HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 Käsitelty yhteistyötoimikunnassa ja työsuojelutoimikunnan yhteiskokouksessa

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta Nykyiset henkilöstöpanokset Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Ylityöt Yksilölliset työaikajärjestelyt Sukupuolirakenne Henkilöstön saatavuus ja vaihtuvuus Ikärakenne Koulutusrakenne Palkkausrakenne Määräaikainen henkilöstö Henkilöstön tila Työtyytyväisyys Sairauspoissaolot Työtapaturmapoissaolot Työterveyspalvelut Henkilöstökoulutus Virkistystoiminta Henkilöstön tehokkuus Tuottavuus Taloudellisuus Henkilötyövuoden hinta Yhteistoiminta Yhteistoimintasopimus Luottamusmiesorganisaatio Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat Muu yhteistoiminta Työhyvinvointi... 29

3 3 Henkilöstötilinpäätös 1 Johdanto Niuvanniemen sairaalan toiminta-ajatus Sairaalan visio Niuvanniemen sairaala tuottaa korkealaatuista oikeuspsykiatrista erityistason hoitoa ja mielentilatutkimuksia. Sairaala vastaa osaltaan oikeuspsykiatrian alan henkilöstön työpaikkakoulutuksesta ja kehittämistoiminnasta. Sairaala toimii Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana, jonka tarkoituksena on huolehtia oikeuspsykiatrian perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä terveystieteellisestä tutkimuksesta. Niuvanniemen sairaala on valtakunnallinen, kansainvälisesti arvostettu oikeuspsykiatrinen keskus Palvelumme ovat potilaslähtöisiä sekä eettisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä Olemme työstämme innostuneita ammattilaisia ja huolehdimme työhyvinvoinnista. Arvomme on määritelty seuraavasti Potilaslähtöisyys Perusoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen Ammatillisuus ja tuloksellisuus Oikeudenmukaisuus ja avoimuus Työhyvinvointi Niuvanniemen sairaalan menestykseen ja tuloksellisuuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, miten osaavaa, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä sillä on. Jotta sairaalan visio ja arvot toteutuisivat, tulee henkilöstövoimavarojen seurantaan kiinnittää enenevässä määrin huomiota. Henkilöstötilinpäätös sisältää kattavat tiedot henkilöstön määrästä ja rakenteesta sekä henkilöstön tilasta (mm. työtyytyväisyys, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, vaihtuvuus, eri eläkkeille siirtyminen, sairastavuus). Tietoja seurataan usean vuoden ajalta, jotta saadaan luotettava kuva suunnasta, johon ollaan menossa. Voidaksemme edetä kohti visiota on sairaalan huolehdittava, että johtaminen, toiminnan organisointi, henkilöstön osaaminen, työmotivaatio, työtyytyväisyys, työkunto ja palkitseminen tukevat vision saavuttamista. Henkilöstötilinpäätös kertoo johdolle, henkilöstölle ja mm. tulosohjauksesta vastaavalle taholle, mikä on organisaation henkilöstön tila ja mihin osa-alueeseen tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Henkilöstötilinpäätös on nimetty yhdeksi sairaalan työhyvinvoinnin mittariksi.

4 2 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta Henkilöstöpanokset Vuosi Henkilöstön %-muutos HTV %-muutos Henkilöstön Palkkamenot %-muutos lkm edellisestä edellisestä keski- edellisestä vuodesta vuodesta ikä vuodesta , ,7 41, , , ,7 41, , , ,5 42, , , ,1 43, , , ,3 43, ,8 Henkilöstön tila Vuosi Sairaus- %-muutos Tapaturma- %-muutos poissaolot/ edellisestä poissaolot/ edellisestä htv vuodesta htv vuodesta ,2-13,1 0,8-24, ,2-10,9 0,8 0, ,2-6,3 0,8 0, ,4 7,9 1,4 75, ,3 17,6 1,7 21,0 Sairauspoissaolot on laskettu työpäivinä ja tapaturmapoissaolot kalenteripäivinä. Henkilöstöinvestoinnit Vuosi Työterveys- %-muutos Virkistys- %-muutos Henkilöstö- %-muutos palvelut edellisestä toiminta edellisestä koulutus edellisestä /htv vuodesta /htv vuodesta /htv vuodesta ,1 78 6, , , , , , , , , , , , , ,8 Henkilöstön tehokkuus Vuosi Tuottavuus- %-muutos Taloudellisuus- %-muutos Henkilötyö- %-muutos vuoden indeksi edellisestä indeksi edellisestä hinta edellisestä vuodesta vuodesta (* vuodesta ,87-0,67 309,42-6, , ,84 0,57 335,20-8, , ,79-0,03 345,18-2, , ,15 0,80 360,12-4, , ,02 0,51 361,91-0, ,5 (* +merkkinen kehitys taloudellisuusindeksin muutoksessa tarkoittaa taloudellisuuden paranemista

5 3 Nykyiset henkilöstöpanokset Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Vuoden 2011 aikana Niuvanniemen sairaalan palveluksessa oli yhteensä 803 eri henkilöä. Tämä luku sisältää kaikki lyhyenkin ajan sairaalan palveluksessa vuoden aikana olleet henkilöt. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet Vuosi Lkm %-muutos Htv %-muutos edellisestä edellisestä vuodesta vuodesta , , , , , , , , , ,3 Henkilötyövuodet lisääntyivät 1,8 htv edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilötyövuosista vakinaisten osuus oli 72 % (428 htv) Henkilöstön lukumäärä Henkilötyövuosien määrä

6 6 3.2 Ylityöt Alla olevasta taulukosta käy ilmi tehtyjen ylityötuntien määrä vuosina Lisätyökorvaus Ylityö 50% Ylityö 100% Yhteensä Htv yht. Ytpv/htv (357 pv) tunnit ,11 5,1 henkilöt (378 pv) tunnit ,16 5,89 henkilöt (357 pv) tunnit ,52 5,03 henkilöt (378 pv) tunnit ,98 5,75 henkilöt Yksilölliset työaikajärjestelyt Sairaalan palveluksessa oli vuoden 2011 aikana 77 osa-aikaista henkilöä. Osa-aikaisuuden syitä olivat: - osittainen hoito- tai vanhempainvapaa 39 henkilöä - osa-aikaeläke 3 henkilö - osatyökyvyttömyyseläke 5 henkilöä - määräaikainen osa-aikatyö 29 henkilöä - muu osa-aikatyö 5 henkilöä Muita työaikajärjestelyjä: - vuorotteluvapaa 21 henkilöä (6 miestä, 15 naista) - toisen viran hoito omassa organisaatiossa 52 henkilöä (18 miestä, 34 naista) - palkaton yksityisasia 106 henkilöä ( 37 miestä, 69 naista) - opintovapaa 14 henkilöä (8 miestä, 6 naista) Perhevapaat: - äitiys- tai vanhempainvapaa 21 henkilöä (6 miestä, 15 naista) - isyysvapaa 11 miestä - hoitovapaa 6 henkilöä (6 naista) Alla olevasta taulukosta näkyy koko-/osa-aikaisen henkilöstön määrän kehitys. Niuvanniemen sairaalan palveluksessa vuosina ollut koko- ja osa-aikainen henkilöstö vuosi Kokoaikaisia, lkm Osaaikaisia, lkm Koko henkilöstö Osa-aikaisten osuus, % , , , , ,6

7 Koko /osa aikaisten määrä Osa aikaisia, lkm Koko aikaisia, lkm 3.4 Sukupuolirakenne Vuonna 2011 henkilötyövuodet jakaantuivat seuraavasti: miehet 266 htv (45 %) ja naiset 328 htv (55 %) palveluksessa olleista henkilöstä miehiä oli 272 (44,5 %) ja naisia 339 (55,5 %). 3.5 Henkilöstön saatavuus ja vaihtuvuus Rekrytoinnin onnistuminen on tärkeä kilpailutekijä. Ajalla auki julistettuihin 30 virkaan valittiin 28 henkilöä, joista miehiä oli 7 (25 %). Avoinna olevaan sairaanhoitajan virkaan hakijoita oli keskimäärin 2,8 hakijaa, osastonhoitajan virkaan 13 hakijaa ja apulaisosastonhoitajan virkaan 10 hakijaa. Ennakoivalla rekrytoinnilla pyritään varmistamaan tulevaisuuden henkilöstötarve erityisesti hoitohenkilöstön osalta. Merkittävä osa ennakoivaa rekrytointia on harjoittelussa olevat opiskelijat. Keräämällä palautetta perehdyttämisestä, lähtövaihtuvaisuuden syistä ja opiskelijoiden tyytyväisyydestä saadaan tärkeää tietoa johtamisen ja työnantajakuvan kehittämiseksi. Sairaala lisää tunnettavuuttaan työnantajana osallistumalla säännöllisesti vuosittain eri kohderyhmille suunnattuihin tilaisuuksiin mm. nuorille suunnattuun KevätRekry tapahtumaan ja sairaanhoitajapäiville. Hakijoita Virkaan valitut Avoin virka Virkojen lkm Julistettu avoimeksi Virka täytettiin Yht. mies nainen Valittiin yht. mies nainen Täyttämättä jääneet virat Sairaanhoitaja Toimintaterapeutti Sosiaalityöntekijä Osastonhoitaja Sairaanhoitaja Vaatevarastonhoitaja Erikoislääkäri Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Virkoja avoinna yht. 30 Hakijoita yht

8 8 Hoitotyön vastuualueen kesätyöntekijät Vuosi Hakijat Valitut Hakijat/avoin kesätyöpaikka % , , , ,12 Sairaalan palveluksesta poistui 18 vakinaisessa virassa toiminutta henkilöä. Heistä irtisanoutui 12 henkilöä, vanhuuseläkkeelle jäi 5 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle yksi henkilö. Työkyvyttömyys- ja yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyneet Vuosi lkm %/htv Eläkemaksu % ,1 21, ,3 22, ,2 22, ,5 22, ,2 20,22 Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä ja ikä vaikuttavat työnantajan eläkemaksun suuruuteen. Yhden prosenttiyksikön muutos eläkemaksussa merkitsee noin euron vaikutusta sairaalan henkilösivukuluihin. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus Vuosi tulovaihtuvuus% lähtövaihtuvuus% ,37 3, ,57 1, ,26 2, ,60 1, ,95 2,92 Tulovaihtuvuuteen lasketaan viraston ulkopuolelta rekrytoitu henkilökunta. Vuonna 2011 vakinaiseen virkasuhteeseen rekrytoitiin 12 henkilöä sairaalan ulkopuolelta. Jos lähtövaihtuvuuteen lasketaan mukaan myös määräaikainen henkilöstö, joka on irtisanoutunut ennen määräaikaisen palvelussuhteen päättymistä (15 henkilöä), lähtövaihtuvuus prosentti on tällöin 5,36. Lähtövaihtuvuudessa ei ole mukana eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä. Vuonna 2011 vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 61,6 vuotta (vuonna 2010: 60 vuotta). Lähtöhaastattelukysely Heinäkuussa 2011 otettiin käyttöön sähköinen lähtöhaastattelukysely. Kysely koskee toistaiseksi palvelussuhteeseen otettuja henkilöitä sekä määräaikaisia henkilöitä, joiden palvelussuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Kyselyyn vastasi 11 henkilöä (vastausprosentti 73). Vastanneista yhdeksän (9) henkilöä suosittelisi työpaikka muille ja kahdeksan (8) henkilöä voisi harkita palaavansa takaisin Niuvanniemen sairaalaan töihin. Lähtöhaastattelukyselystä on maininta irtisanoutumislomakkeessa ja irtisanoutuneen henkilön työsähköpostiin lähetetään muistutus kyselystä.

9 9 Asteikko: 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä Otanta kysymyksistä: Yht. Ka. Työtehtävät olivat monipuolisia ,64 Koin palkkauksen oikeudenmukaiseksi ,73 Esimieheni kohteli alaisiaan tasavertaisesti ,00 Työpaikkani ilmapiiri oli hyvä ,09 Kehityskeskustelut edistivät ammatillista kehittymistäni ,73 Hoitotyön opiskelijoiden opiskelijaohjaus Niuvanniemen sairaalassa suoritetaan vuosittain noin 100 hoitotyön harjoittelua. Harjoittelun tehtävänä on osaltaan turvata työelämän tarpeita vastaava osaaminen ja ammattihenkilöiden saatavuus psykiatriseen hoitotyöhön. Harjoittelun aikana opiskelijat tutustuvat sairaalaan myös työnantajana ja mahdollisena tulevana työpaikkana. Hoitotyön opiskelijoiden tyytyväisyys saamaansa opetukseen ja ohjaukseen on ollut valtakunnallisessa vertailussa parhaimmistoa. Kertomusvuonna Niuvanniemen sairaala sijoittui vertailussa toiselle sijalle ja vuonna 2010 ensimmäiseksi. Tavoitteena on kehittää opiskelijaohjausta opiskelijoilta saadun palautteen perusteella ja säilyttää paikka valtakunnallisen vertailun parhaimmistossa. CLES (Clinical Learning Environment Scale) tulokset Niuvannemen sairala, keski-arvo 8,3 8,8 8,8 Valtakunnallinen, keskiarvo 8,1 8,3 8,3 3.6 Ikärakenne Vuoden 2011 lopussa koko henkilöstön keski-ikä oli 43,5 vuotta. Miesten keski-ikä oli 42,9 ja naisten 44 vuotta. Vuonna 2010 henkilöstön keski-ikä oli 43 vuotta (miehet 41,8 ja naiset 44). Suurin ikäryhmä koko henkilöstön osalta oli vuotiaat (15,9 %). Miesten osalta suurin ikäryhmä oli vuotiaat ja naisten osalta vuotiaat. Koko valtiosektorin osalta vuonna 2011 keski-ikä oli 45,7 vuotta.

10 Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Ikäryhmä Henkilöstö lkm Miehet lkm % miehistä Naiset lkm % naisista ,00 3 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,37 5 1, , ,00 Keski-ikä ja mediaani ammattinimikkeittäin, joissa on vähintään kuusi henkilöä (tiedot täysinä vuosina) kaikki vakinaiset ammattinimike keski-ikä mediaani keski-ikä mediaani apulaisosastonhoitaja osastonhoitaja sairaanhoitaja mielisairaanhoitaja toimintaterapeutti erikoislääkäri psykologi sosiaalityöntekijä laitoshuoltaja ravitsemistyöntekijä toimistosihteeri Ikärakenne sukupuolen mukaan Miehet lkm Naiset lkm Ikäryhmä

11 11 ikäryhmä vuosi vuosi vuosi vuosi vuosi tilanne lkm lkm lkm lkm lkm yht Henkilöstön ikärakenne Koulutusrakenne Henkilöstön koulutustasoindeksi on pysynyt useamman vuoden lähes samalla tasolla. Tavoitteena on nostaa henkilöstön koulutustasoa lähemmäksi valtionsektorin koulutustasoindeksin keskiarvoa (5,1). Vuonna 2011 koulutustasoindeksi oli 4,3. Naisten koulutustaso indeksi oli 4,5 ja miesten 4,2. Sairaalan henkilöstöstä 60 prosenttia on suorittanut keskiasteen tutkinnon (koulutustasoindeksi 3,5). Henkilöstöä kannustetaan hakeutumaan tutkintoon tähtäävään jatkokoulutukseen, jota pyritään tukemaan työaikajärjeste-

12 12 lyin etukäteen sovittavan suunnitelman mukaisesti. Esimerkiksi sairaanhoitajakoulutukseen, psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkintoon tai muihin vastaaviin koulutuksiin voidaan myöntää työaikaa puolet opetuspäivien lukumäärästä, kuitenkin enintään 15 päivää kalenterivuodessa. Koulutusaste Mies Nainen Yhteensä % % % lkm lkm lkm miehistä naisista kaikista Perusaste ,6 2,4 2,5 Keskiaste ,1 53,1 60,2 Alin korkea-aste ,7 20,6 16,2 Alempi korkeakouluaste ,9 14,7 12,6 Ylempi korkeakouluaste ,3 8,3 7,4 Tutkijakoulutusaste ,5 0,9 1,1 Yhteensä ,0 100,0 100,0 Koulutustasoindeksi 4,14 4,46 4, Henkilöstön koulutusrakenne Perusaste Keskiaste Alin korkea aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusas te Miehet Naiset Koulutustasoindeksi sukupuolen mukaan Mies Nainen Indeksi 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 4,04 4,42 3,96 4,37 4,54 4,03 4,14 4, Vuosi

13 13 Koulutustasoindeksi Niuvanniemen sairaala, Vanhan Vaasan sairaala ja koko valtion sektori yhteensä Vuosi NS VVS Valtio ,3 4,5 5, ,2 4,4 5, ,3 4,5 5, ,3 4,6 5,1 Koulutusaste luokitellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan. Perusasteen koulutuksen indeksiarvo on 1,5 ja tutkijakoulutusasteen indeksiarvo 8. Koulutustasoindeksi saadaan, kun kerrotaan eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät niiden koulutustasoindeksillä (vaihteluväli 1,5 8) ja lasketaan näin saadut tulot yhteen. Lopuksi jaetaan em. tulojen summa henkilöiden kokonaislukumäärällä. 3.8 Palkkausrakenne Sairaalan henkilöstö oli vuonna 2011 kokonaisuudessaan virkasuhteista. Taulukossa on huomioitu vakituinen henkilöstö ja avointa virkaa hoitavat henkilöt. Palkkaryhmä Mies lkm Nainen lkm Yhteensä % miehistä % naisista % kaikista Avoimet virat ,00 0,00 0, ,00 0,00 0, ,46 0,36 0, ,38 0,00 0, ,00 20,86 11, ,75 0,72 1, ,00 7,19 4, ,72 17,27 35, ,26 6,12 7, ,06 21,94 19, ,21 6,83 5, ,46 5,40 3, ,83 1,08 1, ,00 1,08 0, ,92 4,32 2, ,46 2,88 1, ,46 0,36 0, ,46 1,08 0, ,00 0,00 0, ,46 0,00 0, ,83 2,16 2, ,92 0,00 0, ,38 0,36 0, ,00 100,00 100,00 41

14 14 Palkkaryhmät sukupuolen mukaan lkm Palkkaryhmä Mies lkm Nainen lkm Keskimääräinen säännöllisen työajan ansio ja suoritusarvioinnin keskiarvoprosentti Keskimääräisen säännöllisen työajan ansiot , ,52 vuosi , , euro Suoriutuvuusarvioinnin ka-% sukupuoli mies 21,72 21,19 21,27 nainen 23,28 22,56 22,43 yhteensä 22,56 21,94 21,89 Tarkemmat tiedot löytyvät 1.4. ja tilanteen mukaan tehtävästä palkkatilastosta

15 Tulospalkkiojärjestelmä 15 Sairaalan tulospalkkiojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna Järjestelmään sisältyi kahdeksan tulosmittaria, joille asetettiin tulostavoitteet tasoille Tulospalkkio määräytyy toteutuneiden tulosten perusteella prosenttiperusteisesti teoreettisen maksimin ollessa 5,0 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Vuoden 2011 toteutunut tulospalkkio on 0,850 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Tulospalkkion kustannusvaikutus sairaalan henkilöstökuluihin on euroa, joka on noin 0,60 % sairaalan henkilöstökuluista. 3.9 Määräaikainen henkilöstö Määräaikaisessa virkasuhteessa oli yhteensä 148 henkilöä, 24,22 % henkilöstöstä (611). Vuotta aiemmin määräaikaisia oli 135 henkilöä, 21,92 % henkilöstöstä (616). Määräaikaiseksi ei lueta henkilöä, joka on nimitetty omaan tai toiseen virastoon määräaikaiseen virka- tai työsuhteeseen ja hänelle on myönnetty samaksi ajaksi palkatonta virkavapautta virasta tai toimestaan, jota hän hoitaa toistaiseksi. Määräaikaista henkilöstöä palkattiin seuraavilla perusteilla ja lisätiedoilla: muu lisätyön tarve, vuosilomat ja sairauspoissaolot, erilaiset virkavapaudet, avoimen viran väliaikainen hoito, potilaan hoito KYSissä, kuntoutustuen sijaisuudet, muu tilapäinen lisätyöntarve, palkallinen kuntoutus, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan sijaisuudet ja hoitovapaan sijaisuudet. Lisäksi määräaikaisiin virkasuhteisiin palkattiin erikoistuvia lääkäreitä määräaikaisesta henkilöstöstä 45 % oli miehiä ja 55 % oli naisia. toteutunut miehet lkm naiset lkm yht lkm 2009 vakituinen määräaikainen VVS yht %. valtio yht %. määräaikaisten %-osuus 21,71 26,16 24,16 36,2 25, vakituinen määräaikainen määräaikaisten %-osuus 23,49 20,60 21,92 28,7 25, vakituinen määräaikainen määräaikaisten %-osuus 24,63 23,89 24,22 25,8 13,9

16 Henkilöstömäärä kuukausittain tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Henkilöstömäärä kuukausittain lkm tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu 4 Henkilöstön tila 4.1 Työtyytyväisyys Henkilöstön työtyytyväisyys on mitattu valtiolla käytössä olevalla VMBaro järjestelmällä. Tämä työtyytyväisyysjärjestelmä kattaa 87 prosenttia valtion budjettitalouden piirissä olevista henkilöistä. Työtyytyväisyyden kriittisenä rajana indeksiasteikolla 1-5 voidaan pitää indeksilukua 3. Jos työtyytyväisyysindeksi on 3:n alapuolella, siihen on kiinnitettävä kriittistä huomiota ja ryhdyttävä tarvittaessa korjaustoimenpiteisiin. Kun työtyytyväisyys ylittää 3,5 voidaan puhua normaalia paremmasta tasosta ja 4 jälkeen työtyytyväisyyden voidaan todeta olevan kunnossa. Alla esitetään työtyytyväisyysvertailu Niuvanniemen sairaala (NS), Vanhan Vaasan sairaala (VVS), Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL), Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja valtio. Sairaalan kysely tehtiin vuonna 2011, vastausluvut ovat osin eri vuodelta. Sairaalan työtyytyväisyyskyselyn tulokset olivat kaikilta osa-alueiltaan hieman vuoden 2009

17 17 tuloksia paremmat. Asteikolla 1-5 yleisten kysymysten keskiarvo oli 3,40 (vuonna 2009: 3,17). Aikaisempaan kyselyyn verrattuna eniten osa-alueista olivat parantuneet työnantajakuva ja tyytyväisyys palkkaukseen. Sairaalassa on laadittu toimenpideohjelma työtyytyväisyyskyselyn esille tuomien asioiden johdosta ja työilmapiirin parantamiseksi. Ohjelma katselmoidaan ja päivitetään vuosittain. Seuraavan kerran työtyytyväisyyskysely tehdään vuonna Työtyytyväisyyskyselyn tuloksista on pidetty yleinen keskustelutilaisuus tammikuussa Tämän lisäksi työyksiköt käsittelevät oman työyksikkönsä työtyytyväisyyskyselyn tulokset henkilökuntakokouksessaan. NS 2011 VVS 2010 THL 2010 STM 2011 Valtio 2011 Johtaminen 3,44 3,85 3,22 3,49 3,39 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,60 3,81 3,65 3,72 3,67 Palkkaus 2,95 2,99 2,32 2,99 2,84 Kehittymisen tuki 3,29 3,53 2,91 3,34 3,18 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,77 3,97 3,68 3,74 3,71 Työolot 3,59 3,69 3,23 3,57 3,56 Tiedon kulku 3,16 3,17 3,11 3,22 3,10 Työnantajakuva 3,16 3,28 2,66 3,29 3,22 Yhteensä 3,40 3,58 3,16 3,45 3,36 Uudistuminen ja innovatiivisuus 3,07 3,19 3,29 3,21 Oma arvio työhyvinvoinnista kouluasteikolla ,58 7,29 7,69 7,64 Kyllä % Kyllä % Kyllä % Kyllä % Kyllä % Halukkuus henkilökiertoon (osuus vastaajista %) 56,8 41,3 41,0 47,7 41,7 Aikomus vaihtaa työpaikkaa siihen liittyvän tyytymättömyyden vuoksi (osuus vastaajista %) 18,8 10,1 39,0 20,4 19,0 Työpaikan suosittelu (osuus vastaajista %) 75,3 54,0 73,6 72,4 Työtyytyväisyysindeksi: Vuosi Niuvanniemen Valtio Vanhan Vaasan THL STM sairaala sairaala ,17 3, ,33 3, ,17 3,36-3,12 3, ,58 3, ,4 3,36 3, Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot henkilötyövuotta kohden ovat lisääntyneet. Vuonna 2011 sairauspoissaolopäiviä (työpäiviä) henkilötyövuotta kohden oli 19,3 ja edellisenä vuonna Eniten työkyvyttömyyspäiviä aiheutui tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Erityisesti niska- ja hartiaseudun sairaudet ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Niiden aiheuttamat poissaolot ovat määrältään samaa luokkaa selkäsairauksien kanssa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat sairaspoissaolot ovat usein pitkiä, mihin vaikuttavat paitsi vaiva itse myös merkittävästi pitkät jonotusajat erikoissairaanhoidon jatkotutkimuksiin ja toimenpiteisiin.

18 18 Toiseksi yleisin sairauspoissaoloja aiheuttava ryhmä on mielenterveydenhäiriöt. Kolmanneksi yleisin poissaoloryhmä on luokka muut, jossa on esim. hengityselinsairaudet, kasvaimet, ruoansulatuskanavan sairaudet ja raskauteen ja synnytykseen liittyvät poissaolot. Työkyvyttömyyttä pyritään ehkäisemään ennaltaehkäisevällä toiminnalla, varhaisella välittämisellä, verkostoneuvotteluilla, esimiestoiminnan parantamisella, kuntoutuksella, työkokeiluilla, erilaisilla työaikajärjestelyillä ja yksilöllisillä toimenkuvilla. Osasairauspäivärahalla vuonna 2011 oli kolme henkilöä. Vuoden 2012 työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa panostetaan erityisesti työterveyshuollon kanssa tehtävään yhteistyöhön työhönpaluun tukemisessa pitkän sairauspoissaolon jälkeen, sekä ennaltaehkäisevään toimintaan. Vuodesta 2012 alkaen työntekijän on esitettävä diagnoosillinen lääkärintodistus esimiehelleen. Tämän tarkoituksena on lisätä esimiehen vastuuta aikaisen välittämisen toimintamallin käyttämisessä. Vuosi Sairaustapauksia Sairauspäiviä (työpäivät) (eri henkilöitä) VVS valtio lkm lkm %-muutos pv/sairashlö pv/htv pv/htv pv/htv ,7 17,3 18,2 12,0 9, ,4 17,1 16,3 11,6 9, ,8 17,0 15,2 14,7 8, ,5 17,9 16,4 13,9 9, ,0 21,6 19,3 15,0 9, Sairauspäivät yhteensä/vuosi Sairauspäivät lkm Esimiehen myöntämät virkavapaudet (1-3 päivää) sairauden perusteella ilman terveydenhoitajan tai lääkärin todistusta Vuosi Henkilöt Kalenteri- Pv/sairaspäivät henkilö , , , ,29

19 sairauspäivän tapausten prosenttiosuus kaikista sairaustapauksista Vuosi Niuvanniemen Valtio sairaala ,2 73, ,3 74, ,7 76, ,2 75,1 Vuosi Sairauspoissaolo% Teoreettinen säännöllinen työaika päivinä/henkilö , , , , Sairauspoissaoloprosentti kuvaa, paljonko teoreettisesta säännöllisestä työajasta menetetään sairauspoissaolojen vuoksi. Kertomusvuonna erilaisiin Kelan kuntoutuksiin osallistui yhteensä 21 henkilöä. Näistä Aslak-kuntoutuksessa oli 10 ja muussa Kelan kuntoutuksessa oli 11 henkilöä. 4.3 Työtapaturmapoissaolot Työtapaturmista johtuvien poissaolojen määrä on hieman noussut, mutta tapausten määrä on vähentynyt. Tarkasteluvuonna yli 70 prosenttia työtapaturmista sattui työmatkalla tai sairaala-alueella. Työmatkalla sattuneista tapaturmista seurasi 424 kalenteripäivää sairauspoissaoloja (vuonna 2010: 330 kalenteripäivää). Tapaturmista 27 tapausta ei vaatinut sairauspoissaoloa. Työsuojelutoimikunta käsittelee kaikki vakavat työtapaturmat. Työtapaturmia pyritään ehkäisemään ennakoivalla toiminnalla, henkilökunnan koulutuksella, läheltä piti tilanteiden tarkalla dokumentoinnilla ja analysoinnilla. tiedot kalenteripäivinä: Vuosi Tapaturmia Tapaturmista aiheutuneita sairauspäiviä lkm %-muutos pv %-muutos pv/tapaus pv/htv , ,4 5,89 0, , ,5 4,67 0, , ,1 5,77 0, , ,8 11,23 1, , ,6 15,61 1,7 Yllä oleva taulukko sisältää tapaukset, jotka on anottu Valtiokonttorilta työtapaturmina. Kaikkia anomuksia Valtiokonttori ei ole kuitenkaan hyväksynyt työtapaturmiksi.

20 20 Lkm/vuosi 120 Työtapaturmat/vuosi Vuosi Vuoden tapaturmatilanteet ja sairauspäivät/tapaturma Tapaturmatilanteet Sairauspv/tapaus Sairauspv Sairauspv/tapaus Tapauksia Sairauspv Sairauspv Sairauspv/tapaus Tapauksia Tapauk-sia Turvallinen hoito-koul , , ,00 Tapaturma toimintayks , , ,27 Tapaturma työmatkalla/sairaala-alue , , ,12 Tapaturma osastolla/potilaan aiheuttama , , ,53 Virkamatka/Potilasretki 3 3 1, , ,00 Ammattitautiepäily 0 0 0, , ,00 Yhteensä , , ,61 Työtapaturmista aiheutuneet sairauspäivät sairauspäivät Vuosi

21 21 Sairauspäivät/tapaturma sekä tapahtumapaikat v Turvallinen hoito-koul. Tapaturma toimintayks. Tapaturma työmatkalle/sairaala-alue Tapaturma osastolla/potilaan aiheuttama Virkamatka/Potilasretki Ammattitautiepäily ,69 4,67 8,93 1,82 1,00 0, ,00 2,13 18,76 8,67 78,00 85, ,00 11,27 28,12 2,53 0,00 59, Työterveyspalvelut Työterveysmenot sisältävät Suomen Terveystalo Oy:ltä ostetut palvelut ja lisäksi muita työterveyshuollosta aiheutuneita kustannuksia, kuten esimerkiksi sairaalan laboratorion palkkamenoja, lääkkeitä, koneiden huoltokustannuksia ja tarvikemenoja. Työterveyspalvelut ostettiin Suomen Terveystalo Oy:ltä. Säännölliset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit, kuntoutus ja yhteistyö työpaikan kanssa toteutuivat vakiintuneen käytännön mukaisesti. Työterveyshuolto järjesti mm. kehonhuolto- ja niskaryhmän sairaalan henkilökunnalle ja uutena toimintamuotona puhdistuspalvelun henkilökunnalle suunnatun kuntoutuskurssi. Sairaalan henkilökuntaa osallistui ASLAK-ryhmiin. Työpaikkaselvityksiä tehtiin neljä. Terveydenhuoltokustannusten (sairaanhoitopalvelut) merkittävän nousun vuoksi terveydenhuollon palvelut keskitettiin lokakuussa 2009 Terveystalon Niuvanniemen toimipisteeseen. Lisäksi henkilöstö ohjeistettiin käyttämään oman kunnan terveyskeskusta muissa kuin päivystysasioissa (ei kiireelliset sairasvastaanottoasiat). Vuosi Työterveys- /htv %-muutos VVS Niuva menot/v/ edellisestä /htv /htv *) brutto *) brutto vuodesta *) brutto **) netto ,8-1, ,6-0, ,2 9, , ,4-11, , ,4 3, ,93 *) Työterveyshuollon palvelujen kustannuksista ei ole vähennetty työterveyshuollon palvelujen käytöstä KELAlta saadun palautuksen määrää (brutto) **) Työterveyshuollon palvelujen kustannuksista on vähennetty työterveyshuollon palvelujen käytöstä KELAlta saadun palautuksen määrää (netto)

22 22 /v Työterveysmenot/vuosi Vuosi /htv 700,0 Työterveysmenot/htv 680,0 660,0 640,0 620,0 600,0 580,0 560, Vuosi 4.5 Henkilöstökoulutus Sairaalan tukeman tai järjestämän koulutuksen tarkoituksena on henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen siten, että se edistää työntekijöiden työssä tarvitsemia tietoja ja taitoja sekä sairaalan arvoja, tuloksellisuutta ja henkilöstön hyvinvointia. Sairaalassa koulutetaan oikeuspsykiatriaan erikoistuvia lääkäreitä. Keskimäärin koulutuksesta on valmistunut 1 2 oikeuspsykiatria vuodessa, toimintavuonna 3. Henkilöstön kehittämisessä sairaala on sijoittanut voimavaroja mm. koulutusstrategiaan ja suunnitelmaan perustuvaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Tällöin keskeisiä teemoja ovat psykologisten valmiuksien koulutukset (psykoedukaatiokoulutus, hoitosuhdekoulutukset, työnohjaajakoulutus ja päihdeongelman hallintaan liittyvä koulutus), biologiset ja farmakologiset koulutukset (somaattisen hoidon ylläpito, lääkehoitokoulutus, päihdeongelman hoitoon liittyvä koulutus), pakkokeinojen vähentämiseen tähtäävä koulutus, väkivallan hallinta ja turvallisuus (AVEKKI-koulutus, turvakorttikoulutus), ensiapukoulutus, GAF-koulutus ja rakenteisen kirjaamismallin koulutus.

23 23 Oikeuspsykiatrisen hoitotyön sisältöä on tutkittu käyttäen arviointikriteereinä skitsofrenian käypä hoito -suositusta. Tutkimuksen tuloksia hyödynnettiin suunniteltaessa ja toteutettaessa spesifiä, oikeuspsykiatrisen potilaan hoidon tarpeisiin vastaavaa ammatillista täydennyskoulutusta. Koulutus- %-muutos menot/v edellisestä Vuosi /htv vuodesta , , , , ,8 Koulutusmenot sisältävät euroa maksuttomasta toiminnasta rahoitettua koulutusta ja euroa työnohjaukseen käytettyjä kustannuksia. /htv 740 Koulutusmenot/htv Vuosi Maksuttomalla toiminnalla rahoitettu koulutus Työnohjaus Vuosi Koulutus- %-muutos Vuosi Menot/v %-muutos menot/v edellisestä edellisestä vuodesta vuodesta , , , , , , , , , ,4

24 24 /vuosi Maksuton toiminta koulutusmenot/vuosi Vuosi /vuosi Työnohjausmenot/vuosi Vuosi Työajan käytön kustannukset on laskettu joulukuun palkan mukaan. Alla olevasta taulukosta näkyvät koulutuksen kokonaiskustannukset eri vuosilta. Vuoden 2007 työajan käytön kustannukset ( ) ei sisällä henkilöitä, joiden palvelussuhde ei ole ollut voimassa (811 tuntia). Koulutusmenot sisältävät myös Avekki-koulutuksen kustannukset. Vuosi Koulutusmenot (sis. työajan kust.)/vuosi /htv %-muutos edellisestä , , , , ,20

25 Virkistystoiminta Alla olevat tiedot perustuvat koulutusseurantarekisteriin (Hr Personec) tallennettuihin tietoihin koulutukseen käytetyt tunnit Koulutuksen nimi Ea-koulutus Erikoistuvien lääkäreiden tutor-koulutukset Henkilöstöhallinnon koulutus Hoitosuhde Laatukoulutus Lääkehuolto Muu koulutus Oikeuspsykiatrian yksikön koulutuskokoukset Opintokäynnit ja neuvottelut Potilaan hoitoon liittyvä ammatillinen lisäkoulutus Ravintohuollon koulutus Taloushallinnon koulutus Tietotekniikan koulutus Toimistoalan koulutus Turvakorttikoulutus 323 Tutkintoon johtava koulutus Työnohjaus Yhteensä Henkilökunnan kouluttaminen kriittisten tilanteiden varalle on toteutettu sairaalan sisäisellä Avekki-koulutuksella. Tässä yhteydessä kriittisillä tilanteilla tarkoitetaan tilanteita, joissa aggressiivinen puheilmaisu ja/tai käyttäytyminen on havaittavissa. Avekkin koulutukseen osallistui 519 henkilöä ja koulutukseen käytettiin työtuntia. Voimassa oleva turvakortti on 325 henkilöllä. Vuonna 2012 sairaalassa järjestetään useita turvakorttikoulutuksia. Virkistysmäärärahoja (esim. toimintayksiköiden virkistysiltapäivät) on seurattu erikseen vuodesta 2006 lähtien. Vuoden 2011 summa sisältää Tyhy/virkistystoiminnan kustannuksia. Virkistysmenot sisältävät myös henkilökunnan joululahjat, joiden arvo oli euroa. Sairaalassa on käytössä kulttuuriseteli, jolla tuetaan henkilöstön liikunta- ja kulttuuriharrastuksia. Sairaalan henkilökunnan käytössä olevan kuntosalin avaimia vuoden 2011 lopussa oli 330 henkilöllä. Työnantaja tuki myös henkilöstön fyysisen kunnon ylläpitämistä mm. hankkimalla henkilöstölle uimalippuja, joiden arvosta se korvasi osan. Työnantaja tuki myös sairaalan urheilujoukkueiden toimintaa. Vuosi Virkistys- /htv %-muutos menot/v edellisestä vuodesta ,7 6, ,7 20, ,1 20, ,0 5, ,0-15,1

26 26 /htv 140,0 Virkistystoiminnan menot/htv 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0, Vuosi 5 Henkilöstön tehokkuus 5.1 Tuottavuus Tuottavuutta on mitattu jakamalla suoritteiden määrä henkilötyövuosilla. Suoritteiden määrä koostuu laskutettujen hoitopäivien ja mielentilatutkimuspäivien yhteismäärästä. Henkilötyövuosiin on laskettu koko henkilöstö lukuun ottamatta yliopisto-opetukseen ja tieteelliseen tutkimustoimintaan palkattu henkilöstö. Vuosi Hoitopäivät Henkilöstö Tuottavuus Muutos, VVS htv tavoite toteuma % tuottavuus ,56 170,13 170,87-0, ,95 171,08 171,84 0, ,28 172,29 171,79-0,03 204, ,96 173,02 173,15 0,80 200, ,55 175,48 174,02 0,51 211,62 1,00 Tuottavuus 0,50 0,00 0,50 1, % muutos 0,67 0,57 0,03 0,80 0,51 Vuosi

27 Taloudellisuus Taloudellisuus on laskettu jakamalla kokonaiskustannukset suoritteiden määrällä. Kokonaiskustannuksista on vähennetty yliopisto-opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen liittyvät kustannukset. Vuosi Kokonais- Hoitopäivät Taloudellisuus Muutos, VVS, taloudellikustannukset euroa/vrk % (* suus euroa/vrk tavoite toteuma toteuma ,9 309,42-6, ,43 335,20-8, ,92 345,18-2,98 317, ,16 360,12-4,33 332, ,55 361,91-0,50 320,85 (*+ merkkinen kehitys tarkoittaa taloudellisuuden paranemista 5.3 Henkilötyövuoden hinta Vuosi Henkilö- %-muutostyövuosi/ edellisestä vuodesta , , , ,47 /htv Henkilötyövuoden hinta Vuosi Henkilötyövuoden hinta (kaikki palkkakustannukset/htv) on noussut edelliseen vuoteen nähden 1,5 prosenttia. Vuoden 2008 palkkakustannusten kasvu johtuu pääasiassa valtion uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisen aikaistamisesta sekä työnantajan eläkemaksuprosentin noususta.

28 6 Yhteistoiminta 28 Yhteistoiminta on johtamisen väline, jonka avulla edistetään toiminnan tuloksellisuutta ja parannetaan henkilöstön työelämän laatua, kun henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien asioiden suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Yhteistoiminnan tavoitteena on myös edistää sairaalan henkilöstöpolitiikan yleisten päämäärien toteutumista ja parantaa työyhteisön toimintaa ja työoloja. Hallinnon kehittämistyö, johon henkilöstö osallistuu, parantaa edellytyksiä tarjota pysyviä palvelusuhteita sekä kehittyviä ja sisällöltään monipuolisia työtehtäviä. 6.1 Yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 651/88 15 :n nojalla Niuvanniemen sairaala sekä Niuvanniemen sairaalan JHL ry. Niuvanniemen sairaalan JUKO ry (Akavan liitot), Tehyn valtion ja yliopistojen valtakunnallinen ammattiosasto 164 ja STEKA ry:n Niuvanniemen sairaalan jaosto ovat tehneet sopimuksen yhteistoiminnasta Niuvanniemen sairaalassa allekirjoitettu yhteistoimintasopimus tuli voimaan ja on voimassa toistaiseksi kuuden viikon irtisanomisajoin. 6.2 Luottamusmiesorganisaatio Sairaalassa toimii neljä ammattijärjestöä: JHL ry, JUKO ry, Tehy ry ja STEKA ry, joilla kaikilla on valitut luottamusmiehet ja edustajat yhteistoimintaelimissä. 6.3 Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat 6.4 Muu yhteistoiminta Yhteistyötoimikunta kokoontui kuusi kertaa. Viisi kokousta oli yhteiskokouksia työsuojelutoimikunnan kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat mm. Toimintakertomus 2010 Henkilöstötilinpäätös 2010 Talousarvioehdotus 2012 Tulossopimusraportti Tulossopimus 2012 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Henkilöstöstrategia Päihdeohjelma Sisäisen tarkastuksen raportti (Thl) Määräaikaiset palvelussuhteet Työturvallisuus- ja oikeusturva-asioita (esim. rikosilmoituksen tekeminen työväkivallasta) Työsuojelutoimikunta kokoontui 7 kertaa vuonna Näistä viisi oli yhteiskokouksia yhteistyötoimikunnan kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat edellä mainittujen lisäksi mm. Työterveyshuollon raportit Väkivaltatapahtumat osastoilla Vakavat työtapaturmat Työterveyshuollon työpaikkakäynnit Niuvanniemen sairaalan henkilöstöpolitiikan arvoperustan muodostavat henkilöstön kanssa yhteisesti sovitut arvot.

29 Sairaalan arvot: 29 Potilaslähtöisyys Toimimme ja kehitämme toimintojamme potilaslähtöisesti. Potilas osallistuu hoidon suunnitteluun, arviointiin ja päätöksentekoon. Keskeistä hoidossa ovat potilaan yksilölliset tarpeet, elämäntilanne ja voimavarat. Luomme ja tuemme potilaan yksilöllisiä auttamismenetelmiä. Otamme huomioon potilaan omaiset. Perusoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen Perusoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen on toimintamme perusta. Hoito- ja tutkimustoimenpiteet perustuvat lääketieteelliseen ja hoidolliseen arvioon ja ne ovat perusteltavissa. Kunnioitamme potilaan itsemääräämistä ja yksityisyyttä. Arvostamme ja kunnioitamme toinen toisiamme ja toimimme sen mukaisesti. Ammatillisuus ja tuloksellisuus Toimimme lakien, asetusten ja sääntöjen mukaisesti viivytyksettä. Toimintamme on tavoitteellista, vastuullista, luotettavaa ja eettisesti hyväksyttävää. Toimintamme tuloksellisuus syntyy tutkimusnäyttöön perustuvasta vaikuttavasta hoidosta, taloudellisista ja sujuvista toimintaprosesseista sekä henkilöstön korkeatasoisesta moniammatillisesta osaamisesta ja motivaatiosta. Oikeudenmukaisuus ja avoimuus Toimintamme on johdonmukaista, perusteltua, avointa ja läpinäkyvää. Huolehdimme potilaiden, henkilöstön ja verkostojen ajantasaisesta tiedon kulusta. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa. Annamme rakentavaa palautetta ja kohtelemme kaikkia tasapuolisesti. Työhyvinvointi Huolehdimme henkilökunnan työhyvinvoinnista. Turvallinen työympäristö on keskeinen henkilökunnan hyvinvointia ja jaksamista tukeva tekijä. Lakiin perustuva yhteistoimintamenettely on sairaalassa keskeinen voimavara. Selkeät toimenkuvat ja vastuut tukevat työhyvinvointia. Työntekijöiden aloitteellisuutta ja luovuutta tuetaan ja arvostetaan. 6.5 Työhyvinvointi Hyvän perustan työhyvinvoinnille on antanut laadunhallintaan liittyvien työprosessien selkeyttäminen. Johtosääntö ja ajan tasalla olevat toimenkuvat palvelevat työprosessien sujuvuutta. Työhyvinvointiin on panostettu koulutuksen, työnohjauksen, työterveyshuollon ja henkilökunnan monipuolisten osallistumismahdollisuuksien kautta. Työturvallisuuden ja hoidollisuuden tasapainoa arvioidaan jatkuvasti yhteistyössä henkilöstön kanssa. Terveellisten työaikojen toteutumista keskeytymättömässä kolmi- ja kaksivuorotyössä seurataan jatkuvasti. Yksilön työhyvinvointi koostuu ammatillisen osaamisen lisäksi fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja henkisestä tasapainosta. Jokainen ihminen kantaa myös itse vastuuta kokonaishyvinvoinnistaan (Valtiokonttori, Kaiku-työhyvintointipalvelut). Tyhy-ryhmä kokoontui vuoden 2011 aikana kuusi kertaa. Yksi kokous oli yhteiskokous laajennetun johtoryhmän ja yhteistyötoimikunnan kanssa. Yhteiskokouksessa katselmoitiin toimenpideohjelma työtyytyväisyyskyselyn esille tuomien asioiden johdosta ja työilmapiirin parantamiseksi Niuvanniemen sairaalassa. Kaksi kokousta oli yhteiskokouksia työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon kanssa. Näissä kokouksissa käsiteltiin työ-

30 30 terveyshuollon tilastoja. Tyhy-ryhmän kokouksissa käsiteltyjä asioita edellä mainittujen lisäksi olivat mm. työhyvinvointistrategian päivitys, esimiehen oikeus nähdä diagnoosillinen lääkärintodistus ja MastDo haastekampanjan tulokset. Niuvanniemen sairaala on osallistunut MastDo-haastekampanjaan, jossa työnantaja sekä työntekijät arvioivat työyhteisönsä toimintatapoja työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukemiseksi. Suurten työpaikkojen sarjassa Niuvanniemen sairaala sai parhaat tulokset, toiseksi tuli Eläketurvakeskus ja kolmanneksi Työterveyslaitos. Keväällä 2010 suoritettiin 25 esimiestä koskeva 180-asteen arviointi. Esimiehen toimintaa arvioi esimies itse ja hänen alaisensa. Arviointia ei suoritettu esimiehille, joilla on alle kuusi alaista. Arviointitulokset antavat esimiehelle välineitä oman toiminnan kehittämiseen. Oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen lisää hyvinvointia. Työyhteisöissä, joissa johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi, psyykkisen rasituksen riski on puolta pienempi kuin epäoikeudenmukaisesti johdetuissa työpaikoissa. (Valtiokonttori, Kaikutyöhyvinvointipalvelut.) Seuraavan kerran esimiesarvio suoritetaan syksyllä Arvio suoritetaan Valtiovarainministeriön omistamalla VMBaro henkilötietokyselyjärjestelmällä. Tämä järjestelmä mahdollistaa esimiesbarometrin tulosten vertailun muihin valtion organisaatioihin. Niuvanniemen sairaalassa on 27 mentorvalmennuksen suorittanutta henkilöä, joista kaksi valmistui vuonna Mentoritoiminnan tunnettavuutta ja käyttöä on lisättävä henkilökunnan keskuudessa. Erityisesti uuden henkilökunnan perehdytyksen yhteydessä on kerrottava mentoroinnin käyttömahdollisuudesta. Mentoroinnilla tarkoitetaan ohjausta ja tukea, jota osaava ja kokenut senioriasemassa toimiva henkilö antaa kehityshaluiselle nuoremmalle henkilölle. Kyseessä on tavoitteellinen kahdenkeskeinen vuorovaikutussuhde, jota leimaa molemminpuoleinen avoimuus, luottamuksellisuus ja sitoutuneisuus.