoulutusta (TPK) suoritti vuonna 2014 yhteensä 86 Tullin operatiivisissa tehtävissä toimivaa opiskelijaa. Tullialan peruskoulutuksen opiskelijat suorittavat peruskoulutuksen yhteydessä myös Tullialan ammattitutkinnon, joka on virallinen II-asteen ammatillinen näyttötutkinto. Tullialan ammattitutkinnon järjestäjänä toimii Tullin kanssa yhteistyösopimuksen tehnyt Kouvolan seudun ammattiopisto, KSAO Aikuisopisto, joka ostaa Tullin koulutukselta tutkintoon valmistavan koulutuksen. Tullialan peruskoulutuksen asiantuntijoille ja erityistehtävissä toimiville henkilöille tarkoitettua TPK:n E-linjaa suoritti 15 Tullin asiantuntijaa. Ensimmäisinä Tullialan ammattitutkinnon saivat valmiiksi yritysten tutkinnonsuorittajaryhmä lokakuussa Tullin henkilöstön ensimmäisinä tutkinnonsuorittajina kukitettiin neljä opiskelijaa helmikuussa Seuraava Tullin opiskelijaryhmä valmistuu syksyllä Ammatillisessa jatko- ja täydennyskoulutusohjelmassa toteutettiin vuonna 2014 kaikkiaan 411 koulutustapahtumaa. Ajankohtaiskoulutuksien painotus oli tarkastuksen, valvonnan, verotuksen ja nimikkeistön alueilla. Tullin sisäiseen, uusille esimiehille suunnattuun valmennukseen osallistui vuoden aikana 50 henkilöä. Tulos- ja kehityskeskustelukoulutukseen osallistui 51 esimiestä. Lisäksi yksittäiset esimiehet opiskelivat mm. HAUS/JOKO-, Johtamisen erikoisammattitutkinto - ja muilla esimieskursseilla Tullin ulkopuolella. Kansainvälinen tullikoulutukseen liittyvä yhteistyö painottui EU-, Venäjä- ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. EU-tullien yhteisen osaamiskartan soveltamista Suomen tullissa vietiin vuoden aikana eteenpäin Tullin henkilöstöhallinnon ja koulutuksen yhteistyönä. Työ kytkeytyy Tullin palkkausjärjestelmän tyyppi-toimenkuvien päivittämiseen. Osaamiskartoitus perustuu EU-tullien yhteiseen osaamisen viitekehykseen, mikä on soveltuvin osin käyttökelpoinen myös Suomen tullissa. Tarkoitus on, että Tullin palkkausjärjestelmän tyyppitehtäviin saataisiin määriteltyä yhteiset osaamiset ja niiden tasot. Osaamistasot olisi siten mahdollista arvioida vuosittain tulos- ja kehityskeskusteluiden yhteydessä. Vuonna 2014 Tullin henkilöstöstä 82 % osallistui henkilöstökoulutukseen. Henkilöstökoulutus sisältää sekä Tullin oman koulutuksen että ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisen. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2014 oli koulutettavapäivää eli 7,5 päivää henkilötyövuotta kohden. Tullin koulutuksen suuri määrä johtuu omasta ammatillisesta peruskoulutuksesta ja kattavasta jatko- ja täydennyskoulutuksesta. Tullitarkastajat Teijo Tarvainen (vas.) ja Pertti Oikkonen Nuijamaan tullista kehittelivät APK-lopputyönään TIR-kuljetusten vikojen merkitsemiseksi vikakoodiston, jota ymmärretään kaikkialla TIR-yhteisössä. Idea vietiin EU:ssa Tullikoodeksikomitean käsiteltäväksi TIR-asioiden kokoukseen, jossa kaikkia jäsenmaat kannattivat sitä varauksettomasti. Miehet palkittiin korkealle tähdänneestä ideastaan Tullissa keväällä S ivu

17 Kaavio 11. Henkilöstökoulutuksen koulutuspanostus Tullissa ja valtionhallinnossa Työpäivä/htv ,5 7,5 4 4,5 4, Tulli Valtio Tullin asiakasyhteistyöhön liittyvien projektien ja vuosisuunnitelmien sisältämien koulutustilaisuuksien lisäksi Tullin koulutukselta tilattiin vuoden 2014 aikana yhteensä 77 asiakaskoulutustilaisuutta. Näihin osallistui yhteensä henkilöä. Lisäksi Tullin asiakkaille suunnatussa Tullialan ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa oli 27 tutkinnon suorittajaa. 7. Työvoimakustannukset ja palkkaus 7.1. Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset sisältävät tehdyn työajan palkat, välilliset palkat ja sosiaaliturvamaksut. Vuonna 2014 Tullin työvoimakustannukset olivat Tahti-järjestelmän mukaan 118,3 miljoonaa euroa (2013: 118,5 milj. euroa), joista varsinaisten palkkojen osuus oli 82,1 % eli noin 97,1 miljoonaa euroa (2013: 98,0 milj. euroa). Varsinaiset palkat sisältävät tehdyn työajan palkat ja välilliset palkat. Välilliset palkkakustannukset olivat kertomusvuonna 23,9 miljoonaa euroa (2013: 24,9 milj. euroa). Välilliset palkkakustannukset sisältävät muun muassa vuosiloma-ajan, sairausajan, koulutusajan ja perhevapaiden palkat. Perhevapaisiin sisältyvät äitiys- ja isyysvapaat sekä sairaan lapsen hoito. Sosiaaliturvakulut ovat 16,5 % työvoimakustannuksista. Työvoimakustannukset laskivat 0,2 % vuodesta Työvoimakustannukset olivat 70,4 % Tullin toimintamenoista. Vuonna 2014 Tullin henkilötyövuoden hinta eli työvoimakustannukset euroa/htv oli ,20 euroa (valtionhallinto: ,50 eur/htv). Henkilötyövuoden hinta on noussut 1,4 % vuodesta S ivu

18 Kaavio 12. Henkilöstön työvoimakustannukset Tullissa ,4 % 16,5 % Tehdyn työajan palkat Välilliset palkat 20,2 % 61,9 % Sosiaaliturva Muut välilliset kustannukset 7.2. Palkkaus Tullin palkkausjärjestelmä (VPJ) muodostuu tehtävän vaativuuteen, henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja ammatinhallintaan sekä kokemukseen perustuvista palkanosista. Edellisten lisäksi voidaan maksaa olosuhdelisää ja muita palkanlisiä ja lisäpalkkioita, kuten kielitaitolisää. Palkkausjärjestelmässä on 18 vaativuustasoa. Kokemusosa on enintään 10 % vaativuusosasta. Henkilökohtainen osa on enintään 34 %. Olosuhdelisä on enintään neljä prosenttia vaativuustason perustasosta. Olosuhdelisää maksetaan sellaisista fyysisen tai psyykkisen työympäristön haitoista, joita ei ole otettu huomioon palkan muissa määräytymisperusteissa ja joita ei voida poistaa työsuojelutoimenpitein. Henkilön suoritusarviointi tehdään tulos- ja kehityskeskustelun yhteydessä. Tulos- ja kehityskeskustelujen pitämistä aiennettiin Kieku-järjestelmän käyttöönoton myötä vuodesta 2014 lähtien siten, että ne tulee pitää aina tammikuun loppuun mennessä. Palkkausjärjestelmän kehittämiseen on asetettu työryhmä vuoden 2015 alusta, ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan Tavoitteena on, että kokemusosa liitetään henkilökohtaisen suoriutumisen arviointiin. Henkilökohtaisen suorituksen arviointiasteikko määritetään kannustavammaksi ja mahdollisesti neliportaiseksi. Tullin palkkausjärjestelmän soveltamisohje ja vaativuustasokartta päivitetään. Lisäksi kehittämisen kohteena on EU:n tullien osaamisen viitekehyksen käyttöönotto sekä tuloskeskustelun ja kehityskeskustelun erottaminen erillisiksi keskusteluiksi siten, että kehityskeskusteluissa tehtäisiin työntekijän itsearviointiin ja esimiehen näkemykseen perustuva osaamisen kehittämisen suunnitelma EU-tullien osaamisen viitekehitystä soveltaen. Kehittämisen seurauksena kenenkään palkka ei tapahtuvien uudistusten vuoksi laske. Kehittäminen tapahtuu yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa, ja työryhmien ohjausryhmänä toimii Tullin palkkatyöryhmä, jossa sopijaosapuolet ovat edustettuina. Vuonna 2014 noin 93 % henkilöstöstä kuului uudistetun palkkausjärjestelmän piiriin. Kertomusvuonna 67 % palkkausjärjestelmään kuuluvista henkilöstöstä työskenteli vaativuustasoilla Yleisimmät vaativuustasot kertomusvuonna olivat 8 ja 9, joihin molempiin kuului noin 17 % palkkausjärjestelmään kuuluvasta henkilöstöstä. Luvut ovat pysyneet samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. 17 S ivu

19 7.3. Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä työajasta oli Tahti-järjestelmän mukaan 76,7 % ja koulutuksen, lomien ja muun ei tehdyn työajan osuus 23,3 %. Vuonna 2014 työpäivien lukumäärä oli 251. Kun vuosityöajasta vähennetään työpäivät, jotka käytettiin vuosilomiin, sairauspoissaoloihin, koulutukseen ja muihin palkallisiin poissaoloihin, niin kokoaikainen henkilö teki Tullissa keskimäärin 192,5 työpäivää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tehtävään, joka vaatii yhden henkilön säännöllistä työaikaa vastaavan varsinaisiin työtehtäviin käytetyn työpanoksen, tarvittiin 1,3 henkilöä. Koulutukseen käytettiin säännöllisestä työajasta 8 työpäivää (3,2 %), vuosilomiin 37,4 työpäivää (14,9 %) ja sairauspoissaoloihin 11,3 työpäivää (4,5 %). Rahana korvatun ylityöajan prosenttiosuus säännöllisestä vuosityöajasta oli 1 % Matkustus Tullin matkustusmenot vuonna 2014 olivat 2,6 miljoonaa euroa. Menot laskivat 1,5 % edellisestä vuodesta. Huomioitava on, että myös henkilömäärä laski samanaikaisesti 2,2 %. Liikkuvien valvontaryhmien toiminta tapahtuu pääosin tien päällä. Lisäksi matkakustannuksia aiheuttavat muun muassa koulutukset ja erilaiset kokoukset. Videoneuvotteluyhteyksien käyttöä on lisätty koulutuksissa ja kokouksissa. Matkakulujen osuus toimintamenoista oli samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna 1,53 % (valtionhallinto: 2,38 %). Matkakulut henkilötyövuotta kohden olivat 1150,82 euroa (vuosi 2013: 1150,04 eur). Suurin menoerä matkustusmenoissa oli päivärahat, ja niiden osuus matkakustannuksista oli 37 %. Toinen suuri menoerä on matkaliput, jotka kattavat 29 % matkakustannuksista. Majoituskulujen osuus on 21 % ja kilometrikorvausten osuus 7 % matkakustannuksista. Kaavio 13. Matkakustannusten jakautuminen 2014 Matkaliput (juna, lento jne.) 29% Majoituskulut 21% Päivärahat 37% Km-korvaukset 7% Muut matkustusmenot 6% 18 S ivu

20 Kaavio 14. Matkakulut henkilötyövuotta kohden ,82 Tullin matkakulut, eur/htv 1134, , , , , , Tiivistelmä Tullissa työskenteli vuoden 2014 lopussa yhteensä henkilöä. Henkilötyövuosimäärä kertomusvuonna oli (2 239,4 htv, joka sisältää harjoittelijat yms.). Henkilöstöstä oli 46,7 % naisia ja 53,3 % miehiä. Henkilöstön keski-ikä nousi hieman edellisestä vuodesta ollen nyt 46,8 vuotta. Taulukko 5. Yhteenveto Tullin henkilöstötilinpäätöksen tiedoista Yhteenveto Henkilömäärä HTV (Prima ja Kieku) HTV (Tahti, sis. Harjoittelijat yms) 2532,4 2443,3 2332,2 2286,5 2280,5 2274,6 2239,4 Keski-ikä 43,5 44, ,5 45,7 46,2 46,8 Naisten %-osuus 46,2 46,2 46,5 46,9 46,4 46,2 46,7 Virka-suhteisten %-osuus 96, ,6 95,4 95,1 96,3 Osa-aikaisten %-osuus 5,9 5,6 6,9 7,7 6,9 6,6 5,7 Määräaikaisten %-osuus 8,3 5,7 4,3 3,9 4,9 5,3 4,8 Koulutustasoindeksi 4,4 4,5 4,5 4,5 4,5 4,6 4,6 Koulutuspanos pv/htv 8 10,6 6,9 6,6 8 6,5 7,5 Poistuma % henkilöstöstä 7,8 8,9 6,6 5,5 6,0 5,9 4,8 Sairauspoissaolot työpv/htv 12,6 12,2 12,4 12,7 12,4 11,9 11,4 Tapaturmapoissaolot, työpv/htv 0,5 0,3 0,7 0,7 0,5 0,8 0,5 Työvoimakustannukset milj. eur 115,0 116,3 113,5 113,2 116,0 118,5 118,3 Palkkasumma milj. eur 93,2 94,3 92,7 93,2 96,0 98,0 97,1 Henkilöstökoulutuksen laajuus oli oppimistyöpäivää eli 7,5 päivää htv:ta kohden. Henkilöstön koulutustasoindeksin arvo oli edellisen vuoden tapaan 4,6. Sairauspoissaolojen lukumäärä vuonna 2014 oli työpäivää, mikä on 4,6 % edellisvuotta vähemmän. Henkilötyövuotta kohden sairauspoissaolopäiviä oli 11,4 työpäivää. Poissaolojen määrä sairaustapausta kohden kesti keskimäärin 4,2 työpäivää. Tapaturmapoissaoloja oli 0,5 työpäivää/htv. 19 S ivu

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa Käyttäjäfoorumi klo13.00-13.30 Markku Kivioja, Valtiokonttori Henkilöstöjohtamisen tarpeet ja valmiudet Kiekun erilaiset roolit henkilöstötiedon

Lisätiedot

Henkilötyövuodet

Henkilötyövuodet 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki 18.4.2006 Laatijat: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2005 1. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2005

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Erikoissuunnittelija Ville Handolin 1 Geologian tutkimuskeskus GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa työ-

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011

Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011 Maaliskuu 212 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö Valtion henkilöstökertomus 211 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Osa-aikaiset

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Valtion henkilöstökertomus 212 Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Elokuu 213 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Sukupuolirakenne... 4 2.3 Ikärakenne...

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 VALTION ASUNTORAHASTO 2 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 3. Työajan käyttö ja työvoimakustannukset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä... 2 1.2.3

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2010... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työajan henkilöstökustannusten kaavamainen jako bruttotyöajan, tehdyn työajan ja tehokkaan

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 VALTION ASUNTORAHASTO 2 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 3. Työajan käyttö ja työvoimakustannukset

Lisätiedot

Välittäminen on puuttumistakin

Välittäminen on puuttumistakin Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET... 3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET... 3 1.3 SUKUPUOLIRAKENNE...

Lisätiedot

Dnro 57/8.4.2/

Dnro 57/8.4.2/ Henkilöstötilinpäätös 2008 1 1. KATSAUS VUOTEEN 2008...2 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ...6 4. HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE...8 5. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE...10

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Valtion henkilöstötilinpäätös 2011

Valtion henkilöstötilinpäätös 2011 Valtion henkilöstötilinpäätös 2011 Toukokuu 2012 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila /VM-julkaisutiimi

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Osaamisen ja sivistyksen asialla

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Osaamisen ja sivistyksen asialla HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Osaamisen ja sivistyksen asialla SISÄLTÖ Sivu JOHDANTO TIIVISTELMÄ.. 1 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 2 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 3 1.2.2 Sukupuolijakauma..

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

OHJEITA LOMAKKEEN TÄYTTÄMISEEN

OHJEITA LOMAKKEEN TÄYTTÄMISEEN OHJEITA LOMAKKEEN TÄYTTÄMISEEN Tässä tutkimuksessa kerättäviä tietoja yrityksestä ja vuonna 2015 järjestetystä koulutuksesta on raportoitu yleensä mm. yrityksen tilinpäätöksen yhteydessä, henkilöstökertomuksessa

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Vastuuhenkilö Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina

Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina - Irma Väänänen-Tomppo Taustatietoa tutkimusaineistoista Kyselyn otos on poimittu satunnaisotannalla valtion henkilörekisteristä, jolloin

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2006

Henkilöstökertomus 2006 Konsernipalvelut Sisällysluettelo ALUKSI 3 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 4 1.1 Henkilötyövuodet 4 1.2 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 6 1.3 Virka- ja työsuhteinen henkilöstö 7 1.4 Ikärakenne 8

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Kaikki hyvin työssä ja riskipyramidissa?

Kaikki hyvin työssä ja riskipyramidissa? Kaikki hyvin työssä ja riskipyramidissa? Valtio-Expo 7.5.29 Irma Väänänen-Tomppo Henkilöstöriskien johtamisen mittaristo, Valtio (Budjettitalouden virastot ja laitokset) Työkyvyttömyyseläkealkavuus,77

Lisätiedot

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS TASKUTILASTO Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS Valtion työmarkkinalaitos Kesäkuu 2006 3 SISÄLLYS Tiedot ovat marraskuun 2005 viimeiseltä

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto Maakuntahallitus 21.3.2016, Erillisliite 3 Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto 1 TIIVISTELMÄ 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...3 1.1 Palvelussuhteen luonne...3 1.2 Henkilöstön palvelussuhteet vastuualueittain...4

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 VALTION ASUNTORAHASTO 2 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 3. Työajan käyttö ja työvoimakustannukset

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2001

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2001 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 21 Henkilöstöraportin tarkoitus Ihmiset ovat palvelutuotantomme keskeisin voimavara. Henkilöstöön liittyvien muutostrendien seuraaminen on taas yksi keskeinen yhteistoiminnan

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2012

Henkilöstötilinpäätös 2012 Henkilöstötilinpäätös 2012 Dnro 415/01 00 02/13 2 (11) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Henkilöstörakenne... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet... 3 2.2 Osa-aikaiset ja määräaikaiset palvelussuhteet...

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestel y

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestel y Henkilöstöjaosto 22.12.2014 Yhtymähallitus 26.1.2015 Henkilöstöjaosto 23.2.2015 Yhtymähallitus 30.3.2015 Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestel y 1 Työuran aikana kenen tahansa työkyky ja työssä

Lisätiedot