HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Hyväksytty johtokunnassa Hyväksytty yhteistyötoimikunnan ja työsuojelutoimikunnan kokouksessa

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta Nykyiset henkilöstöpanokset Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Ylityöt Yksilölliset työaikajärjestelyt Sukupuolirakenne Henkilöstön vaihtuvuus Ikärakenne Koulutusrakenne Palkkausrakenne Määräaikainen henkilöstö Henkilöstön tila Työtyytyväisyys Sairauspoissaolot Työtapaturmapoissaolot Työterveyspalvelut Henkilöstökoulutus Virkistystoiminta Henkilöstön tehokkuus Tuottavuus Taloudellisuus Henkilötyövuoden hinta Yhteistoiminta Yhteistoimintasopimus Luottamusmiesorganisaatio Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat Muu yhteistoiminta Työhyvinvointi... 27

3 3 (29) Henkilöstötilinpäätös 1 Johdanto Niuvanniemen sairaalan toiminta-ajatus Niuvanniemen sairaala vastaa korkealaatuisten valtakunnallisten oikeuspsykiatristen erityistason sairaanhoidollisten palvelujen sekä mielentilatutkimusten tuottamisesta ja yhdessä Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikan kanssa oikeuspsykiatrian perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä terveystieteellisestä tutkimuksesta. Sairaalan visio vuodelle 2011 Niuvanniemen sairaala on valtakunnallinen, kansainvälisesti arvostettu oikeuspsykiatrinen osaamiskeskus Palvelumme ovat kilpailukykyisiä Olemme työstämme innostuneita ammattilaisia ja huolehdimme työhyvinvoinnista. Arvomme on määritelty seuraavasti Perusoikeuksien kunnioittaminen Tuloksellisuus Vaikuttava sairaanhoito Ammatillinen avoimuus ja oikeudenmukaisuus Työhyvinvointi Niuvanniemen sairaalan menestykseen ja tuloksellisuuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, miten osaavaa, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä sillä on. Jotta sairaalan visio ja arvot toteutuisivat, tulee henkilöstövoimavarojen seurantaan kiinnittää enenevässä määrin huomiota. Organisaation henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä ja siitä tehtävä henkilöstötilinpäätösraportti on henkilöstövoimavarojen strategisen johtamisen ja henkilöstösuunnittelun väline, jolla edesautetaan henkilöstövoimavarojen johtamista, ylläpitoa ja kehittämistä (Tietoja henkilöstövoimavarojen hallinnan ja henkilöstötilinpäätöksen tueksi vuosilta , Valtion työmarkkinalaitos, 2003). Henkilöstötilinpäätös sisältää kattavat tiedot henkilöstön määrästä ja rakenteesta sekä henkilöstön tilasta (mm. työtyytyväisyys, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, vaihtuvuus, eri eläkkeille siirtyminen, sairastavuus). Tietoja seurataan usean vuoden ajalta, jotta saadaan luotettava kuva suunnasta, johon ollaan menossa. Voidaksemme edetä kohti vuoden 2011 visiota on sairaalan huolehdittava, että johtaminen, toiminnan organisointi, henkilöstön osaaminen, työmotivaatio, työtyytyväisyys, työkunto ja palkitseminen tukevat vision saavuttamista. Henkilöstötilinpäätös kertoo johdolle, henkilöstölle ja mm. tulosohjauksesta vastaavalle taholle, mikä on organisaation henkilöstön tila ja mihin osa-alueeseen tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Henkilöstötilinpäätös on nimetty yhdeksi sairaalan työhyvinvoinnin mittariksi. Niuvanniemen sairaalassa on tehty henkilöstötilinpäätös vuodesta 1998 alkaen. Vuoteen 2007 saakka henkilöstötilinpäätös on kerätty pääosin Helmi Infosta saatavista raporteista. Helmi Infon tietosisältö koostuu Fortime Henkilöstö ja Palkka tietokannoista. Vuoden 2008 tiedot on kerätty pääosin Tahti- ja HR- raportointijärjestelmistä. Tahti raportointijärjestelmä koostuu Fortime Henkilöstöstö ja Palkka tietokannoista. Raporttien

4 4 (29) tiedot ovat pääosin poikkileikkaustietoja ajankohdasta Vertailutietoina on käytetty pääsääntöisesti vuosien henkilöstötietoja. Helmi Infon ja Tahtiraportointijärjestelmän tiedot eivät ole aivan yhteismitallisia. Tahti- raportointijärjestelmässä noudatetaan ns. maksupäivä periaatetta eikä tietoja päivitetä jälkikäteen. Vuoden 2008 Tahti-raporteissa ei ole tapahtumia, jotka on kirjattu jälkeen, vaikka ne kuuluisivat ko. vuodelle. Helmi Infon tiedot päivittyivät myös jälkikäteen koko vuotta kattavasti. 2 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2008 Henkilöstöpanokset Vuosi Henkilöstö %-muutos HTV %-muutos Henkilöstön Palkkamenot %-muutos lkm edellisestä edellisestä keski- edellisestä vuodesta vuodesta ikä vuodesta , ,5 40, , , ,8 42, , , ,4 40, , , ,7 40, , , ,7 41, ,9 Henkilöstön tila Vuosi Sairaus %-muutos Tapaturma- %-muutos poissaolot/ edellisestä poissaolot/ edellisestä htv vuodesta htv vuodesta ,8 4,6 1,4-42, ,2 13,4 1,3-10, ,0 3,8 1,0-22, ,2-13,1 0,8-24, ,2-10,9 0,8 0,0 Sairauspoissaolot on laskettu työpäivinä ja tapaturmapoissaolot kalenteripäivinä. Henkilöstöinvestoinnit Vuosi Työterveys %-muutos Virkistys %-muutos Henkilöstö %-muutos palvelut edellisestä toiminta edellisestä koulutus edellisestä /htv vuodesta /htv vuodesta /htv vuodesta , , , ,6 54 7, , , , , ,1 78 6, , , , ,9

5 5 (29) Henkilöstön tehokkuus Vuosi Tuottavuus %-muutos Taloudellisuus %-muutos Henkilötyö %-muutos indeksi edellisestä indeksi edellisestä vuoden hinta edellisestä vuodesta vuodesta vuodesta ,91-5,7 269,22 8, , ,69-6,7 292,34 8, , ,02 1,4 291,13-0, , ,87-0,7 309,42 6, , ,84 0,6 335,20 8, ,8 3 Nykyiset henkilöstöpanokset 3.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Vuoden 2008 aikana Niuvanniemen sairaalan palveluksessa oli yhteensä 804 eri henkilöä. Tämä luku sisältää kaikki lyhyenkin ajan sairaalan palveluksessa vuoden aikana olleet henkilöt. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet Vuosi Lkm %-muutos Htv %-muutos edellisestä edellisestä vuodesta vuodesta , , , , , , , , , ,7 Vuoden aikana palveluksessa olleiden henkilöiden lukumäärä laski edellisestä vuodesta 6,65 %. Henkilötyövuosien määrä laski 1,7 %. Henkilötyövuosista vakinaisten osuus oli 75 % (453 htv), edellisenä vuonna se oli 71 % (436 htv) (tiedot Fortimesta) Henkilöstön lukumäärä

6 6 (29) Henkilötyövuosien määrä Ylityöt Alla olevasta taulukosta käy ilmi tehtyjen ylityötuntien määrä vuosina 2007 ja Vuonna 2008 ylityöpäivät henkilötyövuotta kohden olivat 5,1 ja edellisenä vuonna 7,0. Lisätyökorvaus Ylityö 50% Ylityö 100% Yhteensä Htv yht. Ytpv/htv tunnit ,02 7,0 henkilöt tunnit ,11 5,1 henkilöt Yksilölliset työaikajärjestelyt Sairaalan palveluksessa oli vuoden 2008 aikana 46 osa-aikaista henkilöä. Osa-aikaisuuden syitä olivat: - osittainen hoitovapaa 26 henkilöä - osa-aikaeläke 1 henkilö - osatyökyvyttömyyseläke 2 henkilöä - määräaikainen osa-aikatyö 12 henkilöä - muu osa-aikatyö 5 henkilöä Vuorotteluvapaalla vuoden 2008 aikana oli 16 henkilöä. Alla olevasta taulukosta näkyy koko-/osa-aikaisen henkilöstön määrän kehitys. Niuvanniemen sairaalan palveluksessa vuosina ollut koko- ja osa-aikainen henkilöstö vuosi kokoaikaiset osa-aikaiset koko henkilöstö osa-aikaisia % , , , , ,7

7 7 (29) Koko /osa aikaisten määrä osa aikaiset 747 kokoaikaiset 3.4 Sukupuolirakenne Vuonna 2008 henkilötyövuodet jakaantuivat seuraavasti: miehet 283 htv ja naiset 320 htv virassa olevasta henkilöstöstä miehiä oli 282 (45,50 %) ja naisia 338 (54,50 %). 3.5 Henkilöstön vaihtuvuus Vuoden 2008 aikana virkaan nimitettiin 46 henkilöä. Näistä 15 virkaa oli julistettu haettavaksi jo vuoden 2007 puolella. Kertomusvuonna virkoja julistettiin haettavaksi yhteensä 58, joista täyttämättä jäi yhdeksän virkaa ja kaksi henkilöä ilmoitti ettei ota virkaa vastaan. Näistä 16 virkaa (58 virasta) täytettiin vuoden 2009 puolella. Vuonna 2008 virkaan nimitetyistä kahdeksan oli miehiä ja 38 naista. Sairaalan ulkopuolelta virkaan nimitettiin 16 henkilöä ja sairaalan sisältä 30 henkilöä. Yhteensä vuonna 2008 auki julistettuja virkoja haki 243 henkilöä, joista miehiä oli 75 ja naisia 168.

8 8 (29) Virka kpl Haettavaksi vuonna Täytettiin vuonna Hakijoita yht. Miehiä Naisia Ulkoa Sisältä Virkoja täytettiin Ulkoa valittiin Täyttämättä jäi Laitoshuoltaja Siivoustyönohjaaja Ravitsemistyöntekijä Sairaanhoitaja Tietohallintopäällikkö Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Psykologi Erikoislääkäri Ylihoitaja Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Kokki Toimintaterapeutti Mielisairaanhoitaja Sairaanhoitaja Apulaisosastonhoitaja Laitoshuoltaja Ylilääkäri Sairaanhoitaja Toimintaterapeutti perui tulonsa Kesätyöntekijöitä hoitotyön vastuualueelle haki 213 henkilöä ja heistä valittiin 115 henkilöä. Sairaalasta poistui 30 virassa toiminutta henkilöä. Irtisanoutuneita oli 8. Vanhuuseläkkeelle jäi 12 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle kahdeksan. Muista syistä poistuneita oli kaksi. Työkyvyttömyys- ja yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyneet Vuosi lkm %/htv , , , ,3 Vuosien vaihtuvuusluvut näkyvät alla. Vuosi tulovaihtuvuus% lähtövaihtuvuus% ,4 1, ,4 2, ,4 3, ,6 1,3

9 9 (29) 3.6 Ikärakenne Vuoden 2008 lopussa koko henkilöstön keski-ikä oli 41,91 vuotta. Miesten keski-ikä oli 41,03 ja naisten 42,64 vuotta. Vuonna 2007 henkilöstön keski-ikä oli 40,99 vuotta miesten keski-iän ollessa 39,90 ja naisten 41,98. Suurin ikäryhmä koko henkilöstön osalta olivat vuotiaat. Miesten osalta suurin ikäryhmä oli vuotiaat ja naisten osalta vuotiaat. Koko valtiosektorin osalta vuonna 2008 keski-ikä oli 44,1 vuotta. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan (Tiedot Tahti raportointijärjestelmästä) Ikäryhmä Henkilöstö lkm Miehet lkm % miehistä Naiset lkm % naisista ,35 1 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Ikärakenne sukupuolen mukaan Miehet lkm Naiset lkm Ikäryhmä

10 10 (29) Henkilöstön ikärakenne Koulutusrakenne Koulutusaste Mies Nainen Yhteensä % % % lkm lkm lkm miehistä naisista kaikista Perusaste ,4 4,1 2,9 Keskiaste ,8 51,5 61,6 Alin korkea-aste ,7 19,8 16,1 Alempi korkeakouluaste ,8 16,0 12,3 Ylempi korkeakouluaste ,3 8,0 6,3 Tutkijakoulutusaste ,1 0,6 0,8 Yhteensä ,0 100,0 100,0 Koulutustasoindeksi 4,04 4,42 4,25

11 11 (29) Henkilöstön koulutusrakenne Perusaste Keskiaste Alin korkea aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Miehet Naiset Niuvanniemen sairaalassa keskiasteen koulutus on yleisin koulutustaso johtuen mielisairaanhoitajien suuresta määrästä. 5,00 4,00 Koulutustasoindeksi sukupuolen mukaan ,05 4,06 4,04 3,76 3,78 4,42 Indeksi 3,00 2,00 1,00 Mies 0,00 Nainen Vuosi Koko valtiosektorin osalta koulutustasoindeksi vuonna 2008 oli 5.2 (tiedot Tahti raportointijärjestelmästä). Indeksiarvon vaihteluväli on 1,5 8.

12 12 (29) 3.8 Palkkausrakenne Sairaalan henkilöstö oli vuonna 2008 kokonaisuudessaan virkasuhteista. Palkkaryhmä Mies lkm Nainen lkm Yhteensä % miehistä % naisista % kaikista Avoimet virat ,00 0,36 0, ,40 0,36 0, ,62 0,00 0, ,40 22,22 11, ,43 5,38 3, ,62 3,94 2, ,13 19,71 39, ,69 6,81 7, ,36 20,79 17, ,43 2,15 2, ,81 5,73 3, ,62 1,08 1, ,00 1,08 0, ,21 4,66 3, ,40 1,79 1, ,40 0,72 0, ,40 0,72 0, ,00 0,00 0, ,40 0,00 0, ,02 2,15 2, ,40 0,00 0, ,21 0,36 0, ,00 100,00 100,00 25 Avoinna olevista viroista 9 maksettiin ( ) euromääräinen palkka tai virassa ei ole hoitajaa Taulukossa on huomioitu vakituinen henkilöstö ja avointa virkaa hoitavat henkilöt Palkkaryhmät sukupuolen mukaan Mies lkm Nainen lkm Lkm Palkkaluokka

13 13 (29) 3.9 Määräaikainen henkilöstö Määräaikaisessa virkasuhteessa oli yhteensä 140 henkilöä eli 22,58 % henkilöstöstä (620). Vuotta aiemmin määräaikaisia oli 172 henkilöä eli 27,65 % henkilöstöstä (622). Vuosina 2006 ja 2007 määräaikaisten lukuun sisältyivät kaikki määräaikaisessa virkasuhteessa olevat riippumatta siitä, oliko heillä Niuvanniemen sairaalassa tai muualla valtiolla taustavirkaa tai ei. Vuodesta 2008 alkaen määräaikaiseksi ei lueta henkilöä, joka on nimitetty omaan tai toiseen virastoon määräaikaiseen virka- tai työsuhteeseen ja hänelle on myönnetty samaksi ajaksi palkatonta virkavapautta virasta tai toimestaan, jota hän hoitaa toistaiseksi. Määräaikaista henkilöstöä palkattiin seuraavilla perusteilla: muu hoitopotilaan lisävalvonta, vuosilomat ja sairauspoissaolot, erilaiset virkavapaudet, avoimen viran väliaikainen hoito, potilaan valvonta KYSissä, kuntoutustuen sijaisuudet, muu tilapäinen lisätyöntarve (mm. leposidevalvonnat), palkallinen kuntoutus, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan sijaisuudet ja hoitovapaan sijaisuudet. Lisäksi määräaikaisiin virkasuhteisiin palkattiin erikoistuvia lääkäreitä määräaikaisesta henkilöstöstä (140) miehiä oli 52 (37 %) ja naisia 88 (63 %). toteutunut miehet lkm naiset lkm yht lkm 2006 vakituinen määräaikainen määräaikaisten %-osuus 26,84 32,80 29, vakituinen määräaikainen määräaikaisten %-osuus 21,62 33,13 27, vakituinen määräaikainen määräaikaisten %-osuus 18,44 26,04 22,58

14 14 (29) Henkilöstömäärä kuukausittain vuonna 2008 Henkilöstömäärä 2008 tammikuu 598 helmikuu 598 maaliskuu 595 huhtikuu 593 toukokuu 594 kesäkuu 646 heinäkuu 652 elokuu 601 syyskuu 593 lokakuu 600 marraskuu 612 joulukuu Henkilöstön tila 4.1 Työtyytyväisyys Niuvanniemen sairaalaan on laadittu työtyytyväisyyskyselyn esille tuomien asioiden johdota toimenpideohjelma. Se katselmoitiin laajennetun johtoryhmän, yhteistyötoimikunnan ja työhyvinvointi-työryhmän kokouksessa keväällä Henkilökunnalle pidettiin keskustelu- ja tiedotustilaisuus työtyytyväisyyskyselyn tuloksista helmikuussa Seuraava työtyytyväisyyskysely tehdään syksyllä Sairauspoissaolot Sairauslomia voidaan tarkastella päivien lukumäärän perusteella sekä tapausten määrien perusteella. Sairauslomapäivien lukumäärä antaa organisaatiolle kuvan siitä, paljonko työaikaa menetetään sairauksien vuoksi. Organisaatiotasolla sairauspoissaolojen vähentäminen onnistuu parhaiten keskittymällä parantamaan töiden organisointia sekä johtamiskulttuuria. Pisimmät sairauslomat tutkimusten mukaan aiheutuvat tekijöistä, joita on vaikea ennakoida. (Vahtera, Kivimäki, Virtanen, 2002) Sairauspäivien määrä laski edellisvuodesta 12,4 % (1386 pv). Sairauspoissaolopäiviä (työpäiviä) henkilötyövuotta kohden oli 16,27. Vanhan Vaasan sairaalassa vastaavat luvut olivat seuraavat: 10,1 pv vuonna 2005, 13,3 pv vuonna 2006, 10,5 pv vuonna 2007 ja 11,56 pv vuonna Koko valtiosektorin sairauspoissaolojen määrä vuonna 2008 oli 9,0 työpäivää tehtyä henkilötyövuotta kohden. Vuosi Sairaustapauksia Sairauspäiviä (eri henkilöitä) lkm %-muutos lkm %-muutos pv/sairashlö pv/htv , ,6 17,4 17, , ,1 20,8 20, , ,4 21,3 21, , ,7 17,3 18, ,4 16,3

15 15 (29) Sairauspäivät yhteensä/vuosi Sairauspäivät lkm Alla olevasta taulukosta näkyvät sairauspäivät keston mukaan Vuoden 2008 tilastotietoja ei ole vielä saatavissa Tahti-raportointiohjelmasta Kesto Hklkm Taplkm Pvlkm Hklm Taplkm Pvlkm Hklkm Taplkm Pvlkm Hklkm Taplkm Pvlkm 1-3 pv pv pv yli 180 pv Kaikki yht Vuoden 2008 tilastotietoja ei ole vielä saatavissa Tahti-raportointiohjelmasta Sairausloman Muutos % edellisestä pituus päiviä (2007) vuodesta (2006) 1-3 7, , ,50 yli ,60 Pitkien sairauspoissaolotapausten esiintyminen ja niiden lisääntyminen kertovat vaikeista sairauksista, jotka usein johtavat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Jos sairauspoissaolotapaukset ovat lyhyitä (1 3 päivää), tämä voi heijastaa henkilöstön huonoa motivaatio- ja työtyytyväisyystasoa. Tärkeää on kiinnittää huomiota tunnuslukujen kehitykseen eli tavoitteena on sairauspoissaolojen jatkuva alentaminen. Vuonna 2008 lyhyiden sairauspoissaolojen osuus oli 65,2 % Koko valtion sektorilla vastaava luku oli 73,3%. Esimiehen myöntämiä sairauspoissaoloja oli 635 työpäivää 247 henkilölle.

16 16 (29) Vuosien tiedot pohjautuvat Helmi-raportointijärjestelmään: Prosentti 50 Työterveysindeksi Työterv.indeksi 26,69 30,87 31,10 29,71 24,97 Vuosi Kertomusvuonna erilaisiin Kelan kuntoutuksiin osallistui yhteensä 40 henkilöä. Näistä Aslak-kuntoutuksessa oli 13 ja Tyk-kuntoutuksessa 20 henkilö. Muussa Kelan kuntoutuksessa oli 7 henkilöä. Työterveysindeksi kertoo, kuinka suuri osuus henkilökunnasta on vailla sairauspäiviä. Luku on laskenut kolmena viimeisenä vuotena. Ilman yhtään sairauspoissaolopäivää (terveysprosentti) vuonna 2008 henkilökunnasta oli 18,9%. Vastaava luku koko valtion sektorilla oli 42,4%. Vuoden 2008 tiedot pohjautuvat Tahti-raportointijärjestelmään. 4.3 Työtapaturmapoissaolot tiedot kalenteripäivinä: Vuosi Tapaturmia Tapaturmista aiheutuneita sairauspäiviä lkm %-muutos pv %-muutos pv/tapaus pv/htv , ,9 11,96 1, , ,7 12,35 1, , ,0 7,88 1, , ,4 5,89 0, , ,5 4,67 0,8 Vuonna 2008 tapaturmia tilastoitiin 104 tapausta 88 eri henkilöllä. Tapaturmista aiheutuneet sairauspäivät lisääntyivät 4,7 %. Tapaturmista 54 ei vaatinut sairauspoissaoloa. 15 tapausta sattui työmatkalla.

17 17 (29) Lkm/vuosi 120 Työtapaturmat/vuosi Vuosi Väkivaltatapausten määrä vuonna 2008 oli 411 tapausta. Se nousi hieman edellisen vuoden määrästä (388 tapausta v. 2007, 367 tapausta v. 2006, 385 tapausta v ja 472 tapausta v. 2004). Henkilökuntaan kohdistuneita väkivallantekoja oli 257. Vuonna 2007 määrä oli 262. Vuonna 2006 määrä oli 293 ja vuonna 2005 se oli 210. Suurin osa henkilökuntaan kohdistuneista tapauksista oli lievää fyysistä väkivaltaa ja sanallista uhkailua. Vakavia vammoja aiheutui yhdestä fyysisestä väkivaltatilanteesta. Työympäristön väkivallan uhka saattaa aiheuttaa pelkoa, joka puolestaan voi altistaa mm. työuupumukselle. Tilannetta seurataan säännöllisesti työterveyshuollon kanssa yhteistyössä. Henkilökuntaan kohdistuneet väkivaltatilanteet Vakavia vammoja aiheuttava vakava fyysinen väkivalta tai vakava tai lievä fyysinen väkivalta (luokat I-III) yhteensä Kielellinen tai henkinen väkivalta (luokka IV) Tapaturmatilanteet Vuoden tapaturmatilanteet ja sairauspäivät/tapaturma Sairauspv Tapauksia Sairauspv Sairauspv/tapaus Tapauksia Sairauspv/tapaus Sairauspv Sairauspv/tapaus Tapauksia Turvallinen hoito-koul. (alkoi v. 2005) , , ,36 Tapaturma toimintayks , , ,46 Tapaturma työmatkalla/ sairaala-alue , , ,80 Tapaturma osastolla/ potilaan aiheuttama , , ,61 Virkamatka/Potilasretki , , ,00 Yhteensä , , ,67

18 18 (29) Lkm Työtapaturmista aiheutuneet sairauspäivät Sairauspvät Vuosi Sairauspäivät/tapaturma sekä tapahtumapaikat v Turvallinen hoitokoulutus Tapaturma toimintayksikössä Tapaturma työmatkalla/sairaalaalue Tapaturma osastolla/potilaan aiheuttama Virkamatka/Potilasretki Työterveyspalvelut Työterveyspalvelut ostettiin Suomen Terveystalo Oyj:ltä. Terveysmenot sisältävät Suomen Terveystalo Oyj:ltä ostettujen palvelujen lisäksi muita terveydenhuollosta aiheutuneita kustannuksia, kuten esimerkiksi sairaalan laboratorion ja Eeg:n palkkamenoja, lääkkeitä, koneiden huoltokustannuksia ja tarvikemenoja. Terveydenhuollon toiminta on jatkunut yleispiirteiltään entisellään. Säännölliset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit, kuntoutus, sairaanhoito ja yhteistyö työpaikan kanssa toteutui vakiintuneen käytännön mukaisesti.

19 19 (29) Vuosi Työterveys- /htv %-muutos menot/v edellisestä vuodesta ,9-5, ,2-4, ,7 20, ,8-1, ,6-0,4 /v Työterveysmenot/vuosi Vuosi /htv 700,0 Työterveysmenot/htv 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0, Vuosi

20 20 (29) 4.5 Henkilöstökoulutus Koulutus- %-muutos menot/v edellisestä Vuosi /htv vuodesta , , , , ,0 Koulutusmenot ilman työaikakustannuksia vuonna 2008 olivat 1,37 % henkilöstökuluista. Vastaava edellisvuoden tunnusluku oli 1,53 %. Koulutusmenot sisältävät euroa EVO-määrärahoilla sekä budjettirahalla rahoitettua koulutusta ja euroa työnohjaukseen käytettyjä kustannuksia. /htv 700 Koulutusmenot/htv Vuosi Evo-määrärahat ja budjettirahoitus Työnohjaus Vuosi Koulutus- %-muutos Vuosi Menot/v %-muutos menot/v edellisestä edellisestä vuodesta vuodesta , , , , , , , , , ,1

21 21 (29) /vuosi Evo ja budjettirahoitus koulutusmenot/vuosi Vuosi /vuosi Työnohjausmenot/vuosi Vuosi Vuonna 2004 koulutuskustannusten seurantaan liitettiin keskimääräinen työajan käytön kustannusseuranta. Työajan käytön kustannukset on laskettu palkan mukaan. Alla olevasta taulukosta näkyvät koulutuksen kokonaiskustannukset eri vuosilta. Vuoden 2007 työajan käytön kustannukset ( ) ei sisällä henkilöitä, joiden palvelussuhde ei ole ollut voimassa (811 tuntia). Koulutusmenot sisältävät myös Avekkikoulutuksen kustannukset.

22 22 (29) Vuosi Koulutusmenot (sis. työajan kust.)/vuosi /htv %-muutos edellisestä , , , ,7 koulutukseen käytetyt tunnit Koulutuksen nimi Henkilöstöhallinnon koulutus Hoitosuhde 1106 Hygieniapassi Laatukoulutus Lääkehuolto Muu koulutus Potilaan hoitoon liittyvä ammatillinen lisäkoulutus Ravintohuollon koulutus Taloushallinnon koulutus Tietotekniikan koulutus Toimistoalan koulutus Tutkintoon johtava koulutus Työnohjaus Yhteensä Ei sisällä Avekki-koulutusta Koulutuskortiston mukaan vuonna 2008 koulutukseen käytettiin 9 henkilötyövuotta. Sairaalan jokaisella työntekijällä on mahdollisuus hakea ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Sairaalan sisäinen Avekki -koulutus jatkui suunnitellusti. Hoitohenkilökunnan Avekki 1 peruskoulutuksen (24 h) suoritti yhteensä 45 uutta henkilöä. Uuden tukipalveluille suunnatun Avekki 1 peruskoulutuksen (12 h) suoritti yhteensä 15 henkilöä. Välittömässä hoitotyössä osastolla ja toiminnallisessa terapiassa työskentelevien hoitajien ylläpitokoulutusta toteutettiin systemaattisesti. Koulutus sisältää kuukausittain teoriaa ja käytännön harjoittelua. Hoitohenkilökunnan ylläpitokoulutuksiin käytettiin työtuntia. Tukipalveluille neljä kertaa vuodessa järjestettäviin ylläpitokoulutuksiin käytettiin 635 työtuntia. Vuonna 2008 käytettiin yhteensä koko koulutusohjelmaan 6917 työtuntia. Koulutuksen tarkoituksena on luoda sekä yhtenäinen että potilaslähtöinen turvallinen ja hoidollinen toimintamalli koko sairaalaan. Työajan käytön kustannuksista 22 % muodostuu Avekki - koulutukseen käytetystä työajasta. 4.6 Virkistystoiminta Virkistysmäärärahoja (esim. toimintayksiköiden virkistysiltapäivät) on seurattu erikseen vuodesta 2006 lähtien. Vuoden 2008 summa sisältää 8179 Tyhy/virkistystoiminnan kustannuksia. Virkistysmenot sisältävät myös henkilökunnan joululahjat, joiden kustannukset vuonna 2008 olivat Sairaalan henkilökunnan käytössä olevan kuntosalin avaimia oli vuoden 2008 lopussa 277 henkilöllä. Työnantaja tuki myös henkilöstön fyysisen kunnon ylläpitämistä mm.

23 23 (29) hankkimalla henkilöstölle uimalippuja, joiden arvosta se korvasi osan. Työnantaja tuki myös sairaalan urheilujoukkueiden toimintaa. Vuosi Virkistys- /htv %-muutos menot/v edellisestä vuodesta ,5 65, ,4 7, ,2 34, ,7 6, ,7 20,6 /htv 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Virkistystoiminnan menot/htv Vuosi 5 Henkilöstön tehokkuus 5.1 Tuottavuus Tuottavuutta on mitattu jakamalla suoritteiden määrä henkilötyövuosilla. Suoritteiden määrä koostuu laskutettujen hoitopäivien ja mielentilatutkimuspäivien yhteismäärästä. Henkilötyövuosiin on laskettu koko henkilöstö lukuun ottamatta yliopisto-opetukseen ja tieteelliseen tutkimustoimintaan palkattu henkilöstö. Vuosi Suoritteet Henkilöstö Tuottavuus %-muutos kpl htv edellisestä (ei sis.evo) vuodesta ,24 181,91-5, ,36 169,69-6, ,60 172,02 1, ,56 170,87-0, ,95 171,84 0,57

24 24 (29) Tuottavuus 2,00 0,00 2,00 4,00 6,00 8, % muutos 5,69 6,72 1,37 0,67 0,57 Vuosi 5.2 Taloudellisuus Taloudellisuus on laskettu jakamalla kokonaiskustannukset suoritteiden määrällä. Kokonaiskustannuksista on vähennetty yliopisto-opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen liittyvät kustannukset. Vuosi Kokonais- Suoritteet Taloudellisuus %-muutos Taloudellikustannukset /vrk edellisestä suuden vuodesta muutos-% ,19 8,76-8, ,13 8,52-8, ,14-0,34 0, ,42 6,28-6, ,20 8,33-8,33 Vuosimuutos% 2,00 Taloudellisuus 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10, Muutos % 8,76 8,52 0,34 6,28 8,33

25 25 (29) 5.3 Henkilötyövuoden hinta Vuosi Henkilö- %-muutostyövuosi/ edellisestä vuodesta , , , ,76 /htv Henkilötyövuoden hinta Vuosi 6 Yhteistoiminta Henkilötyövuoden hinta (kaikki palkkakustannukset/htv) on noussut edelliseen vuoteen nähden vajaat 11 %.Kasvu johtuu pääasiassa valtion uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisen aikaistamisesta sekä työnantajan eläkemaksuprosentin noususta. Yhteistoiminta on johtamisen väline, jonka avulla edistetään toiminnan tuloksellisuutta ja parannetaan henkilöstön työelämän laatua, kun henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien asioiden suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Yhteistoiminnan tavoitteena on myös edistää sairaalan henkilöstöpolitiikan yleisten päämäärien toteutumista ja parantaa työyhteisön toimintaa ja työoloja. Hallinnon kehittämistyö, johon henkilöstö osallistuu, parantaa edellytyksiä tarjota pysyviä palvelusuhteita sekä kehittyviä ja sisällöltään monipuolisia työtehtäviä. 6.1 Yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 651/88 15 :n nojalla Niuvanniemen sairaala sekä Niuvanniemen sairaalan henkilökunta JHL ry. Niuvanniemen sairaalan JUKO ry (Akavan liitot), Tehy ry:n Niuvanniemen sairaalan ammattiosasto 533 ja STEKA ry:n Niuvanniemen sairaalan jaosto ovat tehneet sopimuksen yhteistoiminnasta Niuvanniemen sairaalassa allekirjoitettu yhteistoimintasopimus tuli voimaan ja on voimassa toistaiseksi kuuden viikon irtisanomisajoin.

26 26 (29) 6.2 Luottamusmiesorganisaatio Sairaalassa toimii neljä ammattijärjestöä: JHL ry, JUKO ry, Tehy ry ja STEKA ry, joilla kaikilla on valitut luottamusmiehet ja edustajat yhteistoimintaelimissä. 6.3 Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat Yhteistyötoimikunta kokoontui seitsemän kertaa vuonna Näistä neljä oli yhteiskokouksia työsuojelutoimikunnan kanssa ja yksi laajennetun johtoryhmän ja työhyvinvointityöryhmän kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat mm. Toimintakertomus 2007 Henkilöstötilinpäätös 2007 Talousarvioesitys 2009 Tulossopimusraportti Tulossopimusluonnos 2009 Henkilöstöjärjestöjen kuuleminen asiassa stm:n selvityksiä 2007/66 Työtyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella laaditun toimenpideohjelman katselmointi Päihdeyhydyshenkilön valinta Työaikaseuranta Ylityökertymän tarkastelu Eläkevakuutusmaksun vaikutus loppuvuoden taloustilanteeseen Työsuojelutoimikunta kokoontui 8 kertaa vuonna Näistä neljä oli yhteiskokouksia yhteistyötoimikunnan kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat edellä mainittujen lisäksi mm. Työpaikkakäynnit eri yksiköissä Ilmoituslomake väkivaltatilanteesta, väkivallan uhkasta, tapaturmasta ja vaarantumatilanteesta Valtiokonttorin työsuojelutilastot Työaikalain 28 ja työehtosopimuksen 11 mukaiset tauot kolmivuorotyössä Niuvanniemen sairaalan kelakorvaushakemus Kuopion Kriisikeskuksen jälkipuinnit Katsaus jätehuollon ja ravintohuollon vaarallisiin olosuhteisiin ja prosesseihin Työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuodelle 2009 Yökköruoka Hälytinkokeiluraportti Toimikunnan henkilöstövaihdokset 6.4 Muu yhteistoiminta Niuvanniemen sairaalan henkilöstöpolitiikan arvoperustan muodostavat henkilöstön kanssa yhteisesti sovitut arvot, jotka on päivitetty keväällä Sairaalan arvot ovat perusoikeuksien kunnioittaminen (ihmisarvo, ihmisarvon kunnioittaminen, eettisyys) toiminnan tuloksellisuus (= taloudellisuus, tuottavuus, vaikuttavuus), vaikuttava sairaanhoito (= laadukas hoito, moniammatillisuus, terveyden edistäminen, hoidon suunnitelmallisuus, tieto-taidon kehittäminen, potilaskeskeisyys, yhteisöllisyys, yksilöllisyys, inhimillisyys, suvaitsevaisuus, ammatillisuus, turvallisuus ja tutkimusnäyttö) ammatillinen avoimuus ja oikeudenmukaisuus (= hyvä yhteishenki, ilmapiiri, yhteistyö, luottamus, tasa-arvoisuus) ja

27 6.5 Työhyvinvointi 27 (29) työhyvinvointi (= kannustava palkkaus, työn kunnioittaminen, jaksaminen, koulutus, turvallisuus) Tiedottamisesta on sovittu yhteistoimintasopimuksessa. Sairaalan palveluksessa on yksi Kaiku-kehittäjä koulutuksen suorittanut henkilö. Koulutus antaa hyvät valmiudet organisoida työhyvinvoinnin eri osa-alueita. Sairaalan ensimmäinen työhyvinvointistrategia ja -suunnitelma valmistui maaliskuussa 2005 ja siinä henkilöstötilinpäätös on nimetty yhdeksi työhyvinvointia seuraavaksi mittariksi. Henkilöstön työhyvinvointistategia päivitettiin syksyllä Tyhy-ryhmä kokoontui vuoden 2008 aikana neljä kertaa. Näistä yksi kokous oli yhteiskokouksia työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon kanssa ja yksi kokous laajennetun johtoryhmän ja yhteistyötoimikunnan kanssa. Niissä kokouksissa käsiteltiin mm. Suomen Terveystalo Oyj:n työterveyshuollon raportti ja työtyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella laaditun toimenpideohjelman katselmointi. Työryhmän omassa kokouksessa käsiteltiin mahdollista sijaistraumatisointi hanketta, Kriisikeskuksen palveluiden tunnettavuuden lisäämistä ja Tyhy-strategiaa. Työhyvinvointijohtamisen alueella sairaalan painopistealueiksi nimetty keskeytymättömän kolmi- ja kaksivuorotyön vaikutuksia arvioiva seurantapalaveri toteutettiin vuoden 2008 loppupuolella. Seuraava arviointi- ja seurantapalaveri toteutetaan keväällä Tutkimustulosten perusteella vuorotyöjärjestelmän uudistamisen aloitettiin aikaisempaa paremmin henkilöstön terveyttä tukevaksi ja potilas- ja työturvallisuutta edistäväksi. Niuvanniemen sairaalassa on noin 30 mentorvalmennuksen suorittanutta henkilöä. Koulutus toteutettiin yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa. Mentorkoulutuksen suoritti 15 esimiesasemassa olevaa henkilöä ja 17 muissa kuin esimiestehtävissä toimivaa. Henkilöstön valmennus alkoi syyskuussa 2006 ja päättyi maaliskuussa Erityisesti esimiesasemassa olevien mentorien käyttö on ollut vilkasta. Mentoritoiminnan tunnettavuutta on lisättävä muun henkilökunnan keskuudessa. Tyky-step-itsearviointi Sairaalassa on vuosina tehty työterveyslaitoksen suunnitteleman mallin mukainen TYKY-step-itsearviointi toimintasuunnitelmien teon yhteydessä syksyisin. Matriisin avulla arvioidaan työpaikan työkykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa. Myös tämän mittarin avulla työhyvinvointia pyritään kehittämään. Alla olevasta taulukosta näkyvät kunkin vuoden vastausten keskiarvot ja vastanneiden lukumäärä eriteltynä henkilöstöön ja johtoon. Vuonna 2006 kaikki yksiköt eivät olleet ilmoittaneet kyselyyn osallistuneiden lukumäärää ja vuonna 2007 lukumäärää ei ole tilastoitu. vuosi johto lkm henkilöstö lkm ,1 9 16,9 237 Hyvä perustaso ,3 6 18,4 385 Edistynyt taso ,8 6 19,7 145 Huipputaso ,5 8 19,7 87 Johto Henkilöstö Kaikki Vuosi ka. Vastaus-% ka. Vastaus-% ka. Vastaus-% , ,2 79,1 19,3 78, , ,1 80,0 23,1 62,0

28 28 (29) Liitteenä TYKY-step-itsearviointimatriisi ohjeineen. TYKY-STEP-ITSEARVIOINTIMATRIISI Matriisin avulla voit arvioida työpaikan työkykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa. Pisteiden yhteenlaskettu summa antaa karkean kuvan tykytoiminnan tasosta, mutta ei yksityiskohtaista tai vertailukelpoista tietoa työpaikkojen välisiin suoriin vertailuihin (benchmarking). Työpaikkojen tarpeet eri osa-alueilla ovat lisäksi hyvin erilaisia. Parhaiten matriisi soveltuu keskustelun pohjaksi selvittämään yhteistä käsitystä kehitettävistä asioista. Työpaikan tykytoiminnan tason määritteleminen matriisin avulla: Arvioi kunkin kuuden sarakkeen osalta yksi työpaikkasi toimintaa parhaiten kuvaava taso. Jos toimintaa mielestäsi tarvitaan lisää, anna alempi pistemäärä - jos se taas vastaa kyseistä tasoa, merkitse korkeampi pistemäärä. Laske pisteet yhteen. Hyvä perustaso 6-15 Edistynyt taso Huipputaso 27-36

29 3 (29) Toiminnan taso TYÖNTEKIJÄN TERVEYS AMMATILLINEN TYÖN ORGANISOINTI TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYHTEISÖN TYKYTOIMINNAN (pisteet ) JA HYVINVOINTI OSAAMINEN TOIMIVUUS ORGANISOINTI HYVÄ PERUSTASO Perusasioista huolehditaan ja lakeja noudatetaan 1-2 p työterveyshuolto on järjestetty tunnistetaan terveysriskejä järjestetään virkistyspäiviä mahdollisuus kuntoutukseen työhön perehdytetään ammatillisesti opitaan ja kehitytään työtä tehden kouluttautumista tuetaan työkiertoon voi osallistua jokainen tietää työnsä tavoitteet työntekijän tarpeita otetaan huomioon työajoissa työajan seuranta toimii töitä tauotetaan työn vaaroja selvitetään ja arvioidaan siisteydestä ja järjestyksestä huolehditaan koneiden ja laitteiden kunnosta huolehditaan työssä tarvittavia välineitä ja suojaimia hankitaan henkilöstöä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti keskustellaan töiden sujuvuudesta järjestetään säännöllisiä palavereja työyhteisön ristiriitoja ratkaistaan arjen keinoin tykytoiminta on irrallisia tempauksia ja tapahtumia tykytoiminnasta vastaavat asiasta innostuneet tykytoiminta on kirjattuna työsuojelun/ työterveyshuollon toimintaohjelmaan toteutuneet tykytoimet kirjataan 1p 2 p 1p 2p 1p 2p 1p 2p 1p 2p 1p 2p EDISTYNYT TASO Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa ja kehityshankkeita 3-4 p työterveyshuolto toteutuu suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti terveysriskejä selvitetään, arvioidaan ja korjataan johto edistää työntekijän terveyttä ja hyvinvointia kuntoutus on organisoitu Perehdyttämisjärjestelmä toimii koulutussuunnitelma on budjetoitu eteneminen työtehtävissä mahdollista osaamisen siirtämiseen käytetään mestarikisällioppimista omaan työhönsä voi vaikuttaa asiakaspalautetta hyödynnetään työn kehittämisessä työn määrä ja aika ovat oikeassa suhteessa yksintyöskentelyn haittatekijöitä tunnistetaan ja poistetaan ennakoivaa vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia turvallisuus ja ergonomia otetaan huomioon investoinneissa työympäristön turvallisuuden ja työergonomian kehittämishankkeita tehdään turvallisuustyölle on asetettu tavoitteet työyhteisöllä on tavoitteellista kehitystoimintaa esimiehiä koulutetaan työilmapiiriä seurataan säännöllisesti yhteisiä pelisääntöjä noudatetaan tykyryhmä/vastuu-henkilö on määritelty johto antaa resurssit kehittämiseen työhyvinvointiohjelmalle on määritelty tavoitteita muiden kehittämisryhmien kanssa on yhteistoimintaa 3p 4p 3p 4p 3p 4p 3p 4p 3p 4p 3p 4p HUIPPUTASO Tavoitteellista toimintaa, joka on systemaattisesti suunniteltua ja arvioitua 5-6 p työpaikka arvioi ja kehittää yhdessä työsuojelusta vastaavien kanssa toimintaansa työterveys ja -suojelu ovat osana kirjattua toimintajärjestelmää ISO 9001,OHSAS terveyden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisen kohtelun kehittäminen on kirjattu ennakoidaan kuntoutuksen tarvetta ja ohjausta koulutuksen suunnittelu perustuu osaamiskartoitukseen työpaikan tarpeisiin on räätälöity lisäkoulutusta urakehitystä ja osaamisen kehittämistä tuetaan henkilöstö on sitoutunut ja osallistuu työpaikan kehittämiseen - hiljainen tieto käyttöön tietojen ja taitojen hyödyntäminen on mahdollista muutoksia ennakoidaan ja hallitaan työtä ja perhe-elämää yhteensovitetaan (EAP) käytetään työprosessien laadunhallinta- ja kehittämisjärjestelmää, jossa noudatetaan työkyvyn ja osaamisen kehittämistä (EFQM) työpaikassa toteutuu 0- tapaturmaa-ajattelu koko henkilöstö sitoutuu työympäristön jatkuvaan kehittämiseen ja uudistamiseen työympäristöinvestoinneissa haetaan kustannushyötyjä käytössä on systemaattinen työympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden laadunhallinta (OHSAS 18001) Toimintatapoja kehitetään jatkuvasti muutosten onnistumista seurataan mittaamalla toiminta perustuu menetelmiin, joilla varmistetaan jokaisen vaikutus- ja osallistumismahdollisuus johto käyttää henkilöstöraportteja strategisena työkaluna työhyvinvointiohjelman tavoitteet, resurssit ja prosessit on määritelty johto seuraa ja arvioi toimintaa säännöllisesti toiminta toteutuu tykymallin kaikilla osaalueilla henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen on osa strategiaa tai laatujärjestelmää 5p 6p 5p 6p 5p 6p 5p 6p 5p 6p 5p 6p