Tullilaitoksen vuoden 2011 henkilöstötilinpäätöksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tullilaitoksen vuoden 2011 henkilöstötilinpäätöksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh: 040 332 5075 pia.pesu@tulli."

Transkriptio

1 Tullin henkilöstötilinpäätös 2011

2 Tullilaitoksen vuoden 2011 henkilöstötilinpäätöksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh: Taitto: Soili Pahtaja 2 Tullin henkilöstötilinpäätös 2011

3 Sisällysluettelo Henkilöstöjohdon puheenvuoro Henkilöstöpolitiikan suunta vuonna Johdanto 5 Henkilöstön määrä ja rakenne 5 Henkilöstön määrä 5 Henkilöstön ikä ja sukupuoli 5 Palvelussuhteiden luonne 6 Vaihtuvuus 7 Henkilöstön kehittäminen 7 Henkilöstön koulutusrakenne 8 Henkilöstökoulutuksen tunnuslukuja 8 Koulutuskustannukset 8 Tullin ammatillinen peruskoulutus 8 Tullialan ammattitutkinto 9 Tullin jatko- ja täydennyskoulutus 9 Kansainvälinen koulutusyhteistyö 9 Työhyvinvointi 10 Varhaisen välittämisen toimintamalli 10 Sairauspoissaolot 10 Työtapaturmat 11 Työkyky 11 Kuntoutus 12 Työsuojelu 12 Työhyvinvointiverkosto 12 Virkistystoiminta 12 Työvoimakustannukset ja palkkaus 13 Työvoimakustannukset 13 Palkkaus 13 Ajankäyttö 14 Tiivistelmä vuoden 2011 luvuista 14 Tullin henkilöstötilinpäätös

4 Henkilöstöpolitiikan suunta vuonna 2011 Tullissa valmistauduttiin kertomusvuonna organisaatiouudistukseen. Ensimmäiset rakenteelliset muutokset toteutettiin vuoden alusta, jolloin rikostorjunta, sähköinen palvelukeskus, koulutus, viestintä sekä valtion edun- ja oikeudenvalvonta aloittivat valtakunnallisina toimintoina. Uudistusta valmisteltiin myös muiden toimintojen osalta ja henkilöstöä pyrittiin tiedottamaan eri vaiheista avoimesti. Henkilöstöjärjestöjen kautta henkilöstö pääsi myös vaikuttamaan Tullin uuden organisaation suunnitteluun. Uutta henkilöstöä ei pystytty kaikissa tapauksissa palkkaamaan poistuneiden tilalle, minkä johdosta henkilöstömäärä pieneni edellisvuosien tapaan. Osittain uudistunut organisaatio ja niukat resurssit vaikeuttivat toiminnan suunnittelua, henkilöstön kohdentamista ja käytännön työtä. Lisäksi Tullin verotustehtävien siirto muille viranomaisille pysyi keskusteluissa. Henkilöstöltä tilanne kysyi kärsivällisyyttä ja joustamista. Epävarmuuden sietäminen tuli monelle tutuksi. Muutoksessa henkilöstön työhyvinvointi ja -kyky on aina koetuksella. Työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa monella tavalla ja siitä huolehtiminen kuuluu kaikille. Osaamisen kehittäminen on tärkeää, kun opetellaan irti vanhoista työtavoista ja omaksutaan uusia toimintamalleja uudessa organisaatiossa. Työkykyyn vaikuttavien ongelmien tunnistamiseen saatiin uusia keinoja. Varhaisen välittämisen toimintamalli otettiin käyttöön kertomusvuonna niin Tullissa kuin muillakin työpaikoilla. Mallilla pyritään edistämään työntekijän terveyttä, työkykyä ja hyvää työilmapiiriä sekä vähentämään työstä johtuvia turhia sairauspoissaoloja. Vuonna 2011 sovittiin henkilöstöjärjestöjen kanssa myös palkkausjärjestelmän uudistamisesta. Vaativuustasokartta uudistettiin vastaamaan muuttuneita ja uusia toimenkuvia. Yli kymmenen vuotta käytössä olleeseen palkkausjärjestelmään ei kuitenkaan tarvinnut tehdä täyttä perusremonttia, sillä sen rakenteen koettiin olevan kunnossa. Järjestöjen kanssa sovittiin myös soveltamisohjeen ja tulos- ja kehityskeskustelun lomakkeen kehittämisestä. Kertomusvuonna valmistui lisäksi hallinnon ja järjestöjen yhteistyönä Tullin yhdenvertaisuussuunnitelma. Kuluvan vuoden aikana tilanne on jo tasaantunut ja henkilöstön poistumaakin pystytään jo paremmin korvaamaan. Tuottavuusohjelman tilalle tulleen uuden vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman myötä on luovuttu sitovista henkilötyövuosikehyksistä, mikä helpottaa toiminnan suunnittelua. Verotustehtävät näyttäisivät säilyvän Tullissa ja organisaatiouudistuskin on loppusuoralla. Muutokset tuntuvat olevan nykyään arkipäivää ja niitä tulee tulevinakin vuosina. Tullilaisilla näyttäisi kuitenkin olevan hyvät valmiudet selviytyä haasteista. Hannu Lappi hallintojohtaja 4 Tullin henkilöstötilinpäätös 2011

5 Johdanto Tullin henkilöstötilinpäätös tarjoaa tietoa henkilöstön määrästä, rakenteesta ja uusiutumisesta. Lisäksi käsitellään työhyvinvointia, henkilöstön kehittämistä, työvoimakustannuksia ja palkkausta. Tarkasteluvuosi on 2011, mutta tiettyjen tunnuslukujen kehittymistä kuvataan myös pidemmältä ajanjaksolta. Tiedot perustuvat Valtiokonttorin Tahti-henkilötietojärjestelmään, henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan Prima-järjestelmään sekä koulutuksen ja työterveyshuollon raportteihin. Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä Tullissa työskenteli vuoden 2011 lopussa yhteensä henkilöä eli noin prosentin edellisvuotta vähemmän. Todellisia työpanoksia mittaava henkilötyövuosimäärä oli kertomusvuonna ja se laski edellisestä vuodesta lähes kaksi prosenttia. Henkilöstövähennykset to teutettiin hyödyntämällä luonnollista poistumaa, eikä poistuvan henkilöstön tilalle palkattu uutta henkilöstöä. Vuoden aikana tapahtuneiden organisaatiomuutosten vuoksi sivulla 6 ympyrädiagrammissa ilmenevät tulosyksiköiden henkilömäärät eivät ole suoraan verrannollisia edellisiin vuosiin. Rikostorjunta, sähköinen palvelukeskus, koulutus, viestintä sekä valtion edun- ja oikeudenvalvonta aloittivat valtakunnallisina toimintoina. Organisaatiouudistus jatkuu ja tarkoituksena on, että tullipiirit lakkaavat viimeistään vuoden 2013 aikana ja toiminta jatkuu alueellisina tulliyksiköinä ja valtakunnallisina toimintoina. Henkilöstön ikä ja sukupuoli Henkilö- ja htv-määrät Tullissa vuosina Hlömäärä Indeksi Htv Indeksi , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Henkilömäärä HTV Tulli on edelleen lievästi miesvaltainen työpaikka. Kertomusvuonna talon palveluk- Henkilöstön ja henkilötyövuosimäärän muutos vuosina Tullin henkilöstötilinpäätös

6 sessa olevasta henkilöstä 53 prosenttia oli miehiä ja 47 prosenttia naisia. Sukupuolijakauma on pysynyt samana jo useamman vuoden. Se vastaa suuruusluokaltaan valtionhallinnon tilannetta yleisesti. Tullilaitoksen henkilöstön keski-ikä nousi vuonna 2011 hieman edellisestä vuodesta ja oli 45,5 vuotta, kun koko valtionhallinnon henkilöstön keski-ikä oli 45,7 vuotta. Suurimmat ikäryhmät olivat vuotiaat, joita oli 33 prosenttia, ja vuotiaat, joita oli 32 prosenttia vuotiaiden osuus oli 14,86 prosenttia. Se oli laskenut edellisestä vuodesta kaksi prosenttiyksikköä. Vähintään 45-vuotiaita oli Tullin henkilöstöstä 51,3 prosenttia, ja koko valtionhallinnon henkilöstöstä 55,3 prosenttia. 60-vuotiaita ja sitä vanhempia työntekijöitä oli 7,2 prosenttia henkilöstöstä (valtionhallinto 9,9 %). Ahvenanmaan t ullipiiri ; 36 Tullilaborat orio ; 72 Pohjoinen t ullipiiri; 185 Tullihallit us ja Länt inen t ullipiiri ; 205 valt akunnalliset t oiminnot ; 836 Et eläinen t ullipiiri ; 473 It äinen t ullipiiri; 541 Henkilöstömäärän jakautuminen tulosyksiköittäin vuonna Vuosi Miehet %-muutos Naiset %-muutos Hlömäärä %-muutos , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 Henkilöstön muutos sukupuolittain vuosina Palvelussuhteiden luonne Vuonna 2011 Tullin henkilöstöstä 92,3 prosenttia työskenteli kokoaikaisesti ja 7,7 prosenttia osa-aikaisesti. Koko valtionhallinnon henkilöstöstä 93,4 prosenttia työskenteli kokoaikaisesti. Osa-aikatyötä tekevistä tullilaisista oli naisia 77,4 prosenttia (koko valtionhallinnossa 70,5 %). Lähes kaikki tullilaiset, 95,6 prosenttia, työskentelevät virkasuhteessa. Vakinaisessa palvelussuhteessa työskentelee 92,4 prosenttia henkilöstöstä, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän. Tullin vakinaisten palvelussuhteiden suhteellinen osuus on kuitenkin koko valtion budjettitalouden (86,1 %) keskiarvoa huomattavasti korkeampi. lkm ikäjakauma Henkilömäärät ikäluokittain vuosina % henkilöstöstä Ikäluokat Valtio Tulli Tullilaitoksen henkilöstön ikärakenne valtion keskimääräiseen ikärakenteeseen suhteutettuna. 6 Tullin henkilöstötilinpäätös 2011

7 Vaihtuvuus Henkilöstön poistumaprosentti oli Tullissa 5,5. Luvussa ovat mukana toisen työnantajan palvelukseen ja eläkkeelle siirtyneet sekä kuolleet henkilöt. Henkilöstön poistumaprosentti on laskenut vuoden 2009 arvosta 3,4 prosenttiyksikköä ja vuoden 2010 arvosta 1,1 prosenttiyksikköä. Eläkkeelle siirtyi Tullista kertomusvuonna 43 henkilöä, mikä on edellisvuosia hieman vähemmän. Vuonna 2010 eläkkeelle jäi 49 ja vuonna 2009 määrä oli 62. Vuonna 2011 keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Tullissa oli 62,9 vuotta, kun vuonna 2010 se oli 63 vuotta. Koko valtionhallinnossa vuonna 2011 keskimääräinen eläkkeellesiirymisikä oli 61,4 vuotta. Tullista jäi vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkkeelle neljä henkilöä, vuonna 2010 henkilöitä oli kuusi. Työkyvyttömyyseläköityminen oli siten 0,2 prosenttia. Tullista siirtyi vuonna 2011 toisen työnantajan palvelukseen 73 henkilöä, ja lähtövaihtuvuus oli 3,1 prosenttia. Vuonna 2010 lähtövaihtuvuus oli 4,1 prosenttia. Vuonna 2011 Tulliin palkattiin 85 henkilöä (luku sisältää myös sijaiset) ja tulovaihtuvuus oli 3,6 prosenttia kun se vuonna 2010 oli 3,5 prosenttia. Vuosi Vakinaiset %-osuus Määräaik. %-osuus ,5 % ,5 % ,8 % ,2 % ,4 % ,6 % ,9 % ,1 % ,9 % 236 9,1 % ,7 % 215 8,3 % ,3 % 138 5,7 % ,7 % 102 4,3 % ,4 % 178 7,6 % Vakinaiset ja määräaikaiset palvelussuhteet Erosuunta Henkilömäärä Eronnut/työ päättynyt 42 Muu valtion virasto / laitos 15 Kunta, kuntainliitto, seurakunta 0 Yksityinen sektori 16 Eläke 43 Muu syy tai tuntematon syy 13 Kuollut 2 Yhteensä 131 Lähtövaihtuvuus Tulosuunta Henkilömäärä Toinen valtion virasto 7 Yksityinen sektori 17 Muu tulosuunta 61 Yhteensä 85 Tulovaihtuvuus Henkilöstön kehittäminen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, ja henkilöstön osaamista on kehitettävä sen mukaisesti. Yksi Tullin henkilöstöstrategisista painopistealueis ta onkin osaamisen kehittäminen ja henkilöstökoulutus. Myös asiakkaita koulutettiin aktiivisesti. Henkilöstön kehittämiseen liittyvät näkökohdat ovat keskeinen ja olennainen osa esimiestyötä. Kehittämistoimenpiteet johdetaan yksikön ja työryhmän tavoitteista ja tehtävistä. Henkilöstön osaamisen kehittyminen tapahtuu suurelta osin työssä tapahtuvan oppimisen kautta. Osaamista ja ammattitaitoa laajennetaan muun muassa osallistumalla koulutukseen, vaihtamalla tehtäviä omassa työryhmässä, ryhmien kesken tai tehtäväkiertona eri yksiköissä. Tulos- ja kehityskeskusteluissa saadaan palautetta työsuorituksen tuloksellisuudesta ja laadusta, mutta lisäksi myös suunnitellaan tulevia tavoitteita ja niihin liitty vien valmiuksien kehittämistä. Tullin henkilöstötilinpäätös

8 Henkilöstön koulutusrakenne Tullilaitoksen henkilöstön koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti asteikolla 1,5 8. Kun indeksiarvo on 5, on kyseessä alin korkea-aste, jossa koulutus kestää pääsääntöisesti 2 3 vuotta keskiasteen jälkeen eli yhteensä vuotta peruskoulun aloittamisesta. Kun indeksiarvo on 7, kaikki henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. Tullilaitoksen koulutustasoindeksi vuonna 2011 oli edellisen vuoden tapaan 4,5, kun koko valtion koulutustasoindeksi oli 5,1. Tullilaitoksen koulutustasoindeksi on valtion indeksiä hieman heikompi, mutta kuitenkin samalla tasolla kuin turvallisuusalalla yleensä. Koulutustaso Naiset 4,8 4,7 4,7 Miehet 4,3 4,3 4,3 Yhteensä 4,5 4,5 4,5 Henkilöstön koulutustasoindeksi Tulli Turvallisuusala Valtio Perusaste 8,8 % 3,8 % 4,0 % Keskiaste 38,8 % 42,7 % 29,1 % Alin korkea-aste 24,8 % 27,4 % 24,5 % Alempi korkeakouluaste 13,3 % 10,8 % 12,5 % Ylempi korkeakouluaste 13,8 % 14,5 % 25,7 % Tutkijakoulutusaste 0,4 % 0,8 % 4,2 % Koulutusrakenne Tullissa, turvallisuusalalla ja valtionhallinnossa vuonna Koulutuspanostus pv/htv 7,3 7,0 10,2 Henkilöstön koulutuspanostus vuonna Henkilöstökoulutuksen tunnuslukuja Henkilöstökoulutus sisältää sekä tullilaitoksen oman koulutuksen että ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisen. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2011 oli oppimistyöpäivää eli 7,3 päivää htv:ta kohden. Valtion vastaava arvo oli 2,4 päivää/htv. Koulutuskustannukset Henkilöstökoulutukseen käytetyt varat ovat yksi osa henkilöstön kehittämiseen suunnattuja henkilöstöinvestointeja. Henkilöstökoulutukseen (koulutusajan palkkoina ja muina kustannuksina) käytettiin keskimäärin euroa/htv. Koulutuskustannukset ovat 2,3 prosenttia työvoimakustannuksista. Valtiolla koulutuskustannukset olivat 981,70 euroa/htv ja niiden osuus oli 1,8 prosenttia työvoimakustannuksista. Tullilaitos on panostanut henkilöstön koulutukseen 13,7 prosenttia enemmän kuin valtiolla keskimäärin. Tullin ammatillinen peruskoulutus Ammatillisen peruskoulutuksen (APK) K-linja on tarkoitettu operatiivisessa tullityössä toimiville henkilöille. K-linjan opetussuunnitelma, OPS, saatiin valmiiksi kesällä 2010 ja sitä päivitettiin vuoden 2011 aikana. Opetussuunnitelma on saanut tunnustusta myös kansainvälisiltä toimijoilta, kuten EU-komissiolta ja Maailman tullijärjestöltä. Ammatillisen peruskoulutuksen uudistetun E-linjan opiskelu aloitettiin tammikuussa E-linja on suunnattu akateemisen loppututkinnon suorittaneille ja erityistehtävissä toimiville. Uudistustyössä on pyritty kohdentamaan sisältö entistä paremmin kohderyhmän tarpeiden mukaisesti. Kaikkiaan 2,5 vuoden mittaiselta K-linjalta on vuonna 2011 valmistunut 36 opiskelijaa, ja opintojaan suoritti vielä 38 opiskelijaa eri vuosilinjoilla. Tullin asiantuntija- ja erityistehtävissä toimivien E-linjalta valmistui 34 henkilöä ja E-linjan opintoja suoritti 16 henkilöä. Vuonna 2011 käynnistettiin kaksi K-linjan ja yksi E-linjan APK-kurssia. Tullin ammatillisen peruskoulutuksen sähköiset oppimateriaalit sekä K-linjan opiskelijoiden tekemät, omaa työtä kehittävät lopputyöt ovat Tullin intranetissa kaik kien tullilaisten käytössä. Tällä hetkellä on julkaistu jo yli 240 APK:n kehittämisluonteista lopputyötä. Maaliskuussa 2011 julkaistiin Internetissä lisäksi Tullin asiakkaiden ja yhteistyötahojen käyttöön vastaavat verkkooppimismateriaalit valvonnan oppimateriaaleja lukuun ottamatta. 8 Tullin henkilöstötilinpäätös 2011

9 Tullialan ammattitutkinto Tullialan ammattitutkinnon perusteet astuivat voimaan Suomen viralliseen koulutusjärjestelmään Nämä määrittelevät sen, mitä tutkinnon suorittajan tulee osata. Osaaminen osoitetaan käytännön työssä työtä tekemällä. Tullihallituksen johtoryhmä hyväksyi Tullin koulutuksen esityksen Tullialan ammattitutkinnon toteutuksesta. Esityksen mukaan Tullin koulutuksen yhteistyöoppilaitos ostaa Tullin koulutukselta tutkintoon valmistavan koulutuksen ja tutkinnon toteutukseen liittyvää asiantuntijatyötä. si- ja muut viranomaisyhteistyönä toteutetut koulutukset. Henkilöstön täydennyskoulutuksesta voidaan mainita myös sähköisen tulliselvityshenkilöstön osaamisen kehittäminen, jonka suunnitelma valmistui keväällä Suunnitelman tavoitteena on, että koko SPAKEn henkilöstöllä (noin 100 henkilöä) on työtehtäväänsä suhteutettuna samanlainen perusosaamista- Kansainvälinen koulutusyhteistyö Maailman tullipäivää vietettiin Turussa Tullin koulutukselle myönnettiin Maailman tullijärjestön tunnustus, Certificate of Merit. Kansainvälinen koulutusyhteistyö jatkui vilkkaana. Vierailijoilta Tullikoululle saa- Tullin jatko- ja täydennyskoulutus Vuoden 2011 aikana järjestettyyn monipuoliseen henkilöstökoulutukseen osallistuttiin koulutettavapäivän verran. Kurssipäivien määrä oli ja kursseja järjestettiin kaikkiaan yli 500. Luvut sisältävät alueella järjestetyt koulutukset, mutta eivät perus- eikä asiakaskoulutusta. Monimuoto- ja verkkovälitteinen opiskelu on asettunut pysyväksi osaamisen varmistamisen ja kehittämisen keinoksi perinteisempien koulutusmuotojen rinnalla. Verkkokoulutuksen yhä laaja-alaisempi käyttö jatkui vuonna Omien verkko-oppimisympäristöjen lisäksi hyödynnettiin myös Maailman tullijärjestön CLiKC-verkkokoulutusalustaa ja Euroopan komission TACTIC-ympäristöä. Jatkokoulutusohjelmassa toteutettiin laajoja koulutuskokonaisuuksia, joista esimerkkeinä valvontahenkilöstön toimivaltakoulutus, rikostorjunnan koulutusohjelma, koko henkilökunnan kouluttaminen uuden matkahallintajärjestelmän käyttöön sekä PTR-, polii- Intranet-koulutusta Tullissa. Opettajana Tapani Ihalainen ja oppilaana Terttu Lehti Tullikoululta. so vuoden 2013 loppuun mennessä. Tulli järjesti yhdessä Rajavartioston ja poliisin kanssa 7,5 kuukauden mittaisen PTRvenäjä-koulutuksen, joka alkoi syksyllä Lisäksi järjestettiin ruotsin kielen koulutusta valtionhallinnon kielitutkinnon suorittamista varten. Tullilaitos tukee harkinnanvaraisesti myös henkilöstönsä omaehtoista kouluttautumista. Tulli järjesti lukuisia koulutustilaisuuksia myös asiakkailleen. Suosittu Osaava tulliselvitys ammattitaidolla -kurssi toteutettiin yritysten ja muiden sidosryhmien edustajille nyt jo 10. kerran. pui muun muassa Ranskasta, Ruotsista ja Itävallasta. Koulutus osallistui Tulli ohjelman työryhmään, joka laati esiselvityksen akateemisen tullitutkinnon tarpeesta EU:ssa. Pohjoismaisen tullikoulutuksen työryhmäkokous järjestettiin toukokuussa Kööpenhaminassa. Koulutuksen edustaja oli mukana myös WCO:n PICARD-seminaarissa Genevessä syyskuussa. Tullin henkilöstötilinpäätös

10 Työhyvinvointi Hyvä fyysinen kunto ja henkinen vireys ovat merkittäviä terveyttä ja työkykyä tukevia tekijöitä. Myös työssä viihtyminen ja ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet ovat tärkeitä työssä jaksamisen elementtejä. Työntekijät saavat opastusta omatoimisen liikunnan ja terveiden elintapojen vaikutuksesta työkykyyn. Työsuojelun, johtamismenetelmien ja ammatinhallinnan vahvistamisen avulla sekä tarvittaessa työjärjestelyin huolehditaan hyvästä työilmapiiristä. Työterveyshuollon ja kuntoutuksen keinoin pyritään tarpeen mukaan vahvistamaan työkyvyn säilymistä koko työuran ajan. Tullin pitkäjänteinen työhyvinvointityö jatkui edelleen kuluvana vuonna. Arjen esimiestyövalmennukset, jotka ovat esimiesten arkijohtamiseen liittyvien asioiden käsittelemistä, jatkuivat edelleen tänäkin vuonna. Työyhteisön pelisäännöt -valmennustilaisuuksissa käsiteltiin henkilöstön kanssa työyhteisöasioita, kuten vuorovaikutusta ja ongelmaratkaisua. Varhaisen välittämisen toimintamalli Tullin varhaisenvälittämisen toimintamalli pohjautuu valtionhallinnon tahtoon pidentää ihmisten työuria. Vuoden 2011 alusta voimaan tulleella sairausvakuutuslain muutoksella työnantajia ohjataan tiiviiseen yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa. Yhteistyöllä kehitetään käytäntöjä, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteistoimintana. Varhainen välittäminen on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhdessä sopima toimintamalli, jolla edistetään työkykyä uhkaavien ongel mien tunnistamista ja niihin tarttumista mahdollisimman varhain. Varhaisen välittämisen mallilla Tullissa pyritään ehkäisemään työkyvyn heikkenemistä, tukemaan henkilöstön jaksamista, ylläpitämään hyvää työilmapiiriä ja vähentämään turhia sairauspoissaoloja. Mallia toteutetaan puheeksiottokeskustelun avulla. Sairauspoissaoloissa varhaisen välittämisen malliin 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 59,0 % 41,0 % on kirjattu hälytysrajat, joiden ylittyessä käynnistyy tukiprosessi. Hälytysrajat ovat samat kaikille työntekijöille: lyhyet sairauspoissaolot (1 3 päivää) yli kolme kertaa kuuden kuukauden aikana tai pitkät sairauspoissaolot yli 20 päivää vuoden aikana ja tarvittaessa aikaisemminkin. Muita hälytysmerkkejä keskustelulle voivat olla työtehtävien laiminlyönti, muuttunut käytös tai mahdolliset päihdeongelmaan viittaavat tekijät. Sairauspoissalot 66,4 % 33,6 % Tullilaisten sairauspoissaolot perustuvat Prima-järjestelmän tietoihin. Jatkossa tiedot tullaan raportoimaan Tahti-järjestelmän lukujen perusteella, jotta ne olisivat vertailukelpoisia valtionhallinnon lukuihin. Tullilaisten sairauspoissaolot kasvoivat edellisestä vuodesta. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä tullilaitoksessa kertomusvuonna oli päivää, joka on 1,4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Poissaolo yhtä sairaustapausta kohden kesti keskimäärin viisi päivää. Henkilöä kohti sairauspoissaoloja vuoden aikana kertyi keskimää- 69,9 % 70,9 % 30,1 % 29,1 % 67,2 % ,8 % Pitkien ja lyhyiden (1 3 pv) sairauspoissaolojen suhde vuosina lyhyt pitkä rin 14,9 päivää ja henkilötyövuotta kohti 16,8 päivää (16,3 pv vuonna 2010). Laskelmissa ovat mukana myös ne henkilöt, jotka eivät olleet pois päivääkään oman sairauden takia (32,6 % henkilöstöstä). Pääosa (67 %) sairauspoissaoloista on lyhyitä 1 3 päivän poissaoloja. Lyhyiden sairauspoissaolojen suuri osuus tulkitaan usein merkiksi työmotivaation puutteesta ja heikentyneestä työilmapiiristä. Yleisimmät sairauslomien syyt vuonna 2011 olivat edellisten vuosien tapaan tuki- ja liikuntaelin sairaudet (32 %), infektiot (20 %) sekä mielenterveyden häiriöt (17 %). Kolme yleisintä tautiryhmää kattaa 69 prosenttia Terveystalon tilastoimista sairauspoissaoloista. Terveystalon tilastoimat sairaus päivät kattavat 61 prosenttia kaikista 10 Tullin henkilöstötilinpäätös 2011

11 sairauspäivistä. Sairauksista johtuvia työterveyshuollossa käyntejä kertyi neljä kappaletta jokaista henkilötyövuotta kohden. Määrä on pysynyt edellisen vuoden tasolla ja se on myös samaa tasoa kuin valtiolla keskimäärin. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset ovat kasvaneet viime vuodesta kaksi prosenttia ja ne ovat nyt 548 euroa/htv. Tullissa vuonna 2011 sairauspoissaoloja oli 4,6 prosenttia maksimityöajasta. Normaalin, biologisen sairastuvuuden katsotaan olevan 2 4 prosenttia. Tutkimusten mukaan poissaolojen ollessa vähemmän, on kyse epänormaalista tilanteesta, jossa ihmiset eivät uskalla jäädä kotiin, vaan tulevat sairaanakin töihin. Toisaalta luvun ollessa korkeampi, tilanne on huolestuttava. Esimerkiksi organisaatiomuutokset, epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta madaltavat kynnystä jäädä kotiin. Sairausajan poissaoloista aiheutuneet palkkakustannukset nousivat hieman edellisvuoteen verrattuna ollen nyt 4,3 miljoonaa euroa ja 6,2 prosenttia tehdyn työajan palkoista. Todellisia sairauspoissaolojen kustannuksia laskettaessa palkkauskulujen lisäksi tulee huomioida myös mahdolliset ylityökorvaukset, sijaisen palkkakustannukset, työterveyshuollon kulut sekä tuottavuuden menetyksestä aiheutuneet kustannukset. Sairauspoissaoloilla on merkittäviä ylimääräisiä sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia työvoimakustannuksiin. Tästä johtuen esimiesten tulee kiinnittää erityistä huomiota toistuviin sairauspoissaolohin ja niiden syyt tulee pyrkiä selvittämään jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tässä hyvänä tukena on aiemmin mainittu varhaisen välittämisen toimintamalli ¹ ). Työtapaturmat Työtapaturmista aiheutuneita poissaolopäiviä kirjattiin kertomusvuonna päivää (vuonna 2010 poissaolopäiviä oli pv). Työtapaturmapoissaolo kesti Tullissa keskimäärin 19,1 päivää. Tapaturmapoissaoloja henkilötyövuotta kohden Tullissa oli noin 0,9 päivää, vastaava luku edellisenä vuonna oli 1,0 pv/htv. Työkyky Työkyvyn perustana on toimintakyky. Toimintakykyä voidaan melko luotettavasti tutkia työterveyshuollon suorittamilla työkykyindeksimittauksilla, joissa kuvataan henkilöiden työkykyä karkealla tasolla. Työkykyindeksi koostuu sarjasta kysymyksiä, joissa otetaan huomioon työn ruumiilliset ja henkiset vaatimukset sekä työntekijän terveydentila ja voimavarat. Vuoden 2011 työkykyindeksi muodostui 385 henkilön tiedoista. Työterveyslääkäri Antti Mäntynenä mittaa potilaan verenpainetta Kampin työterveysvastaanotolla Helsingissä. Työkykykyselyyn oli mahdollista vastata vapaaehtoisesti työterveystarkastuksen yhteydessä. Vastanneista 74 prosentilla työkykyindeksi oli erinomainen tai hyvä (Terveystalo 83 %), 21 prosentilla kohtalainen (Terveystalo 14 %) ja viidellä prosentilla (Terveystalo 3 %) huono. Työntekijöiden työkykyisyyden indikaattorina voidaan pitää myös niiden osuutta, joilla ei ole ollut lainkaan sairauspoissaoloja vuoden aikana.. Kertomusvuonna terveysprosentti oli Tullissa 32,6 prosenttia (valtionhallinnossa 39,5 %). Luku on merkittävästi parantunut vuoden 2010 arvosta, joka oli 23,6 prosenttia. ¹ ) Valtiokonttorin Tahti-järjestelmässä sairauslomat lasketaan aina viiden työpäivän mittaisen työviikon mukaisesti, Prima-järjestelmässä taas kalenteripäivien mukaisesti. Prima-järjestelmä ottaa vuoden vaihteessa laskentaan mukaan edellisenä vuotena alkaneet ja seurantavuoden aikana päättyneet sairauspäivät. Tahti-järjestelmä ei huomioi edellisen vuoden aikaisia tapahtumia. Tahti-järjestelmän mukaan Tullin sairauspoissaolot olivat 12,7 työpäivää/henkilötyövuosi (valtionhallinto 9,7 työpäivää/henkilötyövuosi). Sairaustapauksien lukumäärä on laskenut vuoden 2010 tasosta kahdeksan prosenttia eli kappaleesta kappaleeseen vuonna Tullin henkilöstötilinpäätös

12 Kuntoutus Työssäjaksamiseen pyritään vaikuttamaan myös kuntoutuksen avulla. Työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista kuntoutustoimintaa järjestettiin vuosittain laadittavan kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Kuntoutusta tarjouttiin Kansaneläkelaitoksen järjestämillä yksilö- ja ryhmäkuntoutuksilla sekä Valtiokonttorin järjestämillä yksilöllisesti toteutettavilla ammatillisilla kuntoutuksilla. Kuntoutustarpeeseen vaikuttavat muun muassa ikärakennetekijät, työn luonne ja yleensäkin työelämän kuormittavuuden kasvaminen. Kansaneläkelaitos myönsi vuonna 2011 Tullille yhden 10 hengen ASLAK-kuntoutuskurssin. Kelalta anottujen kuntoutusten lisäksi Tullihallitus varasi Tullin henkilöstölle niin sanottuna ennaltaehkäisevänä kuntoutusmuotona kaksi 10 hengen kuntoremonttikurssia. Kaikki kurssit järjestettiin Laukaassa, Kuntoutus Peurungassa. Näiden lisäksi tullilaisilla oli mahdollisuus hakea itse yksilöllisiin kuntoutuskursseihin Kelan paikallistoimiston kautta. Nämä kurssit suoritettiin yhdessä Tullin ulkopuolisista organisaatioista tulevien ihmisten kanssa. Kuntoutukseen osallistui vuoden 2011 aikana yhteensä 78 henkilöä ja kuntoutuspäiviä kertyi yhteensä 840. Työsuojelu Työsuojelu on ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla kartoitetaan työpaikalla esiintyvät terveyttä vaarantavat tekijät ja pyritään korjaamaan niitä. Lähtökohtana on, että työ ja työolosuhteet ovat työntekijälle turvalliset. Tullin työsuojelusta vastaa työnantaja sekä esimiesorganisaatio työtehtäviensä ja toimivaltuuksiensa mukaan. Työntekijän yleisiin työsuojeluvelvollisuuksiin kuuluvat vastaavasti työnantajan antamien määräyksien ja ohjeiden noudattaminen sekä osaltaan myötävaikuttaminen työsuojelun toteuttamiseen. Työsuojelu kuuluu Tullin ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan. Työnantajan nimeämät työsuojelupäälliköt vastaavat työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan (yt) järjestämisestä ja ylläpitämisestä. Henkilöstöä edustavat työsuojeluvaaleissa valitut työsuojeluvaltuutetut, joiden tehtävänä on huolehtia työpaikan turvallisuudesta yhteistyössä työsuojelupäälliköiden kanssa. Työsuojeluvaltuutetut kuuluvat myös lakisääteisesti oman toiminta-alueensa yttoimikuntaan. Koko tullilaitosta koskevat ja laajakantoiset työsuojelun yhteistoiminta-asiat, työn ja työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä työntekijöiden hyvinvointiin liittyvät asiat käsitellään edustuksellisena yhteistoimintana Tullilaitoksen työsuojelun keskustoimikunnassa. Tullin työsuojelun keskustoimikunnan jäsenmäärä on viisi henkilöä. Tulli nimeää työsuojelun keskustoimikuntaan Tullin työsuojelupäällikön, joka toimii puheenjohtajana. Tulliliitto ry, Tullivirkamiesliitto ry ja Tullin Akavalainen yhdistys ry nimeävät jäseniksi oman ammattiliittonsa puheenjohtajan ja varalle varapuheenjohtajan. Tullin paikalliset työsuojeluvaltuutetut osallistuvat toimikautensa puitteissa vuorotellen jäseninä työsuojelun keskustoimikuntaan. Työsuojelun keskustoimikunta voi kutsua asiantuntijajäseniä ja asettaa työryhmiä. Kuluvana vuonna järjestettiin tullilaitoksen työsuojelun yhteistoimintasopimuksen mukaiset vaalit. Uuden työsuojeluorganisaation toimikausi on Organisaation alueellisessa rakenteessa on huomioitu Tullin tuleva rakenneuudistus. Työhyvinvointiverkosto Kaikki kunnossa Kaiku -työhyvinvointiohjelma on virastoille ja laitoksille suunnattu kehittämis- ja palveluohjelma, jonka toteutuksesta vastaa Valtiokonttori. Kaikuohjelman tavoitteena on vakiinnuttaa työhyvinvointitoiminta osaksi johtamista ja työpaikkojen arkea liittämällä työhyvinvointitoiminta pysyväksi osaksi tulosohjausta ja luomalla valtionhallinnon sisälle työhyvinvointikehittäjien verkosto. Lisäksi tavoitteena on tukea ikääntyvien työntekijöiden pysymistä mukana työelämässä hyödyntämällä heidän vahvuuksiaan ja kokemustaan sekä panostamalla heidän jaksamiseensa ja osaamiseensa. Tullin Kaiku-ryhmään kuuluu 10 henkilöä Tullihallituksesta, tullipiireistä ja Tullilaboratoriosta. Puheenjohtajana toimii henkilöstöpäällikkö. Työryhmässä valmistellaan ja pyritään toteuttamaan suunnitelmia, joiden avulla työhyvinvointia voidaan lisätä. Työhyvinvointinäkökulmaa on pyritty aktiivisesti edistämään ottamalla se enenevässä määrin esiin muun muassa esimiesvalmennuksessa. Lisäksi työhyvinvointitutkimuksen purkumallin edelleen kehittäminen kuuluu työryhmän toimintaan. Virkistystoiminta Tulli tukee henkilöstön työhyvinvointia osaltaan edesauttavia tekijöitä kuten liikuntaharrastuksia, virkistystä ja vapaaajan toimintaa Tullilaitoksen urheilukerhon, paikalliskerhojen sekä Tullin Lomatukisäätiön toiminnan kautta. Tullilaitoksen Urheilukerho ja 18 jäsenkerhoa kannustavat toiminnallaan Tullin henkilöstöä liikkumaan ja urheilemaan vapaa-aikanaan. Urheilukerho järjestää Tullin tuella erilaisia kilpailuja ja tempauksia sekä retkiä ja liikuntailtapäiviä. Tullilaitoksen 53. talvikisat järjestettiin Kokkolassa ja kesäkisat Nokialla. Urheilu on Tullissa hyvin suosittua, ja mestaruuskisoihin osallistuu vuosittain urheilijaa. 12 Tullin henkilöstötilinpäätös 2011

13 Tullilaitoksen Urheilukerho on myös osallistunut aktiivisesti European Customs Sports Association`in (ECSA) toimintaan. Vuonna 1992 perustetun järjestön tarkoituksena on lähentää Euroopan tullilaitosten henkilöstöä yhteisten urheilutapaamisten kautta muun muassa tukemalla kansallisten tulliurheilutapahtumien laajentamista kansainvälisiksi kilpailuiksi. Järjestöön kuului kertomusvuonna 23 jäsenmaata. Tullilaitoksen Urheilukerhon nelimiehinen keilajoukkue osallistui hyvällä menestyksellä Göteborgissa järjestettyihin ECSAn ensimmäisiin keilamestaruuskilpailuihin. Lisäksi Suomen uintimaajoukkue osallistui menestyksekkäästi Lontoossa järjestettyihin ECSAn uintimestaruuskilpailuihin. Suomi uusi myös lentopallon ECSA-mestaruuden Helsingissä järjestetyssä lentopalloturnauksessa. Lisäksi osallistuttiin Brysselin puolimaratonille ja Hollannin Nijmegenissä järjestettyyn neljän päivän marssiin. Tullissa toimii Tullihallituksen ja henkilöstöjärjestöjen yhteinen Tullilaitoksen Lomatukisäätiö. Säätiö on vuokrannut henkilöstön lomanviettoa varten Degerbyn tulliaseman Ahvenanmaalta ja entisen rajavartioaseman Laikosta, Raut- järven kunnasta. Säätiön tilat tarjoavat edullisen vaihtoehdon lomailulle. Myös henkilöstöjärjestöillä ja muutamalla urheilukerhon jäsenyhdistyksellä on lomamökkejä ja -osakkeita, joita jäsenistö voi vuokrata edullisesti. Tullilaitoksen 53. kesäkisat järjestettiin Nokialla. Kuva naisten maastojuoksusta. Kuva: Petri Hiironen Työvoimakustannukset ja palkkaus Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset sisältävät tehdyn työajan palkat, välilliset palkat ja sosiaaliturvamaksut. Vuonna 2011 tullilaitoksen työvoimakustannukset olivat 111,8 miljoonaa euroa (111,6 milj. euroa vuonna 2010), joista varsinaisten palkkojen osuus oli 84 prosenttia eli 93,4 miljoonaa euroa (92,5 milj. euroa vuonna 2010). Varsinaiset palkat sisältävät tehdyn työajan palkat ja välilliset palkat. Välilliset palkkakustannukset olivat vuonna ,9 miljoonaa euroa (24,7 milj. euroa vuonna 2010). Välilliset palkkakustannukset sisältävät muun muassa vuosiloma-ajan palkat, sairausajan palkat, koulutusajan palkat ja perhevapaiden palkat. Perhevapaisiin sisältyvät äitiys- ja isyysvapaat, vanhempainvapaat, hoitovapaat sekä sairaan lapsen hoito. Työvoimakustannukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna. Varsinaisten palkkojen määrä on kasvanut noin yhden prosentin. Välillisissä palkkakustannuksissa ei tapahtunut suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Palkkaus Tullin palkkausjärjestelmä (UPJ) muodostuu tehtävän vaativuuteen, henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja ammatinhallintaan sekä kokemukseen perustuvista palkanosista. Edellisten lisäksi voidaan maksaa olosuhdelisää ja muita palkanlisiä ja lisäpalkkioita kuten kielitaitolisää. Palkkausjärjestelmässä on 18 vaativuustasoa. Kokemusosa on enintään 10 prosenttia vaativuusosasta. Henkilökohtainen osa on enintään 34 prosenttia. Olosuhdelisä on enintään neljä prosenttia vaativuustason perustasosta. Olosuhdelisää maksetaan sellaisista fyysisen tai psyykkisen työympäristön haitoista, joita ei ole otettu huomioon palkan muissa määräytymisperusteissa ja joita ei voida poistaa työsuojelutoimenpitein. Henkilön suoritus- Tullin henkilöstötilinpäätös

14 arviointi tehdään tulos- ja kehityskeskustelun yhteydessä. Vuonna 2011 noin 81 prosenttia henkilöstöstä kuului uudistetun palkkausjärjestelmän piiriin. Kertomusvuonna, kuten myös vuonna 2010, 45 prosenttia henkilöstöstä työskenteli vaativuustasoilla Yleisin vaativuustaso kertomusvuonna oli edellisten vuosien tapaan taso 8, johon kuului 18 prosenttia palkkausjärjestelmään kuuluvasta henkilöstöstä. Ajankäyttö Ajankäyttöä on arvioitu teoreettisen työajan pohjalta. Koko vuoden työpäivien ja vuodenlopun henkilöstömäärän perusteella on laskettu maksimityöaika, jota vähentävät erilaiset palkalliset ja palkattomat vapaat. Jäljelle jäävä aika on työssäoloaikaa, joka vuonna 2011 edellisen vuoden tapaan oli 78,5 prosenttia teoreettisesta työajasta. Tiivistelmä vuoden 2011 luvuista Tullissa työskenteli vuoden 2011 lopussa yhteensä henkilöä. Henkilötyövuosimäärä kertomusvuonna oli Henkilöistä 53 prosenttia oli miehiä ja 47 prosenttia naisia. Tullilaitoksen henkilöstön keski-ikä nousi hieman edellisestä vuodesta ollen nyt 45,5 vuotta. Vähintään 45-vuotiaita oli Tullin henkilöstöstä 51,3 prosenttia. 60-vuotiaita ja sitä vanhempia työntekijöitä oli 7,2 prosenttia henkilöstöstä. Henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2011 oli oppimistyöpäivää eli 7,3 päivää htv:ta kohden. Henkilöstön koulutustasoindeksin arvo oli pysynyt edellisvuoden tasolla ollen 4,5. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä kertomusvuonna oli päivää. Henkilötyövuotta kohden sairauspäiviä oli 16,8 ja henkilöä kohti 14,9. Poissaolojen määrä sairaustapausta kohden kesti kes- kimäärin viisi päivää. Tapaturmapoissaolopäivien määrä laski kertomusvuonna päivästä päivään. Tullilaitoksen palkkakustannukset olivat kertomusvuonna 111,8 milj. euroa, joista varsinaisten palkkojen osuus oli 93,4 milj. euroa. Vaativuustasoilla 8 10 työskenteli 45 prosenttia henkilöstöstä. Yleisin vaativuustaso kertomusvuonna oli edellisten vuosien tapaan taso Henkilömäärä HTV Naisten % -osuus 45,4 45,6 45, Keski-ikä 42,1 42,5 42,6 42, ,5 Työsuhteet Virkasuhteisia %-osuus Määrä-aikaisia %-osuus 14,2 13,6 13,1 9,1 8,3 5,7 4,3 7,6 Henkilöstökustannukset Työvoimakustannukset milj 98,1 103,2 103,6 107,3 113,5 114,6 111,6 111,8 Palkkasumma milj 80,3 83, ,4 92,9 93,9 92,5 93,4 Henkilöstön tila Poistuma % hlöstöstä 6,6 6 7,4 6,9 7,8 8,9 6,6 5,5 Sairauspoissaolot / pv/hlö ei vert.kelp. 14,5 14,6 13,9 16,7 14,4 14,4 14,9 Henkilöstökoulutus Koulutettavapäiviä pv Koulutuspanos pv/htv 8,3 5,2 9,0 14,0 8,1 10,2 7,0 7,3 Koontitaulukko henkilöstötilinpäätöksen tiedoista Tullin henkilöstötilinpäätös 2011

15 Tullin henkilöstötilinpäätös

16 Tullin henkilöstötilinpäätös 2011 / Tullin monistamo

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2010... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa Käyttäjäfoorumi klo13.00-13.30 Markku Kivioja, Valtiokonttori Henkilöstöjohtamisen tarpeet ja valmiudet Kiekun erilaiset roolit henkilöstötiedon

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä... 2 1.2.3

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 VALTION ASUNTORAHASTO 2 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 3. Työajan käyttö ja työvoimakustannukset

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Henkilötyövuodet

Henkilötyövuodet 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki 18.4.2006 Laatijat: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2005 1. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2005

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Terveysjohtamisen tuloksia. Aino Health Management

Terveysjohtamisen tuloksia. Aino Health Management Terveysjohtamisen tuloksia Aino Health Management Aino Health Management Oy Perustettu 1994 Työterveyspalveluntuottajista riippumaton terveysjohtamisen edelläkävijäyritys Tähtäämme asiakasorganisaation

Lisätiedot

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työajan henkilöstökustannusten kaavamainen jako bruttotyöajan, tehdyn työajan ja tehokkaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

OHJEITA LOMAKKEEN TÄYTTÄMISEEN

OHJEITA LOMAKKEEN TÄYTTÄMISEEN OHJEITA LOMAKKEEN TÄYTTÄMISEEN Tässä tutkimuksessa kerättäviä tietoja yrityksestä ja vuonna 2015 järjestetystä koulutuksesta on raportoitu yleensä mm. yrityksen tilinpäätöksen yhteydessä, henkilöstökertomuksessa

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET... 3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET... 3 1.3 SUKUPUOLIRAKENNE...

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2001

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2001 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 21 Henkilöstöraportin tarkoitus Ihmiset ovat palvelutuotantomme keskeisin voimavara. Henkilöstöön liittyvien muutostrendien seuraaminen on taas yksi keskeinen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011

Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011 Maaliskuu 212 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö Valtion henkilöstökertomus 211 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Osa-aikaiset

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015 Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Vastuuhenkilö Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015 TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA Seppo Kettunen 8.5.2015 MITÄ ON TYÖKYKY? Työ ja työympäristö Ammattitaito Terveydentila Sosiaaliset suhteet Ihminen Eläkelainsäädäntö Henkilöstöpolitiikka Työyhteisö TYÖKYKY

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS TASKUTILASTO Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS Valtion työmarkkinalaitos Kesäkuu 2006 3 SISÄLLYS Tiedot ovat marraskuun 2005 viimeiseltä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 VALTION ASUNTORAHASTO 2 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 3. Työajan käyttö ja työvoimakustannukset

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Valtion henkilöstökertomus 212 Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Elokuu 213 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Sukupuolirakenne... 4 2.3 Ikärakenne...

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus hakemukset, kuntoutujat, kustannukset, tulos

Työeläkekuntoutus hakemukset, kuntoutujat, kustannukset, tulos Työeläkekuntoutus 2015 hakemukset, kuntoutujat, kustannukset, tulos Työeläkekuntoutus 2015 Hakemukset, päätökset Päivitetty 20.6.20/ Eläketurvakeskus Hakemukset, päätökset vuosina 1992 2015 (ei sisällä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO Hyväksytty Lapin yliopiston hallituksen kokouksessa 9.3.2007 2 Sisällys TAUSTAKSI...3 1. Henkilöstön määrä ja rakenne...4 1.1 Henkilöstön työpanos...4 1.2 Vakituiset

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 1 2 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 5 3. Johtaminen 6 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 7 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 7 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

1 Henkilöstön määrä ja rakenne HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 7 1.5

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot