Henkilöstötilinpäätös 2014

Transkriptio

1 Henkilöstötilinpäätös 2014 Käsitelty yhteistyötoimikunnan ja työsuojelutoimikunnan yhteiskokouksessa

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta Nykyiset henkilöstöpanokset Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Ylityöt Yksilölliset työaikajärjestelyt Sukupuolirakenne Henkilöstön saatavuus ja vaihtuvuus Ikärakenne Koulutusrakenne Palkkausrakenne Määräaikainen henkilöstö Henkilöstön tila Työtyytyväisyys Sairauspoissaolot Työtapaturmapoissaolot Työterveyspalvelut Henkilöstökoulutus Virkistystoiminta Henkilöstön tehokkuus Tuottavuus Taloudellisuus Henkilötyövuoden hinta Henkilöstön työvoimakustannukset Yhteistoiminta Yhteistoimintasopimus Luottamusmiesorganisaatio Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat Muu yhteistoiminta Työhyvinvointi... 34

3 1 Henkilöstötilinpäätös 1 Johdanto Niuvanniemen sairaalan toiminta-ajatus Sairaalan visio Niuvanniemen sairaala tuottaa korkealaatuista oikeuspsykiatrista erityistason hoitoa ja mielentilatutkimuksia. Sairaala vastaa osaltaan oikeuspsykiatrian alan henkilöstön työpaikkakoulutuksesta ja kehittämistoiminnasta. Sairaala toimii Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana, jonka tarkoituksena on huolehtia oikeuspsykiatrian perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä terveystieteellisestä tutkimuksesta. Niuvanniemen sairaala on valtakunnallinen, kansainvälisesti arvostettu oikeuspsykiatrinen keskus Palvelumme ovat potilaslähtöisiä ja turvallisia sekä eettisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä Olemme työstämme ja sen kehittämisestä innostuneita ammattilaisia ja huolehdimme työhyvinvoinnista. Arvomme on määritelty seuraavasti Potilaslähtöisyys Ihmisarvon kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuuus Vaikuttavuus ja tuloksellisuus Ammatillisuus ja avoimuus Työhyvinvointi Niuvanniemen sairaalan menestykseen ja tuloksellisuuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, miten osaavaa, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä sillä on. Jotta sairaalan visio ja arvot toteutuisivat, tulee henkilöstövoimavarojen seurantaan kiinnittää enenevässä määrin huomiota. Henkilöstötilinpäätös sisältää kattavat tiedot henkilöstön määrästä ja rakenteesta sekä henkilöstön tilasta (mm. työtyytyväisyys, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, vaihtuvuus, eri eläkkeille siirtyminen, sairastavuus). Tietoja seurataan usean vuoden ajalta, jotta saadaan luotettava kuva suunnasta, johon ollaan menossa. Voidaksemme edetä kohti visiota on sairaalan huolehdittava, että johtaminen, toiminnan organisointi, henkilöstön osaaminen, työmotivaatio, työtyytyväisyys, työkunto ja palkitseminen tukevat vision saavuttamista. Henkilöstötilinpäätös kertoo johdolle, henkilöstölle ja mm. tulosohjauksesta vastaavalle taholle, mikä on organisaation henkilöstön tila ja mihin osa-alueeseen tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Henkilöstötilinpäätös on nimetty yhdeksi sairaalan työhyvinvoinnin mittariksi.

4 2 2 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2014 Henkilöstöpanokset Henkilöstön tila Sairauspoissaolot on laskettu työpäivinä ja tapaturmapoissaolot kalenteripäivinä. Henkilöstöinvestoinnit Henkilöstön tehokkuus %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta Vuosi Henkilöstön lkm HTV Henkilöstön keski-ikä Palkkamenot , ,5 42, , , ,1 43, , , ,3 43, , , ,3 44, , , ,2 44, , , ,1 45, ,8 %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta Vuosi , , , , , , , , , , , , , , ,4 %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta (* Taloudellisu usindeksi Henkilötyövuoden hinta %-muutos edellisestä vuodesta Vuosi Sairauspoissaolot/htv Tapaturmapoissaolot/htv ,4 7,9 1,4 75, ,3 17,6 1,7 21, ,1-16,7 0,6-64, ,0-0,8 0,6 0, ,8-13,3 0,9 50,17 Työterveyspalvelut /htv Virkistystoiminta /htv Henkilöstökoulutus /htv Tuottavuusindeksi Vuosi ,15 0,80 360,12-4, , ,02 0,51 361,91-0, , ,86 2,21 364,37-0, , ,33-0,86 383,07-5, , ,25 8,46 375,34-2, ,0 (* +merkkinen kehitys taloudellisuusindeksin muutoksessa tarkoittaa taloudellisuuden paranemista

5 3 3 Nykyiset henkilöstöpanokset 3.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Vuoden 2014 aikana Niuvanniemen sairaalan palveluksessa oli yhteensä 745 eri henkilöä. Tämä luku sisältää kaikki lyhyenkin ajan sairaalan palveluksessa vuoden aikana olleet henkilöt. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta Vuosi Lkm HTV , , , , , , , , , ,1 Henkilötyövuodet vähenivät 28 htv edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilötyövuosista vakinaisten osuus oli vajaat 82 % (445 htv).

6 4 Henkilötyövuosien lukumäärä HTV 3.2 Ylityöt Alla olevasta taulukosta käy ilmi tehtyjen ylityötuntien määrä vuosina Lisätyökorvaus Ylityö 50% Ylityö 100% Yhteensä Htv yht. Ytpv/htv (378 pv) tunnit ,98 5,75 henkilöt (357 pv) tunnit ,30 5,88 henkilöt (357 pv) tunnit ,25 5,07 henkilöt (357 pv) tunnit ,48 5,45 henkilöt Yksilölliset työaikajärjestelyt Sairaalan palveluksessa oli vuoden 2014 aikana 67 osa-aikaista henkilöä. Osa-aikaisuuden syitä olivat: - osittainen hoitovapaa 29 henkilöä (11 miestä, 18 naista) - osa-aikaeläke 3 henkilöä naista - osatyökyvyttömyyseläke 10 henkilöä (4 miestä, 6 naista) - määräaikainen osa-aikatyö 10 henkilöä (4 miestä, 6 naista) - muu osa-aikatyö 15 henkilöä (7 miestä, 8 naista)

7 5 Muita työaikajärjestelyjä: - vuorotteluvapaa 12 henkilöä (4 miestä, 8 naista) - toisen viran hoito omassa organisaatiossa 38 henkilöä (13 miestä, 25 naista) - palkaton yksityisasia 64 henkilöä ( 19 miestä, 45 naista) - opintovapaa 16 henkilöä (6 mies, 10 naista) Perhevapaat: - äitiys- tai vanhempainvapaa 13 henkilöä (1 mies, 12 naista) - isyysvapaa 19 miestä - hoitovapaa 6 henkilöä (3 miestä, 3 naista) Alla olevasta taulukosta näkyy koko-/osa-aikaisen henkilöstön määrän kehitys. Niuvanniemen sairaalan palveluksessa vuosina ollut koko- ja osa-aikainen henkilöstö Vuosi Kokoaikaisia lkm Osa-aikaisia lkm Koko henkilöstö Osa-aikaisten %-osuus ,7 % ,6 % ,3 % ,1 % ,0 %

8 6 3.4 Sukupuolirakenne Vuonna 2014 henkilötyövuodet jakaantuivat seuraavasti: miehet 215 htv (39 %) ja naiset 330 htv (61 %) palveluksessa olleista henkilöstä miehiä oli 213 (38 %) ja naisia 346 (62 %). 3.5 Henkilöstön saatavuus ja vaihtuvuus Rekrytoinnin onnistuminen on tärkeä kilpailutekijä. Ajalla auki julistettuihin 36 virkaan valittiin 34 henkilöä, joista miehiä oli 9 (26 %). Avoinna olevaan sairaanhoitajan virkaan hakijoita oli keskimäärin 3,5 hakijaa (vuonna 2013, 2,5 hakijaa) toimintaterapeutin virkaan 11 hakijaa, erikoislääkärin virkaan 3 hakijaa, farmaseutin virkaan 56 hakijaa, turvallisuuspäällikön virkaan 22 hakijaa ja laitoshuoltajan virkaan 28 hakijaa. Ennakoivalla rekrytoinnilla pyritään varmistamaan tulevaisuuden henkilöstötarve erityisesti hoitohenkilöstön osalta. Merkittävä osa ennakoivaa rekrytointia on harjoittelussa olevat opiskelijat. Keräämällä palautetta perehdyttämisestä, lähtövaihtuvuuden syistä ja opiskelijoiden tyytyväisyydestä saadaan tärkeää tietoa johtamisen ja työnantajakuvan kehittämiseksi. Sairaala lisää tunnettavuuttaan työnantajana osallistumalla säännöllisesti vuosittain eri kohderyhmille suunnattuihin tilaisuuksiin mm. sairaanhoitajapäiville ja Itä-Suomen lääketiedetapahtumaan. Julistettu avoimeksi Virka Viran mies nainen Täyttämättä Avoin virka Virkojen lkm (pvm) täytettiin Yhteensä mies nainen ulkoa sisältä vastaanottaneet (lkm) (lkm) jääneet virat Sairaanhoitaja Toimintaterapeutti Laitoshuoltaja Sairaanhoitaja Toimintaterapeutti Erikoislääkäri Farmaseutti Toimintaterapeutti Turvallisuuspäällikkö Sairaanhoitaja Virkoja avoinna yht. 36 Hakijoita Hakijoita yht Sairaalan palveluksesta poistui 31 vakinaisessa virassa toiminutta henkilöä. Heistä irtisanoutui 16 henkilöä, vanhuuseläkkeelle jäi 11 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 4 henkilöä. Työkyvyttömyys- ja yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyneet Vuosi lkm %/htv Eläkemaksu-% ,51 22, ,17 20, ,02 19, ,17 19, ,73 21,27

9 7 Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä ja ikä vaikuttavat työnantajan eläkemaksun suuruuteen. Yhden prosenttiyksikön muutos eläkemaksussa merkitsee noin euron vaikutusta sairaalan henkilösivukuluihin. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus v Sairaala on jatkanut systemaattista terveydenhuollon opiskelijaohjausta. Sairaalassa suoritti harjoittelujaksoaan vuonna 2014 yhteensä 102 terveysalan opiskelijaa, joista 90 oli amk-opiskelijoita ja 12 lähihoitaja opiskelijaa. Opiskelijoista 72 oli Pohjois-Savon alueelta (Savonia amk ja Sakky) ja 30 muualta, joista 2 oli kansainvälistä vaihtoopiskelijaa. Sairaala kerää yhtenäistä, jatkuvaa palautetta terveysalan opiskelijoiden ohjauksen laadusta kansainvälisesti ja kansallisesti testatulla CLES-mittarilla. Toimin- Tulovaihtuvuus-vaihtuvuus-% Lähtö- Vuosi ,80 1, ,95 2, ,96 2, ,24 2, ,97 2,79 Tulovaihtuvuuteen lasketaan viraston ulkopuolelta rekrytoitu henkilökunta. Vuonna 2014 vakinaiseen virkasuhteeseen rekrytoitiin yhteensä 34 henkilöä, joista17 henkilöä sairaalan ulkopuolelta. Jos lähtövaihtuvuuteen lasketaan mukaan myös määräaikainen henkilöstö, joka on irtisanoutunut ennen määräaikaisen palvelussuhteen päättymistä (6 henkilöä), lähtövaihtuvuus prosentti on tällöin 3,84. Lähtövaihtuvuudessa ei ole mukana eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä. Vuonna 2014 vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli vajaat 61 vuotta (vuonna 2013: 61,62 vuotta, n=9). Lähtöhaastattelukysely Heinäkuussa 2011 otettiin käyttöön sähköinen lähtöhaastattelukysely. Kysely koskee toistaiseksi palvelussuhteeseen otettuja henkilöitä sekä määräaikaisia henkilöitä, joiden palvelussuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Kyselyyn vastasi v henkilöä. Vastaajista kaksi suosittelisi työpaikka muille ja yksi henkilö voisi harkita palaavansa takaisin Niuvanniemen sairaalaan töihin. Lähtöhaastattelukyselystä on maininta irtisanoutumislomakkeessa ja irtisanoutuneen henkilön työsähköpostiin lähetetään muistutus kyselystä. (Asteikko 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä) Otanta kysymyksistä Yhteensä Keskiarvo Työtehtävät olivat monipuolisia ,5 Koin palkkauksen oikeudenmukaiseksi ,0 Esimieheni kohteli alaisiaan tasavertaisesti ,5 Työpaikkani ilmapiiri oli hyvä ,5 Kehityskeskustelut edistivät ammatillista kehittymistäni ,8 Terveydenhuollon opiskelijaohjaus

10 8 tavuoden 2014 tulos oli erinomainen 8.73 (vastausprosentti 84 %). Hyvin toteutettu opiskelijaohjaus on edistänyt Niuvanniemen sairaalan vetovoimaisuutta työnantajana ja samalla se varmistaa osaltaan laadukkaan opiskelijoiden ohjauksen oikeuspsykiatrian alalla. Tavoitteena on kehittää opiskelijaohjausta opiskelijoilta saadun palautteen perusteella ja säilyttää paikka valtakunnallisen vertailun parhaimmistossa. CLES (Clinical Learning Environment Scale) tulokset Niuvanniemen sairaala, keskiarvo 8,8 8,6 8,8 8,7 Valtakunnallinen, keskiarvo 8,3 8,4 8,5 8,6 3.6 Ikärakenne Vuoden 2014 lopussa koko henkilöstön keski-ikä oli 45,2 vuotta. Miesten keski-ikä oli 45,8 ja naisten 44,8 vuotta. Vuonna 2013 henkilöstön keski-ikä oli 44,8 vuotta (miehet 44,2 ja naiset 45,1). Suurin ikäryhmä koko henkilöstön osalta oli vuotiaat (16,46 %). Miesten osalta suurin ikäryhmä oli vuotiaat ja naisten osalta vuotiaat. Koko valtiosektorin osalta henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 46,3 vuotta. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Ikäryhmä Henkilöstön lkm Miehet lkm % miehistä Naiset lkm % naisista ,00 % 1 0,29 % ,47 % 18 5,20 % ,10 % 30 8,67 % ,10 % 38 10,98 % ,37 % 39 11,27 % ,74 % 43 12,43 % ,78 % 41 11,85 % ,13 % 47 13,58 % ,55 % 60 17,34 % ,29 % 23 6,65 % ,47 % 6 1,73 % ,0 % ,0 %

11 9 Keski-ikä ja mediaani ammattinimikkeittäin, joissa on vähintään kuusi henkilöä (tiedot täysinä vuosina) kaikki vakinaiset ammattinimike keski-ikä mediaani keski-ikä mediaani apulaisosastonhoitaja osastonhoitaja sairaanhoitaja mielisairaanhoitaja toimintaterapeutti erikoislääkäri psykologi sosiaalityöntekijä laitoshuoltaja ravitsemistyöntekijä toimistosihteeri

12 10 Ikäryhmä tilanne lkm 2011 lkm 2012 lkm 2013 lkm 2014 lkm Koulutusrakenne Henkilöstön koulutustasoindeksi nousi hieman verrattuna vuoteen Tämä johtui pääsääntöisesti naisten koulutustason noususta. Tavoitteena on nostaa henkilöstön koulutustasoa lähemmäksi valtionsektorin koulutustasoindeksin keskiarvoa (5,3). Vuonna 2014 koulutustasoindeksi oli 4,7. Naisten koulutustasoindeksi oli 4,9 ja miesten 4,3. Sairaalan henkilöstöstä 50 prosenttia on suorittanut keskiasteen tutkinnon (koulutustasoindeksi 3,5). Henkilöstöä kannustetaan hakeutumaan tutkintoon tähtäävään jatkokoulutukseen, jota pyritään tukemaan työaikajärjestelyin etukäteen sovittavan suunnitelman mukaisesti.

13 11 Koulutusaste Mies lkm Nainen lkm Yhteensä lkm % miehistä % naisista % kaikista Perusaste ,9 % 0,9 % 0,9 % Keskiaste ,3 % 41,3 % 50,1 % Alin korkea-aste ,7 % 19,4 % 16,8 % Alempi korkeakouluaste ,1 % 28,3 % 22,5 % Ylempi korkeakouluaste ,6 % 9,0 % 8,1 % Tutkijakoulutusaste ,3 % 1,2 % 1,6 % Yhteensä ,0 % 100,0 % 100,0 % Koulutustasoindeksi 4,30 4,90 4,70

14 12 Koulutustasoindeksi Niuvanniemen sairaala, Vanhan Vaasan sairaala ja koko valtion sektori yhteensä. Vuosi NS VVS Valtio ,3 4,6 5, ,5 4,6 5, ,6 4,6 5, ,7 4,6 5,3 Koulutusaste luokitellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan. Perusasteen koulutuksen indeksiarvo on 1,5 ja tutkijakoulutusasteen indeksiarvo 8. Koulutustasoindeksi saadaan, kun kerrotaan eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät niiden koulutustasoindeksillä (vaihteluväli 1,5 8) ja lasketaan näin saadut tulot yhteen. Lopuksi jaetaan em. tulojen summa henkilöiden kokonaislukumäärällä. 3.8 Palkkausrakenne Sairaalan henkilöstö oli vuonna 2014 kokonaisuudessaan virkasuhteista. Taulukossa on huomioitu vakituinen henkilöstö ja avointa virkaa hoitavat henkilöt. Palkkaryhmä Mies lkm Nainen lkm Yhteensä % miehistä % naisista % kaikista Avoimet virat ,00 0,00 0, ,00 0,00 0, ,48 0,33 0, ,93 0,00 0, ,00 18,95 11, ,90 0,65 1, ,00 5,23 3, ,72 14,05 28, ,31 4,90 5, ,74 30,72 27, ,28 7,52 7, ,48 4,90 3, ,93 0,98 1, ,00 1,31 0, ,48 4,25 2, ,48 2,61 1, ,48 0,33 0, ,48 0,98 0, ,48 0,00 0, ,48 0,00 0, ,90 2,29 2, ,97 0,00 0, ,45 0,00 0, ,00 100,00 100,00 23

15 Keskimääräinen säännöllisen työajan ansio ja suoritusarvioinnin keskiarvoprosentti 13

16 14 Suoritusarvioinnin ka-% sukupuoli mies 21,72 22,17 23,29 24,34 nainen 23,28 23,34 23,77 24,05 yhteensä 22,56 22,83 23,57 24,16 Tarkemmat tiedot löytyvät 1.4. ja tilanteen mukaan tehtävästä palkkatilastosta. Tulospalkkiojärjestelmä Sairaalan tulospalkkiojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna Järjestelmään sisältyy kahdeksan tulosmittaria, joille on asetettu tulostavoitteet tasoille Tulospalkkio määräytyy toteutuneiden tulosten perusteella prosenttiperusteisesti teoreettisen maksimin ollessa 5,0 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Vuoden 2014 toteutunut tulospalkkio on 1,25 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Tulospalkkion kustannusvaikutus sairaalan henkilöstökuluihin on euroa, joka on noin 0,9 % sairaalan henkilöstökuluista. 3.9 Määräaikainen henkilöstö Määräaikaisessa virkasuhteessa oli yhteensä 68 henkilöä, 12,16 % henkilöstöstä (559). Vuotta aiemmin määräaikaisia oli 89 henkilöä, 15,53 % henkilöstöstä (573). Määräaikaiseksi ei lueta henkilöä, joka on nimitetty omaan tai toiseen virastoon määräaikaiseen virka- tai työsuhteeseen ja hänelle on myönnetty samaksi ajaksi palkatonta virkavapautta virasta tai toimestaan, jota hän hoitaa toistaiseksi. Määräaikaista henkilöstöä palkattiin seuraavilla perusteilla ja lisätiedoilla: muu lisätyön tarve, vuosilomat ja sairauspoissaolot, erilaiset virkavapaudet, avoimen viran väliaikainen hoito, potilaan hoito KYSissä, kuntoutustuen sijaisuudet, muu tilapäinen lisätyöntarve, palkallinen kuntoutus, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan sijaisuudet, hoitovapaan sijaisuudet ja projekti-/tutkimustyö. Lisäksi määräaikaisiin virkasuhteisiin palkattiin erikoistuvia lääkäreitä. Vuosi Vakinainen/määräaikainen miehet lkm naiset lkm yht lkm VVS yht %. valtio yht %. vakinainen määräaikainen määräaik. %-osuus 24,63 % 23,89 % 24,22 % 25,80 % 13,90 % vakinainen määräaikainen määräaik. %-osuus 18,25 % 19,40 % 18,91 % 27,80 % 13,70 % vakinainen määräaikainen määräaik. %-osuus 13,39 % 17,07 % 15,53 % 28,30 % 13,60 % vakinainen määräaikainen määräaik. %-osuus 7,04 % 15,32 % 12,16 % 30,30 % 12,70 % määräaikaisesta henkilöstöstä 22 % oli miehiä ja 78 % oli naisia.

17 15 Henkilöstömäärä kuukausittain tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Henkilöstön tila 4.1 Työtyytyväisyys Henkilöstön työtyytyväisyys on mitattu valtiolla käytössä olevalla VMBaro järjestelmällä. Tämä työtyytyväisyysjärjestelmä kattaa yli 80 prosenttia valtion henkilöstöstä. Työtyytyväisyyden kriittisenä rajana indeksiasteikolla 1-5 voidaan pitää indeksilukua 3. Jos työtyytyväisyysindeksi on 3:n alapuolella, siihen on kiinnitettävä kriittistä huomiota ja ryhdyttävä tarvittaessa korjaustoimenpiteisiin. Kun työtyytyväisyys ylittää 3,5 voidaan

18 16 puhua normaalia paremmasta tasosta ja 4 jälkeen työtyytyväisyyden voidaan todeta olevan kunnossa. Alla esitetään työtyytyväisyysvertailu Niuvanniemen sairaala (NS), Vanhan Vaasan sairaala (VVS), Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL), Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja valtio. Sairaalan kysely tehtiin vuonna 2013, VVS viimeisin työtyytyväisyyskysely on tehty vuonna Asteikolla 1-5 yleisten kysymysten keskiarvo parantui edelliseen kyselyyn verrattuna ollen 3,47 (vuonna 2011: 3,40). Aikaisempaan kyselyyn verrattuna eniten osa-alueista olivat parantuneet tyytyväisyys johtamiseen, kehittymisen tukeen sekä työilmapiiriin ja yhteistyöhön. Vuoden 2011 kyselyyn verrattuna henkilöstö koki, että mahdollisuus uudistua työssä oli huonontunut samoin johtoryhmän ja johdon arvostus henkilökunnan työtä kohtaan koettiin laskeneen. Kyselyn perusteella määräaikainen henkilöstö oli tyytyväisempiä (keskiarvo 3,60) kuin vakinainen henkilöstö (keskiarvo 3,45). Samoin korkeampi koulutustaso lisäsi työtyytyväisyyttä. Lisäksi naiset olivat tyytyväisempiä kuin miehet. Sairaalassa on laadittu toimenpideohjelma työtyytyväisyyskyselyn esille tuomien asioiden johdosta ja työilmapiirin parantamiseksi. Ohjelma katselmoidaan ja päivitetään vuosittain. Seuraavan kerran työtyytyväisyyskysely tehdään vuonna NS 2013 VVS 2014 THL 2013 STM 2013 Valtio 2013 Johtaminen 3,56 3,51 3,50 3,49 3,45 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,65 3,74 3,83 3,74 3,70 Palkkaus 3,06 3,13 2,88 2,98 2,90 Kehittymisen tuki 3,41 3,43 3,17 3,44 3,21 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,88 3,94 3,84 3,66 3,79 Työolot 3,64 3,68 3,31 3,42 3,62 Tiedon kulku 3,23 3,13 3,30 3,46 3,15 Työnantajakuva 3,07 3,44 3,03 3,52 3,30 Yhteensä 3,47 3,53 3,38 3,47 3,42 Uudistuminen ja innovatiivisuus 2,90 3,38 3,38 3,27 Oma arvio työhyvinvoinnista kouluasteikolla ,61 7,74 7,64 7,75 Kyllä % Kyllä % Kyllä % Kyllä % Kyllä % Halukkuus henkilökiertoon (osuus vastaajista %) 44,6 54,00 44,0 49,3 41,3 Aikomus vaihtaa työpaikkaa siihen liittyvän tyytymättömyyden vuoksi (osuus vastaajista %) 20,3 7,00 25,0 20,5 16,4 Työpaikan suosittelu (osuus vastaajista %) 68,7 62,0 74,7 74,1 Työtyytyväisyysindeksi: Vuosi Niuvanniemen Valtio Vanhan Vaasan THL STM sairaala sairaala ,17 3,37 3,12 3, ,33 3,58 3, ,40 3,37 3, ,40 3,39 3, ,47 3,42 3,38 3,47

19 17 Esimiesbarometri Sairaalassa toteutettiin vuonna 2014 lähiesimiestoiminnan arviointi (esimiesbarometri) Valtiovarainministeriön omistamalla VMBaro henkilökyselyjärjestelmällä. Esimiesbarometri on apuväline, joka antaa organisaatiossa tietoa esimiestoiminnan ja yksittäisten esimiesten toiminnan parantamisen ja uudistumisen perustaksi. Arviointi koski esimiehiä, joilla oli vähintään kolme alaista (29 esimiestä). Kyselyyn vastasi 202 henkilöä. Virastotasolla vastausten keskiarvo vaihteli välillä 3,38 4,0 (vuonna 2012: 3,73 4,39) (asteikko 1-5). Vastaajat kokivat, että esimies on helposti lähestyttävä ja työtavoitteet on asetettu selkeästi. Vastaajat toivoivat, että esimies tukisi enemmän innostavan työyhteisön syntyä ja puuttuisi työyhteisössä ilmeneviin ristiriitoihin ajoissa. Lisäksi ongelmia nähtiin luottamuksellisen työilmapiirin luomisessa ja työtehtävien jaon oikeudenmukaisuudessa. Seuraavan kerran esimiesbarometri tehdään vuonna Niuva 2012 Niuva 2014 Ero > 2014 Valtio 2014 Indeksiero Niuva - Valtio 2014 Henkilöstön johtaminen (summataso) 4,05 3,68-0,37 3,79-0,11 Innostavan työyhteisön synnyn tuki 3,86 3,38-0,48 3,58-0,19 Luottamuksellisen työilmapiirin luonti 3,95 3,51-0,44 3,71-0,21 Organisaation asioista ja muutoksista informointi 4,23 3,90-0,33 3,84 0,06 Työasioissa lähestymisen helppous 4,39 4,00-0,39 4,26-0,26 Sovittujen asioiden käytäntöönvienti 4,16 3,87-0,29 3,88-0,01 Työyhteistön ristiriitoihin puuttuminen ajoissa 3,73 3,41-0,32 3,47-0,06 Tuloksen johtaminen (summataso) 4,04 3,76-0,28 3,83-0,07 Henkilöiden työtavoitteiden selkeä asetanta 4,25 4,00-0,25 3,95 0,05 Henkilöiden työtehtävien jaon oikeudenmukaisuus 3,91 3,54-0,37 3,56-0,02 Rehellisen palautteen riittävyys 3,89 3,63-0,26 3,70-0,07 Työaikajärjestelyjen soveltamisen joustavuus ja yksilökeskeisyys 4,23 3,96-0,27 4,2-0,24 Hyvän toiminnan huomioiminen työyhteisöä rakentavana jäsenenä 3,93 3,66-0,27 3,72-0,06 Motivaation ja osaamisen johtaminen (summataso) 4,03 3,76-0,27 3,77-0,01 Henkilön itsensä ja osaamisen kehittämismahdollisuudet 4,08 3,78-0,30 3,86-0,08 Henkilöiden työn sisällön sovittaminen osaamista vastaavaksi 4,04 3,77-0,27 3,76 0,01 Henkilön työn kehittäminen epäonnistumisen välttämisen uhallakin 3,95 3,77-0,18 3,81-0,04 Henkilökohtaisten kehittämissuunnitelmien sopimisen selkeys 4,03 3,86-0,17 3,6 0,26 Henkilön työhyvinvoinnista kiinnostuminen 4,04 3,60-0,44 3,82-0,22 Johtaminen yhteensä 4,04 3,73-0,31 3,79-0, Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivien määrä henkilötyövuotta kohden vuonna 2014 vähentyi merkittävästi (2,12 tp/htv) verrattuna vuoteen Vuonna 2014 sairauspoissaolopäiviä (työpäiviä) henkilötyövuotta kohden oli 13,84 ja edellisenä vuonna 15,96. Työterveyshuollon tilastojen mukaan eniten työkyvyttömyyspäiviä aiheutui tuki- ja liikuntaelinsairauksista (44 %). Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat sairauspoissaolot ovat usein pitkiä, mihin vaikuttavat paitsi vaiva itse myös merkittävästi pitkät jonotusajat erikoissairaanhoidon jatkotutkimuksiin ja toimenpiteisiin. Toiseksi yleisin sairauspoissaoloja aiheuttava ryhmä oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (13 %). Kolmanneksi yleisin poissaoloryhmä oli hengityselinsairauksista aiheutuvat poissaolot (vajaat 13 %).

20 18 Henkilökunnan työssä jaksamista tuetaan Niuvanniemen sairaalan Varhaisen tuen mallilla (työterveysneuvottelut, yksilölliset toimenkuvat) yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ja esimiestoiminnan parantamisella. Vuoden 2014 työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa painotettiin erityisesti työterveyshuollon kanssa tehtävään yhteistyöhön työhön paluun tukemisessa pitkän sairauspoissaolon jälkeen, sekä ennaltaehkäisevään toimintaan. Osasairauspäivärahalla vuonna 2014 oli neljä henkilöä. Vuosina 2013 ja 2012 osasairauspäivärahalla oli kolme henkilöä. Vuodesta 2012 alkaen työntekijän on ollut esitettävä diagnoosillinen lääkärintodistus esimiehelleen. Tämän tarkoituksena on lisätä esimiehen vastuuta aikaisen välittämisen toimintamallin käyttämisessä. Vuosi Sairaustapauksia Sairauspäiviä (työpäivät) (eri henkilöitä) VVS valtio lkm lkm %-muutos pv/sairashlö pv/htv pv/htv pv/htv ,5 17,9 16,4 13,9 9, ,0 21,6 19,3 15,0 9, ,2 18,8 16,2 13,4 9, ,9 19,1 16,0 12,2 9, ,6 16,9 13,8 13,5 8,9 Esimiehen myöntämät virkavapaudet (1-3 päivää) sairauden perusteella ilman terveydenhoitajan tai lääkärin todistusta Vuosi Henkilöt Kalenteri- Pv/sairaspäivät henkilö , , , ,19

21 sairauspäivän tapausten prosenttiosuus kaikista sairaustapauksista Vuosi Niuvanniemen Valtio sairaala ,2 75, ,2 76, ,2 76, ,0 76,2 Sairauspoissaoloprosentti Vuosi Sairauspoissaolo% Teoreettinen säännöllinen työaika päivinä/hlö , , , , Sairauspoissaoloprosentti kuvaa, paljonko teoreettisesta säännöllisestä työajasta menetetään sairauspoissaolojen vuoksi. Kertomusvuonna erilaisiin Kelan kuntoutuksiin osallistui yhteensä 7 henkilöä. Näistä Aslak-kuntoutuksessa oli 3 ja muussa Kelan kuntoutuksessa oli 4 henkilöä. 4.3 Työtapaturmapoissaolot Työtapaturmista johtuvien sairauspoissaolojen määrä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna. Työmatkalla sattuneista tapaturmista seurasi 168 kalenteripäivää sairauspoissaoloja (vuonna 2013: 169 kalenteripäivää ja vuonna 2012: 52 kalenteripäivää). Tapaturmista 35 tapausta ei vaatinut sairauspoissaoloa. Työsuojelutoimikunta käsittelee kaikki vakavat työtapaturmat. Työtapaturmia pyritään ehkäisemään ennakoivalla toiminnalla, henkilökunnan koulutuksella, läheltä piti tilanteiden tarkalla dokumentoinnilla ja analysoinnilla. Tiedot kalenteripäivinä Vuosi Tapaturmia Tapaturmista aiheutuneita sairauspäiviä lkm %-muutos pv %-muutospv/tapaus pv/htv , ,8 11,23 1, , ,6 15,61 1, , ,4 6,72 0, , ,0 6,00 0, , ,5 7,33 0,9 Yllä oleva taulukko sisältää tapaukset, jotka on anottu Valtiokonttorilta työtapaturmina. Kaikkia anomuksia Valtiokonttori ei ole kuitenkaan hyväksynyt työtapaturmiksi.

22 20 Vuoden tapaturmatilanteet ja sairauspäivät/tapaturma Tapaturmatilanteet Sairauspv/tapaus Sairauspv Sairauspv/tapaus Sairauspv/tapaus Tapauksia Sairauspv Tapauksia Tapauk-sia Sairaus-pv Turvallinen hoito-koul , , ,00 Tapaturma toimintayks , , ,35 Tapaturma työmatkalla/sairaala-alue , , ,30 Tapaturma osastolla/potilaan aiheuttama , , ,64 Virkamatka/Potilasretki 0 0 0, , ,00 Ammattitautiepäily , , ,00 Tyhy-iltapäivä 0 0 0, , ,00 Yhteensä , , ,

23 21 Työtapaturmista aiheutuneet sairauspäivät Sarja Vuosi

24 Työterveyspalvelut Työterveyshuollon palvelut kilpailutettiin vuonna Työterveyspalvelujen toimittaja vuoden 2014 alusta on Kuopion Työterveys ry (aikaisemmin Suomen Terveystalo Oy). Työterveysmenot sisältävät Kuopion Työterveys ry:ltä ostetut palvelut ja lisäksi muita työterveyshuollosta aiheutuneita kustannuksia, kuten esimerkiksi sairaalan laboratorion ja EEG:n palkkamenoja, lääkkeitä, koneiden huoltokustannuksia ja tarvikemenoja. Työterveyspalvelut ostettiin Kuopion Työterveys ry:ltä. Säännölliset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit, kuntoutus ja yhteistyö työpaikan kanssa toteutuivat työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Terveystarkastusten tavoitteena on antaa työntekijöille neuvoja ja ohjausta heidän terveytensä ja työkykynsä ylläpitämiseksi, saada tietoa työssä olevista ongelmista ja kuormitustekijöistä sekä löytää piileviä, alkuvaiheessa olevia sairauksia, joiden eteneminen voidaan estää. Terveystarkastukset ovat olleet pääasiassa lakisääteisiä ja määräaikaistarkastuksia. Lisäksi on tehty vajaakuntoisen terveystarkastuksia (työkykytarkastuksia) ja työhönsijoitustarkastuksia sekä työkyvyn arviointia. Niuvanniemen sairaalassa on otettu käyttöön vuonna 2014 työterveyshuollon suosittelema Vitaskooppi työterveyskysely, joka tunnistaa yksilö- ja organisaatio-asiakkaiden palvelutarpeita, suuntaa työpaikan ja työterveyshuollon yksilö- ja ryhmätason toimenpiteitä, sekä ohjaa ja aktivoi yksittäistä vastaajaa muutostarpeen pohdintaan. Vitaskooppi työterveyskysely on lähetetty määräaikaistarkastuksiin (sekä lakisääteisiin) tuleville henkilöille. Kyselyyn vastasi 91 henkilöä, joiden keski-ikä on 50,9 vuotta. Kyselyssä vastataan kysymyksiin, jotka liittyvät elämäntapoihin, sairastumisriskiin ja toimintakykyyn. Vastanneiden oma arvio työkyvystä on keskiarvoltaan hyvä. Työpaikkaselvityksiä on tehty seuraaviin työyksiköihin: yleinen katselmus osastot 2 ja 3 (remontin jälkeinen katselmus), hallintola, osasto 12Y, ravintokeskus, talous- ja henkilöstöhallinto ja varastot. Lisäksi työfysioterapeutti kävi työpisteissä arvioimassa ja ohjaamassa työergonomiaa sekä teki jatkosuosituksia. Varhaisen tuen mallin mukaisesti työterveyshuolto on yhdessä organisaation kanssa järjestänyt työterveysneuvotteluja vuonna kappaletta. Lisäksi esimiehille on pidetty tilaisuus, jossa on keskusteltu työkyvystä / sairausvakuutuslakimuutoksesta (ns päivän sääntö) varhaisen tuen mallista ja lyhytaikaisesta toimenkuvan rajaamisesta sairauden perusteella (osatyökykyinen). Vuosi Työterveys- /htv %-muutos VVS Niuva Valtio menot/v/ edellisestä /htv /htv /htv *) brutto *) brutto vuodesta *) brutto **) netto **) netto ,4-11, ,61 390, ,4 3, ,93 435, ,2 12, ,50 467, ,6 8, ,50 456, ,6-38, ,04 471,3 *) Työterveyshuollon palvelujen kustannuksista ei ole vähennetty työterveyshuollon palvelujen käytöstä KELAlta saadun palautuksen määrää (brutto).

25 23 **) Työterveyshuollon palvelujen kustannuksista on vähennetty työterveyshuollon palvelujen käytöstä KELAlta saadun palautuksen määrää (netto). Sairaalan vuoden 2012 nettokuluihin sisältyy jaksotuskorjauksen vuoksi KELA-korvausta kahdelta vuodelta (2010, 2011). 4.5 Henkilöstökoulutus Sairaalan tukeman tai järjestämän koulutuksen tarkoituksena on henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen siten, että se edistää työntekijöiden työssä tarvitsemia tietoja ja taitoja sekä sairaalan arvoja, tuloksellisuutta ja henkilöstön hyvinvointia.

26 24 Sairaalassa koulutetaan oikeuspsykiatriaan erikoistuvia lääkäreitä. Keskimäärin koulutuksesta on valmistunut 1 2 oikeuspsykiatria vuodessa, toimintavuonna kolme. Henkilöstön kehittämisessä sairaala on sijoittanut voimavaroja mm. koulutusstrategiaan ja - suunnitelmaan perustuvaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Tällöin keskeisiä teemoja ovat psykologisten valmiuksien koulutukset (psykoedukaatiokoulutus, hoitosuhdekoulutukset, kognitiivisen psykoterapian perus- ja jatkokoulutus sekä päihdeongelman hallintaan liittyvä koulutus), biologiset ja farmakologiset koulutukset (somaattisen hoidon osaamisen ylläpito ja lääkehoitokoulutus), pakkokeinojen vähentämiseen tähtäävä koulutus, väkivallan hallinta ja turvallisuus, turvakorttikoulutus, ensiapukoulutus, GAF-koulutus ja rakenteisen kirjaamismallin koulutus. Oikeuspsykiatrisen hoitotyön tutkimuksen tuloksia sekä käypä hoito suositusta hyödynnettiin suunniteltaessa ja toteutettaessa spesifiä, oikeuspsykiatrisen potilaan hoidon tarpeisiin vastaavaa ammatillista täydennyskoulutusta. Niuvanniemen sairaalan kehittämishanketta pakkotoimien vähentämiseksi jatkettiin suunnitelman mukaan kaikilla osastoilla. Hoitoa kehitettiin potilaslähtöisesti siten, että pakkotoimia tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Käytettyjä keinoja olivat mm. johtamisen tukeminen, potilaskohtaisen hoidon suunnittelun kehittäminen ja henkilökunnan työnohjaus. Koulutusmenot Koulutus- %-muutos menot/v edellisestä Vuosi /htv vuodesta , , , , ,4 Vuoden 2014 koulutusmenot sisältävät euroa maksuttomasta toiminnasta rahoitettua koulutusta ja euroa työnohjaukseen käytettyjä kustannuksia.

27 25 Maksuttomasta toiminnasta rahoitettu koulutus Työnohjaus Vuosi Koulutus- %-muutos Vuosi Menot/v %-muutos menot/v edellisestä edellisestä vuodesta vuodesta , , , , , , , , , ,8 Vuoden 2013 työnohjauskustannukset sisältävät virkasuhdepalkkoja ja vuoden 2014 työnohjauskustannukset sisältävät virkasuhdepalkkoja. Vastaavaa kustannuserää ei sisälly vuosien työnohjauskustannuksiin.

28 26 Työajan käytön kustannukset on laskettu joulukuun palkan mukaan. Alla olevasta taulukosta näkyvät koulutuksen kokonaiskustannukset eri vuosilta. Vuosi Koulutusmenot (sis. työajan kust.)/vuosi /htv %-muutos edellisestä vuodesta , , , , ,09

29 27 Alla olevat tiedot perustuvat koulutusseurantarekisteriin (Hr Personec) tallennettuihin tietoihin koulutukseen käytetyt tunnit Koulutuksen nimi Ea-koulutus Erikoistuvien lääkäreiden seminaariopetus Henkilöstöhallinnon koulutus Hoitosuhde Laatukoulutus Lääkehuolto Muu koulutus Oikeuspsykiatrian yksikön koulutuskokoukset Opintokäynnit ja neuvottelut Potilaan hoitoon liittyvä ammatillinen lisäkoulutus Ravintohuollon koulutus Taloushallinnon koulutus Tietotekniikan koulutus Toimistoalan koulutus Turvakorttikoulutus Tutkintoon johtava koulutus Työnohjaus Hygieniapassi 307 Yhteensä Vuoden 2014 koulutustilaston isot erot edellisvuoteen verrattuna johtuvat pääosin potilastietojärjestelmän käyttöönottokoulutuksista, joihin osallistuminen on vähentänyt mahdollisuuksia osallistua muihin koulutuksiin. Tilastointia on myös tarkennettu, mikä näkyy ryhmän Muu koulutus merkittävänä vähentymisenä. Voimassa oleva turvakortti on 347 henkilöllä ( ). Vuonna 2014 turvakorttikoulutusta järjestettiin kuusi kertaa. Pelastautumisharjoituksia järjestettiin yhdellätoista osastolla. 4.6 Virkistystoiminta Henkilökunnan virkistystoimintaan käytettiin noin euroa. Summa sisältää euroa Tyhy-toiminnan kustannuksia (enintään 32 /osallistuja). Virkistysmenot sisältävät myös henkilökunnan joululahjat, joiden arvo oli euroa. Sairaalan henkilökunnan käytössä olevan uuden kuntosalin avaimia oli vuoden 2014 lopussa 295 henkilöllä. Työnantaja tuki myös henkilöstön virkistystoimintaa hankkimalla henkilöstölle uintilippuja ja kulttuuriseteleitä, joiden arvosta se korvasi osan. Työnantaja tuki myös sairaalan urheilujoukkueiden toimintaa.

30 28 Vuosi Virkistys- /htv %-muutos menot/v edellisestä vuodesta ,0 5, ,0-15, ,9 20, ,0 0, ,5 14,3 5 Henkilöstön tehokkuus 5.1 Tuottavuus Tuottavuutta on mitattu jakamalla suoritteiden määrä henkilötyövuosilla. Suoritteiden määrä koostuu laskutettujen hoitopäivien ja mielentilatutkimuspäivien yhteismäärästä. Henkilötyövuosiin on laskettu koko henkilöstö lukuun ottamatta yliopisto-opetukseen ja tieteelliseen tutkimustoimintaan palkattu henkilöstö. Vuosi Hoitopäivät Henkilöstö Tuottavuus Muutos, VVS htv tavoite toteuma % tuottavuus ,96 173,02 173,15 0,80 200, ,55 175,48 174,02 0,51 211, ,71 174,71 177,85 2,21 202, ,85 172,99 176,33-0,86 196, ,16 176,23 191,24 8,46 193,94

31 Taloudellisuus Taloudellisuus on laskettu jakamalla kokonaiskustannukset suoritteiden määrällä. Kokonaiskustannuksista on vähennetty yliopisto-opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen liittyvät kustannukset. Vuosi Kokonais- Hoitopäivät Taloudellisuus Muutos, VVS, taloudellikustannukset euroa/vrk % (* suus euroa/vrk tavoite toteuma toteuma ,16 360,12-4,33 332, ,55 361,91-0,50 320, ,19 364,37-0,68 347, ,33 383,07-5,14 363, ,58 375,34 2,02 368,87 (*+ merkkinen kehitys tarkoittaa taloudellisuuden paranemista

32 Henkilötyövuoden hinta Vuosi Henkilötyövuosi/ %-muutosedellisestä vuodesta Henkilösivukulu % ,30 25, ,47 22, ,91 21, ,92 22, ,0 24,086 Henkilötyövuoden hinta (kaikki palkkakustannukset/htv) on noussut edelliseen vuoteen nähden 6 prosenttia.

33 5.4 Henkilöstön työvoimakustannukset 31

34 32 6 Yhteistoiminta Yhteistoiminta on johtamisen väline, jonka avulla edistetään toiminnan tuloksellisuutta ja parannetaan henkilöstön työelämän laatua, kun henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien asioiden suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Yhteistoiminnan tavoitteena on myös edistää sairaalan henkilöstöpolitiikan yleisten päämäärien toteutumista ja parantaa työyhteisön toimintaa ja työoloja. Hallinnon kehittämistyö, johon henkilöstö osallistuu, parantaa edellytyksiä tarjota pysyviä palvelusuhteita sekä kehittyviä ja sisällöltään monipuolisia työtehtäviä. 6.1 Yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 651/88 15 :n nojalla Niuvanniemen sairaala sekä Niuvanniemen sairaalan JHL ry. Niuvanniemen sairaalan JUKO ry (Akavan liitot), Tehyn valtion ja yliopistojen valtakunnallinen ammattiosasto 164 ja STEKA ry:n Niuvanniemen sairaalan jaosto ovat tehneet sopimuksen yhteistoiminnasta Niuvanniemen sairaalassa allekirjoitettu yhteistoimintasopimus tuli voimaan ja on voimassa toistaiseksi kuuden viikon irtisanomisajoin.

35 Luottamusmiesorganisaatio Sairaalassa toimii neljä ammattijärjestöä: JHL ry, JUKO ry, Tehy ry ja STEKA ry, joilla kaikilla on valitut luottamusmiehet ja edustajat yhteistoimintaelimissä. 6.3 Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat 6.4 Muu yhteistoiminta Yhteistyötoimikunta kokoontui seitsemän kertaa. Kokouksista viisi oli yhteiskokouksia työsuojelutoimikunnan kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat mm. Toimintakertomus 2013 Henkilöstötilinpäätös 2013 Talousarvioehdotus 2015 Tulossopimusraportti Tulossopimusluonnos 2015 Tori-hanke Niuvanniemen sairaalan sähköpostin käsittelysäännöt Työsuojelutoimikunta kokoontui 15 kertaa vuonna Näistä viisi oli yhteiskokouksia yhteistyötoimikunnan kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat edellä mainittujen lisäksi mm. Työterveyshuollon raportit Työturvallisuustapahtumat Vakavat työtapaturmat Työterveyshuollon työpaikkakäynnit Työsuojelun toimintaohjelma Rajoittamisen ohjeistus Haipro ilmoitusten kommentointi ja ilmoituksen tekeminen Ylitöiden määrä 12-tunnin työvuorot Niuvanniemen sairaalan henkilöstöpolitiikan arvoperustan muodostavat henkilöstön kanssa yhteisesti sovitut arvot. Sairaalan arvot: Potilaslähtöisyys Toimimme ja kehitämme toimintojamme potilaslähtöisesti. Potilas osallistuu kumppanina hoidon suunnitteluun, arviointiin ja päätöksentekoon. Keskeistä hoidossa ovat potilaan yksilölliset tarpeet, elämäntilanne ja voimavarat. Luomme ja tuemme potilaan yksilöllisiä auttamismenetelmiä. Otamme huomioon potilaan omaiset.

36 34 Ihmisarvon kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuus Ihmisarvon kunnioittaminen on toimintamme perusta. Hoito- ja tutkimustoimenpiteet perustuvat lääketieteelliseen ja hoidolliseen arvioon ja ne ovat perusteltavissa. Kunnioitamme potilaan itsemääräämistä ja yksityisyyttä. Arvostamme ja kunnioitamme toinen toisiamme ja toimimme sen mukaisesti. Toimintamme on johdonmukaista, perusteluta, avointa ja läpinäkyvää. Vaikuttavuus ja tuloksellisuus Oikeuspsykiatrinen hoito vaikuttaa vakavia psykososiaalisia kärsimyksiä ja rikoksia ehkäisevästi. Toimintamme tuloksellisuus syntyy tutkimusnäyttöön perustuvasta vaikuttavasta hoidosta, taloudellisista ja sujuvista toimintaprosesseista sekä henkilöstön korkeatasoisesta moniammatillisesta osaamisesta ja motivaatiosta. Ammatillisuus ja avoimuus Toimimme lakien, asetusten ja sääntöjen mukaisesti viivytyksettä. Toimintamme on tavoitteellista, vastuullista, luotettavaa ja eettisesti hyväksyttävää. Huolehdimme potilaiden, henkilöstön ja verkostojen ajantasaisesta tiedon kulusta. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa. Annamme rakentavaa palautetta ja kohtelemme kaikkia tasapuolisesti. Työhyvinvointi Huolehdimme henkilökunnan työhyvinvoinnista. Turvallinen työympäristö on keskeinen henkilökunnan hyvinvointia ja jaksamista tukeva tekijä. Lakiin perustuva yhteistoimintamenettely on sairaalassa keskeinen voimavara. Selkeät toimenkuvat ja vastuut tukevat työhyvinvointia. Työntekijöiden aloitteellisuutta ja luovuutta tuetaan ja arvostetaan. 6.5 Työhyvinvointi Hyvän perustan työhyvinvoinnille on antanut laadunhallintaan liittyvien työprosessien selkeyttäminen. Johtosääntö ja ajan tasalla olevat toimenkuvat palvelevat työprosessien sujuvuutta. Työhyvinvointiin on panostettu koulutuksen, työnohjauksen, työterveyshuollon ja henkilökunnan monipuolisten osallistumismahdollisuuksien kautta. Työturvallisuuden ja hoidollisuuden tasapainoa arvioidaan jatkuvasti yhteistyössä henkilöstön kanssa. Terveellisten työaikojen toteutumista keskeytymättömässä kolmi- ja kaksivuorotyössä seurataan jatkuvasti. Yksilön työhyvinvointi koostuu ammatillisen osaamisen lisäksi fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja henkisestä tasapainosta. Jokainen ihminen kantaa myös itse vastuuta kokonaishyvinvoinnistaan (Valtiokonttori, Kaiku-työhyvintointipalvelut). Sairaalassa on erillinen henkilöstön työhyvinvointisuunnitelma, jonka tavoitteena on tukea Niuvanniemen sairaalan vision saavuttamisesta sekä arvojen toteutumista turvaten sairaalan perustehtävän kannalta optimaalinen henkilöstön virkarakenne työkyvyn eri osa-alueet huomioon ottaen. Työhyvinvointisuunnitelma katselmoidaan vuosittain.

37 Tyhy-ryhmä kokoontui vuoden 2014 aikana neljä kertaa. Kaksi kokousta oli yhteiskokouksia työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon kanssa. Näissä kokouksissa käsiteltiin työterveyshuollon tilastoja. Muissa kokouksissa käsiteltyjä asioita oli mm. savuton työaika ja henkilöstön vastaukset työnantajakuvaa koskevaan kyselyyn. Yksi kokous oli yhteiskokous laajennetun johtoryhmän ja yhteistyötoimikunnan kanssa. Tässä kokouksessa katselmoitiin toimenpideohjelma työtyytyväisyyskyselyn esille tuomien asioiden johdosta ja työilmapiirin parantamiseksi Niuvanniemen sairaalassa. 35