Koulutusaste Koulutuspohja

Transkriptio

1 TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä (vuonna 2 henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi yhteensä 2 (vuonna ). Miehiä henkilömäärästä oli % ja naisia %. Miesten osuus henkilöstömäärässä on hiukan lisääntynyt edellisestä vuodesta. 2 2 Henkilötyövuodet 9982 määrä vuodet Virkasuhteessa oli henkilöä (9 %) ja työsopimussuhteessa henkilöä. Koko henkilöstömäärästä vakinaisessa virka tai työsuhteessa oli henkilöä (9 %). Osaaikaeläkkeellä oli vuoden lopussa viisi henkilöä. Keskiikä Turvatekniikan keskuksen henkilöstön keskiikä on 8 vuotta. Naisten keskiikä on vuotta ja miesten vastaavasti 9 vuotta. Sekä naisilla että miehillä suurimmat ikäryhmät ovat 9 ja vuotiaat. Suurten ikäluokkien eläkkeellelähtö alkaa kulumassa olevan vuosikymmenen loppupuolella, jolloin henkilöä siirtyy vuosittain eläkkeelle.

2 2 Koulutuspohja Henkilöstön koulutustasojakauma on pysynyt samanlaisena kuin edellisenäkin vuonna. Suurimmat henkilöstöryhmät ovat diplomiinsinöörit (2 % henkilöstöstä), insinöörit ( % henkilöstöstä) ja alimman korkeaasteen sekä keskiasteen tutkinnon suorittaneet (2 % henkilöstöstä). Viimemainittuun ryhmään kuuluvat mm. merkonomin, merkantin ja teknikon tutkinnon suorittaneet. Koulutusaste 2 Tutkijakoulutus Perusaste Diplomiinsinöörit Alin korkeaaste ja keskiaste 2 % % Tutkijakoulutus % Muu ylempi korkeakoulututkinto Insinöörit Muu alempi korkeakoulututkinto Alin korkeaaste ja keskiaste Perusaste Muu alempi korkeakoulu % Insinöörit % Muu ylempi korkeakoulu 9 % Diplomiinsinöörit 2 % Sairauspoissaolot Sairauspäiviä vuonna 2 oli yhteensä 82 kappaletta. Sekä sairauspäivien että sairaustapausten määrä on lisääntynyt %. Lyhyiden sairauspoissaolojen (kesto päivää) osuus kaikista sairauspoissaoloista oli noin 2 % (vuonna 2 %) ja kaikista sairaustapauksista noin 8 % (vuonna 8 %). Sairastunutta henkilöä kohti sairauspäiviä on ollut päivää (vuonna päivää). Koko vuoden oli terveinä % ( 8 %) koko henkilöstöstä. Sairaustapaukset ovat kestäneet keskimäärin päivää (vuonna päivää).

3 Sairauspoissaolot työpäivinä Koulutukseen osallistuminen Kertomusvuonna 8 % henkilöstöstä (vuonna 9 %) osallistui turvatekniikan keskuksen itse järjestämään tai ulkopuoliseen koulutukseen. Koulutukseen käytettiin keskimäärin työpäivää (vuonna työpäivää) henkilöä kohti. Merkittävä koulutuspanostus käytettiin ammatilliseen koulutukseen (2 % koulutuspäivistä), joka käsittää turvallisuusteknillisen, taloudellisen, normatiivisen, hallinnollisen ja johtamiskoulutuksen. Lisäksi koulutusta annettiin ITosaamisessa, viestintäosaamisessa, laatuosaamisessa, hankintaosaamisessa, yhteistyötaidoissa ja kielitaidossa. Koulutuskustannukset olivat noin 2 euroa (vuonna 2 9 euroa) henkilötyövuotta kohti. Työkierrossa kertomusvuoden aikana oli kaksi henkilöä. Palkkausjärjestelmä ja palkat Turvatekniikan keskuksessa on käytössä uusimuotoinen palkkausjärjestelmä. Kertomusvuoden aikana tehtiin palkkausjärjestelmää koskeva tyytyväisyystutkimus. Palkkausjärjestelmä koettiin kokonaisuutena ottaen positiiviseksi. Kyselyä koskevista keskeisistä tuloksista voidaan mainita mm. seuraavia: palkkausjärjestelmän perusteet koetaan oikeudenmukaisiksi palkkausjärjestelmä on sukupuolineutraali palkkausjärjestelmä kannustaa kehittämään omaa toimintaa ja osaamista sekä tekemään laadukasta työtä tulos ja kehityskeskustelut ovat olleet avoimia ja rehellisiä. palkka ei seuraa työn vaativuuden eikä henkilökohtaisen suorituksen muutoksia palkkausjärjestelmän vaikutuksista ei ole annettu riittävästi tilastotietoja. in palkkausjärjestelmän piiriin kuului koko henkilökunta ja kaikkien kanssa käytiin tulos ja kehityskeskustelut. Suoritusarviointien perusteella henkilökohtaisia palkantarkistuksia toteutettiin noin %:lle koko henkilökunnasta. Palkat ja palkkiot sivukuluineen kasvoivat edellisestä vuodesta noin % (vuonna noin %). Palkkojen, palkkioiden ja niiden sivukulujen osuus toiminnan kuluista on %.

4 Suomen paras työpaikka 2 tutkimus Turvatekniikan keskus osallistui kertomusvuoden aikana Suomen paras työpaikka tutkimukseen, jonka tiedot kerättiin vuoden 2 aikana ja tulokset julkistettiin vuoden 2 alussa. Tutkimuksessa selvitettiin tukeslaisten asenteita seuraavien viiden dimension suhteen: uskottavuus, kunnioitus, oikeudenmukaisuus, ylpeys ja yhteishenki. Kyselyyn vastanneista tukeslaisista 82 % katsoi, että on kokonaisuudessaan hyvä työpaikka ja 8 % vastanneista katsoi, että on mukava työpaikka. Koko ia koskevia vahvuuksia tutkimuksen mukaan olivat mm. johto luottaa siihen, että ihmiset tekevät parhaansa ilman jatkuvaa valvontaa henkilöstölle on annettu riittävät edellytykset työn tekemiseen ihmisiä kohdellaan tasaarvoisesti riippumatta sukupuolesta tukeslaiset ovat tyytyväisiä tapaan, jolla edesautamme yhteiskuntaa. Tutkimuksen mukaan kehittämistä vaativat mm. työtehtävien jakaminen, työ ja vapaaajan parempi tasapainottaminen ja suhtautuminen työtovereihin.

5 2. TILASTOT Henkilötyövuodet (htv) Vuosi / yksikkö Laitosvalvonta Tuotevalvonta Tuki ja kehityspalvelut Henkilöstön määrä vuoden lopussa Vuosi / yksikkö Laitosvalvonta Tuotevalvonta Tuki ja kehityspalvelut Vuoden 2 aikana in palveluksessa oli yhteensä henkilöä (vuonna henkilöä). Vakinaisessa ja määräaikaisessa palvelussuhteessa vuoden lopussa Palvelussuhde 2 2 Valtio Virkasuhteiset: vakinaiset määräaikaiset Virkasuhteiset yhteensä Työsuhteiset vakinaiset määräaikaiset Työsuhteiset yhteensä Vakinaiset ja määräaikaiset yhteensä 2 2 Vakinaiset % Määräaikaiset % % 8 % % % 88 % 2 % % 9 % % % 9 % 9 % % % 2 %! %

6 Naisten ja miesten lukumäärä sekä suhteelliset osuudet vuoden lopussa Vuodet Naiset % Miehet % Valtio 8 2 Naisten ja miesten lukumäärät sekä suhteelliset osuudet yksiköittäin vuoden 2 lopussa Yksikkö / sukupuoli Naiset % Miehet % Laitosvalvonta Tuotevalvonta Tuki ja kehityspalvelut Naisten ja miesten ikärakenne Ikä Naiset Miehet Valtio Määrä % Määrä % Määrä % % ,8,9, 9,, 2, 2,2 9,,8 8,,,,2, 2, 2, 2, 8, ,,, 8,2,9 2,8 2,,,,,,,,,, 2,,2 Keskiikä 9 8 2, Ikärakenne yksiköittäin Ikä Laitosvalvonta Tuotevalvonta Tuki ja kehityspalvelut Keskiikä 9 8

7 Keskiikä Valtio Keskiikä vuotta vuotta vuotta vuotta 8 vuotta 2, vuotta Johto, ryhmänvetäjät, asiantuntijat ja muu henkilöstö sukupuolen mukaan Johto Ryhmänvetäjät Asiantuntijat Muu henkilöstö Naiset lkm 2 Naiset % Miehet lkm 9 Miehet % lkm % 2 Muu kuin rahana, ylityövapaana tai saldovapaana korvattu säännöllisen työajan ylittävä ylimääräinen työaika (ns. saldoylijäämä) Yksikkö 2 Päivää pv/htv Päivää pv/htv Laitosvalvonta,9 2,8 Tuotevalvonta 9 2,9 2, Tuki ja kehityspalvelut 9, 2,8,,2 Eläkkeelle siirtymiset (perusnormien mukaan) Eläkkeelle siirtymisvuosi Eläkkeelle siirtyvien henkilöiden määrä

8 8 Henkilöstön koulutustaso Koulutustaso 2 Valtio Määrä % Määrä % Määrä % % Tohtorit ja lisensiaatit Ylempi korkeakouluaste josta diplomiinsinöörejä Alempi korkeakouluaste josta insinöörejä Alin korkeaaste* Keskiaste** Perusaste (2) 2 (2) (2) (2) (2) (2) 9 2 8, 2,, 2, 28,, Koulutustasoindeksi,8,,, * Esim. merkonomi ja teknikko ** Esim. merkantti ja asentaja Työnantajan kustantama koulutus koulutuspäivinä Koulutusaihe Ammattikoulutus Kielikoulutus ITosaaminen, atk Viestintäosaaminen Laatuosaaminen Muu koulutus * 2 2 9*** 2*** * 9 ** 8* ** 2 2* ** 2* ** 88 * sisältää turvallisuusteknillisen, taloudellisen, normatiivisen ja hallinnollisen koulutuksen sekä johtamiskoulutuksen ** sisältää yhteistyötaito, hankinta ja aykoulutuksen sekä muun koulutuksen *** koulutusaiheena päivillä (8 osallistujaa) Osallistuminen koulutukseen yksiköittäin Yksikkö Laitosvalvonta Tuotevalvonta Tuki ja kehityspalvelut Keskiarvo Osallistumisprosentti yksikön henkilöistä Koulutuspäiviä/henkilö,,8,,2

9 9 Henkilöstökoulutukseen osallistuminen sukupuolen mukaan Naiset (kokonaismäärä 2) Miehet (kokonaismäärä ) (kokonaismäärä ) lkm % lkm % lkm % Koulutukseen osallistujia Koulutuspäivien jakautuminen sukupuolen mukaan Naiset Miehet lkm % lkm % lkm % Koulutuspäiviä Sairauspoissaolot (sis. työtapaturmat) Vuosi Sairauspoissaolot työpäivinä Sairauspäivää/ henkilötyövuosi,,2,,, 9,2,8,8 Valtio Sairauspäivää/henkilötyö vuosi 8, 8,2 8, 8, 8,8 8, Sairauspoissaolot yksiköittäin Yksikkö Sairauspäivät Sairauspäivät/yksikön henkilötyövuodet 2 2 Laitosvalvonta Tuotevalvonta Tuki ja kehityspalvelut ,,2, 9,2,,,,8,,8,,9

10 Sairauspäivien jakautuminen keston mukaan Sairausajan kesto 2 yli Sairauspäivät 2 Valtio Määrä % Määrä % % Sairaustapausten jakautuminen keston mukaan Sairausajan kesto 2 yli Sairaustapauksia 2 Valtio Määrä % Määrä % % Sairaustapaukset yksiköittäin Yksikkö Sairastapausten lukumäärä Sairaustapausta/yksikön henkilötyövuodet 2 2 Laitosvalvonta Tuotevalvonta Tuki ja kehityspalvelut ,9,,,,9,,8,

11 Henkilöstöpalvelujen kulut euroina Palvelu (euroa) Koulutuspalvelut Työterveyspalvelut Virkistyspalvelut Henkilöstöpalvelut yht. Koulutuspalvelut/htv Työterveyspalvelut/htv Virkistyspalvelut/htv Henkilöstöpalvelut yhteensä/htv euro/htv euro/htv euro/htv euro/htv euro/htv euro/htv Henkilöstömäärä ja keskipalkka palkkaryhmittäin Palkkaryhmä Alarajan tehtäväpalkka.2.2 Palkkaryhmän henkilöstö.2.2 * ryhmään kuuluu vähemmän kuin henkilöä ** keskipalkka = aritmeettinen keskiarvo Keskipalkka (euroa) **.2. Henkilökohtaisen palkan suhteellinen osuus tehtäväpalkasta palkkaryhmittäin Palkkaryhmä Henkilökohtaisen palkan osuus tehtäväpalkasta % * * 2 * * 2 * * ryhmään kuuluu vähemmän kuin henkilöä Keskipalkka (euroa) **.2. Keskipalkka (euroa) **.2.2 * * * * 2 9 * 2 2 * * 9 * * 2 * * * * * * * * *

12 2 Henkilöstön jakautuminen vaativuusluokkiin Vaativuusluokka Naiset Miehet lkm % lkm % lkm % Tehtävien vaativuusluokkakorotukset Vuosi Naiset Miehet lkm % naisista lkm % miehistä lkm % henkilöstöstä Palkat, palkkiot ja niiden sivukulut Vuosi Palkat, palkkiot, sivukulut Muutos edell. vuoteen % Palkat, palkkiot ja sivukulut/htv Muutos edell. vuoteen % ,.9, ,9 2.98,9..89,2. 8,2.8.8,2.282, 2.8., , Palkkoihin, palkkioihin ja niiden sivukuluihin kuuluu seuraavat erät: virkasuhdepalkat työsuhdepalkat muut palkat ja palkkiot lomapalkkavelan muutos sosiaaliturvamaksut eläkemaksut tapaturmamaksut lomapalkkavelan sivukulujen muutos

13 Palkkausjärjestelmää koskeva tyytyväisyystutkimus 2 ( valtiovarainministeriön laatima väittämäsarja) Vastausprosentti % ( / ) Vastausluokat: = täysin samaa mieltä = osittain samaa mieltä = ei samaa eikä eri mieltä 2 = osittain eri mieltä = täysin eri mieltä Väittämä Järjestelmä on parantanut johtamista ja esimiestoimintaa Järjestelmä on lisännyt tietämystä tavoista ja arvoista Järjestelmä on parantanut organisaation tulosta Järjestelmä kannustaa toimimaan työnantajan ja asiakkaan eduksi Järjestelmä motivoi ottamaan lisää vastuuta Järjestelmä motivoi toimimaan tehokkaasti Järjestelmä kannustaa kehittämään omaa toimintaa Järjestelmä kannustaa tekemään laadukasta työtä Järjestelmä kannustaa kehittämään omaa osaamista Järjestelmä kannustaa tekemään yhteistyötä Järjestelmä kannustaa toimimaan luovasti ja innovatiivisesti Järjestelmä tarjoaa kannustimen myös tulevaisuudessa Järjestelmän perusteet ovat oikeudenmukaiset Järjestelmää sovelletaan samalla tavalla eri yksiköissä Järjestelmässä on huomioitu sukupuolten välinen tasaarvo Järjestelmän perusteet ovat omaan tehtävääni sopivat Vaativuudenarviointijärjestelmä on omaan tehtävääni sopiva Suoritusarvioinnilla suoritukseni tulee oikein arvioiduksi Palkka seuraa työn vaativuuden muutoksia Palkka seuraa henkilökohtaisen suorituksen muutoksia Järjestelmää kehitetään jatkuvasti Palkkaperusteet ovat kilpailukykyiset yksityisen sektorin kanssa Täysin samaa mieltä ja osittain samaa mieltä, %:a vastaajista Ei samaa eikä erimieltä, %:a vastaajista Osittain ja täysin eri mieltä, %:a vastaajista Keskiarvo,,,,,2,,,,,2,,,,,8,2,2 2,9 2,8 2,8 2,8 2,8

14 Täysin samaa mieltä ja osittain samaa mieltä, %:a vastaajista Ei samaa eikä eri mieltä, %:a vastaajista Osittain ja täysin eri mieltä, %:a vastaajista Keskiarvo Palkkani on kilpailukykyinen yksityisen sektorin kanssa Palkkani on kilpailukykyinen valtion muissa organisaatioissa Tunnen perusteet, jolla tehtäväkohtainen palkanosani määräytyy Tunnen perusteet, jolla henkilökohtainen palkanosani määräytyy Tulos ja kehityskeskustelut ovat olleet avoimia ja rehellisiä Tiedän, mitä minulta odotetaan työssäni Olen saanut työstäni asiallista palautetta Olen saanut työstäni palautetta riittävän usein Saan rakentavia ehdotuksia suoritukseni parantamiseksi Esimieheni osaa käyttää palkanmääräytymisperusteita oikein Palkkausasioissani ei ole ollut tulkintaerimielisyyksiä Olen saanut riittävästi tilastotietoa järjestelmän vaikutuksista Järjestelmän rakennetta tulisi kehittää Vaativuudenarviointijärjestelmää tulisi kehittää Henkilökohtaista suoritusarviointijärjestelmää tulisi kehittää Tulisi ottaa käyttöön tai kehittää tulospalkkiojärjestelmä Tulos ja kehityskeskusteluja tulisi kehittää Palkkaukseen liittyvää koulutusta ja tiedotusta tulisi lisätä Palautejärjestelmää tulisi kehittää ,,,,,,9,2,, 2,,9,,,8 Vain johdolle esitetyt kysymykset (johtajat ja ryhmänvetäjät); kysymykset.. Olen saanut riittävästi koulutusta järjestelmän soveltamiseen Olen saanut aidot mahdollisuudet järjestelmän soveltamiseen Tulos ja kehityskeskusteluni ovat olleet avoimia ja rehellisiä Käyn mielelläni tulos ja kehityskeskusteluja alaisteni kanssa Annan alaisilleni riittävän usein palautetta työstä

15 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. TUNNUSLUVUT Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut issa vuosilta 2,, ja 2. Kysymykset, käsitteistö ja kysymysten järjestys ovat valtiovarainministeriön järjestämästä HTPtiedustelusta. Työvoimakustannuksiin ja työaikaan liittyviä käsitteitä on tunnuslukujen jälkeen. Henkilöstömäärä 2 2 Valtio (keskiarvo) 2. Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa. Henkilöstön lukumäärän %muutos edellisen vuoden lopusta. Henkilötyövuosien määrä. Henkilötyövuosien määrän % muutos edellisestä vuodesta 2 2,,9 2,8, 2, 2, 92 2, 9 2, Henkilöstörakenne. Johtoon kuuluvien henkilöiden % osuus henkilöstöstä vuoden lopussa. Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 8. Asiantuntijatehtävissä toimivien henkilöiden %osuus henkilöstöstä vuoden lopussa. Naisten osuus johdosta vuoden lopussa. Naisten %osuus muista esimiehistä vuoden lopussa 2. Naisten %osuus asiantuntijatehtävissä toimivista vuoden lopussa. Kokoaikaisten henkilöiden % osuus henkilöstöstä vuoden lopussa ,, 9,, 8,,8 9,

16 . Määräaikaisten, joilla ei ole issa taustavirkaa, %osuus henkilöstöstä vuoden lopussa. Määräaikaisten naisten, joilla ei ole organisaatiossa taustavirkaa, % osuus naisten yhteismäärästä vuoden lopussa. Kaikkien määräaikaisissa viroissa tai tehtävissä toimivien %osuus henkilöstöstä vuoden lopussa. Virkasuhteisten %osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 8. Miesten %osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 9. Naisten %osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 2. Keskiikä vuoden lopussa, vuotta 2. vuotiaitten ja vanhempien % osuus henkilöstöstä vuoden lopussa. Koulutustasoindeksi vuoden lopussa 2. Korkeakoulu ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden %osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 2. Ylemmän korkeakoulu ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden %osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 2. Lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneiden %osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 2,, 9,8 8 2,, 2 9 9,8 2,2 2,8 9 2,, 2 8,2 9, 9, 9 8 8,, Valtio (keskiarvo 2, 2, 2,2 8, 2,,,2,,2,8, 8, Työajan käyttö 2. Tehdyn vuosityöajan %osuus säännöllisestä vuosityöajasta 2. Säännöllinen vuosityöaika/tehty työaika 28. Henkilöstökoulutukseen käytetyn työajan %osuus säännöllisestä vuosityöajasta 29. Vuosilomaajan %osuus säännöllisestä vuosityöajasta. Sairauspoissaoloajan %osuus säännöllisestä vuosityöajasta. Tapaturmapoissaoloajan %osuus säännöllisestä vuosityöajasta,2,, 2,,,,, 8,,,,9, 8,2 2,9,,8 9,,2 2,,,,

17 2 2 Valtio (keskiarvo) 2. Rahana korvatun ylityöajan % osuus säännöllisestä vuosityöajasta,,,2,2,. Muun kuin rahana tai ylityövapaana korvatun säännöllisen työajan ylittävän ylimääräisen työajan %osuus säännöllisestä vuosityöajasta,, 2,2,, Työvoimakustannukset. Kokonaistyövoimakustannusten %muutos edellisestä vuodesta käyvin hinnoin. Kokonaistyövoimakustannusten %muutos edellisestä vuodesta vuoden hinnoin. Välillisten työvoimakustannusten %osuus tehdyn työajan palkoista. Kokonaistyövoimakustannusten %osuus palkkasummasta 8. Tehdyn työajan palkkojen %osuus työvoimakustannuksista 9. Välillisten työvoimakustannusten %osuus työvoimakustannuksista. Välillisten palkkojen %osuus työvoimakustannuksista. Sosiaaliturvakustannusten %osuus työvoimakustannuksista 2. Muiden välillisten työvoimakustannusten %osuus työvoimakustannuksista. Ostettujen henkilöstöpanosten (ulkoistettujen ja muiden henkilöstöpalvelujen) kustannusten % osuus työvoimakustannuksista,, 8,, 2,2,, 9, 2,2,, 9,,9 2,,,8 8 2,8 2,,,,8 28,2 2,,, 9, 2, 2, Sairastavuus ja tapaturmat 2. Sairauspoissaolot, työpäivää/henkilötyövuosi. Sairauspoissaolojen pituus, työpäivää/tapaus. Tapaturmapoissaolot, työpäivää/henkilötyövuosi,, 9,2,,,,,8,2 8,,8,

18 8 2 2 Valtio (keskiarvo). Tapaturmapoissaolojen pituus, työpäivää/tapaus 2, Sairaustapausten yleisyys. sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista. Terveysprosentti, ilman sairaspoissaoloja olleiden henkilöiden määrän %osuus henkilötyövuosien määrästä 8. Sairauksista johtuvien työterveyshuollossa käyntien lukumäärä/henkilötyövuosi 8,9 2, , 8 2,8 8,9,,2 Vaihtuvuus 9. Lähtövaihtuvuus, toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden henkilöiden lukumäärän %osuus edellisen vuoden lopun henkilöstöstä. Sisäinen vaihtuvuus, oman organisaation sisällä tehtäviä vaihtaneiden henkilöiden lukumäärän %osuus edellisen vuoden lopun henkilöistä (ei sisällä kierrossa olevia). Eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärän (kaikki eläkelajit) %osuus edellisen vuoden lopun henkilöstöstä 2. Luonnollinen poistuma eli toisen työnantajan palvelukseen ja eläkkeelle siirtyneiden ja kuolleiden henkilöiden lukumäärän %osuus edellisen vuoden lopun henkilöstöstä. Kokonaispoistuma, kaikkien organisaation palveluksesta eronneiden tai palkattomalle virkavapaalle siirtyneiden yhteismäärän %osuus edellisen vuoden lopun henkilöstöstä. Tulovaihtuvuus, palvelukseen otettujen uusien henkilöiden ja palkattomalta virkavapaalta 9,,9,9, 2,,,,,, 2,,9,2,8,, 2, 8,9 2,9,,,2,

19 9 palanneiden henkilöiden lukumäärän %osuus edellisen vuoden lopun henkilöstöstä. Alle vuoden palveluksessa olleen vakinaisen henkilöstön %osuus vakinaisesta henkilöstöstä vuoden lopussa. Keskimääräinen työkokemus omassa organisaatiossa vuoden lopussa, vuosina. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä, vuosissa 2 2 2, 9 2,9,8 9,2 2 9, 2, 8 Valtio (keskiarvo) 2,,,9,9 Pätevyys ja sen kehittäminen 9. Koulutuksen laajuus, henkilöstökoulutusta saaneiden henkilöiden lukumäärän %osuus vuoden lopun henkilöstöstä. Koulutuksen pituus, työpäivää/koulutettu. Koulutuspanostus, työpäivää/henkilötyövuosi 2. Kehityskeskusteluja käyneiden henkilöiden %osuus henkilöstöstä. Henkilöiden, joille on tehty osaamiskartoitus, %osuus henkilöstöstä. Henkilöiden, joille on tehty kirjallinen kehittämissuunnitelma, % osuus henkilöstöstä. Niiden johto ja esimiestehtävissä toimivien %osuus henkilöstöstä, jotka ovat olleet johtamis ja/tai esimieskoulutuksessa vähintään tuntia 9, 9 9,9 2, 8,2, 9,9,,8 8,9 Henkilöstöinvestoinnit. Virkistystoimintaan liittyvät investoinnit, euroa/henkilötyövuosi (issa sisältää myös liikunnalliset panostukset). Työyhteisön kehittämiseen liittyvät investoinnit, euroa/henkilötyövuosi 9 8,2 8,88

20 2 8. Liikunnalliseen aktivointiin liittyvät kustannukset, euroa/henkilötyövuosi 9. Koulutuskustannukset (henkilöstökoulutuksen ajan palkat ja muut koulutuskustannukset), euroa/henkilötyövuosi 8. Em. koulutuskustannusten % osuus työvoimakustannuksista 8. Ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon liittyvät työterveyspalvelun kustannukset bruttona, euroa/henkilötyövuosi 82. Sairaudenhoitoon liittyvät työterveyspalvelujen kustannukset bruttona, euroa/henkilötyövuosi 2 9,9 2 8, 8 9, , Valtio (keskiarvo) 2, 2 2,8, 2, Kannustava palkinta 8. Kannustavien palkkausjärjestelmien piirissä olevien %osuus henkilöstöstä 8. Henkilöiden, joilla työn vaativuus on arvioitu, %osuus henkilöstöstä,2 2, 8. Henkilöiden, joilla henkilökohtainen työtulos ja ammatinhallinta on arvioitu on arvioitu, %osuus henkilöstöstä 8. Henkilöiden, jotka ovat saaneet vuonna 2 henkilökohtaisen palkankorotuksen töiden vaativuuden tai vaativuusluokan noston seurauksena, %osuus henkilöstöstä,,2,,,, 8. Henkilöiden, jotka ovat saaneet henkilökohtaisen palkankorotuksen henkilökohtaisen työtuloksen, ammatinhallinnan, ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella, %osuus henkilöstöstä, 92. Ylityökorvausten %osuus organisaation palkkasummasta,2,,2,, Tulokset 9. Toimintamenot/henkilötyövuosi, euroa

21 2 2 2 Valtio (keskiarvo) 9. Toimintamenot/ työvoimakustannukset, %osuus 9 8 9, 9. Henkilötyövuoden hinta (työvoimakustannukset, euro/henkilötyövuosi) HENKILÖSTÖN TYÖVOIMAKUSTANNUKSET (käsitteitä ja laskentakaava) TYÖAIKA. Palkkasumma 2. Tehdyn työajan palkat (A) A. Välilliset palkat lomaraha vuosilomaajan palkka lapsen syntymä ja hoito sairausajan palkka muut palkalliset vapaat reservin kertausharjoitus koulutusajan palkat ammattiyhdistystoiminta yhteistoiminta B. Sosiaaliturva työnantajan sotumaksut VELeläkemaksut tapaturmamaksut C. Muut välilliset työvoimakustannukset työvaatteet koulutus työsuojelu väestösuojelu terveyden ja sairaanhoito työpaikkaruokailu virkistystoiminta. Välilliset työvoimakustannukset yht. (A+B+C). Kokonaistyövoimakustannukset (työvoimakustannukset yhteensä) (2+) Säännöllinen vuosityöaika lasketaan kertomalla vuoden todellisten työpäivien lukumäärä keskimääräisellä työpäivän pituudella. Vuonna 2 henkilön säännöllinen vuosityöaika oli (työpäivää) x tuntia min.= 82 tuntia. Tehty vuosityöaika lasketaan vähentämällä säännöllisestä vuosityöajasta henkilöstökoulutukseen käytetty työaika ja muu ei tehty työaika. Muuta ei tehtyä työaikaa on mm. vuosiloma, lapsen syntymä ja hoito, sairaus, tapaturmat ja muut palkalliset vapaat. Tietojen käsitteet on määritelty tarkkaan henkilöstötilinpäätöksen käsikirjassa (Valtiovarainministeriö, Valtion työmarkkinalaitos: Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä Henkilöstötilinpäätös, Käsikirja valtion organisaatioille, Valtion työmarkkinalaitoksen julkaisuja /2, Edita 2) Suomen paras työpaikka 2 tutkimus Suomen paras työpaikka 2tutkimuksen (ks. seuraava sivu) kuhunkin väittämään annettava vastaus voitiin valita viisportaiselta asteikolta, joista kaksi myönteistä vaihtoehtoa olivat "melko samaa mieltä" ja "täysin samaa mieltä". Taulukossa on laskettu kunkin väittämän osalta myönteisten vaihtoehtojen yhteinen prosenttiosuus kaikista väittämään annetuista vastauksista.

22