HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan työyhteisön rakentaminen yhdessä Tulevaisuuteen suuntautuva osaamisen kehittäminen ydintehtävissä

2 2 (12) Sisällysluettelo 1 Johdanto Vaikuttava ja palveleva Tukes Henkilöstörakenne Ikärakenne Vaihtuvuus Asiantunteva ja yhteistyökykyinen Tukes Osaaminen Koulutus Hyvinvoiva Tukes Sairauspoissaolot Työterveyshuolto Virkistystoiminta Henkilöstöpalveluiden kustannukset Työaika Palkkaus Työhyvinvointi Johdanto Henkilöstötilinpäätös kuvaa Tukesin henkilöstövoimavaroja ja niissä vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Se sisältää henkilöstön määrään ja rakenteeseen liittyviä tunnuslukuja sekä tietoa henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista. Tiedot esitetään pääsääntöisesti kolmelta vuodelta. Tunnuslukujen vertailtavuuteen vaikuttaa jonkin verran se, että Tukesin henkilöstömäärä kasvoi merkittävästi vuoden 2011 alussa voimaan tulleessa organisaatiomuutoksessa. Henkilöstötilinpäätöksen rakenne noudattaa Tukesin strategian ja vuonna 2012 vahvistetun henkilöstölinjauksen mukaista jaottelua: Vaikuttava ja palveleva Tukes - Asiantunteva ja yhteistyökykyinen Tukes - Hyvinvoiva Tukes. Henkilöstötilinpäätös perustuu pääosin Personec -henkilöstötietojärjestelmän ja työnantajan henkilöstötietojärjestelmä Tahtin tietoihin. Lisäksi on hyödynnetty Tukesin kirjanpitotietoja, koulutustietoja ja työterveyshuollon raportteja.

3 3 (12) 2 Vaikuttava ja palveleva Tukes 2.1 Henkilöstörakenne Tukesin henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2012 Rovaniemen toimipaikan rekrytointien loppuunsaattamisen vuoksi. Kaikkiaan Tukesissa oli palvelussuhteessa vuoden lopussa 246 henkilöä, joista 18 oli virkavapaalla ja 228 työssä. Vuonna 2011 toteutetun organisaatiomuutoksen yhteydessä naisten osuus henkilöstöstä kasvoi ja kasvu jatkui vielä jonkin verran. Myös määräaikaisten virkasuhteiden osuus nousi organisaatiomuutoksessa mm. Euroopan kemikaalivirastossa työskentelevien henkilöiden sijaisuuksien sekä useiden perhevapaiden vuoksi. Vuonna 2012 määräaikaisten virkasuhteiden osuus kääntyi laskuun, mutta oli edelleen hieman valtionhallinnon keskitasoa suurempi (Tukes 17 %, valtionhallinto 14 %) Henkilötyövuodet , Henkilömäärä vuoden lopussa Yksiköt Muutos , % Tuote- ja laitteistovalvonta Laitos- ja kaivosvalvonta Kemikaalituotevalvonta Tuki- ja kehityspalvelut Yhteensä

4 4 (12) Toimipaikat Muutos , % Helsinki Tampere Rovaniemi Lahti, Kuopio, Oulu Yhteensä Sukupuolet Muutos , % Naiset Naiset, % Miehet Miehet, % Yhteensä Vakinaisessa ja määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat vuoden lopussa Lkm % Lkm % Lkm % Vakinaiset naiset miehet Määräaikaiset naiset miehet Yhteensä Ikärakenne 50 49,4 Keski-ikä ,7 47,

5 5 (12) Henkilöstö ikäluokittain (lkm) alle yli 65 0 Tukesilaisten keski-ikä on hieman yli valtionhallinnon keski-iän (45,9 vuotta). Keski-ikä on kuitenkin laskemassa eläkkeelle jäämisten myötä. Yli 65-vuotiaiden osuus laski tässä yhteydessä voimakkaasti ja vuoden 2012 lopussa Tukesissa ei työskennellyt yhtään 65 vuotta täyttänyttä. 2.3 Vaihtuvuus Vaihtuvuuden raportoinnissa ei oteta huomioon alle 3 kuukauden pituisia palvelussuhteita, työllisyysvoimavaroin palkattuja henkilöitä eikä harjoittelijoita. Vaihtuvuutta verrataan edellisen vuoden lopun henkilöstön määrään, minkä vuoksi vuoden 2011 vaihtuvuusluvut ovat suhteessa muita vuosia suuremmat, koska henkilöstön määrä kasvoi merkittävästi vuoden 2011 alussa. Kokonaispoistumalla tarkoitetaan toisen palvelukseen tai eläkkeelle siirtyneitä sekä kuolleita. Lähtövaihtuvuudella tarkoitetaan toisen palvelukseen siirtyneitä (mukaan luetaan myös määräaikaisen palvelussuhteen päättymisestä johtuva palveluksesta eroaminen). Lisäksi Tukes raportoi tilinpäätöksessä erikseen lähtövaihtuvuudesta muualle kuin valtion palvelukseen. Kokonaispoistuma, % 9,8 17,8 12,4 Lähtövaihtuvuus, % 3,2 10,1 8,3 Eläkkeelle siirtyneet, % 4,1 4,6 3,7 Tulovaihtuvuus, % 19,5 101,0 19,3

6 6 (12) 3 Asiantunteva ja yhteistyökykyinen Tukes 3.1 Osaaminen Tukesin rooli asiantuntijavirastona ilmenee hyvin myös tukesilaisten koulutusjakaumasta. Vuoteen 2010 verrattuna tutkija- tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on selvästi kasvanut (54 % vuonna 2010, 67 % vuonna 2012). Perus- tai keskiasteen suorittaneiden osuus on pysynyt ennallaan. Koulutustasoa koskevissa tilastoissa on otettu huomioon koko henkilöstömäärä, mukaan lukien vuoden lopussa virkavapaalla olleet henkilöt. Koulutustasoindeksi lasketaan korkeimman suoritetun tutkinnon perusteella Tilastokeskuksen koulutusasteluokittelun mukaisesti. Tukesin koulutustasoindeksi on ollut vähittäisessä kasvussa. Vuoden 2012 lopussa se oli Tukesissa 6,2 (6,0 vuonna 2010) ja koko valtionhallinnossa 5,2. Tutkintotiedot 2012 Alempi korkeakoulu 15 % Alin korkeaaste 5 % Ylempi korkeakoulu 54 % Perusaste 7 % Keskiaste 6 % Tutkijakoulutus 13 % 3.2 Koulutus Tukes vahvisti osaamisen kehittämisen linjauksen elokuussa Tukes kehittää henkilöstönsä osaamista paitsi järjestämällä henkilöstökoulutusta, myös mm. tukemalla omaehtoista opiskelua, myöntämällä opintovapaita ja järjestämällä opintopiirejä. Mittarina seurataan koulutuspäivien lukumäärää (tavoite 8 pv/htv). Koulutukseen osallistuneiden naisten ja miesten lukumääriä on verrattu naisten ja miesten määriin vuoden lopussa. Taulukon prosenttiluku kuvaa siten koulutukseen osallistumisen kattavuutta. Koulutuspäivien osalta on tarkasteltu niiden jakautumista miesten ja naisten kesken.

7 7 (12) Työnantajan antama koulutus koulutuspäivinä Ammattikoulutus* ,5 463 Kielikoulutus IT-osaaminen ,5 185 Viestintäosaaminen Laatuosaaminen 19 3 Muu koulutus** Tukes-päivät ja henkilöstötilaisuudet Yhteensä Koulutuspäivät / htv 8,4 10,9 7,1 * turvallisuustekninen, taloudellinen, normatiivinen ja hallinnollinen koulutus, johtamiskoulutus ** projektiosaaminen, hankintaosaaminen, toimintaympäristön tuntemus, AY- ja muu koulutus Koulutukseen osallistuneet ja osallistumisen kattavuus* Koulutuspäivät (Tukes-päivät poisluettuina) Koulutukseen osallistuminen sukupuolittain Naiset % Miehet % Naiset % Miehet % Naiset % Miehet % * koulutukseen osallistuneiden osuus vuoden lopun henkilöstömäärästä 4 Hyvinvoiva Tukes 4.1 Sairauspoissaolot Kokonaisuutena sairauspoissaolojen määrä on ollut laskeva muutaman vuoden ajan. Tämä johtuu ensisijaisesti sairauspoissaolojen keskimääräisen pituuden lyhenemisestä, sillä sairaustapausten lukumäärä kasvoi sekä lyhytaikaisten että pitkäaikaisten sairauspoissaolojen osalta. Kokonaan ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden osuus on myös vähentynyt. Tukesin Helsingin toimipaikassa oli voimakkaasti esillä sisäilmaan yhdistetty oireilu. Tukes vahvisti loppuvuodesta sairauspoissaolojen seurannan mallin ja sairauspoissaolojen raportointi työterveyshuoltoon käynnistettiin.

8 8 (12) Sairauspoissaolot Sairauspäivät/htv 8,7 8,2 8,0 Valtio 2012 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 6,7 6,7 6,0 9,3 Lyhytaikaiset sairaustapaukset (1-3 pv) lkm/htv 1,1 1,4 1,6 Lyhytaikaisten sairaustapausten osuus kaikista sairaustapauksista, % Sairaustapausten lkm/htv 1,3 1,7 1,8 Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän %-osuus 47,3 43,1 39,5 36,1 4.2 Työterveyshuolto Työterveyshuollon kanssa tehtiin yhteistyötä työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Varhaisen välittämisen ja sairauspoissaolojen seurannan malli vahvistettiin joulukuussa. Sairauksista johtuvat työterveyshuollossa käynnit, lkm/htv 3,4 3,1 4,0 Terveystarkastukset, lkm Terveystarkastuksissa käyneet, % Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuus kustannuksista, % 26,7 29,3 4.3 Virkistystoiminta Hyvistapahtumat lukuina kpl liikuntatapahtumat liikunnan aktivointi kulttuuritapahtumat osallistumisprosentti

9 9 (12) 4.4 Henkilöstöpalveluiden kustannukset Tukesin henkilöstöinvestoinnit olivat selvästi yli valtionhallinnon keskitason. Työterveyshuollon kustannuksissa on otettu huomioon Kelan maksama korvaus. Koulutuksen sekä työtyytyväisyyden ja työkunnon ylläpidon kustannukset sisältävät sekä ulkopuolisille palveluntuottajille maksetut kustannukset että näihin toimintoihin käytetyn työajan palkat. Henkilöstöpalveluiden kustannukset Valtio 2012 Koulutus, /htv Työterveyshuolto, /htv Työtyytyväisyyden ja työkunnon ylläpito ja parantaminen*, /htv Henkilöstöruokailu, /htv N/A N/A 4.5 Työaika * Tahti-järjestelmässä raportoidut kustannukset kohdissa virkistystoiminta, liikunnan aktivointi ja tukeminen sekä muu työkunnon ylläpito ja parantaminen. Tukesin liukuvan työajan saldokertymät tasoitetaan kahdesti vuodessa korkeimpaan sallittuun kertymään eli 30 tuntiin. Leikkaantuvia työaikasaldoja on seurattu aluehallintoviraston työsuojelutarkastuksissa. Tukes uudisti raportointimenettelyjä vuonna Aluehallintovirasto antoi joulukuussa Tukesille toimintaohjeen ja selvityspyynnön saldoleikkausten määristä 2013 aikana. Saldoylijäämät, ns. harmaat työtunnit Saldoylijäämä, leikatut tunnit työpäivinä Saldoylijäämä, leikatut tunnit/htv (hh:mm) 4:49 8:44 5:20 Niiden henkilöiden lukumäärän osuus, joilta leikattu tunteja, % Alle 7 tunnin suuruisten saldoleikkausten osuus saldoleikkausten lukumäärästä, % Taulukossa on esitetty tiedot saldoleikkauksista työaikasäännösten piirissä olevan henkilöstön osalta (ei sisällä ylijohtajaa ja johtajia). 4.6 Palkkaus Tukesin maksamat palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat 13,1 miljoonaa euroa. Palkkoja korotettiin 1,9 %:n tai vähintään 39,50 euron suuruisella yleiskorotuksella ja 0,5 %:n suuruisella virastoerällä lukien. Lomarahojen maksaminen siirrettiin tarkentavalla virka- ja työehtosopimuksella tehtäväksi kesäkuussa. Suoriutumisarviointeihin perustuvat palkantarkistukset maksettiin heinäkuun palkanmaksussa takautuvasti lukien. Tukes käynnisti palkkausjärjestelmän uudistamistyön, joka jatkuu vuonna Lisäksi saatiin päätökseen organisaatiomuutoksissa Tukesiin siirtyneen henkilöstön tehtävien vaativuusarviointi Tukesin palkkausjärjestelmässä. Keskipalkka Muutos , % Tukes, ,0 Naisten keskipalkka, ,5 Miesten keskipalkka, ,9 Aritmeettinen keskiarvo joulukuun palkanmaksun mukaan (koko henkilöstö, mukaan lukien virkavapaalla olevat). Keskiarvoon vaikuttaa palkantarkistusten lisäksi myös tulo- ja lähtövaihtuvuus.

10 10 (12) Henkilöstön jakautuminen vaativuustasoihin Yhteensä, lkm Vaativuusarvioinnin piirissä olevat, % Vaativuusluokkiin arvioidut tehtävät joulukuun palkanmaksun mukaan. Vaativuusarvioinnin piirissä olevien osuus on laskettu vuoden lopun henkilömäärästä ilman ylintä johtoa. 4.7 Työhyvinvointi Vuonna 2012 Tukesissa toteutettiin ensimmäisen kerran työtyytyväisyyskysely valtionhallinnossa yleisesti käytetyllä VMBaro-työhyvinvointikyselyllä. Kaikkiaan vastausten indeksiarvot olivat hieman paremmat kuin TEM:n hallinnonalalla tai valtionhallinnossa keskimäärin. Kyselyyn vastasi 177 tukesilaista (78 % koko henkilöstöstä). Vastausprosentit paikkakunnittain: Helsinki 74 %, Tampere 88 % ja Rovaniemi 55 %. Osa-alue Indeksiarvo Tukes 2012 Indeksiarvo valtio Johtaminen 3,5 3,4 2 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,8 3,7 3 Palkkaus 2,9 2,9 4 Kehittymisen tuki 3,4 3,2 5 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,7 3,7 6 Työolot 3,7 3,6 7 Tiedon kulku 3,2 3,1 8 Työnantajakuva 3,6 3,3 Yhteensä 3,5 3,4 Yhteenvetona voidaan todeta, että tukesilaiset viihtyvät pääsääntöisesti töissä hyvin ja työ koetaan mielekkääksi ja haasteelliseksi. Vahvuuksina tuotiin esiin tyytyväisyys työpanostuksen arvostukseen ja oikeudenmukaiseen kohteluun työtovereiden taholta. Työntekijät olivat tyytyväisiä esimiehiltä saamaansa tukeen, mutta moni toivoi esimiehiltä lisää jämäkkyyttä työn organisoinnissa ja yhteisten pelisääntöjen laatimisessa. Kiitosta tukesilaiset antoivat mahdollisuudesta käydä koulutuksissa ja kehittää omaa osaamistaan. Monen mieltä askarruttivat kuitenkin palkkaukseen liittyvät asiat. Palkkausjärjestelmän vaikeaselkoisuus ei ole haaste vain Tukesissa, vaan sama ongelma on tunnistettu muuallakin valtionhallinnossa.

11 11 (12) VMBaro-kyselyn osa-alueiden indeksiarvot verrattuna TEM:n hallinnonalan ja koko valtionhallinnon keskiarvoihin 1 Johtaminen Joukkonimi TUKES HA_TEM Valtio 2 Työn sisältö ja haasteellisuus 3 Palkkaus 4 Kehittymisen tuki 5 Työilmapiiri ja yhteistyö 6 Työolot 7 Tiedon kulku 8 Työnantajakuva Y Yhteensä Inhimillisen pääoman suunnitelman seurantamittaristo Tukes 2012 TEM hallinnonala 2012 Valtio 2012 Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä 3,1 3,1 3,1 Töiden yleinen organisointi työyhteisössä 3,3 3,1 3,2 Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisen välineenä Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa 3,1 3,0 3,0 3,3 3,2 3,2 3,1 3,0 3,0 Työn innostavuus ja työssä koettu työn ilo 3,6 3,5 3,5

12 12 (12) Henkilöstötilinpäätös on käsitelty Tukesin johtoryhmässä ja YT-toimikunnassa ja vahvistetaan Helsingissä Seppo Ahvenainen ylijohtaja Annika Kutilainen johtajan sijainen, hallintopäällikkö