Tullin henkilöstötilinpäätös

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tullin henkilöstötilinpäätös"

Transkriptio

1 Tullin henkilöstötilinpäätös 2014

2 Sisällysluettelo 1. Henkilöstöjohdon terveiset Johdanto Henkilöstörakenne Henkilöstön määrä Henkilöstön sukupuolirakenne Henkilöstön ikärakenne Palvelussuhteen luonne Henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstön uusiutuminen Henkilöstön työhyvinvointi Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot tunnusluvut ja kaaviot Sairauspoissaolojen syyt Työtapaturmat Kuntoutus Naisten ja miesten samapalkkaisuus Virkistystoiminta Henkilöstön kehittäminen Työvoimakustannukset ja palkkaus Työvoimakustannukset Palkkaus Työajan käyttö Matkustus Tiivistelmä... 19

3 1. Henkilöstöjohdon terveiset Tullin henkilöstömäärä supistui kuudetta vuotta peräjälkeen. Vuoden 2008 jälkeen Tullin henkilöstömäärä on vähentynyt yli kolmella sadalla henkilöllä. Tiedossa olevien kehysten mukaan Tullin henkilöstömäärän väheneminen jatkuu tänä vuonna ja myös tulevina vuosina. Tullin määrärahoista 70 % kuluu henkilöstökuluihin. Tullin johdon tavoitteena on, että myös tulevina vuosina riittävät henkilöstöresurssit painopisteiden mukaisissa ydintehtävissä saadaan ylläpidettyä. Vähenevät resurssit myös pakottavat ajattelemaan asioita uudella tavalla ja kehittämään entistä tehokkaampia työnteon malleja. Työhyvinvointiin satsaaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta Tullin yhteiskunnan kannalta tärkeät tehtävät saadaan hoidettua myös jatkossa. Positiivista on muun muassa se, että Tullin sairauspoissaolot henkilöä kohden vähenivät edelleen. Viime vuonna ne olivat alhaisimmillaan viimeiseen seitsemään vuoteen. Suunta on oikea ja henkilöstön työkyvyn paraneminen ja siitä huolehtiminen korostuu tilanteessa, jossa tekijöitä on entistä vähemmän ja työmäärä pysyy ennallaan tai jopa lisääntyy. Yhteisenä tavoitteena on edelleen saada henkilöstön työkykyä parannettua ja sairauspoissaoloja vähennettyä. Tämä tavoite on kirjattu myös Tullin tulostavoitteisiin. Toivottavasti tulevina vuosina tilanne olisi yhtä hyvä kuin valtionhallinnossa keskimäärin ellei jopa parempi. Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä Jokainen meistä on vastuussa omasta työhyvinvoinnista ja päivittäistä työntekoa tai työyhteisöä häiritsevät asiat tulisi pystyä tuomaan rakentavasti ja rohkeasti esille. Tullissa on toimivat mallit asioiden ratkaisemiseksi. Ristiriitojen ratkaiseminen onnistuu paremmin, kun asioihin tartutaan riittävän ajoissa. Esimiesten yhtenä tärkeimpänä tehtävänä on omista työntekijöistä huolehtiminen ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen. Tullin uusissa tiloissa Pasilassa henkilöstöllä on käytössä sähköisesti säädettävät työpöydät, joiden avulla ergonomiaa saadaan parannettua ja sitä kautta ainakin osa tuki- ja liikuntaelinvaivoista ehkäistyksi. Nämä olivat suurin sairastamisen syy viime vuonna. Pasilassa käytettyä toimitilakonseptia on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa myös muualle Suomeen. Työergonomiasta huolehtiminen on myös muissa kuin toimistotehtävissä tarpeen. Vuorotyössä muun muassa tasapuolinen ja oikeudenmukaiseksi koettu työvuorosuunnittelu, jossa toteutuu ennustettavuus, on avainasemassa työssä jaksamisen kannalta. Myös työvälineiden tulee olla kunnossa. Tullin uusien virkavaatteiden koekäyttö on alkanut ja ensi vuoden alussa tullilaisten käytössä on laadukkaat ja toimivat virkavaatteet, jotka eivät enää kalpene muiden virkakuntien vastaaville päinvastoin. Työterveyslaitoksen toteuttaman Tullin työhyvinvointikyselyn purkutilaisuudet ovat käynnissä. Tulokset olivat pääosin parempia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, mutta kehitettävää riittää. Yksiköiden väliset erot tuloksissa olivat huomattavan suuria. Kyselystä ja purkutilaisuuksissa henkilöstöltä saatu palaute on tärkeää saada eteenpäin ja konkreettisiksi käytännön teoiksi työhyvinvoinnin parantamiseksi. Myös seuranta on tärkeää ja sen varmistaminen, että yhteisesti sovitut asiat tulevat osaksi arkea eivätkä jää vain puheiksi. Henkilöstöhallinto tarjoaa apuaan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tullissa on viime vuosina toteutettu Valtiokonttorin Kaiku-rahoituksen avulla mittavia työhyvinvoinnin kehittämishankkeita, joista on saatu hyviä kokemuksia ja tuloksia. Tarkoitus on jatkaa näiden hankkeiden toteuttamista, ja toivottavasti saatuja oppeja osataan jakaa muihinkin työyksiköihin. Henkilöstöhallinto tarjoaa myös sisäisiä valmennuksia liittyen muun muassa työyhteisön toimivuuteen, muutostilanteisiin, esimiestyöhön ja työsuojeluasioihin. Aurinkoista kevättä toivottaen, Juha Madetoja Henkilöstöpäällikkö 2 S ivu

4 2. Johdanto Tullin henkilöstötilinpäätös tarjoaa tietoa henkilöstön määrästä, rakenteesta ja uusiutumisesta. Lisäksi käsitellään työhyvinvointia, henkilöstön kehittämistä, työvoimakustannuksia ja palkkausta. Tarkasteluvuosi on 2014, mutta tiettyjen tunnuslukujen kehittymistä kuvataan myös pidemmältä ajanjaksolta. Tiedot perustuvat Tahti-henkilöstötietojärjestelmään, henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan Prima-järjestelmään 1 9/2014 ja Kieku-järjestelmään 10 12/2014 sekä koulutuksen ja työterveyshuollon raportteihin. Tahti-henkilöstötietojärjestelmään Kieku-järjestelmästä siirtyneissä tiedoissa vuodelta 2014 on ollut virheellisyyksiä, joten Tahdista haetuissa tiedoissa voi olla epätarkkuutta. 3 S ivu

5 3. Henkilöstörakenne 3.1. Henkilöstön määrä Tullissa työskenteli vuoden 2014 lopussa yhteensä henkilöä, joka oli 2,2 % edellistä vuotta vähemmän. Todellisia työpanoksia mittaava henkilötyövuosimäärä* ) oli 2 234, joka oli 1,5 % vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Ylitöiden ja varallaolon määrä oli 18 henkilötyövuotta. Tahti-henkilötietojärjestelmän mukainen henkilötyövuosimäärä oli 2 239,4, ja se sisältää myös sellaiset työsuhteet, joissa Tulli ei ole ollut palkanmaksajana, muun muassa harjoittelijat. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Tullin henkilöstömäärä on laskenut huomattavasti, mikä johtuu mm. valtion tuottavuusohjelman mukaisesta vähennysvelvoitteesta ja niukentuneista määrärahoista. Vuodesta 2008 vähennystä on tullut 320 henkilöä (-293 htv). Kaavio 1. Henkilöstön määrä ja henkilötyövuosimäärä Tullissa ,6 2239, Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa Henkilötyövuosien (HTV) määrä vuoden aikana *) Henkilötyövuodella tarkoitetaan säännöllistä normaalia vuosityöaikaa, johon ei lasketa ylitöitä eikä muuta normaalin työajan ylittävää työaikaa. Palkallinen ja osapalkkainen sairausaika eivät pienennä henkilötyövuotta. Kokoaikaisen henkilön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi. Tullin henkilöstöstä miltei puolet sijoittui toimipaikkaosastolle tullitoimipaikkoihin. 20 % henkilöstöstä sijoittui valvontaosastolle ja saman verran myös ulkomaankauppa- ja verotusosastolle. Tullilaboratorioon sijoittui 3 % ja hallintoon ja esikuntaan sijoittui yhteensä 13 % henkilöstöstä. 4 S ivu

6 Kaavio 2. Henkilöstön jakauma osastoittain Tullissa % 1 % 12 % 20 % 20 % 44 % TOIMIPAIKKAOSASTO VALVONTAOSASTO ULKOMAANKAUPPA- JA VEROTUSOSASTO HALLINTO-OSASTO TULLILABORATORIO PJ + ESIKUNTA + EDUNVALVONTA 3.2. Henkilöstön sukupuolirakenne Vuonna 2014 naisten osuus Tullin henkilöstöstä oli 46,7 % ja miesten osuus 53,3 %. Sukupuolijakauma on pysynyt vuodesta 2008 lähtien samalla tasolla, ja se vastaa suuruusluokaltaan valtion tilannetta yleisesti. Asiantuntijatehtävissä toimivista naisia oli 49,6 % (valtionhallinto: 50,3 %). Naisten osuus asiantuntijatehtävissä on viime vuosina säilynyt ennallaan. Esimies- ja johtotehtävissä naisten osuus henkilöstöstä oli Tullissa selvästi korkeampi kuin valtionhallinnossa. Esimiestehtävissä toimivista naisia oli 50,0 % (valtionhallinto: 27,7 %) ja johtotehtävissä toimivista 50,0 % (valtionhallinto: 34,9 %). Huomattavin muutos Tullin henkilöstön sukupuolirakenteessa on tapahtunut esimiestehtävien osalta. Vuodesta 2008 naisten osuus esimiehistä on noussut 18,9 prosenttiyksikköä. Kaavio 3. Sukupuolten osuudet Tullin johdosta, esimiehistä ja asiantuntijoista vuosina Vertailu valtionhallintoon vuonna Johtotehtävissä toimivista 57,7 % 57,7 % 50,0 % 52,6 % 50,0 % 54,5 % 50,0 % 65,1 % 42,3 % 42,3 % 50,0 % 47,4 % 50,0 % 45,5 % 50,0 % 34,9 % Valtio 2014 Miehet Naiset 5 S ivu

7 Esimiestehtävissä toimivista 68,9 % 70,7 % 62,1 % 61,3 % 59,3 % 52,5 % 50,0 % 72,3 % 31,1 % 29,3 % 37,9 % 38,7 % 40,7 % 47,5 % 50,0 % 27,7 % Valtio 2014 Miehet Naiset Asiantuntijatehtävissä toimivista 49,6 % 50,4 % 49,7 % 49,7 % 50,8 % 51,4 % 50,4 % 49,7 % 50,4 % 49,6 % 50,3 % 50,3 % 49,2 % 48,6 % 49,6 % 50,3 % Valtio 2014 Miehet Naiset 3.3. Henkilöstön ikärakenne Tullin henkilöstön keski-ikä nousi hieman edellisestä vuodesta ja oli 46,8 vuotta (valtionhallinto: 46,3 vuotta). Naisten keski-ikä oli 46,9 ja miesten 46,7 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on noussut tasaisesti vuodesta 2008, jolloin se oli 43,5 vuotta. Kaavio 4. Henkilömäärät ikäluokittain Ikäluoka Vuosi 2014 on keltaisella värillä 6 S ivu

8 Suurin yksittäinen ikäryhmä oli vuotiaat, joita oli henkilöstöstä 34,2 %. Vähintään 45-vuotiaita oli Tullin henkilöstöstä 57,1 % (valtionhallinto: 57,3 %). Vuonna 2014 oli 60-vuotiaita ja sitä vanhempia työntekijöitä 8,7 % henkilöstöstä (valtionhallinto: 11,1 %). Kaavio 5. Tullin henkilöstön ikärakenne valtion keskimääräiseen ikärakenteeseen suhteutettuna Tullin henkilöstön ikärakenne % henkilöstöstä 35,00% 30,00% 25,00% 20,00% 15,00% 10,00% 5,00% 0,00% 0,31% 0,35% 5,82% 5,60% 34,16% 31,55% 17,19% 18,55% 13,66% 15,60% 11,24% 11,15% 0,22% Miehet Naiset Tulli yht. Valtio 40,00% 35,00% 30,00% 25,00% 20,00% 15,00% 10,00% 5,00% 0,00% Ikärak enne 0,31% 3.4. Palvelussuhteen luonne Vuonna 2014 pääosa henkilöstöstä, 96,3 %, työskenteli virkasuhteessa. Valtionhallinnossa virkasuhteessa työskentelevien osuus oli 87,4 %. Määräaikaisessa palvelussuhteessa Tullissa työskenteli 4,8 % henkilöstöstä (valtionhallinto: 12,7 %), kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 5,3 %. Osa-aikaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä oli 5,7 % (valtionhallinto: 5,6 %). Vähennystä edelliseen vuoteen 0,9 prosenttiyksikköä. Osa-aikatyötä tekevistä oli naisia 75,4 % (valtionhallinto: 76,5 %). Naisilla osaaikaisuuden korostumista selittävät esim. lasten hoitoon liittyvät työaikajärjestelyt ja osa-aikaeläkkeen yleisempi käyttö. 7 S ivu

9 Kaavio 6. Osa-aikaisten henkilöiden prosenttiosuus henkilöstöstä Tullissa ja valtionhallinnossa ,00% 9,00% 8,00% 7,00% 6,00% 5,00% 6,60% 6,00% 5,70% 5,60% 4,00% Tulli Valtio 3.5. Henkilöstön koulutusrakenne Vuonna 2014 Tullin koulutustasoindeksi oli edellisen vuoden tapaan 4,6* ). Naisten koulutustasoindeksi oli 4,8 ja miesten 4,5. Koko valtion sektorin koulutustasoindeksi oli 5,3. *) Koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti. Koulutustasoindeksi on keskiarvo henkilöiden koulutusasteesta. Asteikko ilmenee taulukosta 1. Kaavio 7. Tullin ja valtion henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan S ivu

10 Valtionhallinnon yleiseen koulutusrakenteeseen verrattuna Tullin henkilöstössä on suhteessa enemmän keskiasteen tutkinnon suorittaneita ja toisaalta vähemmän ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutuksen suorittaneita. Vuonna 2014 Tullin henkilöstöstä 29,5 % oli korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneita (valtionhallinto: 45,7 %). Valtionsektorin korkeampi koulutusaste selittyy sillä, että tietyissä virastoissa, kuten ministeriöissä, suuri osa henkilöstöstä on korkeakoulututkinnon suorittaneita. Taulukko 1. Koulutusrakenne Tullissa ja valtionhallinnossa 2014 Koulutusrakenne Tulli Valtio 1-2 Perusaste 1,50 % 2,46 % 3 Keskiaste 41,60 % 27,04 % 5 Alin korkea-aste 23,40 % 22,38 % 6 Alempi korkeakouluaste 15,12 % 13,84 % 7 Ylempi korkeakouluaste 13,97 % 27,35 % 8 Tutkijakoulutusaste 0,44 % 4,53 % Koulutusaste tuntematon 3,97 % 2,40 % 4. Henkilöstön uusiutuminen Henkilöstön poistuma oli vuonna 2014 Tullissa 4,83 % (2012: 5,88 %). Luvussa ovat mukana mm. toisen työnantajan palvelukseen ja eläkkeelle siirtyneet sekä kuolleet henkilöt. Eläkkeelle siirtyminen on samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna: vuonna 2014 eläkkeelle jäi 42 henkilöä, kun vuoden 2013 vertailuluku oli 45 henkilöä. Keskimääräinen eläköitymisikä oli 62 vuotta. Vuoden 2014 aikana Tullin palvelukseen uutena henkilönä tuli 28 henkilöä, mikä on 1,2 % vuoden 2014 lopun henkilöstöstä. Taulukko 2. Tullin lähtövaihtuvuus *) Poistuneet Muu valtion virasto / laitos 16 7 Kunta, kuntainliitto, seurakunta 4 0 Yksityinen sektori 4 5 Eläke Kuollut 4 1 Muu/tuntematon syy Yhteensä *) Tiedot perustuvat Prima- ja Kieku-järjestelmiin. 9 S ivu

11 5. Henkilöstön työhyvinvointi Hyvä fyysinen kunto ja henkinen vireys ovat merkittäviä terveyttä ja työkykyä tukevia tekijöitä. Myös työssä viihtyminen, ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet ja työyhteisön toimivuus ovat erittäin tärkeitä työssä jaksamisen elementtejä. Työsuojelun, johtamismenetelmien ja työnhallinnan vahvistamisen avulla sekä tarvittaessa työjärjestelyin huolehditaan hyvästä työilmapiiristä. Työterveyshuollon ja kuntoutuksen keinoin unohtamatta työntekijän omaa aktiivista panosta pyritään tarpeen mukaan vahvistamaan työkyvyn säilymistä koko työuran ajan. Tullin sairauspoissaoloja seurataan kuukausittain yksikkökohtaisilla raporteilla. Henkilöstöhallinto tarttuu sairauspoissaoloihin liittyviin ilmiöihin yhteistyössä esimiesten ja työterveyshuollon kanssa. Osatyökykyisten työllistymistä tuetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa mietittävin keinoin. Vuonna 2014 tulos- ja kehityskeskusteluihin on otettu mukaan 58 vuotta täyttäneiden tai seuraavan viiden vuoden aikana eläköityvien osalta kohta, jossa keskustellaan työssä jaksamisesta ja osaamisen siirtämisestä. Sovitut toimenpiteet kirjataan lomakkeelle. Vuoden 2011 alusta käyttöön otettua varhaisen välittämisen toimintamallia jalkautettiin edelleenkin esimiehille ja henkilöstölle. Varhainen välittäminen on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhdessä sopima toimintamalli, jolla edistetään työkykyä uhkaavien ongelmien tunnistamista ja niihin tarttumista mahdollisimman varhain. Vuonna 2014 Tullilla oli kolme työterveyshuollon palveluntarjoajaa: Vita lääkäriasema Oy pääkaupunkiseudulla, Cityläkarna Ahvenanmaalla ja Terveystalo Oy muualla Suomessa. Tulli on syventänyt paikallista yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. On pidetty paikallisia yhteistyöpalavereita eri paikkakunnilla, joihin on osallistunut paikallinen työterveyshuolto, Tullin esimiehet ja henkilöstöhallinnon edustus. Yhteistyön syventämisestä ja kohdennetuista tukitoimista on saatu hyviä kokemuksia ja sairauspoissaoloja laskettua. Nuijamaalla toteutettiin vuonna 2013 Valoa Idästä -niminen työhyvinvoinnin ja toiminnankehityshanke, jonka seuranta tapahtui vuoden 2014 aikana. Seuranta suoritettiin mm. osallistumalla palavereihin ja haastattelemalla henkilökuntaa ja esimiehiä. Seurantaa jatketaan myös vuonna Vuonna 2014 aloitettiin Stadin Kaiku hanke, jonka tavoitteena on työhyvinvoinnin edistäminen työkäytäntöjä ja toimintatapoja kehittämällä, tukemalla organisaatiouudistusta esimerkiksi toimenkuvien selkeyttämisen kautta sekä saada henkilöstön, esimiesten ja johdon välinen vuorovaikutus avoimeksi ja yhteistyökykyiseksi. Hankkeeseen kuuluu määrittää keväällä 2015 Helsingin tullin kehityskohteet, joiden toteutumista tullaan seuraamaan. Tullissa toteutettiin Työterveyslaitoksen työilmapiirikysely (Tulli selvityskysely) marraskuussa 2014, joka oli hieman lyhennetty versio Tullissa aiemmin teetetyistä Parempi työyhteisö -työilmapiiritutkimuksista. Vastausprosentti kyselyyn oli hyvä 74 %. Tutkimuksen mukaan Tullin toiminta on yleisesti hyvää ja vertailukelpoista muuhun valtionhallintoon. Myös henkilöstöasioissa Tulli on ollut valtionhallinnossa edelläkävijöiden joukossa. Lisäksi asiakaskokemus on hyvin myönteinen. Kehitettävää löytyy kuitenkin johtamisessa ja esimiestyössä. Henkilöstö odottaa muun muassa enemmän tasapuolisuutta töiden jaossa, alaisten kuuntelemista, palautetta ja kannustamista esimiehiltä, vastuunottamista sekä asioihin puuttumista tarvittaessa Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen *) lukumäärä vuonna 2014 oli työpäivää, mikä oli 4,6 % edellisvuotta vähemmän. Tullilainen oli sairauden takia pois töistä siis keskimäärin 11,4 työpäivää viime vuoden aikana. Koko valtionhallinnon sairauspoissaolojen määrä oli 8,9 työpäivää/htv. Yksi sairauspoissaolo Tullissa kesti keskimäärin 4,20 työpäivää. Sairaustapauksien lukumäärä oli (vuosi 2013: 6171). Tämä oli 2,8 % vähemmän kuin vuonna Lyhyiden 1 3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista oli 78,4 % nousten hieman edellisen vuoden arvosta (valtionhallinto: 76,2 %). Kaikista sairauspoissaolopäivistä 1-3 päivän sairauspoissaolopäivien osuus oli 33,1 % % (2013: 31,2 %). Ilman sairauspoissaoloja vuonna 2014 oli 22,1 % koko henkilöstöstä (valtionhallinto: 37,9 %). Luku on merkit- 10 S ivu

12 tävästi, noin 20 %, laskenut edellisestä vuodesta, ja on alhaisimmillaan kuuteen edelliseen vuoteen verrattuna, mikä on hieman huolestuttavaa. Vuonna 2014 sairauspoissaolojen vuoksi Tulli menetti 101,5 henkilötyövuotta, minkä hinta työvoimakustannuksina oli noin 5,4 milj. euroa **). Jos sairauspoissaolojen määrää pystyttäisiin vähentämään nykyisestä 11,4 työpäivästä/htv 9,0 työpäivään/htv, niin Tulli saisi käyttöönsä 21,4 henkilötyövuotta lisää. Työterveyspalvelujen kustannukset nettona vuonna 2014 olivat 386,90 euroa/htv (valtionhallinto: 452,10 eur/htv). Nousua vuoteen 2014 on tapahtunut Tullissa 14,70 euroa/htv, mutta valtionhallinnon keskiarvoon verrattuna kustannukset ovat edelleenkin alhaisemmalla tasolla. Tullissa on käytössä varhaisen välittämisen malli, jonka tavoitteena on edistää henkilöstön työkykyä ja terveyttä, ylläpitää hyvää työilmapiiriä sekä vähentää turhia työstä johtuvia sairauspoissaoloja. Toimintamalli otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa. Varhaisen välittämisen toimintamallista annetaan pyydettäessä koulutusta henkilöstöhallinnon toimesta. Sairauspoissaolojen määrä on yksi työhyvinvoinnin mittari. Poissaolojen vähentämiseen voidaan vaikuttaa muun muassa töiden järjestelyillä, ergonomia-asioista huolehtimalla, ristiriitoihin puuttumalla ja hyvällä esimiestyöllä. Sairauspoissaolojen vähentyminen vaikuttaa osaltaan taas siihen, että työt jakautuvat työyhteisössä tasaisemmin, ja työstä aiheutuva kuormitus vähenee. *) Sairauslomat lasketaan viiden työpäivän mittaisen työviikon mukaisesti eikä edellisen vuoden aikaisia tapahtumia huomioida. **) Tullin henkilötyövuoden hinta (työvoimakustannukset eur/htv) vuonna 2014 oli ,20 euroa. Työvoimakustannusten määritelmä ks. kappale 7.1 Työvoimakustannukset Sairauspoissaolot tunnusluvut ja kaaviot Taulukko 3. Sairauspoissaoloihin liittyviä tunnuslukuja Tullissa ja valtionhallinnossa S ivu

13 Kaavio 8. Sairaustapauksien pituuksien jakautuma Tullissa sekä valtionhallinnossa 40,0 % Sairaustapauksien pituuksien jakauma Tullissa 35,0 % 30,0 % 25,0 % 31,3 % 25,7 % 20,0 % 15,0 % 18,2 % 16,8 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 6,2 % 0,72% 0,73% 0,35% Yli 130 päivää Sairaustapauksien pituuksien jakautuma valtiolla 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 34,3 % 25,8 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 16,1 % 16,7 % 6,2 % 0,40% 0,33% 0,16% Yli 130 päivää 5.2. Sairauspoissaolojen syyt Yleisimmät sairauslomien syyt vuonna 2014 olivat Terveystalon ja Vitan tilastojen mukaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet (35 %), infektiot (18 %) ja mielenterveyden häiriöt (14 %). Tuki- ja liikunta-elinsairauksien määrä on noussut edellisestä vuodesta 11 prosenttiyksikköä ja infektioiden määrä on noussut kaksi prosenttiyksikköä. Mielenterveyden häiriöiden määrä on pysynyt samana. Kolme yleisintä tautiryhmää kattaa 66 % Terveystalon ja Vitan tilastoimista sairauspoissaoloista. Huomioitavaa on, että muiden tarkemmin erittelemättömien sairauslomien määrä on laskenut 14 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Terveystalon ja Vitan tilastoimat sairauspäivät kattavat 78 % kaikista sairauspäivistä. Sairauksista johtuvia työterveyshuollossa käyntejä kertyi 3,5 kappaletta jokaista henkilötyövuotta kohden (2013: 3,9 kpl/htv), joka on huomattavasti alle valtionhallinnon keskiarvon (4,2 käyntiä/htv). 12 S ivu

14 Tullissa pyritään tarttumaan työkykyongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Henkilöstön terveydentilasta johtuviin ongelmiin mietitään ratkaisukeinoja yhteistyössä työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa työkykyneuvottelussa, johon osallistuvat asianosainen henkilö, esimies ja henkilöstö-hallinnon edustaja. Keinoina työkyvyn tukemiseksi ovat muun muassa työkuormituksen tilapäinen keventäminen erilaisin työjärjestelyiin, osittaiset virkavapaat, osasairauspäivärahan käyttäminen, työkokeilut, KELAn yksilöperusteiset kuntoutukset sekä muut kuntoutusmuodot. Kaavio 9. Terveystalon ja Vitan tilastoimien sairauspoissaolojen syyt Mielenterveyden häiriöt 2% 13% 19% 14% 18% Hengityselinten sairaudet Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Tapaturmat ja vammat 35 % Verenkierto- ja aineenvaihduntasairaudet Muut diagnoosit 5.3. Työtapaturmat Tullin henkilöstölle kertyi vuonna 2014 työtapaturmasta aiheutuneita poissaoloja 0,5 työpäivää/htv. Tapaturmapoissaolot vähenivät 0,3 työpäivää/htv vuodesta 2013 ja olivat myös aiempaa lyhyempiä. Yksi työtapaturmapoissaolo kesti keskimäärin 12,6 työpäivää. Taulukko 4. Työtapaturmapoissaoloihin liittyviä tunnuslukuja Tullissa ja valtionhallinnossa Kuntoutus Kuntoutuksessa pilotoitiin vuonna 2014 voimavarojen kohdistamista prosessimaiseen, lyhytkestoiseen ja mieluummin alueelliseen kuntoutukseen. Kohteet valitaan erilaisten tunnuslukujen, kuten ilmapiirimittausten ja sairauspoissaolojen perusteella. Erityisesti työterveyshuollon roolia hakijoiden valinnassa on lisätty, jotta saadaan tarpeen mukaista kuntoutusta. Uudistuksilla pyritään siihen, että Tullin työntekijöiden olisi helpompi osallistua kuntoutuksiin. Kansaneläkelaitoksen kuntoutuslinja myönsi vuonna 2014 Tullille yhden lyhytmuotoisen ASLAK-kuntoutuksen, joka järjestettiin Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä. Lisäksi Tullin henkilöstölle järjestettiin ns. ennaltaehkäisevänä kuntoutusmuotona yksi 10 hengen kuntoremonttikurssi Kuntoutus Peurungassa. Tämä 13 S ivu

15 painottui osittain henkiseen hyvinvointiin. Lappeenrannan kylpylässä järjestettiin pilottina 10 henkilölle alueellinen kuntoutuskurssi (kuntoremonttikurssi), johon paikalliset työterveyslääkärit nimesivät henkilöitä tarpeen mukaiseen kuntoutukseen. Kurssi oli suunniteltu prosessimaiseksi, 1 2 päivän mittaiseksi kerrallaan. Näiden lisäksi tullilaisilla oli mahdollisuus hakea itse yksilöllisiin kuntoutuskursseihin Kelan paikallistoimiston kautta. Nämä kurssit suoritettiin yhdessä Tullin ulkopuolisista organisaatioista tulevien ihmisten kanssa. Kuntoutukseen osallistui vuoden 2014 aikana 59 henkilöä, ja kuntoutuspäiviä kertyi yhteensä Naisten ja miesten samapalkkaisuus Henkilöstön työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työyhteisön toiminta koetaan tasa-arvoiseksi. Olennainen osa tasa-arvoa on samapalkkaisuus, naisille ja miehille maksetaan sama palkka samanarvoisesta työstä samalla työnantajalla. Tullin samapalkkaisuusindeksi vuonna 2014 oli 92,8 % (2013: 94,8 %), miesten saama palkka oli siis 7,8 % korkeampi kuin naisten saama palkka. Vaativuustasoilla 7 sekä naisten palkka on lähes yhtä suuri tai sama kuin miesten palkka. Alhaisin samapalkkaisuusindeksi on vaativuustasolla 11 (85,9 %). Osa edellä mainituista palkkaeroista voidaan selittää perustelluilla palkkauksellisilla erillä, esimerkiksi sillä, että miehet toimivat enemmän kyseisillä vaativuustasoilla jaksotyössä, jolloin kokonaispalkkaa kasvattavat haittalisät, joita maksetaan ilta- ja viikonlopputyöstä sekä sellaisissa tehtävissä, joissa haitallisista työolosuhteista maksetaan olosuhdelisää. Kaavio 10. Tullin samapalkkaisuusindeksi 1-12/2014 (Tahti) 98,5 % 93,0 % 89,2 % 92,5 % 92,3 % 99,5 % 98,9 % 99,4 % 100,0 % 99,7 % 98,5 % 85,9 % 87,2 % 88,3 % Naisten samapalkkaisuusaste Tavoitetaso palkkataso 5.6. Virkistystoiminta Tulli hankkii palveluina henkilöstön työhyvinvointia osaltaan edesauttavia tekijöitä, kuten liikuntaharrastuksia, virkistystä ja vapaa-ajan toimintaa Tullin Urheilukerho ry:n, sen alaisten jäsenyhdistysten sekä Tullin Lomatukisäätiön toiminnan kautta. Tullin Urheilukerho ry ja 17 paikallista jäsenyhdistystä kannustavat vapaaehtoistoiminnallaan Tullin henkilöstöä omaehtoiseen liikuntaan. Jäsenyhdistykset järjestävät lajikohtaisten jaostotoimintojensa ohella vuosittain erilaisia kuntokilpailuja ja -tempauksia, liikuntailtapäiviä sekä Tullin talvi- ja kesämestaruuskilpailuja. Liikunta- ja urheilutapahtumat ovat Tullissa hyvin suosittuja, esimerkiksi mestaruuskisoihin osallistuu vuosittain lähes 400 tullilaista. Tullin 56. talvikisat järjestettiin Vantaalla ja kesäkisat Eckerössä. Ei-kilpailulliset lajit, kuten laturetkihiihto ja maastovaellus, kuuluivat kisojen suosituimpiin lajeihin. Myös European Customs Sports Association`in (ECSA) järjestämiin kansainvälisiin kilpailuihin ja tapahtumiin on Suomesta osallistuttu aktiivisesti. 14 S ivu

16 Tullissa toimii viiden eri henkilöstöjärjestön ja Tullin muodostama Tullilaitoksen Lomatukisäätiö. Säätiö on vuokrannut henkilöstön lomanviettoa varten Degerbyn entisen tulliaseman Ahvenanmaalta sekä entisen rajavartioaseman Laikosta, Rautjärven kunnasta. Säätiön tilat tarjoavat edullisen vaihtoehdon lomailulle. Myös henkilöstöjärjestöillä ja muutamalla urheilukerhon paikallisella jäsenyhdistyksellä on lomamökkejä ja -osakkeita, joita jäsenistö voi vuokrata edullisesti. 6. Henkilöstön kehittäminen Tullialan peruskoulutusta (TPK) suoritti vuonna 2014 yhteensä 86 Tullin operatiivisissa tehtävissä toimivaa opiskelijaa. Tullialan peruskoulutuksen opiskelijat suorittavat peruskoulutuksen yhteydessä myös Tullialan ammattitutkinnon, joka on virallinen II-asteen ammatillinen näyttötutkinto. Tullialan ammattitutkinnon järjestäjänä toimii Tullin kanssa yhteistyösopimuksen tehnyt Kouvolan seudun ammattiopisto, KSAO Aikuisopisto, joka ostaa Tullin koulutukselta tutkintoon valmistavan koulutuksen. Tullialan peruskoulutuksen asiantuntijoille ja erityistehtävissä toimiville henkilöille tarkoitettua TPK:n E-linjaa suoritti 15 Tullin asiantuntijaa. Ensimmäisinä Tullialan ammattitutkinnon saivat valmiiksi yritysten tutkinnonsuorittajaryhmä lokakuussa Tullin henkilöstön ensimmäisinä tutkinnonsuorittajina kukitettiin neljä opiskelijaa helmikuussa Seuraava Tullin opiskelijaryhmä valmistuu syksyllä Ammatillisessa jatko- ja täydennyskoulutusohjelmassa toteutettiin vuonna 2014 kaikkiaan 411 koulutustapahtumaa. Ajankohtaiskoulutuksien painotus oli tarkastuksen, valvonnan, verotuksen ja nimikkeistön alueilla. Tullin sisäiseen, uusille esimiehille suunnattuun valmennukseen osallistui vuoden aikana 50 henkilöä. Tulos- ja kehityskeskustelukoulutukseen osallistui 51 esimiestä. Lisäksi yksittäiset esimiehet opiskelivat mm. HAUS/JOKO-, Johtamisen erikoisammattitutkinto - ja muilla esimieskursseilla Tullin ulkopuolella. Kansainvälinen tullikoulutukseen liittyvä yhteistyö painottui EU-, Venäjä- ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. EU-tullien yhteisen osaamiskartan soveltamista Suomen tullissa vietiin vuoden aikana eteenpäin Tullin henkilöstöhallinnon ja koulutuksen yhteistyönä. Työ kytkeytyy Tullin palkkausjärjestelmän tyyppi-toimenkuvien päivittämiseen. Osaamiskartoitus perustuu EU-tullien yhteiseen osaamisen viitekehykseen, mikä on soveltuvin osin käyttökelpoinen myös Suomen tullissa. Tarkoitus on, että Tullin palkkausjärjestelmän tyyppitehtäviin saataisiin määriteltyä yhteiset osaamiset ja niiden tasot. Osaamistasot olisi siten mahdollista arvioida vuosittain tulos- ja kehityskeskusteluiden yhteydessä. Vuonna 2014 Tullin henkilöstöstä 82 % osallistui henkilöstökoulutukseen. Henkilöstökoulutus sisältää sekä Tullin oman koulutuksen että ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisen. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2014 oli koulutettavapäivää eli 7,5 päivää henkilötyövuotta kohden. Tullin koulutuksen suuri määrä johtuu omasta ammatillisesta peruskoulutuksesta ja kattavasta jatko- ja täydennyskoulutuksesta. Tullitarkastajat Teijo Tarvainen (vas.) ja Pertti Oikkonen Nuijamaan tullista kehittelivät APK-lopputyönään TIR-kuljetusten vikojen merkitsemiseksi vikakoodiston, jota ymmärretään kaikkialla TIR-yhteisössä. Idea vietiin EU:ssa Tullikoodeksikomitean käsiteltäväksi TIR-asioiden kokoukseen, jossa kaikkia jäsenmaat kannattivat sitä varauksettomasti. Miehet palkittiin korkealle tähdänneestä ideastaan Tullissa keväällä S ivu

17 Kaavio 11. Henkilöstökoulutuksen koulutuspanostus Tullissa ja valtionhallinnossa Työpäivä/htv ,5 7,5 4 4,5 4, Tulli Valtio Tullin asiakasyhteistyöhön liittyvien projektien ja vuosisuunnitelmien sisältämien koulutustilaisuuksien lisäksi Tullin koulutukselta tilattiin vuoden 2014 aikana yhteensä 77 asiakaskoulutustilaisuutta. Näihin osallistui yhteensä henkilöä. Lisäksi Tullin asiakkaille suunnatussa Tullialan ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa oli 27 tutkinnon suorittajaa. 7. Työvoimakustannukset ja palkkaus 7.1. Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset sisältävät tehdyn työajan palkat, välilliset palkat ja sosiaaliturvamaksut. Vuonna 2014 Tullin työvoimakustannukset olivat Tahti-järjestelmän mukaan 118,3 miljoonaa euroa (2013: 118,5 milj. euroa), joista varsinaisten palkkojen osuus oli 82,1 % eli noin 97,1 miljoonaa euroa (2013: 98,0 milj. euroa). Varsinaiset palkat sisältävät tehdyn työajan palkat ja välilliset palkat. Välilliset palkkakustannukset olivat kertomusvuonna 23,9 miljoonaa euroa (2013: 24,9 milj. euroa). Välilliset palkkakustannukset sisältävät muun muassa vuosiloma-ajan, sairausajan, koulutusajan ja perhevapaiden palkat. Perhevapaisiin sisältyvät äitiys- ja isyysvapaat sekä sairaan lapsen hoito. Sosiaaliturvakulut ovat 16,5 % työvoimakustannuksista. Työvoimakustannukset laskivat 0,2 % vuodesta Työvoimakustannukset olivat 70,4 % Tullin toimintamenoista. Vuonna 2014 Tullin henkilötyövuoden hinta eli työvoimakustannukset euroa/htv oli ,20 euroa (valtionhallinto: ,50 eur/htv). Henkilötyövuoden hinta on noussut 1,4 % vuodesta S ivu

18 Kaavio 12. Henkilöstön työvoimakustannukset Tullissa ,4 % 16,5 % Tehdyn työajan palkat Välilliset palkat 20,2 % 61,9 % Sosiaaliturva Muut välilliset kustannukset 7.2. Palkkaus Tullin palkkausjärjestelmä (VPJ) muodostuu tehtävän vaativuuteen, henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja ammatinhallintaan sekä kokemukseen perustuvista palkanosista. Edellisten lisäksi voidaan maksaa olosuhdelisää ja muita palkanlisiä ja lisäpalkkioita, kuten kielitaitolisää. Palkkausjärjestelmässä on 18 vaativuustasoa. Kokemusosa on enintään 10 % vaativuusosasta. Henkilökohtainen osa on enintään 34 %. Olosuhdelisä on enintään neljä prosenttia vaativuustason perustasosta. Olosuhdelisää maksetaan sellaisista fyysisen tai psyykkisen työympäristön haitoista, joita ei ole otettu huomioon palkan muissa määräytymisperusteissa ja joita ei voida poistaa työsuojelutoimenpitein. Henkilön suoritusarviointi tehdään tulos- ja kehityskeskustelun yhteydessä. Tulos- ja kehityskeskustelujen pitämistä aiennettiin Kieku-järjestelmän käyttöönoton myötä vuodesta 2014 lähtien siten, että ne tulee pitää aina tammikuun loppuun mennessä. Palkkausjärjestelmän kehittämiseen on asetettu työryhmä vuoden 2015 alusta, ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan Tavoitteena on, että kokemusosa liitetään henkilökohtaisen suoriutumisen arviointiin. Henkilökohtaisen suorituksen arviointiasteikko määritetään kannustavammaksi ja mahdollisesti neliportaiseksi. Tullin palkkausjärjestelmän soveltamisohje ja vaativuustasokartta päivitetään. Lisäksi kehittämisen kohteena on EU:n tullien osaamisen viitekehyksen käyttöönotto sekä tuloskeskustelun ja kehityskeskustelun erottaminen erillisiksi keskusteluiksi siten, että kehityskeskusteluissa tehtäisiin työntekijän itsearviointiin ja esimiehen näkemykseen perustuva osaamisen kehittämisen suunnitelma EU-tullien osaamisen viitekehitystä soveltaen. Kehittämisen seurauksena kenenkään palkka ei tapahtuvien uudistusten vuoksi laske. Kehittäminen tapahtuu yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa, ja työryhmien ohjausryhmänä toimii Tullin palkkatyöryhmä, jossa sopijaosapuolet ovat edustettuina. Vuonna 2014 noin 93 % henkilöstöstä kuului uudistetun palkkausjärjestelmän piiriin. Kertomusvuonna 67 % palkkausjärjestelmään kuuluvista henkilöstöstä työskenteli vaativuustasoilla Yleisimmät vaativuustasot kertomusvuonna olivat 8 ja 9, joihin molempiin kuului noin 17 % palkkausjärjestelmään kuuluvasta henkilöstöstä. Luvut ovat pysyneet samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. 17 S ivu

19 7.3. Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä työajasta oli Tahti-järjestelmän mukaan 76,7 % ja koulutuksen, lomien ja muun ei tehdyn työajan osuus 23,3 %. Vuonna 2014 työpäivien lukumäärä oli 251. Kun vuosityöajasta vähennetään työpäivät, jotka käytettiin vuosilomiin, sairauspoissaoloihin, koulutukseen ja muihin palkallisiin poissaoloihin, niin kokoaikainen henkilö teki Tullissa keskimäärin 192,5 työpäivää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tehtävään, joka vaatii yhden henkilön säännöllistä työaikaa vastaavan varsinaisiin työtehtäviin käytetyn työpanoksen, tarvittiin 1,3 henkilöä. Koulutukseen käytettiin säännöllisestä työajasta 8 työpäivää (3,2 %), vuosilomiin 37,4 työpäivää (14,9 %) ja sairauspoissaoloihin 11,3 työpäivää (4,5 %). Rahana korvatun ylityöajan prosenttiosuus säännöllisestä vuosityöajasta oli 1 % Matkustus Tullin matkustusmenot vuonna 2014 olivat 2,6 miljoonaa euroa. Menot laskivat 1,5 % edellisestä vuodesta. Huomioitava on, että myös henkilömäärä laski samanaikaisesti 2,2 %. Liikkuvien valvontaryhmien toiminta tapahtuu pääosin tien päällä. Lisäksi matkakustannuksia aiheuttavat muun muassa koulutukset ja erilaiset kokoukset. Videoneuvotteluyhteyksien käyttöä on lisätty koulutuksissa ja kokouksissa. Matkakulujen osuus toimintamenoista oli samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna 1,53 % (valtionhallinto: 2,38 %). Matkakulut henkilötyövuotta kohden olivat 1150,82 euroa (vuosi 2013: 1150,04 eur). Suurin menoerä matkustusmenoissa oli päivärahat, ja niiden osuus matkakustannuksista oli 37 %. Toinen suuri menoerä on matkaliput, jotka kattavat 29 % matkakustannuksista. Majoituskulujen osuus on 21 % ja kilometrikorvausten osuus 7 % matkakustannuksista. Kaavio 13. Matkakustannusten jakautuminen 2014 Matkaliput (juna, lento jne.) 29% Majoituskulut 21% Päivärahat 37% Km-korvaukset 7% Muut matkustusmenot 6% 18 S ivu

20 Kaavio 14. Matkakulut henkilötyövuotta kohden ,82 Tullin matkakulut, eur/htv 1134, , , , , , Tiivistelmä Tullissa työskenteli vuoden 2014 lopussa yhteensä henkilöä. Henkilötyövuosimäärä kertomusvuonna oli (2 239,4 htv, joka sisältää harjoittelijat yms.). Henkilöstöstä oli 46,7 % naisia ja 53,3 % miehiä. Henkilöstön keski-ikä nousi hieman edellisestä vuodesta ollen nyt 46,8 vuotta. Taulukko 5. Yhteenveto Tullin henkilöstötilinpäätöksen tiedoista Yhteenveto Henkilömäärä HTV (Prima ja Kieku) HTV (Tahti, sis. Harjoittelijat yms) 2532,4 2443,3 2332,2 2286,5 2280,5 2274,6 2239,4 Keski-ikä 43,5 44, ,5 45,7 46,2 46,8 Naisten %-osuus 46,2 46,2 46,5 46,9 46,4 46,2 46,7 Virka-suhteisten %-osuus 96, ,6 95,4 95,1 96,3 Osa-aikaisten %-osuus 5,9 5,6 6,9 7,7 6,9 6,6 5,7 Määräaikaisten %-osuus 8,3 5,7 4,3 3,9 4,9 5,3 4,8 Koulutustasoindeksi 4,4 4,5 4,5 4,5 4,5 4,6 4,6 Koulutuspanos pv/htv 8 10,6 6,9 6,6 8 6,5 7,5 Poistuma % henkilöstöstä 7,8 8,9 6,6 5,5 6,0 5,9 4,8 Sairauspoissaolot työpv/htv 12,6 12,2 12,4 12,7 12,4 11,9 11,4 Tapaturmapoissaolot, työpv/htv 0,5 0,3 0,7 0,7 0,5 0,8 0,5 Työvoimakustannukset milj. eur 115,0 116,3 113,5 113,2 116,0 118,5 118,3 Palkkasumma milj. eur 93,2 94,3 92,7 93,2 96,0 98,0 97,1 Henkilöstökoulutuksen laajuus oli oppimistyöpäivää eli 7,5 päivää htv:ta kohden. Henkilöstön koulutustasoindeksin arvo oli edellisen vuoden tapaan 4,6. Sairauspoissaolojen lukumäärä vuonna 2014 oli työpäivää, mikä on 4,6 % edellisvuotta vähemmän. Henkilötyövuotta kohden sairauspoissaolopäiviä oli 11,4 työpäivää. Poissaolojen määrä sairaustapausta kohden kesti keskimäärin 4,2 työpäivää. Tapaturmapoissaoloja oli 0,5 työpäivää/htv. 19 S ivu

1. Johdanto. 2. Henkilöstörakenne. 2.1. Henkilöstön määrä. 2 S i v u

1. Johdanto. 2. Henkilöstörakenne. 2.1. Henkilöstön määrä. 2 S i v u Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Henkilöstörakenne... 2 2.1. Henkilöstön määrä... 2 2.2. Henkilöstön sukupuolirakenne... 3 2.3. Henkilöstön ikärakenne... 4 2.4. Palvelussuhteen luonne... 5 2.5. Henkilöstön

Lisätiedot

2 (19) Sisältö. Tullin vuoden 2012 henkilöstökertomuksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh. 040 332 5075 pia.pesu@tulli.

2 (19) Sisältö. Tullin vuoden 2012 henkilöstökertomuksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh. 040 332 5075 pia.pesu@tulli. 2 (19) Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstön määrä... 3 2.2. Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne... 4 2.3. Palvelussuhteen luonne... 6 2.4. Henkilöstön koulutusrakenne...

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... Pätevyys

Lisätiedot

Tullilaitoksen vuoden 2011 henkilöstötilinpäätöksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh: 040 332 5075 pia.pesu@tulli.

Tullilaitoksen vuoden 2011 henkilöstötilinpäätöksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh: 040 332 5075 pia.pesu@tulli. Tullin henkilöstötilinpäätös 2011 Tullilaitoksen vuoden 2011 henkilöstötilinpäätöksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh: 040 332 5075 pia.pesu@tulli.fi Taitto: Soili Pahtaja 2

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Käsitelty johtoryhmässä 8.6.2011 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET... 3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011

Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011 Maaliskuu 212 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö Valtion henkilöstökertomus 211 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Osa-aikaiset

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Henkilöstötilinpäätös 2013 1/19

Sisällysluettelo. Henkilöstötilinpäätös 2013 1/19 Henkilöstötilinpäätös 2013 1/19 Sisällysluettelo Johdanto... 2 1. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 1.1. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet... 3 1.2. Palvelussuhderakenne... 4 1.3. Sukupuolirakenne...

Lisätiedot

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET...3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3 1.3 SUKUPUOLIRAKENNE...5

Lisätiedot

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 004 KÄSITELTY PÄÄJOHTAJAPALAVERISSA 1.6.005 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1. HENKILÖSTÖPANOKSET...3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Henkilöstöpäällikön terveiset 3 Tullin henkilöstöstrategia ja -politiikka 4 Tiivistelmä vuoden 2009 luvuista 4. Henkilöstön määrä ja rakenne 5

Henkilöstöpäällikön terveiset 3 Tullin henkilöstöstrategia ja -politiikka 4 Tiivistelmä vuoden 2009 luvuista 4. Henkilöstön määrä ja rakenne 5 Tullin henkilöstötilinpäätös 2009 SISÄLLYSLUETTELO Henkilöstöpäällikön terveiset 3 Tullin henkilöstöstrategia ja -politiikka 4 Tiivistelmä vuoden 2009 luvuista 4 Henkilöstön määrä ja rakenne 5 Henkilöstön

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Tapahtui vuonna 2010 3 Tullin henkilöstöstrategia ja -politiikka 4. Henkilöstön määrä ja rakenne 4. Osaaminen 6.

Sisällysluettelo. Tapahtui vuonna 2010 3 Tullin henkilöstöstrategia ja -politiikka 4. Henkilöstön määrä ja rakenne 4. Osaaminen 6. Tullin henkilöstötilinpäätös 2010 Sisällysluettelo Tapahtui vuonna 2010 3 Tullin henkilöstöstrategia ja -politiikka 4 Tiivistelmä vuoden 2010 luvuista 4 Henkilöstön määrä ja rakenne 4 Henkilöstön määrä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TIIVISTELMÄ... 3 3. HENKILÖSTÖPANOKSET... 4 3.1. Henkilöstömäärä... 4 3.2. Henkilöstörakenne... 4 3.2.1.

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Valtion henkilöstökertomus 212 Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Elokuu 213 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Sukupuolirakenne... 4 2.3 Ikärakenne...

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Henkilöstötilinpäätös 2014 1/21

Sisällysluettelo. Henkilöstötilinpäätös 2014 1/21 Henkilöstötilinpäätös 2014 1/21 Sisällysluettelo Johdanto... 2 1. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 1.1. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet... 3 1.2. Palvelussuhderakenne... 4 1.3. Sukupuolirakenne...

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi SISÄLTÖ. 1 JOHDANTO. 2 TIIVISTELMÄ.. 3 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 4 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 5 1.2.2

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Perheystävällisyyden alkukartoitus

Perheystävällisyyden alkukartoitus Perheystävällisyyden alkukartoitus 1. Taustatiedot Tämän dokumentin tarkoituksena on toimia pohjana työpaikan perheystävällisyyden alkukartoituksen tekemiselle ja ohjata kehittämissuunnitelman laatimista.

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2010

Henkilöstökertomus 2010 2011 Henkilöstökertomus 2010 Henkilöstöosasto Henkilöstökertomus 2010 Liikennevirasto Helsinki 2011 Kannen kuvat: Liikenneviraston kuva-arkisto ISBN 978-952-255-654-7 Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2014... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2013... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2010... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstötilinpäätös Henkilöstötilinpäätös 2014 x Finanssivalvonnan henkilöstötilinpäätös 2014 Sisällys Johdanto 3 Organisaatiomuutokset 4 Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan yhteistyön kehittäminen 4 Finanssivalvonnan organisaatiouudistus

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2005

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2005 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2005 1 Uusi palkkausjärjestelmä, tuottavuusohjelma ja Opetushallituksen strategian valmistelu olivat asioita, jotka saivat konkreettista sisältöä vuoden 2005 aikana ja jotka tulevat

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

TYÖSTÄ TERVEYTTÄ JA ELINVOIMAA - SEMINAARI

TYÖSTÄ TERVEYTTÄ JA ELINVOIMAA - SEMINAARI KRUUNUPUISTON TYÖSTÄ TERVEYTTÄ JA ELINVOIMAA - SEMINAARI torstaina 23.4.2015 Työstä saa terveyttä ja elinvoimaa. Terveyttä ja elinvoimaa on myös itse työstettävä. Työstäminen onnistuu paremmin hyvän kumppanin

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstötilinpäätös Henkilöstötilinpäätös 2010 31.3.2003 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 3 2.1. Henkilömäärä vuoden lopussa...3 2.2. Henkilömäärä kuukausittain...3 2.3. Henkilömäärä koko vuoden aikana...4

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VISIO JA ARVOT.4 3. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ..4 4. OSAAVA TYÖVOIMA..5 5. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS.5

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12 ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12.2004 UUDISTETUN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot