VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004

Transkriptio

1 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 VALTION ASUNTORAHASTO

2 2 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 3. Työajan käyttö ja työvoimakustannukset 4. Henkilöstön motivaatio ja työkunto 5. Henkilöstöinvestoinnit 6. Yhteenveto LIITE

3 3 1. TIIVISTELMÄ Valtion asuntorahastossa on vuosittain laadittu henkilöstökertomus vuodesta 1995 alkaen. Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on kuvata henkilöstöä ja henkilöstön tilaa johtamisen ja esimiestyön avuksi sekä tarjota tietoa ja virikkeitä tulevaisuutta varten Yhteenveto vuoden 2004 henkilöstökertomuksesta Valtion asuntorahasto on ympäristöministeriön alainen asiantuntijavirasto, joka hoitaa arava- ja korkotukilainoitukseen liittyviä toimeenpanotehtäviä. Asuntorahastolla on suhteellisen itsenäinen toimivalta henkilöstöpolitiikassa. Uuteen palkkausjärjestelmän siirryttiin alkaen. Seuraavat tiedot ovat pääosin poikkileikkaustietoja vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan: Vuoden 2004 lopussa viraston palveluksessa oli 72 henkeä, edellisen vuoden lopussa oli 70 henkeä. Henkilötyövuosia kertyi 66,4 vuonna 2004 ja 66,2 vuonna Naisia oli 62,5 prosenttia. Asiantuntijoista naisia oli 59,5 prosenttia, ammattihenkilöstöstä 90,5 prosenttia, johdosta ja yksiköiden päälliköistä 11,1 prosenttia. Määräaikaisesti palkattuna työskenteli viisi henkilöä eli 6,9 prosenttia henkilökunnasta ja osa-aikaisena kaksi henkilöä. Henkilökunta oli hyvin koulutettua. Vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 80,6 prosenttia henkilökunnasta. Korkeakoulututkinto oli 65,3 prosentilla. Keski-ikä oli 50,2 vuotta. Alle 45-vuotiaiden osuus pieneni hieman laskien 29,1 prosenttiin. 55 vuotta täyttäneiden osuus kasvoi 41,7 prosenttiin. Henkilöstökoulutukseen käytettiin 4,4 koulutuspäivää henkilötyövuotta kohden. Organisaation kehittämiseen ja esimieskoulutukseen käytettiin lähes 30 prosenttia koulutuspäivistä. Ennakoivaan terveydenhoitoon ja työkykyä ylläpitävään toimintaan käytettiin 39,8 prosenttia kaikista terveydenhoidon menoista. Sairauspäivät laskivat 9,3 päivään henkilötyövuotta kohden. Henkilöstökustannukset henkilötyövuotta kohden olivat euroa. Euromääräiset kustannukset nousivat 4,4 prosenttia, reaalisesti kustannusten nousu jäi 4,2 prosenttiin. Taloudelliset tunnusluvut käsitellään viraston toimintakertomuksessa Johtopäätökset Henkilöstön työkyvystä ja työhyvinvoinnista huolehditaan kehittämällä johtamis- ja esimiestaitoja sekä työyhteisöä. Tavoitteena on korottaa työilmapiiriä kuvaava kokonaisindeksi vähintään 3,4 pisteeseen syksyllä suoritettavassa työilmapiirimittauksessa. Osaamista kehitetään vastaamaan muuttuvia tehtäviä. Osaamiskartoitus ja henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat saatetaan valmiiksi. Opiskelua ja muuta ammatillista kehittymistä tuetaan. Uusiin tehtäviin kouluttaudutaan järjestelmällisesti. Varmistetaan osaamisen siirtäminen eläkkeellesiirtymisen yhteydessä. Osoitetaan nuoremmille ikäluokille monipuolisia tehtäviä, harjoitetaan mahdollisuuksien mukaan sisäistä tehtävien kierrättämistä. Aloitetaan järjestelmällinen henkilökohtainen seuraaja- ja urasuunnittelu ja sisäinen mentorointi. Varaudutaan tukipalvelujen siirtoon tukipalvelukeskuksen hoidettavaksi. Koulutetaan siirron yhteydessä mahdollisti vapautuvia talous- ja henkilöstöhallinnon ammattilaisia muihin tehtäviin.

4 4 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Seuraavat Valtion asuntorahaston henkilöstöä kuvaavat tiedot perustuvat vuoden viimeisen päivän tilanteeseen. Taulukko 2.1. Henkilöstön määrä sukupuolen ja palvelussuhteen pysyvyyden mukaan vuosina poikkileikkaustiedot Vuosi Vakinaiset Määräaikaiset Vakinaiset ja määrä- lkm lkm aikaiset 1) 2) Miehet Naiset Yht. Muutos Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. % % % kpl % ,2 39,1 60,9 69-1, ,4 37,7 62,3 69 0, ,0 36,4 63,6 66-4, ,3 37,1 62,9 70 6, ,9 37,5 62,5 72 2,9 1) Ei sisällä virkavapaalla olevaa yhtä henkilöä (vuosina 2000 ja 2001), sisältää kaksi projektiluontoisesti toiselle virastolle työtä tekevää henkilöä vuonna 2002 ja yhden vuosina 2003 ja ) Määräaikaisten osuus koko henkilökunnasta Organisaatiossa ei tapahtunut oleellisia muutoksia eikä uutta henkilöstöä rekrytoitu merkittävässä määrin, joten henkilöstön rakenne pysyi jokseenkin ennallaan. Vuoden 2004 lopussa Valtion asuntorahaston palveluksessa oli 72 henkeä. Henkilöstön määrä näyttää poikkileikkaustiedon perusteella nousseen hieman, mutta henkilötyövuosina nousu oli vain 0,2 henkilötyövuotta. Keski-ikä nousi 50,2 vuoteen. Koulutustaso pysyi ennallaan. Naisten suhteellinen osuus laski 62,9 prosentista 62,5 prosenttiin. Valtion asuntorahaston henkilöstö on pysyvään virkasuhteeseen palkattua. Määräaikainen palvelussuhde on poikkeus, työsuhdetta on käytetty vain erittäin lyhytkestoisissa, järjestelyluontoisissa tehtävissä. Vuoden 2004 lopussa osa-aikaisena työskenteli kaksi henkilöä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenteli viisi henkeä.

5 5 Kuvio 2.2. Henkilöstön ikärakenne vuonna 2004 poikkileikkaustieto Henkilöstön ikärakenne vuonna ,7 % ,3 % ,2 % ,8 % Taulukko 2.3. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan vuonna 2004 poikkileikkaustieto Ikä Henkilöstön lukumäärä %-jakauma ikäluokittain %-jakauma vuotta (sis. myös määräaikaiset) sukupuolen mukaan Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset ,4 8,9 8,3 33,3 66, ,5 22,2 20,8 33,3 66, ,9 31,1 29,2 33,3 66, ,1 37,8 41,7 43,3 56,7 Yht ,0 100,0 100,0 37,5 62,5 Keskiikä, v. 51,6 49,3 50,2 Henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 50,2 vuotta, kun se vuotta aiemmin oli 49,5 vuotta. Vuonna 2003 koko valtion budjettitalouden henkilöstön keski-ikä oli 42,7 vuotta. Seniori-ikäisten eli 45 vuotta täyttäneiden osuus nousi edellisen vuoden 70,0 prosentista 70,9 prosenttiin. Yli 55-vuotiaiden ikäluokkaan kuului 41,7 prosenttia henkilöstöstä, lähes puolet miehistä kuului tähän luokkaan. Ikäluokan suhteellinen osuus pieneni edellisen vuoden 32,9 prosentista 29,2 prosenttiin ja alle 35-vuotiaiden osuus 8,6 prosentista 8,3 prosenttiin. Johto- ja asiantuntijatehtävissä toimineista yli 74,5 prosenttia oli täyttänyt 45 vuotta ja lähes puolet 55 vuotta. Vuoden 2010 loppuun mennessä lähes neljännes nykyisistä johto- ja asiantuntijatehtävissä toimivista saavuttaa eläkeiän.

6 6 Kuvio 2.4. Henkilöstöryhmät ikäryhmittäin 2004 poikkileikkaustieto lkm 25 Henkilöstöryhmät ikäryhmittäin Johto+Esimiehet Asiantuntijat Muu ammattihenkilöstö Taulukko 2.5. Henkilöstöryhmät sukupuolen mukaan vuonna 2004 poikkileikkaustieto TEHTÄVÄ Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset lkm lkm lkm % % Johto ja esimiehet ,9 11,1 Asiantuntijat ,5 59,5 Muu ammattihenkilöstö ,5 90,5 Yhteensä ,5 62,5 Kuvio 2.6. Henkilöstöryhmät sukupuolen mukaan vuonna 2004 poikkileikkaustieto Muu ammattihenkilöstö Asiantuntijat naiset miehet Johto ja esimiehet % 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Naisten osuus johto- ja esimiestehtävissä pysyi edelleen pienenä. Asiantuntijoista naisia oli lähes 60 prosenttia ja ammattihenkilöstöstä yli 90 prosenttia.

7 7 Taulukko 2.7. Henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan vuonna 2004 poikkileikkaustieto Koulutusaste Henkilöstön lukumäärä %-jakauma koulutus- Sukupuolen %-jakauma (sis.myös määräaikaiset) asteen mukaan koulutusasteittain Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Alempi perusaste ,7 4,4 4,2 33,3 66,7 100,0 Ylempi perusaste ,0 8,9 5,6 0,0 100,0 100,0 Keskiaste ,4 11,1 9,7 28,6 71,4 100,0 Alin korkea-aste ,7 22,2 15,3 9,1 90,9 100,0 Alempi korkeakouluaste ,4 22,2 16,7 16,7 83,3 100,0 Ylempi korkeakouluaste ,8 26,7 45,8 63,6 36,4 100,0 Tutkijakoulutusaste ,0 4,4 2,8 0,0 100,0 100,0 Tutkinnon suorittaneet ,3 95,6 95,8 37,7 62,3 100,0 Yhteensä ,0 100,0 100,0 37,5 62,5 100,0 Koulutustasoindeksi 1) 6,4 5,3 5,7 Kuvio 2.8. Henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan 2004 poikkileikkaustieto Henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan vuonna Henkilöä Alempi perusaste Ylempi perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Miehet Naiset Yht 1) Koulutustasoindeksi määräytyy Alempi perusaste 1 Ylempi perusaste 2 Keskiaste 3,5 Alin korkea-aste 5 Alempi korkeakouluaste 6 Ylempi korkeakouluaste 7 Tutkijakoulutusaste 8

8 8 Kuvio 2.9. Henkilöstön koulutusrakenne vuonna 2004 poikkileikkaustieto Henkilöstön koulutusrakenne vuonna 2004 Tutkijakoulutusaste 3 % Alempi perusaste 4 % Ylempi perusaste 6 % Ylempi korkeakouluaste 45 % Alempi korkeakouluaste 17 % Keskiaste 10 % Alin korkeaste 15 % Asuntorahaston henkilökunta on varsin hyvin koulutettua. Vähintään keskiasteen tutkinnon on suorittanut 90,3 prosenttia ja vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon 80,6 prosenttia henkilökunnasta. Muodollista koulutustasoa kuvaava koulutustasoindeksi asteikolla 1-8 pysyi edellisen vuoden tasolla eli pisteluvussa 5,7 miesten koulutustasoindeksin ollessa 6,4 ja naisten 5,3. Myös koko valtion budjettitalouden piirissä miehet ovat koulutetumpia kuin naiset. Vuonna 2003 valtion budjettitalouden henkilöstön koulutustasoindeksi oli 5,1. Asuntorahastossa kannustetaan varsinaisen henkilöstökoulutuksen lisäksi myös omaehtoiseen kouluttautumiseen. Virasto on tukenut tällaista tavoitteellista opiskelua mm. palkallisilla tenttivapailla. Erityisesti pitkään työelämässä olleet naiset ovat olleet valmiita käyttämään myös omaa vapaaaikaansa opiskeluun, niinpä eräät heistä ovat työn ohella suorittaneet sekä keskiasteen että ammattikorkeakoulututkintoja.

9 9 3. TYÖAJAN KÄYTTÖ JA TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Henkilöstön kokonaistyöpanos vuonna 2004 oli 66,4 henkilötyövuotta, lisäystä edellisestä vuodesta oli 0,4 prosenttia. Tehdyn työajan osuus ilman henkilöstökoulutukseen käytettyä aikaa nousi 79,3 prosentista 79,9 prosenttiin. Kokonaistyövoimakustannukset nousivat 4,8 prosenttia. Henkilötyövuotta kohden kustannukset nousivat 4,4 prosenttia, indeksikorjattuna kustannusten nousu jäi 4,2 prosenttiin. Taulukko 3.1. Henkilötyövuosien määrä sukupuolen mukaan vuosina Vuosi Miehet Muutos Naiset Muutos Yhteensä Muutos htv lkm % htv lkm % htv lkm % ,59-0,5 41,41-0,3 68,00-0, ,74-3,2 41,30-0,3 67,04-1, ,53-4,7 41,07-0,6 65,60-2, ,66 0,5 41,49 1,0 66,15 0, ,29 2,6 41,14-0,8 66,43 0,4 Kuvio 3.2. Henkilötyövuosien määrä sukupuolen mukaan vuosina Henkilötyövuosien määrä sukupuolen mukaan vuosina Henkilötyövuosien lkm Miehet Naiset

10 10 Taulukko 3.3. Työajan käytön jakauma prosentteina henkilötyövuotta kohden vuosina Toiminta % % % % % Tehty vuosityöaika 77,6 80,5 80,0 79,3 79,9 Koulutus 2,4 2,2 1,6 1,5 1,7 Ei tehty vuosiaika 20,0 17,3 18,4 19,2 18,4 Vuosiloma 14,3 14,5 14,8 14,0 14,3 Sairaus ja tapaturmat 5,2 2,4 3,2 4,7 3,6 Muut palkalliset poissaolot 0,5 0,4 0,4 0,5 0,5 Säännöllinen vuosityöaika 1) 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Tehdyt ylityöt, joista maksettu korvaus 0,5 0,7 0,7 0,8 0,6 Säännöllinen vuosityöaika tuntia/vuosi/htv 1827,0 1827,0 1819,8 1819,8 1841,5 Työpäivän pituus keskimäärin (tuntia) 7,25 7,25 7,25 7,25 7,25 Työpäivien lukumäärä vuodessa Hlötyöv. x työpv lkm (68,00 x 252) 2000 Hlötyöv. x työpv lkm (67,04 x 252) 2001 Hlötyöv. x työpv lkm (65,60 x 251) 2002 Hlötyöv. x työpv lkm (66,15 x 251) 2003 Hlötyöv. x työpv lkm (66,43 x 254) 2004 Kuvio 3.4. Työajan käytön jakauma prosentteina vuonna 2004 Työajan käytön jakauma 2004 Sairaus ja tapaturmat 3,6 % Koulutus 1,7 % Muut palkalliset poissaolot 0,5 % Vuosiloma 14,3 % Tehty vuosiaika 79,9 % Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta nousi edellisen vuoden 79,3 prosentista 79,9 prosenttiin. Nousu johtuu vähentyneistä sairauspoissaoloista, sairaus- ja tapaturmapoissaolot laskivat edellisen vuoden 4,7 prosentista 3,6 prosenttiin. Sen sijaan vuosilomien osuus nousi 0,3 prosent-

11 11 tiyksikköä ja koulukseen käytetyn ajan osuus 0,2 prosenttiyksikköä. Säännöllisestä vuosityöajasta vuosilomiin käytettiin 14,3 prosenttia. Vuonna 2003 valtion budjettitaloudessa virastotyöaikaa tekevän henkilöstön piirissä tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli 82,0 prosenttia, sairaus- ja tapaturmapoissaolojen osuus 3,5, mutta vuosilomien osuus oli vain 12,3 prosenttia. Korvattujen ylitöiden määrä laski 0,8 prosentista 0,6 prosenttiin, kun vuonna 2003 koko budjettitaloudessa virastotyöaikaa tekevillä korvattujen ylitöiden osuus oli 0,4 prosenttia. Mahdollisesti kotona tehtyjä ylitunteja ei ole pystytty arvioimaan. Työpaikalla kertyneitä ylitunteja on kartoitettu ja niihin on puututtu. Kevään kuluessa on tarkoitus yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa sopia yhteisistä menettelytavoista, jotta uuden virka- ja työehtosopimuksen mahdollistama työaikapankki voitaisiin ottaa käyttöön. Taulukko 3.5. Kokonaistyövoimakustannukset vuosina kyseisen vuoden hinnoin euroina Taulukko 3.6. Kokonaistyövoimakustannukset vuosina kiintein hinnoin (indeksikorjattuna) euroina

12 12 Kokonaistyövoimakustannukset nousivat euroon. Henkilötyövuotta kohden laskettuna kustannukset olivat euroa, nousua edelliseen vuoteen verrattuna 4,4 prosenttia. Indeksillä tarkistettuna nousu jäi 4,2 prosenttiin. Sopimusten mukaiset palkankorotukset selittävät osan kustannusten noususta. Maaliskuun alusta kaikkiin palkkoihin tuli 1,7 prosentin suuruinen yleiskorotus. Uuteen palkkausjärjestelmään siirryttiin 1.6. alkaen, tässä ensimmäisessä vaiheessa palkkausjärjestelmäuudistus nosti koko vuoden palkkasummaa noin prosentin verran. Ennakkoarvion mukaan vuonna 2004 koko budjettitaloudessa työvoimakustannukset henkilötyövuotta kohden ovat keskimäärin euroa. Valtion asuntorahaston henkilöstörakenne selittää keskimääräistä suuremmat työvoimakustannukset. Henkilökunta muodostuu pääosin pitkän työuran tehneistä, hyvin koulutetuista asiantuntijoista. Taulukko 3.7. Kokonaistyövoimakustannukset henkilötyövuotta kohden vuosina kyseisen vuoden hinnoin Vuosi Työvoimakustannukset Muutos Htv /htv % ,5 68, ,2 67, ,4 65, ,0 66, ,4 66,43 Taulukko 3.8. Kokonaistyövoimakustannukset henkilötyövuotta kohden vuosina kiintein hinnoin Vuosi Työvoimakustannukset Muutos Htv /htv % ,7 68, ,1 67, ,7 65, ,3 66, ,2 66,43 Kuvio 3.8. Työvoimakustannusten jakauma vuonna 2004 Kokonaistyövoimakustannukset yhteensä v Sosiaaliturva % Muut välilliset työvoimakustannukset % Välilliset palkat % Tehdyn työajan palkat %

13 13 4. HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO JA TYÖKUNTO Sairaus- ja tapaturmapoissaolot laskivat 9,3 sairauspäivään henkilötyövuotta kohden. Edellisenä vuonna poissaolopäiviä kertyi 11,7 päivää henkilötyövuotta kohden. Vaihtuvuus kasvoi valtionhallinnon tavanomaiselle tasolle. Työilmapiirimittauksissa vastausprosentti pysyi korkeana, mutta työtyytyväisyyttä kuvaava indeksi aleni 3,1 pisteeseen. Taulukko 4.1. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot henkilötyövuotta kohden vuosina Vuosi Sairauspäivä/ Muutos henkilötyövuosi % ,0-0, ,1-52, ,1 32, ,7 44, ,3-20,8 Taulukko 4.2. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot keston mukaan vuosina Sairaus- ja Sairaus- Sairaus- Muutos Tapaturmatapaturma poissaolot poissaolot % poissaolot poissaolon päiviä kpl päiviä kpl päiviä kpl kesto, päivää ) 2004 % 03/ ) v lisäksi 6 tapaturmapoissaolopäivää Lyhyiden yhden päivän pituisten sairauspoissaolojen määrä pysyi jokseenkin ennallaan, sen sijaan 2 3 päivän poissaolojen määrä nousi 28 prosenttia. Pitkät, yli 10 päivää kestävät poissaolot vähenivät merkittävästi, miehillä pitkiä sairauspoissaoloja ei ollut lainkaan ja vain lääkärintodistusta edellyttävässä luokassa 4-10 päivää miehillä oli suhteessa enemmän sairaspäiviä kuin naisilla. Valtaosa henkilökunnasta pysyi terveenä, sillä yli 40 prosentilla ei ollut yhtään sairauspoissaolopäivää ja 25 prosentilla oli vain yksi sairaspäivä. Tapaturmapäivät kertyivät liukastumisista työmatkalla. Vaihtuvuus kasvoi vuoden 2004 aikana. Vaihtuvuuslukuja kasvattavat määräaikaiset virkasuhteet. Lähtövaihtuvuus nousi edellisen vuoden 6,1 prosentista 11,4 prosenttiin ja tulovaihtuvuus 12,1 prosentista 14,3 prosenttiin. Työkyvyttömyyseläkkeelle ei siirtynyt yhtään henkilöä. Vuonna 2003 koko budjettitalouden piirissä lähtövaihtuvuus kaikkineen oli 12,11 prosenttia ja tulovaihtuvuus 13,09 prosenttia.

14 14 Taulukko 4.3. Henkilöstön lähtövaihtuvuus vuosina Lähtö lkm % 1) lkm % lkm % 1) lkm % 1) lkm % 1) Vakinaiset 4 5,7 2 2,9 7 10,1 0 0,0 1 1,4 Määräaikaiset 4 5,7 4 5,8 1 1,4 4 6,1 7 10,0 Lähtövaihtuvuus yhteensä 8 11,4 6 8,7 8 11,6 4 6,1 8 11,4 1) Vertailu edellisen vuoden lopun henkilöstön kokonaismäärään ml. määräaikaiset. Taulukko 4.4. Henkilöstön tulovaihtuvuus Tulo lkm % 1) lkm % 1) lkm % 1) lkm % 1) lkm % 1) Vakinaiset 0,0 3 4,3 2 2,9 3 4,5 1 1,4 Määräaikaiset 6 8,6 3 4,3 2 2,9 5 7,6 9 12,9 Tulovaihtuvuus yhteensä 6 8,6 6 8,7 4 5,8 8 12, ,3 1) Vertailu edellisen vuoden lopun henkilöstön kokonaismäärään ml. määräaikaiset. Työilmapiirikysely suoritettiin maaliskuussa sähköpostikyselynä kahdeksatta kertaa. Kysely ehdittiin suorittaa ennen valtiovarainministeriön julkaisemaa uutta versiota, joten saadut tulokset ovat täysin vertailukelpoiset aiempien vuosien tulokseen. Taulukko 4.5. Työilmapiirimittaus Yhteenveto vuodet Vuosi Vastausprosentti 66,7 60,0 73,5 74,6 74,2 Työn sisältö 3,4 3,5 3,5 3,5 3,3 Johtaminen 2,8 3,0 3,0 3,1 2,9 Työyhteisön toimivuus 3,0 3,2 3,3 3,3 3,0 Kehittymisen tuki 3,0 3,0 3,2 3,3 3,0 Muut organisaatioon liittyvät asiat 3,4 3,4 3,6 3,6 3,4 Työtyytyväisyysindeksi 3,1 3,3 3,3 3,4 3,1 Työtyytyväisyyttä arvioidaan asteikolla = erittäin tyytymätön 2 = tyytymätön 3 = melko tyytyväinen 4 = tyytyväinen 5 = erittäin tyytyväinen Työilmapiirikyselyn vastausprosentti pysyi edelleen varsin korkeana eli 74,2 prosentissa, sen sijaan työtyytyväisyyttä kuvaava kokonaisindeksi laski vuoden 2000 tasolle. Asteikolla 1 5 kokonaisin-

15 15 deksi oli 3,1 kun se vuosina oli noussut 3,3 ja 3,4 pisteeseen. Tavoitteena on palauttaa kokonaisindeksi vähintään vuoden 2003 tasolle seuraavassa työilmapiirimittauksessa, joka suoritetaan syksyllä Tuloksia käsiteltiin lyhyesti palautetilaisuudessa. Tuloksiin palattiin tarkemmin työyhteisöpäivässä, joka järjestettiin kuluvan vuoden tammikuussa. Työyhteisöpäivä työstettiin työpsykologin ohjaamana palautetilaisuudessa esiin nousseita keskeisimpiä kehityskohteita konkreettisiksi toimenpide-ehdotuksiksi. Joitakin ehdotuksia on jo voitu toteuttaa, osa, kuten tehtävien ja organisaation uudelleen järjestelyprosessi, on käynnistetty. Vireillä olevan organisaatiomuutoksen avulla toisaalta varaudutaan hoitamaan Asuntorahastolle siirtyvät uudet tehtävät, toisaalta tavoitteena on jakaa voimavarat ja nykyiset tehtävät entistä tasapuolisemmin. Organisaatiomuutoksen on tarkoitus tulla voimaan alkaen. Asuntorahastossa uuteen palkkausjärjestelmään siirryttiin alkaen niin, että uuden palkkausjärjestelmän I-vaiheen mukaiset palkat maksettiin ensimmäistä kertaa lokakuun palkanmaksun yhteydessä. Kaikkien tehtävien vaativuustasot oli keväällä tarkistettu arviointiryhmässä ja esimiehet olivat arvioineet henkilökohtaisen suorituksen kehityskeskustelujen yhteydessä. Kehityskeskusteluja oli ennakkoon pyritty ohjaamaan järjestämällä sekä esimiehille että koko henkilökunnalle valmennustilaisuuksia. Palkkapäätösten liitteenä kaikille jaettiin yksityiskohtaiset tiedot sekä vaativuus- että suoritusarvioinneista. Alle kymmenen prosenttia palkkapäätöksen saaneista eli kuusi henkilöä halusi tehtävänsä uudelleen arviointia ja toimitti uuden tehtäväkuvauksen arviointiryhmän käsiteltäväksi. Kolmessa tapauksessa todettiin, että tehtävä oli oleellisesti muuttunut kevään arvioinnin jälkeen, joten vaativuustason korottaminen oli perusteltua. Suoritusarvioinneista tarkistamispyyntöjä ei tullut. Kehityskeskustelut olivat sujuneet hyvin, mutta jälkikäteen arvioiden näyttää, että yksiköiden välillä oli edelleen pienessä määrin selittämättömiä eroja arviointiasteikon soveltamisessa. Palkkausjärjestelmäuudistuksen tavoitteena on kannustavuus ja oikeudenmukaisuus, näiltä osin henkilöstön kokemusta palkkausjärjestelmän onnistumisesta testataan ensi syksyn työilmapiirimittauksessa. Vuonna 2003 käynnistynyttä osaamiskartoitusta jatkettiin. Osa yksiköistä on edennyt kartoituksessa jo varsin pitkälle. Yksiköt ovat tarkastelleet tehtäviään ja niiden vaatimaa osaamista ja asettaneet yksikkökohtaiset että henkilökohtaiset osaamistavoitteet ja tasot. Kaiken kaikkiaan osaamiskartoitus on osoittautunut ennakkoarvioita työläämmäksi, joten osa kartoitustyöstä, tulosten analysointi ja kehittämissuunnitelmat jäävät tehtäväksi vuonna 2005.

16 16 5. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Henkilöstöinvestoinnit henkilötyövuotta kohden nousivat vuoden 2003 tasolta yhteensä yhdeksän prosenttia. Työterveyspalveluihin, henkilöstökoulutukseen ja virkistyspalveluihin käytettiin yhteensä euroa henkilötyövuotta kohden. Näissä kustannuksissa ei ole mukana sairausajan ja koulutusajan palkkoja eikä terveydenhuollon kustannuksissa ole otettu huomioon virastolle jälkikäteen tulevia Kela-korvauksia. Taulukko 5.1. Henkilöstöinvestoinnit henkilötyövuotta kohden vuosina Työterveys- Henkilöstö- Henkilöstöpalvelujen koulutuksen virkistyksen Vuosi kustannukset Muutos kustannukset Muutos kustannukset Muutos Htv /htv 1) % /htv % /htv % ,07 38, ,95 18,1 70,62 159,4 68, ,16-23, ,73-22,2 78,25 10,8 67, ,47 11, ,14-9,9 90,39 15,5 65, ,02 3, ,93 0,2 88,82-1,7 66, ,63 5, ,44 10,4 118,49 33,4 66,43 Taulukko 5.2. Työterveyskustannukset kokonaisuudessaan vuosina Käytetyn työajan Muut Kustannukset Kustannukset/ Kustannukset/ Kustannukset/ Vuosi kustannukset kustannukset yhteensä Muutos Poissaolopäivä työvoimakust. toimintamenot 1) % % % ,5 154,23 4,7 3, ,3 224,30 2,8 2, ,1 207,19 3,5 2, ,3 168,85 4,1 3, ,2 188,95 3,4 2,5 Työterveyshuollon kustannukset, joissa on mukana myös sairausajan palkkakustannukset, pienenivät 11,2 prosentilla. Kokonaiskustannukset poissaolopäivää kohden nousivat 188,95 euroon, kun vuonna 2003 poissaolopäivä maksoi asuntorahastolle keskimäärin 168,85 euroa. Nousu johtuu lähinnä pitkien poissaolojen vähenemisellä. Lyhyet sairauspoissaolojaksot tulevat työnantajalle suhteessa edullisemmiksi, sillä Kela maksaa työnantajalle sairauspäivärahat yli 10 päivää kestäneistä sairauspoissaoloista. Nämä sairauspäivärahat on otettu huomioon palkkakustannuksissa. Myös poissaolijan palkkataso vaikuttaa kustannuksiin, mutta havaintojen vähäisestä lukumäärästä johtuen sairauskuluja ei ole haluttu luokitella tarkemmin, esimerkiksi henkilöstöryhmän mukaan. Kela-korvauksen piiriin kuuluviin työterveyspalveluihin käytettiin noin euroa, josta sairauden hoitoon kului noin euroa. Ennakoivaan terveydenhuoltoon ja työkyvyn ylläpitoon käytettiin yhteensä noin euroa, summassa on mukana myös varsinaisiin Kela-korvauksen piiriin kuulumattomia terveyspalveluja kuten influenssarokotukset ja tyky-ryhmät. Työterveysasema ohjasi henkilökuntaa sekä Kelan tukemaan yksilö- ja ryhmäkuntoutukseen että erilaisiin kuntoilu- ja tyky-ryhmiin. Edellisestä vuonna 2002 järjestetystä Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Asuntorahaston yhteisestä Aslak-kuntoutusryhmästä saatujen hyvien kokemusten

17 17 kannustamana alettiin Työterveysaseman ohjaamana koota uutta yhteistä ryhmää. Lähinnä toimistohenkilökunnalle tarkoitettu Aslak-ryhmä aloittaa keväällä Niskahierontoja jatkettiin edellisten vuosien tapaan, jokaisella oli mahdollisuus sekä kevät- että syyskaudella kolmeen viraston kustantamaan niska- hartiaseudun hierontaan. Lähes 70 prosenttia henkilökunnasta käyttikin mahdollisuutta hyväkseen. Omaehtoisen, vapaa-ajan liikunnan tukemiseen tarkoitettua 150 euron suuruista liikuntatiliä käytti edellisten vuosien tapaan noin puolet ARAn henkilökunnasta. Suhteessa eniten nousivat virkistyspalveluiden kustannukset, nousu oli 33 prosenttia. Pääosa virkistysmäärärahoista käytettiin yhteisiin urheilu- ja ulkoilupäiviin. Osa käytettiin yhteisten tilaisuuksien järjestämiseen ja kulttuuriharrastuksiin. Taulukko 5.3. Henkilöstökoulutuksen kustannukset kokonaisuudessaan vuosina Käytetyn työajan Muut Kustannukset Kustannukset/ Kustannukset/ Vuosi kustannukset kustannukset yhteensä työvoimakust. toimintamenot % % ,4 3, ,3 3, ,7 2, ,5 2, ,8 2,7 Henkilöstökoulutukseen käytettiin 4,4 päivää henkilötyövuotta kohden. Henkilöstökoulutukseen osallistui 86,1 prosenttia henkilökunnasta, osallistuminen kasaantui, miehistä koulutukseen osallistui 93 prosenttia ja naisista 82 prosenttia. Näiden koulutuspäiviin ei sisälly lyhyistä alle puolenpäivän tilaisuuksista, viikoittaisista kielitunneista ja itsenäisestä opiskelusta kertynyt aika. Koulutuskustannukset nousivat 12,8 prosentilla verrattuna edelliseen vuoteen. Koulutukseen ilman koulutusajan palkkoja käytettiin euroa henkilötyövuotta kohden, edellisenä vuonna euroa. Tilastoiduista koulutuspäivistä noin 55 prosenttia kului ammatinhallintaa syventävään koulutukseen, varsinkin uudet erityisosaamisalueet edellyttivät monipuolista paneutumista. Organisaation kehittämiseen ja esimieskoulutukseen käytettiin lähes 30 prosenttia koulutuspäivistä. Helsingissä Hallintojohtaja Maija Rajakylä Ylitarkastaja Ritva Louhelainen

18 18 YHTEENVETO VUODEN 2004 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSESTÄ Vuosi Muutokset % HENKILÖTYÖPANOKSET Henkilöstö lkm 72 2,9 Henkilötyövuodet lkm 66,4 0,4 Henkilöstön keski-ikä vuotta 50,2 1,4 Koulutustaso indeksi 5,7 0,0 Tehty työaika/kokonaistyöaika prosenttia 79,9 0,8 Palkkasumma ,4 Tehdyn työajan palkat ,9 Välilliset työvoimakustannukset ,5 Työvoimakustannukset yhteensä ,8 HENKILÖSTÖN TILA Työtyytyväisyysindeksi indeksi mitattu 3/2004 Työkykyindeksi indeksi mitattu - Sairauspoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 9,3-20,9 HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työterveyspalvelut /htv 751,63 5,7 Työkunto ja työtyytyväisyys /htv 118,49 33,4 Henkilöstökoulutus /htv 1 247,44 10,4 HENKILÖSTÖN TEHOKKUUS Tuottavuus lainapäätös/htv (alueproj.henkilökunta) kpl/htv 17,6-4,0 Taloudellisuus (lainapäätös /kpl) /kpl ,1 Henkilötyövuoden hinta (2004 hinnoin) ,4